Lue keskustelun säännöt.
Ylioppilaskokeessa väitettiin että autismi/ADHD on sairauksia
23.09.2022 |
Kyseessä on neurobiologinen ominaisuus, joka ei siis puhkea kuten vaikkapa sairaus. Se missä iässä diagnosoidaan ei tarkoita etteikö kyseistä ominaisuutta olisi ollut jo ENNEN diagnoosia. Siis nimenomaan ihan varhaislapsuudessa havaitut oireet on osa diagnostisia kriteeristöä.
Kommentit (113)
Vierailija kirjoitti:
Miksi jollain on niin kova tarve koko ajan todistella että kaikki nepsyt olisivat vammaisia tai että vammaisuus lähtökohtaisesti olisi jotenkin todella huono asia, tai että nepsyt kuuluisivat laitokseen jne? Ja sitten noita viestejä on aina multipeukutettu? Vuotaako y l i l a u t a vai miksi keskustelun laatu on poikkeuksellisen huono välillä?
Juu, lauta taitaa vuotaa taas yli.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Nepsyvajakít kuuluu laitoksiin.
Miten sun annetaan siellä laitoksessa edes käyttää puhelinta tai tietokonetta?
Nentit ovat rasittavia ketkuja.
Vierailija kirjoitti:
En pidä siitä kun jotkut sanoo autismia/as:ia vain luonteenpiirteesi tai vertaa homouteen. Olen AS ja tarvitsen apua arjen asioissa ja miten voi as-henkilöt saada avustajan tai tuettua asumista jos kyseessä on vain luonteenpiirre? Minulla on vahvuuksia ja olen lahjakas mutta en voi asua yksin enkä osaa käsitellä enkä tunnistaa kunnolla tunteita.
Kaikki autistiset henkilöt joita tunnen (useita kymmeniä) kaikilla on tuen tarvetta.
Autisteja jää väliinputoajiksi kun heitä ei oteta enää vakavasti, kun "se on vaan erilaisuutta"Myös Tiktok on täynnä feikkaajia jotka esittää olevansa autisteja tai jostain muusta häiriöstä kärsiviä ja antaa väärän kuvan niistä. "Jos sinulle tulee kylmät väreet tästä biisistä, olet autisti" 🤦
Samat tuntemukset täälläkin. Miten asia joka haittaa ihmissuhteitani, johtaa väärinkäsityksiin ja vaikeuttaa normaalia elämääni päivittäin ei muka olisi häiriö?
Tiktokin ja muun tietoisuuden "neuroepätyypillisyydestä" kasvaessa myös sellaisten feikkihyväksyvien määrä on kasvanut. Kerron nykyään aika matalalla kynnyksellä uusillekin ihmisille sairaudestani. Valitettavasti usein ne eniten kannustavat ja hyvesignaloivat ärsyyntyvät eniten, kun oireet tulevat esiin.
Vierailija kirjoitti:
ADHD diagnoosin voi saada myös vanhenpana.
Aikuisten aivovammojen tavoin myös lasten aivovammoista merkittävä osa jää diagnosoimatta.
Suurin riski diagnosoimatta jäämiseen on nuorimmilla ja monivamman saaneilla lapsilla. Diagnosoimatta jääminen johtuu lääkärikunnan vähäisestä aivovammatietämyksestä, tutkimusmenetelmien puutteellisuudesta ja siitä, että aivovamman oireet tulkitaan jonkin muun syyn aiheuttamaksi, Tenovuo sanoo.
Diagnoosia vaikeuttaa sekin, että aivovamma voi olla aluksi näennäisen vähäoireinen.
Aksonivaurio, joka on tärkein vammamekanismi, kehittyy vasta viikkojen tai kuukausien kuluessa täyteen mittaansa. Sen takia lopputulos voi olla huonompi kuin aluksi näyttää.
Aivovamma aiheuttaa niin lapsilla kuin aikuisillakin alkuvaiheessa tajunnan alenemaa, pahoinvointia, uneliaisuutta, päänsärkyä ja tasapainovaikeuksia.
Jälkioireet sen sijaan painottuvat lapsilla hieman eri tavoin kuin aikuisilla; heillä on enemmän käyttäytymisen häiriöitä, oppimisvaikeuksia ja mielenterveyden kehityksen häiriöitä. Toki lapsillakin on muistihäiriöitä, keskittymisvaikeuksia, aloitekyvyttömyyttä ja kielellisiä häiriöitä.
Tenovuon mukaan on miljoonan taalan kysymys, kuinka suuri osa lasten oppimisvaikeuksista, käytöshäiriöistä ja mielenterveysongelmista johtuu tapaturmasta, joka on aiheuttanut aivovamman
Aika hurjaa. Kun varsinkin lievät aivovammat jää aikuisiltakin usein diagnosoimatta. Tyyliin kaadutaan kännissä, lyödään pää ja herätään kun herätään tajuttomuudesta. Jälkioireet kuten vaikkapa unettomuus ja keskittymisvaikeudet laitetaan stressin piikkiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ihmettelen syvästi, että mitenkä autismi ja adhd olisivat nimenomaan neurobiologisia ilmiöitä, kun esimerkiksi autismin syitä ei ole lukuisista tutkimuksista huolimatta löydetty eikä ole minkäännäköistä keinoa tunnistaa autismia esimerkiksi aivokuvantamistutkimusten avulla. Autismia on valtavan laaja kirjo vaikeasta kehitysvammaisuudesta hyvin lievään autismiin, johon ei liity minkäänlaista kehitysvammaa. Tuskinpa kyseessä on yhtenäinen häiriö tai edes häiriön kirjo. On helppo määrittää milloin mikäkin psykiatrinen häiriö (kyllä, sellaiseksi autismi ja ADHD määritellään ICD-luokituksessa) neurobiologiseksi vain siksi, että se vaikuttaa olevan vaikeasti hoidettavissa, usein varhain alkava ja huono ennusteeltaan. Sekä ADHDn että autismin diagnoosien määrä on jollain alueilla peräti monikymmenkertaistunut lyhyessä ajassa. Esimerkiksi DSM-IV laajensi autismin kirjon häiriön kriteerejä, minkä seurauksena autismidiagnoosien määrä 40-kertaistui Yhdysvalloissa. Kun kriteerejä tiukennettiin DSM-V, diagnoosien määrä yllättäen laski. Ja noilla puhtaasti oirepohjaisilla, haastatteluihin ja suorituskykytesteihin pohjautuvilla diagnooseilla ei ole mitään tekemistä puhtaasti neurobiologisten määritelmien kanssa, kuten ei millään muullakaan psykiatrisella tai ns. neuropsykiatrisella häiriöllä.
Itse olen vähän huvittunut siitä, miten lapsenomainen käsitys monilla ihmisillä on esimerkiksi ADHD-diagnoosista ja ihmiset oikeasti kuvittelevat, että on vahvaa näyttöä siitä, että kyseiset henkilöt kategorisesti poikkeaisivat neurobiologialtaan, vaikkei ole minkäänlaista keinoa pohjata diagnoosia noihin neurobiologisin korrelaatteihin. Etenkin, kun esimerkiksi toistuvien traumojen ja turvattoman lapsuuden vaikutukset lapsen aivoihin tuottaa samankaltaista oirehdintaa ja samantyyppisiä neurobiologisia korrelaatteja kuin mihin ADHD on jossain tutkimuksissa yhdistetty. Korrelaatio on eri asia kuin kausaatio, ja korrelaatio voi tarkoittaa heikkoa assosiaatiota, joka ei ole riittävän vahva ollakseen kliinisesti mitenkään merkitsevä. Sellaisia ovat noiden "neuropsykiatristen" häiriöiden ja ominaisuuksien neurobiologiset korrelaatit. Sinänsä ettei niiden taustalla voisi joillakin ihmisillä olla vahvoja synnynnäisiä komponentteja, ihmiset vaan liiottelevat suuresti taustalla olevaa tieteellistä näyttöä ja häiriöiden yhtenäisyyttä.
Kyllä autismi näkyy aivokuvauksissa. Neurologi selitti asian. Muutos on niin pieni, että sitä ei huomaa ellei ole verrokkeja. Jos tehdään tutkimus monelle autistille ja eiautistille, se pieni eroavaisuus näkyy.
Myös ADHD näkyy aivokuvissa, kun on tarpeeksi iso aineisto mihin verrata. ADHD aivot on joiltain alueilta aliaktiiviset verrattuna neuronormaaleihin verrokkeihin. Dopamiini buustaa eri aivoalueiden välistä kommunikaatiota.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kysympähän vaan, että jos se ei ole sairaus tai vamma niin mikä se on? Normaalia se ei ole ja tämä on tilastoihin perustuva fakta ja koska siitä on elämässä lähes aina vain haittaa niin se on sairaus. Myös aivot toimivat autistismin kirjolla olevilla aivan eri tavalla. Ärsyttää kuinka kaikkea yritetään tuputtaa normaalina. Eikö olisi terveempää hyväksyä vain se fakta, että ihmiset nyt sattuvat vain olemaan erilaisia.
No sairauksia tai vammoja, ihan sama. Eivät kuitenkaan mielenterveyden ongelmia tai psyykkisiä sairauksia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos eivät ole sairauksia, niin miksi sitten pitäisi saada SAIRASVAKUUTUSKORVAUKSIA= lääkekorvaukset, tuet yms?
T. ADD
Vierailija kirjoitti:
Olen Asperger, mutten koe olevani erityisen sairas ihminen sen vuoksi. Asiasta saa toki olla myös eri mieltä.
Väitän kyllä että et ole Asperger, vaan ihan oma itsesi. Sinulla on todettu Asperger.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mitä ihmiset saa trollaamisesta?
Miksi jollain on niin kova tarve koko ajan todistella että kaikki nepsyt olisivat vammaisia tai että vammaisuus lähtökohtaisesti olisi jotenkin todella huono asia, tai että nepsyt kuuluisivat laitokseen jne? Ja sitten noita viestejä on aina multipeukutettu? Vuotaako y l i l a u t a vai miksi keskustelun laatu on poikkeuksellisen huono välillä?