Ratkaisu hoitajapulaan, naisille hoitopalvelujakso miesten varusmies palveluksen tapaan (molemmat yhteiskunnallisia velvollisuuksia!)
Naisille kutsunnat joista määrättäisiin hoivaosastoon. Samat palvelusajan kuin miehille, kertausharjoituksineen.
Saataisi melko paljon käsipareja ja myös työkokemusta naisille.
Paljon on vielä matkaa tasa-arvoisuuteen, yhtäläinen palvelusvelvollisuus molemmille sukupuolille olisi melkoinen jättihyppäys tasa-arvotyössä (ja ratkaisisi hoitajapulan!)
Kommentit (84)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten se ratkaisee hoitajapulan?
Nuoret tulee puoleksi vuodeksi kääntymään hoitoalalle ja toteaa että tänne en ainakaan ikinä tule töihin. Ja puolessa vuodessa 18-vuotias oppii lähinnä petaamaan sängyt, kärräämään ruokaa, laittamaan pyykkejä. Ainiin, tuohan on jo keksitty. Sitä kutsutaan muistaakseni sivariksi.
Kumma kun sh-opinnoissa pitää oppia perushoito neljän viikon harkassa, koulussa tehdään käytännön työtä kymmenen tuntia ennen harkan alkua.
- sh-opiskelija
No ilmankos ne eivät osaakaan mitään kentällä. Valmistunut sh ei ollut koskaan suihkuttanut ihmistä, lavettipesu piti kädestä opettaa.
Ei riitä että vettä vähän sinnepäin, jokainen voi itse kuvitella itsensä liikunta- ja puhekyvyttömänä kosketusarkana kylmälle muovilavetille makaamaan. Ohoh, kasvoille tulee vettä, hukun.
Varusmiehillä on velvollisuus turvata tälläkin saralla ihan rauhanaikanakin, jos alalle oikeasti tulisi kriisi.
Tämä! Lisäksi isäksi tulevien miesten tulee maksaa kohdunvuokrausmaksu naiselle, joka lapsen kantaa.
Lisäkäsiparit aina tietysti tervetulleita mutta ongelma tulee siinä kun työvuorossa on sitten iso osa esim. näitä hoitoapulaisia joilla ei ole lääkelupia. Aiheuttaa sen että sitten ne muutamat hoitajat joilla ne lääkeluvat on, joutuu hoitamaan koko osaston tai palvelutalon lääkejaon.
Lääkkeenotto on valvottava eli ei riitä että jättää sen lääkekipon potilaan eteen vaan vahdittava että ne myös menee suuhun eikä lattialle tai jää kokonaan ottamatta. Jos esim 30 potilasta vastuulla ni voi miettiä kauan siihen menee aikaa. Sama ongelma kesäisin kun paljon opiskelijoita sijaistamassa.
Mulla oli tuossa 3x hoivapalvelujakso kun tein 3 lasta tähän maailmaan. Se riittää. Siinä oli myös kaksi hoivapalvelujaksoa kahdelle naiselle jotka ei lapsia halua.
Hyvä idea!
Olisi tie ammattiin myös.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Elikkä hoitajat ketjussa torppaavat lisäkäsiparit. Kovin kummoinen ei taida työtaakka olla!
Samoin kansa ikävä kyllä joutuu torppaamaan nuo ahneet palkkapyyntönne, rahaa ei nyt vain hoitajille enempää riitä!Mitä työtä itse teet? Voiko sitä tulla kuka tahansa 18-vuotias tekemään tuosta vaan? Onko se myös sellaista, että sulla on aikaa ympäri vuoden ottaa näitä 18-vuotiaita siihen oman työn oheen ohjattavaksi, varsinaisten opiskelijoiden lisäksi? Olisiko heistä oikeasti paljon hyötyä teidän työyhteisölle, suhteessa ohjauksen/valvonnan vaivaan?
Hoitoalalla kun siis ei tarvita mitään kahvinkeittelijöitä.
No nyt on kyllä paljon puhuttu siitä, että erityisesti hoivalaitoksissa hoitajat joutuvat siivoamaan, pesemään pyykkejä, viemään roskia, hyllyttämään tavaroita, jakamaan ruokatarjottimia yms sen varsinaisen hoitotyön lisäksi. Eikö olisi ihan hyvä juttu, jos hoitajat voisivat keskittyä vain siihen työhön, joka edellyttää hoitoalan koulutusta?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten se ratkaisee hoitajapulan?
Nuoret tulee puoleksi vuodeksi kääntymään hoitoalalle ja toteaa että tänne en ainakaan ikinä tule töihin. Ja puolessa vuodessa 18-vuotias oppii lähinnä petaamaan sängyt, kärräämään ruokaa, laittamaan pyykkejä. Ainiin, tuohan on jo keksitty. Sitä kutsutaan muistaakseni sivariksi.
Kumma kun sh-opinnoissa pitää oppia perushoito neljän viikon harkassa, koulussa tehdään käytännön työtä kymmenen tuntia ennen harkan alkua.
- sh-opiskelija
Hoitotyön perusteet 10 opintopistettä ja mm. aseptiikkaopinnot 1 op (eli teoriaopinnot). Siellä on aika paljon muutakin teoriaa taustalla mitä me opiskellaan ja mitä tarvitaan perushoitotyötä toteutettaessa. Ja kun otetaan huomioon että se mummeli voi sairastaa vaikka skitsofreniaa ja alzheimeria, jotka vaatii erityistä hoidollista otetta ihan niitä perushoitotehtäviä tehdessä.
Tokihan etenkin vanhukset on meillä hyvin alihoidettuja ja moni asia jää henkilökunnan osaamattomuuden vuoksi tunnistamatta ja hoitamatta (esim. masennus on vanhuksissa täysin alidiagnosoitu).
Sinulta on jäänyt kyllä opinnoista paljon ymmärtämättä, jos sinulle potilas on vain pestävä pylly, vaikka potilas on aina psykofyysissosiaalinen kokonaisuus, ja etenkin tämä korostuu silloin kun ihminen on pitkäaikaisessa osastohoidossa. Sen hoitaminen on vaikeaa monelle ammattilaisellekin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Elikkä hoitajat ketjussa torppaavat lisäkäsiparit. Kovin kummoinen ei taida työtaakka olla!
Samoin kansa ikävä kyllä joutuu torppaamaan nuo ahneet palkkapyyntönne, rahaa ei nyt vain hoitajille enempää riitä!Mitä työtä itse teet? Voiko sitä tulla kuka tahansa 18-vuotias tekemään tuosta vaan? Onko se myös sellaista, että sulla on aikaa ympäri vuoden ottaa näitä 18-vuotiaita siihen oman työn oheen ohjattavaksi, varsinaisten opiskelijoiden lisäksi? Olisiko heistä oikeasti paljon hyötyä teidän työyhteisölle, suhteessa ohjauksen/valvonnan vaivaan?
Hoitoalalla kun siis ei tarvita mitään kahvinkeittelijöitä.
No nyt on kyllä paljon puhuttu siitä, että erityisesti hoivalaitoksissa hoitajat joutuvat siivoamaan, pesemään pyykkejä, viemään roskia, hyllyttämään tavaroita, jakamaan ruokatarjottimia yms sen varsinaisen hoitotyön lisäksi. Eikö olisi ihan hyvä juttu, jos hoitajat voisivat keskittyä vain siihen työhön, joka edellyttää hoitoalan koulutusta?
Toki varmasti osassa. Hoitotyötä tuo ei kuitenkaan ole, eikä ratkaise hoitajapulaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten se ratkaisee hoitajapulan?
Nuoret tulee puoleksi vuodeksi kääntymään hoitoalalle ja toteaa että tänne en ainakaan ikinä tule töihin. Ja puolessa vuodessa 18-vuotias oppii lähinnä petaamaan sängyt, kärräämään ruokaa, laittamaan pyykkejä. Ainiin, tuohan on jo keksitty. Sitä kutsutaan muistaakseni sivariksi.
Kumma kun sh-opinnoissa pitää oppia perushoito neljän viikon harkassa, koulussa tehdään käytännön työtä kymmenen tuntia ennen harkan alkua.
- sh-opiskelija
No ilmankos ne eivät osaakaan mitään kentällä. Valmistunut sh ei ollut koskaan suihkuttanut ihmistä, lavettipesu piti kädestä opettaa.
Ei riitä että vettä vähän sinnepäin, jokainen voi itse kuvitella itsensä liikunta- ja puhekyvyttömänä kosketusarkana kylmälle muovilavetille makaamaan. Ohoh, kasvoille tulee vettä, hukun.
Itse ainakin suihkutin päivittäin jonkun. Harkkapaikasta riippuu millaiset taidot saa työelämään, koska koulu ei tosiaan mitään enää opeta. Juuri elokuussa oli tämä harjoittelujakso ja osa kavereista tyrkättiin vain hoitamaan ilman ohjaajaa ensimmäisestä päivästä lähtien.
Vierailija kirjoitti:
Lisäkäsiparit aina tietysti tervetulleita mutta ongelma tulee siinä kun työvuorossa on sitten iso osa esim. näitä hoitoapulaisia joilla ei ole lääkelupia. Aiheuttaa sen että sitten ne muutamat hoitajat joilla ne lääkeluvat on, joutuu hoitamaan koko osaston tai palvelutalon lääkejaon.
Lääkkeenotto on valvottava eli ei riitä että jättää sen lääkekipon potilaan eteen vaan vahdittava että ne myös menee suuhun eikä lattialle tai jää kokonaan ottamatta. Jos esim 30 potilasta vastuulla ni voi miettiä kauan siihen menee aikaa. Sama ongelma kesäisin kun paljon opiskelijoita sijaistamassa.
Näin. Lääkehoito ei myöskään ole sitä että annetaan vaan tabletit naamaan. Vaan pitää myös osata seurata vastetta, ja se tapahtuu nimenomaan sen perushoitotyön ohella. Hoitaja tekee potilaasta jatkuvasti havaintoja niitä perushoitotoimenpiteitä tehdessä. Lisäksi työssä pitäisi aina olla kuntouttava ote, ei niin että tehdään puolesta kaikki nopeasti ja sit seuraavaan potilaaseen.
Vierailija kirjoitti:
Idea on hyvä, mutta poistaisin sukupuolijaon.
Yksinkertaisesti: palvelusaika kaikille, jokainen valitkoon suorittaako sen aseellisena vai muun mahdollisen kriisiaikaan valmistautuvan roolin kautta.Jokainen voisi valita monesta vaihtoehdosta, joista aseellinen ja aseeton maanpuolustus (jälkimmäisessä voisi valmentaa esimerkiksi evakuoinnin organisoimiseen, toimintaan ja kommunikointiin jos sähköt ja vedet ovat katki, kyberhyökkäyksien torjumiseen, luonnonkatastrofien varalle varautumiseen jne) olisivat vaihtoehtoja, mutta lisäksi myös esimerkiksi terveydenhuollon tukijoukoksi kouluttaminen. Tällöin erillistä sivaria ei edes tarvittaisi, vaan lähdettäisiin siitä että jokainen jolla on riittävät henkiset ja fyysiset valmiudet, olisi saanut koulutuksen jollekin osa-alueelle ja tietäisi oman roolinsa mahdollisen kriisin iskiessä.
Koulutus/palvelusaika voisi olla vaikka puoli vuotta ja jos nuori viettää esim välivuotta eikä tiedä mihin lähtisi opiskelemaan, voisi hän jatkaa korotetulla peruspäivärahalla (ja vaikka siihen palveluslisällä) vielä pidempäänkin. Syrjäytyminen vähenisi kun jokainen nuori saa jotain tekemistä ja siitä sen verran rahaa että pärjää vaikkei "palkka" olisikaan samaa tasoa kuin ammatin opiskelleella. Halutessaan nuori voisi vaikka suorittaa useamman osa-alueen palvelusjaksoja ja saada siitä lisäpisteitä jos hakee niihin liittyvään alaan opiskelemaan.
Tämä on erittäin hyvä idea. Pitäisi saada heti käytäntöön.
Vierailija kirjoitti:
Musta tuo on ihan hyvä idea. Tai niin, että nainen voi suorittaa armeijan jos haluaa, ja mies voi suorittaa tuon hoitopalvelujakson.
Eli hoitajan työtä voi tehdä kuka vaan ilman mitään koulutusta. Ja nyt ei tarvitsisi olla edes sitä " kutsumusta", mitä täällä joka hoitajaketjussa kuulutetaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten se ratkaisee hoitajapulan?
Nuoret tulee puoleksi vuodeksi kääntymään hoitoalalle ja toteaa että tänne en ainakaan ikinä tule töihin. Ja puolessa vuodessa 18-vuotias oppii lähinnä petaamaan sängyt, kärräämään ruokaa, laittamaan pyykkejä. Ainiin, tuohan on jo keksitty. Sitä kutsutaan muistaakseni sivariksi.
Kumma kun sh-opinnoissa pitää oppia perushoito neljän viikon harkassa, koulussa tehdään käytännön työtä kymmenen tuntia ennen harkan alkua.
- sh-opiskelija
Hoitotyön perusteet 10 opintopistettä ja mm. aseptiikkaopinnot 1 op (eli teoriaopinnot). Siellä on aika paljon muutakin teoriaa taustalla mitä me opiskellaan ja mitä tarvitaan perushoitotyötä toteutettaessa. Ja kun otetaan huomioon että se mummeli voi sairastaa vaikka skitsofreniaa ja alzheimeria, jotka vaatii erityistä hoidollista otetta ihan niitä perushoitotehtäviä tehdessä.
Tokihan etenkin vanhukset on meillä hyvin alihoidettuja ja moni asia jää henkilökunnan osaamattomuuden vuoksi tunnistamatta ja hoitamatta (esim. masennus on vanhuksissa täysin alidiagnosoitu).
Sinulta on jäänyt kyllä opinnoista paljon ymmärtämättä, jos sinulle potilas on vain pestävä pylly, vaikka potilas on aina psykofyysissosiaalinen kokonaisuus, ja etenkin tämä korostuu silloin kun ihminen on pitkäaikaisessa osastohoidossa. Sen hoitaminen on vaikeaa monelle ammattilaisellekin.
Kerro toki miten kommenttisi liittyy siihen, että perushoitotyö opitaan käytännössä neljässä viikossa sisältäen vain yhden toteutuskerran mm. katetrointia, nenämahaletkun laittoa ja vuodepesuja koululla? Teorian voi jokainen lukea muutamaan tuntiin, mitä se on myös ammattikorkeassa. Muutama ryhmätyö läpi, joiden aiheita olivat mm. aseptiikka, alapesut ja vierihoito. Opettajajohtoisesti ei käyty koskaan näitä.
Vierailija kirjoitti:
Lisäkäsiparit aina tietysti tervetulleita mutta ongelma tulee siinä kun työvuorossa on sitten iso osa esim. näitä hoitoapulaisia joilla ei ole lääkelupia. Aiheuttaa sen että sitten ne muutamat hoitajat joilla ne lääkeluvat on, joutuu hoitamaan koko osaston tai palvelutalon lääkejaon.
Lääkkeenotto on valvottava eli ei riitä että jättää sen lääkekipon potilaan eteen vaan vahdittava että ne myös menee suuhun eikä lattialle tai jää kokonaan ottamatta. Jos esim 30 potilasta vastuulla ni voi miettiä kauan siihen menee aikaa. Sama ongelma kesäisin kun paljon opiskelijoita sijaistamassa.
Lopettakaa,pliis,jo näistä lisäkösipareista puhumunen- alentaa ja väheksytään hoitotyötä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten se ratkaisee hoitajapulan?
Nuoret tulee puoleksi vuodeksi kääntymään hoitoalalle ja toteaa että tänne en ainakaan ikinä tule töihin. Ja puolessa vuodessa 18-vuotias oppii lähinnä petaamaan sängyt, kärräämään ruokaa, laittamaan pyykkejä. Ainiin, tuohan on jo keksitty. Sitä kutsutaan muistaakseni sivariksi.
Kumma kun sh-opinnoissa pitää oppia perushoito neljän viikon harkassa, koulussa tehdään käytännön työtä kymmenen tuntia ennen harkan alkua.
- sh-opiskelija
Hoitotyön perusteet 10 opintopistettä ja mm. aseptiikkaopinnot 1 op (eli teoriaopinnot). Siellä on aika paljon muutakin teoriaa taustalla mitä me opiskellaan ja mitä tarvitaan perushoitotyötä toteutettaessa. Ja kun otetaan huomioon että se mummeli voi sairastaa vaikka skitsofreniaa ja alzheimeria, jotka vaatii erityistä hoidollista otetta ihan niitä perushoitotehtäviä tehdessä.
Tokihan etenkin vanhukset on meillä hyvin alihoidettuja ja moni asia jää henkilökunnan osaamattomuuden vuoksi tunnistamatta ja hoitamatta (esim. masennus on vanhuksissa täysin alidiagnosoitu).
Sinulta on jäänyt kyllä opinnoista paljon ymmärtämättä, jos sinulle potilas on vain pestävä pylly, vaikka potilas on aina psykofyysissosiaalinen kokonaisuus, ja etenkin tämä korostuu silloin kun ihminen on pitkäaikaisessa osastohoidossa. Sen hoitaminen on vaikeaa monelle ammattilaisellekin.
Kerro toki miten kommenttisi liittyy siihen, että perushoitotyö opitaan käytännössä neljässä viikossa sisältäen vain yhden toteutuskerran mm. katetrointia, nenämahaletkun laittoa ja vuodepesuja koululla? Teorian voi jokainen lukea muutamaan tuntiin, mitä se on myös ammattikorkeassa. Muutama ryhmätyö läpi, joiden aiheita olivat mm. aseptiikka, alapesut ja vierihoito. Opettajajohtoisesti ei käyty koskaan näitä.
Ja lisätään siis se, että meillä ei tosiaan ole mitään sairauksia käyty läpi vielä tämän ensimmäisen vuoden aikana. Tammikuussa olen opinnot aloittanut. Kylmiltään meidätkin heitettiin tuonne palvelutaloon.
Tämä taitaa olla ensimmäinen kerta kun näen vauva palstalla oikeasti hyvän idean!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Elikkä hoitajat ketjussa torppaavat lisäkäsiparit. Kovin kummoinen ei taida työtaakka olla!
Samoin kansa ikävä kyllä joutuu torppaamaan nuo ahneet palkkapyyntönne, rahaa ei nyt vain hoitajille enempää riitä!Mitä työtä itse teet? Voiko sitä tulla kuka tahansa 18-vuotias tekemään tuosta vaan? Onko se myös sellaista, että sulla on aikaa ympäri vuoden ottaa näitä 18-vuotiaita siihen oman työn oheen ohjattavaksi, varsinaisten opiskelijoiden lisäksi? Olisiko heistä oikeasti paljon hyötyä teidän työyhteisölle, suhteessa ohjauksen/valvonnan vaivaan?
Hoitoalalla kun siis ei tarvita mitään kahvinkeittelijöitä.
No nyt on kyllä paljon puhuttu siitä, että erityisesti hoivalaitoksissa hoitajat joutuvat siivoamaan, pesemään pyykkejä, viemään roskia, hyllyttämään tavaroita, jakamaan ruokatarjottimia yms sen varsinaisen hoitotyön lisäksi. Eikö olisi ihan hyvä juttu, jos hoitajat voisivat keskittyä vain siihen työhön, joka edellyttää hoitoalan koulutusta?
Toki varmasti osassa. Hoitotyötä tuo ei kuitenkaan ole, eikä ratkaise hoitajapulaa.
Ei olisikaan hoitotyötä vaan avustavaa työtä. Mutta jos hoitaja Maijan ei tarvitsisi tehdä enää em hommia, Maija ehtisi paremmin tekemään niitä hommia, joihin Maijalla on koulutus.
Oikeasti voitaisiin , jokaiseen vanhustentaloon hankkia isoja korstoja vanhusten siirtelyä varten . Näin sekä vanhusten ja hoitsujen elämä helpottuisi
Ensimmäisenä pitää puuttua ylipainoon kovalla kädellä. Se maksaa valtiolle enemmän kuin tupakointi, päihteet ja ilmastonmuutos yhteensä. Lopetetaan seurauksien hoitaminen ja hoidetaan juurisyyt. Kun toinen pandemia on ylitse muiden on mielenterveysongelma ratkaistaan ylipainoon puuttumalla aika paljon koko sotealan ongelmia.