Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Mikä on ollut raskainta yh?
20.09.2022 |
Minulle raskainta oli se, että piti lapsia vaatia jaksamaan. Aamulla pyörällä tarhaan, satoi tai paistoi, pyöräillen. Olisipa voinut heidän elämäänsä helpottaa, mutta oli pakko lähteä aikaisin, tehdä itse täysi työpäivä, ja sitten niin kiireesti hakemaan. Ja kyllä välillä lapsia väsytti, mutta oli pakko, jotta pärjättiin.
Kommentit (72)
Lasten isä. Olen aina pärjännyt omillani ja osaan varautua elämän yllätyksiin, koska en ota turhia riskejä. Kuitenkin mies- ja sitä kautta myös isävalinta meni täysin pieleen. Vasta vuosien saatossa paljastui hänen käyttämänsä hienovarainen henkinen väkivalta, joka rikkoi omaa psyykettäni. Eron jälkeen on siis ollut raskainta lasten isä. Hän on todella katkera erosta vuosien jälkeenkin vielä. Hän tekee kaikesta hankalaa. Hän syyttää minua aivan kaikesta. Kun olimme vielä yhdessä ja yhden lapsista piti käydä seurannassa niin mies ei ensinnäkään koskaan huolehtinut näistä käynneistä töihinsä vedoten ja toisaalta hän syytti minua siitä, että yritän väkisin tehdä lapsesta sairasta. Kuulema minun olisi pitänyt itse mennä hoitoon. Kun sitten lapsi sai ihan oikean diagnoosin, asia vaiettiin kuoliaaksi. Nyt vanhin lapsi on murrosiässä ja oireilee kouluun liittyviä asioita. Oireilu kuulema johtuu siitä, että olen huono äiti, eronnut turhaan ja uudessa parisuhteessa. Oikeastaan murrosikäisen ongelmat johtuvat siitä, että äitikin on hullu. Vaikeina hetkinä toivon, että mies kuolisi, koska olen välillä todella loppu tilanteeseen. En voi katkaista välejäkään, koska pakko olla lasten takia tekemisissä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jatkossa sitten se ehkäisy kuntoon. Näitä yhteiskunnan luuseripummeja on jo ihan liikaa.
Tämä on myös vähän tylsää, että sana yksinhuoltaja tarkoittaa joillekkin parikymppistä päähänpistosta lähes tuntemattoman kanssa lapsia tehnyttä naista.
Itse olen nelikymppinen. Sain lapset avioliitossa. Ero tuli 20 yhteisen vuoden jälkeen miehen otettua hälläväliä asenteen perhettään kohtaan. Joku neljänkympinkriisi vissiin hänellä.
Rahatilanne on ihan ok, kiva työ ja asunto. Elämäni on hyvin kurinalaista. Sitten jotkut poikaset katsovat sopivaksi netissä kertoa elämänviisauksia. 🙄
En nyt oikein ymmärtänyt että mikä siinä on niin raskasta viedä lapsi hoitoon ja hakea tai lapsen kanssa on raskasta hakea paketti? Näin tehdään myös ydinperheessä, miksi se just yh:lle on ylivoimaista?
Ja kyllä olen itsekin ollut yh.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jatkossa sitten se ehkäisy kuntoon. Näitä yhteiskunnan luuseripummeja on jo ihan liikaa.
Tämä on myös vähän tylsää, että sana yksinhuoltaja tarkoittaa joillekkin parikymppistä päähänpistosta lähes tuntemattoman kanssa lapsia tehnyttä naista.
Itse olen nelikymppinen. Sain lapset avioliitossa. Ero tuli 20 yhteisen vuoden jälkeen miehen otettua hälläväliä asenteen perhettään kohtaan. Joku neljänkympinkriisi vissiin hänellä.
Rahatilanne on ihan ok, kiva työ ja asunto. Elämäni on hyvin kurinalaista. Sitten jotkut poikaset katsovat sopivaksi netissä kertoa elämänviisauksia. 🙄
Samat kelat täällä. Olimme lasten isän kanssa kuusi vuotta yhdessä ennen esikoisen syntymää. Kaikkiaan suhdetta kesti 14 vuotta, josta naimisissa olimme yhdeksän vuotta. Olen akateemisesti koulutettu, vakivirassa ja taloudellinen tilanne vakaa. Koska myös ulkoiset seikat ovat niin tärkeitä täällä niin kerron vielä, että olen hoikka ja kaunis, koska huolehdin itsestäni kuntoilemalla, kasvisruokavaliolla ja meditoimalla.
Vierailija kirjoitti:
En nyt oikein ymmärtänyt että mikä siinä on niin raskasta viedä lapsi hoitoon ja hakea tai lapsen kanssa on raskasta hakea paketti? Näin tehdään myös ydinperheessä, miksi se just yh:lle on ylivoimaista?
Ja kyllä olen itsekin ollut yh.
Mikä ihme tämä kommentti on? Onhan se nyt ihan eri asia pyörittää arkea yksin, kuin kahden aikuisen voimin. Tosin jos et mitään eroa näe yksinhuoltajuuden ja ydinperheen välillä niin kannattaa ehkä tarkastella omia parisuhteita hieman kriittisemmin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Yhteiskunnan asenne yksinhuoltajia kohtaan (yh=exän rahoilla elävä, epätoivoisesti uutta miestä (elättäjää) etsivä, kelarahoja saava, rahanahne, pihtaaja/munahaukka jne). Lisäksi tapahtui joskus hullujakin ilmiöitä: koulun vanhempainilloissa esimerkiksi naiset pitivät miehistä kiinni (siis oikeasti tarrasivat käsivarsista) eivätkä enää jutelleet kanssani, ikään kuin olisin ollut automaattisesti etsimässä/viemässä heidän puolisojaan. Naurettavaa. Olen sinkku edelleen eikä parisuhteilu kiinnosta. Minulle riitti yksi kokemus yhdessäasumisen ja -elämisen "ihanuudesta".
Yksinäinen vastuunkanto. Se että on arjessa se ainoa aikuinen talossa ja lapsille pitää pystyä vetämään rajat ja heidät on saatava lähtemään kouluun joka aamu. Kotityöt, jotka on hoidettava yksin oli sitten terve tai sairas (kuumeessa, pitkittyneessä flunssassa jne.). Pelko siitä mitä tapahtuu jos sairastuu pysyvästi ja/tai menettää työpaikan ja toimeentulon, koska toista maksajaa ei taloudesta löydy. Ymmärtämättömät sukulaiset, jotka eivät halua auttaa tai edes ymmärtää ajan ja voimavarojen vähyyttä osallistua suvun asioihin. Kuolleet/sairaat lasten isovanhemmat. Koulusta tulevat paineet osallistua, työpaikan paineet. Se että huomaa olevan helpointa pitää suunsa kiinni yksinhuoltajuudesta ihmisten kovien asenteiden takia. Se että luuli tehneensä kaiken oikein menemällä naimisiin lapsia haluavan hyvässä asemassa olevan koulutetun miehen kanssa, joka paljastui vastuuta pakoilevaksi tuuliviiriksi ja otti eron kun pääsi lastenhoidosta helpompaan elämään. Ihmisten epäluulo uutta miestä kohtaan kun hän kuitenkin toi paljon hyvää perheeseen. Lasten täysi-ikäisyyden odottaminen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Se kun murkkuikäisenä alkoi rajojen testaaminen ja olit aivan yksin.
On normaalia siinä iässä ja äiti on maailman tyhmin ja turhin maan päällä, aina kieltämässä kaiken kivan.
Se toivottomuus oli silkkaa epätoivoa. Päätin pitää asetetut rajat ja ikävuosien lisääntyessä vapautta/vastuuta niiden rajojen puitteissa. Kunpa olisi ollut joku kenen kanssa jutella.
Nyt on n.30v, läheiset välit ja muutama vuosi sitten sanoi Kiitos äiti.
Vierailija kirjoitti:
En nyt oikein ymmärtänyt että mikä siinä on niin raskasta viedä lapsi hoitoon ja hakea tai lapsen kanssa on raskasta hakea paketti? Näin tehdään myös ydinperheessä, miksi se just yh:lle on ylivoimaista?
Ja kyllä olen itsekin ollut yh.
Jos sulla on puoliso, joka ei tee mitään teidän taloudessa, niin onnea vain sullekin. Yleensähän jos on kaksi aikuista, niin on puolet vähemmän tehtävää saman lopputuloksen eteen kuin jos on yksi aikuinen. Kaksi tekee oletuksena kaksi kertaa saman kuin yksi samassa ajassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En nyt oikein ymmärtänyt että mikä siinä on niin raskasta viedä lapsi hoitoon ja hakea tai lapsen kanssa on raskasta hakea paketti? Näin tehdään myös ydinperheessä, miksi se just yh:lle on ylivoimaista?
Ja kyllä olen itsekin ollut yh.Mikä ihme tämä kommentti on? Onhan se nyt ihan eri asia pyörittää arkea yksin, kuin kahden aikuisen voimin. Tosin jos et mitään eroa näe yksinhuoltajuuden ja ydinperheen välillä niin kannattaa ehkä tarkastella omia parisuhteita hieman kriittisemmin.
Kyse oli nyt jostain paketin hausta. Mikä siinä on raskasta hakea se lapsen kanssa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En nyt oikein ymmärtänyt että mikä siinä on niin raskasta viedä lapsi hoitoon ja hakea tai lapsen kanssa on raskasta hakea paketti? Näin tehdään myös ydinperheessä, miksi se just yh:lle on ylivoimaista?
Ja kyllä olen itsekin ollut yh.Jos sulla on puoliso, joka ei tee mitään teidän taloudessa, niin onnea vain sullekin. Yleensähän jos on kaksi aikuista, niin on puolet vähemmän tehtävää saman lopputuloksen eteen kuin jos on yksi aikuinen. Kaksi tekee oletuksena kaksi kertaa saman kuin yksi samassa ajassa.
Kiitos meidän parisuhde voi oikein hyvin. Mieheni tekee pitkää päivää joten minä hoidan kotihommat.
Ei minulle ole vaikea hakea niitä paketteja lapsen kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En ole itse yksinhuoltaja, mutta tällainenkin asia tuli mieleen, mitä ei ole vielä mainittu:
Lapset ovat erilaisia. Hieno juttu, jos jonkun lapsi/lapset ovat tosi helppoja. Aika monesti lasten kanssa on kuitenkin jotain: jonkun lapsi on tosi huono nukkumaan, toisen lapsi sairastelee paljon, kolmannen lapsi on hyvin voimakastemperamenttinen ja vaativa. On ihan eri asia yrittää jaksaa helpon lapsen kanssa, kuin pyörittää arkea yksin esimerkiksi vuosikausien rikkinäisten yöunien, jatkuvan sairastelukierteen ja/tai hyvin vaativan lapsen kanssa. Jos tarvitsisi kunnon hengähdyshetkeä, niin sitä ei vain yksinhuoltajana saa, jos tukiverkkoja ei ole. Ja jos lapsen kanssa on vaikeaa (lapsella on esim. sairautta), niin sekin "karkottaa" osan tukiverkoista, kun helppoa lasta voitaisiinkin satunnaisesti hoitaa, mutta "vaikeaa" lasta ei.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En nyt oikein ymmärtänyt että mikä siinä on niin raskasta viedä lapsi hoitoon ja hakea tai lapsen kanssa on raskasta hakea paketti? Näin tehdään myös ydinperheessä, miksi se just yh:lle on ylivoimaista?
Ja kyllä olen itsekin ollut yh.Mikä ihme tämä kommentti on? Onhan se nyt ihan eri asia pyörittää arkea yksin, kuin kahden aikuisen voimin. Tosin jos et mitään eroa näe yksinhuoltajuuden ja ydinperheen välillä niin kannattaa ehkä tarkastella omia parisuhteita hieman kriittisemmin.
Kyse oli nyt jostain paketin hausta. Mikä siinä on raskasta hakea se lapsen kanssa?
Riippuu lapsesta. Oma lapsi säntäili joka paikkaan kun käytiin pankissa/apteekissa/postissa, oli liian iso pidettäväksi sylissä ja tempaisi itsensä irti jos kädestä yritti pitää. Saattoi rynnätä tiskin taakse ja henkilökunnan tiloihin. Toki tämänkin voi kuitata äidin paskuudella, mutta olihan se jaksaminen kortilla kun mies/lapsen isä oli vasta kuollut. Minua ei jaksanut kiinnostaa vaikka ihmiset saattoivatkin katsoa paheksuen, mutta voisitte vähän miettiä, että ehkäpä kaikki tilanteet eivät ole kaikilla samanlaisia. Te ette tiedä taustoja.
- eri
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Se että miesten silmissä on käytetty.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En nyt oikein ymmärtänyt että mikä siinä on niin raskasta viedä lapsi hoitoon ja hakea tai lapsen kanssa on raskasta hakea paketti? Näin tehdään myös ydinperheessä, miksi se just yh:lle on ylivoimaista?
Ja kyllä olen itsekin ollut yh.Mikä ihme tämä kommentti on? Onhan se nyt ihan eri asia pyörittää arkea yksin, kuin kahden aikuisen voimin. Tosin jos et mitään eroa näe yksinhuoltajuuden ja ydinperheen välillä niin kannattaa ehkä tarkastella omia parisuhteita hieman kriittisemmin.
Kyse oli nyt jostain paketin hausta. Mikä siinä on raskasta hakea se lapsen kanssa?
Riippuu lapsesta. Oma lapsi säntäili joka paikkaan kun käytiin pankissa/apteekissa/postissa, oli liian iso pidettäväksi sylissä ja tempaisi itsensä irti jos kädestä yritti pitää. Saattoi rynnätä tiskin taakse ja henkilökunnan tiloihin. Toki tämänkin voi kuitata äidin paskuudella, mutta olihan se jaksaminen kortilla kun mies/lapsen isä oli vasta kuollut. Minua ei jaksanut kiinnostaa vaikka ihmiset saattoivatkin katsoa paheksuen, mutta voisitte vähän miettiä, että ehkäpä kaikki tilanteet eivät ole kaikilla samanlaisia. Te ette tiedä taustoja.
- eri
Joo mutta ihan samalla tavalla se lapsi voi käyttäytyä vaikka olisi ydinperhe. Ja silti se lapsi pitää ottaa mukaan vaikka olis se puoliso.
Jos tämän ketjun lukisivat kaikki naiset, niitä lapsia tehtäisiin todella paljon vähemmän. Oli kamalaa luettavaa😬
Ei mikään ole raskasta verrattuna siihen että olisi sama härdelli ja exä vielä sekoilemassa. Tsemppiä pienten lasten yh:t! Kun jaksatte hoitaa ja rakastaa niin lapsistanne kasvaa ihania ihmisiä ja elämän iloa. Uutta parisuhdettakin löytyy jos sitä kaipaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En nyt oikein ymmärtänyt että mikä siinä on niin raskasta viedä lapsi hoitoon ja hakea tai lapsen kanssa on raskasta hakea paketti? Näin tehdään myös ydinperheessä, miksi se just yh:lle on ylivoimaista?
Ja kyllä olen itsekin ollut yh.Mikä ihme tämä kommentti on? Onhan se nyt ihan eri asia pyörittää arkea yksin, kuin kahden aikuisen voimin. Tosin jos et mitään eroa näe yksinhuoltajuuden ja ydinperheen välillä niin kannattaa ehkä tarkastella omia parisuhteita hieman kriittisemmin.
Kyse oli nyt jostain paketin hausta. Mikä siinä on raskasta hakea se lapsen kanssa?
No eikö tuossa selvästi sanottu, että oli vaikeaa kuljettaa yksin iso paketti ja lapsi samaan aikaan. Aivan sama kuin että on vaikea viedä ostokset ja lapsi bussilla tai lapsen turvaistuin ja talvirenkaat samassa autossa. Yleisesti moni asia on helpompi kahdelle.
Lukiessani näitä viestejä, pahin ongelma on se katkera perheestä ulospotkittu miesvauva, joka kostaa vaikka lasulla.
Lasteni isä vihjaili suvulle, että en ole tarpeeksi hyvä äiti. Kyllähän se hallaa teki.
No mut elämä on.
Alue: Aihe vapaa
Exä ja exän nyksä kiusasivat. En tiedä mikä piru heihin meni. Kun olivat eronneet exä kertoi että tämä nainen oli ollut supermustasukkainen. Ehkä se sitten oli sitä.