Lue keskustelun säännöt.
Ylioppilaskokeessa väitettiin että autismi/ADHD on sairauksia
23.09.2022 |
Kyseessä on neurobiologinen ominaisuus, joka ei siis puhkea kuten vaikkapa sairaus. Se missä iässä diagnosoidaan ei tarkoita etteikö kyseistä ominaisuutta olisi ollut jo ENNEN diagnoosia. Siis nimenomaan ihan varhaislapsuudessa havaitut oireet on osa diagnostisia kriteeristöä.
Kommentit (113)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Valittajat olivat väärässä. YO-lautakunnan kysymys oli ihan oikein aseteltu. Se on häiriö, vaikka autismiliittolaiset yrittävät sitä selittää pois.
Tuo on niin suvaitsemattomasti ja näköalattomasti ajateltu. Kyseiset ominaisuudet eivät välttämättä häiritse elämää mitenkään.
T. ÄO 152 ja pärjännyt paremmin mitä sinä vaikka on ADHD/aspergerdiagnoosit. Tutkimuksiin oli kyllä vähän vaikea päästä kun on pärjännyt liian hyvin keskimääiseen diagnosoituun nähden. Yliopistomaailmassa etenkin on paljon diagnosoimattomia nepsyjä.
Ihan yhtä hyvin voisi väittää vaikka vasenkätisyyttä häiriöksi kuin helpompia autisminkirjon muotoja. En edes sano että lievempiä, koska helpommat ei välttämättä ole sitä.
Se on silti lääketieteessä luokiteltu häiriöksi, tykkäät siitä tai et. Ei identiteettisi ole siitä kiinni, mitä icd-10 sanoo tai ei, mutta kuntoutusta, eläkettä tai etuutta saadakseen on oltava diagnoosi.
Hienoa jos pärjäät ilman, ei elämäsi silti varmaan ruusuilla tanssimista ole. Kenen on?
Oletko lääkäri? Ja koska et, niin ymmärrätkö että lääketieteessä niitä pitää vaan luokitella ja kutsua jollain nimellä. En nyt jaksa olla vihainen ettei häiriölle ole keksitty sensitiivistä sanaa, mutta kaikki lääkärit joiden kanssa olen puhunut asiasta pitävät sitä enemmän ominaisuutena.
Kyllä olen itse asiassa osannut järjestää elämästäni aika kivaa. Ei joka päivä voi olla loistava, mutta koska olen älykäs, se helpottaa hankaliakin tilanteita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kaikista helpointa on hallita tyhmää ihmistä, joka keksii diagnooseja muille.
Olipa älykäs lause. Mitä yrität sillä ilmaista?
Adhd F90.1
Autismi F84.0
Diagnoosit tekee erikoislääkäri tutkimusten jälkeen.
Vierailija kirjoitti:
Aika paljon ADHD - tyyppien kanssa tekemisissä olevana olen sitä mieltä, että he ovat vain erilaisia ihmisiä. Heitä ei koulujärjestelmän tasapäistävyys ole lannistanut. Heissä on paljon älykkäitä ihmisiä, tapaamistani enemmistö.
Kun he pystyvät kanavoimaan aivojensa hypermultiajon vaikka vain hetkeksi, järkeä löytyy vaikka muille jakaa. Sopivalla lääkityksellä heidän luovuutensa ei katoa, mutta lääkityksellä voidaan myös tasapäistää ja se on huono asia.
Erilaisuus on voimaa, mutta hallinnolle tasapäät ovat paljon helpompia hallittavia.
Kirjoitin tuohon erilaisia ihmisiä ja oleellinen unohtui, anteeksi.
He ovat positiisella tavalla erilaisia ihmisiä ja erittäin mielenkiintoisia persoonaltaan.
Vierailija kirjoitti:
https://www.apa.org/monitor/2013/05/disorders
Siinä epäilevälle Tuomaalle infoa jo yhdeksän vuoden takaa: yhteinen geneettinen tausta viidellä suurimmalla psykiatrisella häiriöllä.
Näistä autismi ja adhd ovat 2/5. Aivot eivät toimi optimaalisesti; neuronien kalsiumkanavissa on ongelmia.
Geneettiset assosiaatiot ovat vain assosiaatioita. Pitää ymmärtää, että paljonko nuo assosiaatiot nostavat diagnoosin saamisen riskiä ja kuinka suurella osuudella noita assosiaatioita ilmenee suhteessa ns. terveisiin verrokkeihin. Korrelaatiot voivat johtua myös muista taustamuuttujista, kuten eroista eri ryhmien etnisessä koostumuksessa, sosioekonomisista eroista (yleensä köyhyys assosioituu lukuisiin ns. neuropsykiatristen häiröiiden riskitekijöihin ja ihmiset usein lisääntyvät saman yhteiskuntaluokan edustajan kanssa -geenit rikastuvat) jne. ja pitää tietää, miten nuo taustamuuttujat on otettu huomioon tutkimuksessa. Yksittäinen geneettinen variaatio voi nostaa riskiä moninkertaisesti, mutta silti ilmetä tietyn häiriön omaavilla vaikka vaan yhdellä prosentilla, valtaväestöllä 0.1 prosentilla. Näin voidaan tutkimusraportissa todeta, että geneettinen variantti moninkertaistaa riskiä sairastua häiriöön, vaikka sitä ei 99 % häiriön omaavista ilmene. Vaihtoehtoisesti voi löytää lukuisia geneettisiä, valtaväestössäkin yleisiä assosiaatioita, joita seulotaan valtavista määristä ihmisiä ja jotka yhdessä ovat tilastollisesti merkitsevästi yhteydessä joihinkin häiriöihin, mutta nostavat riskiä yhdessä vain minimaalisen vähän eli niiden ennustevoima on nollan prosentin luokkaa. Kyse on siitä, että ihmiset eivät keskimäärin ymmärrä tilastomatematiikkaa edes auttavasti ja se mahdollistaa sen, että tutkijat usein tutkimusraporteissaan liiottelevat tulostensa merkitystä varmistaakseen lisärahoituksen nollatutkimuksilleen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aikamoinen moka kyllä käynyt materiaalien laatijalla. Onhan tuo jo niin vanhaa tietoa, että autismi on kehityshäiriö, ei sairaus.
Kohta tulee joku autisti silmille, että se ei ole mikään kehityshäiriö, vaan "yksilöllinen ominaisuus"
Muutama asperger ollut työkaverina, raskaita ovat.Mikset anna heidän olla mitä ovat? Todennäköisesti se asperger on kuitenkin sun työnantajallesi hyödyllisempi työntekijä kuin sinä.
Ja kokemusta on...? Tälläinen ihminen työkaverina, ei huumorintajua, ei ymmärrä yksinkertaisimpiakaan vitsejä, mille muut nauraa, suuttuu ihmeellisistä asioista, sanoa töksäyttelee mitä sylki suuhun tuo, pakonomaisen kiinnostunut vain omasta mielenkiinnon kohteestaan, josta jauhaa jatkuvasti. Onpa tosiaan jokaisen työnantajan unelma.
Kummallinen "työ" sinulla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aikamoinen moka kyllä käynyt materiaalien laatijalla. Onhan tuo jo niin vanhaa tietoa, että autismi on kehityshäiriö, ei sairaus.
Kohta tulee joku autisti silmille, että se ei ole mikään kehityshäiriö, vaan "yksilöllinen ominaisuus"
Muutama asperger ollut työkaverina, raskaita ovat.Mikset anna heidän olla mitä ovat? Todennäköisesti se asperger on kuitenkin sun työnantajallesi hyödyllisempi työntekijä kuin sinä.
Ja kokemusta on...? Tälläinen ihminen työkaverina, ei huumorintajua, ei ymmärrä yksinkertaisimpiakaan vitsejä, mille muut nauraa, suuttuu ihmeellisistä asioista, sanoa töksäyttelee mitä sylki suuhun tuo, pakonomaisen kiinnostunut vain omasta mielenkiinnon kohteestaan, josta jauhaa jatkuvasti. Onpa tosiaan jokaisen työnantajan unelma.
Onneksi me älykkäät autistit emme ole yhtä suvaitsemattomia. Olisi todella rajaavaa, jos vaikka pitäisimme puutteellisina ja häiriöisinä kaikkia jotka saavat älykkyysosamäärätestissä alle 135 (keskihajonnalla 15). Arvaa paljonko ärsyttää kun toinen ei tajua eikä sitä saa tajuamaan yhtä nopeasti?
Lisäksi paljon tyhmempien vitsit ei välttämättä oikeasti naurata kun itse vitsailee aika nokkelasti. Toki onhan niitä ihan huumorintajuttomiakin autisteja olemassa, mutta harvassa. Itse tiedän vain yhden.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tiedän tasan yhden melko huumorintajuttoman tosikkomaisen autistin. Kyseessä on perheenjäseneni. Joskin hän nauraa kaikelle tilannekomiikalle aina. Muut kohtaamani autistit ovat olleet varsin huumorintajuisia ja välkkyjä.
Jos olet kohdannut yhden autistin, niin olet kohdannut yhden autistin. Älä yleistä kyseistä henkilöä koskevia ominaisuuksia koskemaan kaikkia autisteja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ainakin mitä lehdistä lukee niin sairasta näiden autistien käytös kyllä voi olla. En ikinä jaksais jos oma lapsi ois moinen häirikkö, olkoonkin ettei itse voi sille mitään.
Älä siis väkisin synnytä ihmistä kärsimään. Autismi periytyy.
Jos mä siis olen autisti, niin enkö mä sitten ole ihan huippu tyyppi enkä kärsi mistään sairaudesta? Munhan just kannattais tehdä liuta lapsia ;) Enhän mä sanonut, että jättäisin autistilapsen hoitamatta. Se niiden kasvatus vaan näyttää hemmetin rankalta, on terapiaa ynnä muuta erityisluokkaa, pitää olla ärsykkeetöntä ja virikkeetöntä ja kaverien pitää aina vaan ymmärtää erityistä. Kai sitä nyt saa edes toivoa, että lapsi olisi NORMAALI?
Vaikka se sun lapsesi olisikin NORMAALI, niin ei sitä silti kiinnostaisi välttämättä yhtään saman jutut kuin sinua. Tai lapsi voi olla vaikka ujo, voi kamala!
No ei kai nyt erilaisten kiinnostustenkohteiden tai ujouden takia viedä terapiaan tai rampata koulussa/päiväkodissa keskustelemassa siitä, että lapsi häiritsee toisia lapsia? Lähinnä nämä ominaisuudet kuulostavat rankoilta. Kuulostaa vain siltä, että autisti/adhd- lasten kanssa on sitä ylimääräistä hommaa ihan hirveästi ja elämä pyörii vain sen erityisyyden ympärillä. "Piti koko perheen lähteä pois huvipuistosta, kun Villi-Petteri ylikuormittui ja veti raivarit."
Mulla ei ole lapsia, joten voitte huojentua. Mutta on kai se sairaus, jos pitää olla mittavat erityisjärjestelyt?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tää keskustelu näyttää sen, miten erilaisia käsityksiä ihmisillä on siitä mitä "häiriö" tai "sairaus" tarkoittaa. Mielenkiintoinen tuokin perustelu, että joku asia (vaikka ADHD) ei ole sairaus, koska se ei ole lääkkeellä kokonaan parannettavissa. Aika vähän on olemassa sairauksia jos tuo on ehto, muutama infektio lähinnä tulee mieleen. Onko todella monet sitä mieltä, että parantumaton/elinikäinen sairaus ei ole sairaus?
Vierailija kirjoitti:
https://www.apa.org/monitor/2013/05/disorders
Siinä epäilevälle Tuomaalle infoa jo yhdeksän vuoden takaa: yhteinen geneettinen tausta viidellä suurimmalla psykiatrisella häiriöllä.
Näistä autismi ja adhd ovat 2/5. Aivot eivät toimi optimaalisesti; neuronien kalsiumkanavissa on ongelmia.
Psykiatrinen häiriö ei edelleenkään tarkoita mielenterveysongelmaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Enterorokko ei ole sairaus, koska siihen ei ole olemassa mitään parantavaa hoitoa.
Lääkäritkään eivät ole erehtymättömiä, he tekevät vääriäkin diagnooseja. Itse olen saanut monta kertaa väärän diagnoosin erikoislääkäriltä.
Psykiatriset diagnoosit varsinkin voivat muuttua elinaikana.
Parempi olisi kun psykiatriassa ihmisiä ei diagnosoitaisi ollenkaan. Psykiatrien pitäisi hoitaa ihmistä kokonaisvaltaisesti eikä jonkun diagnoosin perusteella. Psykiatrit näkevät ihmisen autistina, skitsofreenikkona jne.
Parempi olisi lähteä oirekeskeisestä hoidosta liikkeelle: potilas on ahdistunut, hoidetaan ahdistusta, potilaalla on vaikeuksia sosiaalisissa tilanteissa, autetaan potilasta niissä.
Diagnoosikeskeisestä ajattelusta pitäisi pyrkiä eroon.
En pidä siitä kun jotkut sanoo autismia/as:ia vain luonteenpiirteesi tai vertaa homouteen. Olen AS ja tarvitsen apua arjen asioissa ja miten voi as-henkilöt saada avustajan tai tuettua asumista jos kyseessä on vain luonteenpiirre? Minulla on vahvuuksia ja olen lahjakas mutta en voi asua yksin enkä osaa käsitellä enkä tunnistaa kunnolla tunteita.
Kaikki autistiset henkilöt joita tunnen (useita kymmeniä) kaikilla on tuen tarvetta.
Autisteja jää väliinputoajiksi kun heitä ei oteta enää vakavasti, kun "se on vaan erilaisuutta"
Myös Tiktok on täynnä feikkaajia jotka esittää olevansa autisteja tai jostain muusta häiriöstä kärsiviä ja antaa väärän kuvan niistä. "Jos sinulle tulee kylmät väreet tästä biisistä, olet autisti" 🤦
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Autistit on vammaisia.
Lapsellani on diagnostisoitu autismi. Väitän että me muut olemme vammaisia, hän kuuluu terveeseen vähemmistöön.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aikamoinen moka kyllä käynyt materiaalien laatijalla. Onhan tuo jo niin vanhaa tietoa, että autismi on kehityshäiriö, ei sairaus.
YTL odottaa täydellisyyttä vastauksista, mutta jostain kysymysten asettelu voi asiantuntijalta olla vähän sinne päin tai virheellinen. Keväällä oli biologian kysymyksen kanssa epäselvyyksiä.
Tällaisia ja pahempiakin mokia on harva se vuosi, ihan käsittämätöntä. Ei taida kukaan edes oikolukea tehtävänantoja.
Älytöntä. Ei kukaan herää viisikymppisenä ja huomaa olevansa autisti tai addi.
Kyseessä on neurologinen häiriö, joka on näkyvissä jo taaperoikäisellä.
Vierailija kirjoitti:
Nepsyvajakít kuuluu laitoksiin.
Kiva kun haluat lisää kavereita sinne laitokseen.
ADHD diagnoosin voi saada myös vanhenpana.
Aikuisten aivovammojen tavoin myös lasten aivovammoista merkittävä osa jää diagnosoimatta.
Suurin riski diagnosoimatta jäämiseen on nuorimmilla ja monivamman saaneilla lapsilla. Diagnosoimatta jääminen johtuu lääkärikunnan vähäisestä aivovammatietämyksestä, tutkimusmenetelmien puutteellisuudesta ja siitä, että aivovamman oireet tulkitaan jonkin muun syyn aiheuttamaksi, Tenovuo sanoo.
Diagnoosia vaikeuttaa sekin, että aivovamma voi olla aluksi näennäisen vähäoireinen.
Aksonivaurio, joka on tärkein vammamekanismi, kehittyy vasta viikkojen tai kuukausien kuluessa täyteen mittaansa. Sen takia lopputulos voi olla huonompi kuin aluksi näyttää.
Aivovamma aiheuttaa niin lapsilla kuin aikuisillakin alkuvaiheessa tajunnan alenemaa, pahoinvointia, uneliaisuutta, päänsärkyä ja tasapainovaikeuksia.
Jälkioireet sen sijaan painottuvat lapsilla hieman eri tavoin kuin aikuisilla; heillä on enemmän käyttäytymisen häiriöitä, oppimisvaikeuksia ja mielenterveyden kehityksen häiriöitä. Toki lapsillakin on muistihäiriöitä, keskittymisvaikeuksia, aloitekyvyttömyyttä ja kielellisiä häiriöitä.
Tenovuon mukaan on miljoonan taalan kysymys, kuinka suuri osa lasten oppimisvaikeuksista, käytöshäiriöistä ja mielenterveysongelmista johtuu tapaturmasta, joka on aiheuttanut aivovamman
Vierailija kirjoitti:
Älytöntä. Ei kukaan herää viisikymppisenä ja huomaa olevansa autisti tai addi.
Kyseessä on neurologinen häiriö, joka on näkyvissä jo taaperoikäisellä.
Mutta silti voidaan dg vasta aikuisiällä. Ennen ei edes tiedetty että kyseiset dg voi olla myös naisilla.
Ei ole kuurous sairaus, ei se lääkityksellä lievene.