Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
En kestä tätä elämän tyhjyyttä enää...hirveä tilanne
19.09.2022 |
Joudun olemaan niin paljon yksin.
Lapsi lähti pois, lapsen isä ollut pois elämästämme kauan.
Käytännössä ketään en näe.
Vain vieraita ihmisiä kadulla.
Ei ole enää elämän tarkoitusta.
Tyhjyys ja tosi paha olo.
Kommentit (27)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No ehkä sun pitäisi etsiä elämään sisältöä ja tarkoitusta muusta kuin toisista ihmisistä? Itse olen koko aikuisikäni ollut yksin, enkä koe elämää tyhjäksi ollenkaan. Työ on kiinnostavaa ja vaativaa, lisäksi aina kun siltä tuntuu otan jonkun harrastuksen jota harrastan sen aikaa kun huvittaa, sitten seuraava. Nyt opiskelen Italian kieltä työväenopiston kurssilla ja itsekseni opettelen piirtämään paremmin. Katselen myös paljon suoratoistopalveluiden sarjoja ja pelaan tietokoneella, nautin pelaamisesta paljon. Keräilen luonnonkasveja ja sieniä myöskin kun sellaiseen sopiva vuodenaika on. Välillä jotain matkoja vaikka, joita suunnitellessa meneekin mukavasti aikaa.
En myöskään rajoita mitään tekemistä ulos, koska olen sinkku. Esim. käyn elokuvissa, paremmissa ravintoloissa yms. yksin. Hämmästyin kun hiljattain kuulin että jotkut kokee, että kaikki nämä, ja jopa matkat ja omistusasunnon hankinta (tai ainakin ok-talon) on kiinni siitä, että pitäisi ensin olla parisuhde. No ei ole ihme että on tylsää ja pitkästyttävää kun juuri mitään ei voi tehdä muka yksin.
Ei voi verrata noin vain. Asuitko lapsesi kanssa yli 20 vuotta ja sitten se lähti pois?
Sen päälle tämä fyysinen ja psyykkinen paha olo josta ei selviä.En, en ole koskaan saanut miestä enkä lapsia. Mutta joo totta on, että uusi vaihe varmasti vaatii totuttelua alkuun, minä taas olen tässä jo kohta kolme vuosikymmentä totutellut ja sopeutunut. Oletko yrittänyt hakea apua pahaan oloon, että jos se on esim. ihan kliinistä masennusta, joka olisi hoidettavissa?
Olen hakenut apua. Sitä en saa mistään.
On paniikkia ja vaikka mitä.
Vaikeaa on, vaikka kuinka paha olo on, apua ei saa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Asioita voi yrittää muuttaa, jos ei kerralla, niin pikkuhiljaa ainakin. Ihan kiistaton tosiasia on, että liikunta lisää aivojen serotoniinin tuotantoa ja näin ollen kohentaa mielialaa. Aloita liikunta pikkuhiljaa, tee lyhyitä lenkkejä ja lisää aikaa pikkuhiljaa.
Tsempit ja toivottavasti saat elämästä kiinni!
Kyllä, tuolla maalla harrastan liikuntaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No ehkä sun pitäisi etsiä elämään sisältöä ja tarkoitusta muusta kuin toisista ihmisistä? Itse olen koko aikuisikäni ollut yksin, enkä koe elämää tyhjäksi ollenkaan. Työ on kiinnostavaa ja vaativaa, lisäksi aina kun siltä tuntuu otan jonkun harrastuksen jota harrastan sen aikaa kun huvittaa, sitten seuraava. Nyt opiskelen Italian kieltä työväenopiston kurssilla ja itsekseni opettelen piirtämään paremmin. Katselen myös paljon suoratoistopalveluiden sarjoja ja pelaan tietokoneella, nautin pelaamisesta paljon. Keräilen luonnonkasveja ja sieniä myöskin kun sellaiseen sopiva vuodenaika on. Välillä jotain matkoja vaikka, joita suunnitellessa meneekin mukavasti aikaa.
En myöskään rajoita mitään tekemistä ulos, koska olen sinkku. Esim. käyn elokuvissa, paremmissa ravintoloissa yms. yksin. Hämmästyin kun hiljattain kuulin että jotkut kokee, että kaikki nämä, ja jopa matkat ja omistusasunnon hankinta (tai ainakin ok-talon) on kiinni siitä, että pitäisi ensin olla parisuhde. No ei ole ihme että on tylsää ja pitkästyttävää kun juuri mitään ei voi tehdä muka yksin.
Ei voi verrata noin vain. Asuitko lapsesi kanssa yli 20 vuotta ja sitten se lähti pois?
Sen päälle tämä fyysinen ja psyykkinen paha olo josta ei selviä.En, en ole koskaan saanut miestä enkä lapsia. Mutta joo totta on, että uusi vaihe varmasti vaatii totuttelua alkuun, minä taas olen tässä jo kohta kolme vuosikymmentä totutellut ja sopeutunut. Oletko yrittänyt hakea apua pahaan oloon, että jos se on esim. ihan kliinistä masennusta, joka olisi hoidettavissa?
Olen hakenut apua. Sitä en saa mistään.
On paniikkia ja vaikka mitä.
Vaikeaa on, vaikka kuinka paha olo on, apua ei saa.
No onpa sitten kyllä tosiaan kurja tilanne :( Minun käsitys on, että terapiaa on suht vaikea saada, mutta ainakin tavanomaisia masennuslääkkeitä yleensä kirjoitetaan melko helposti ja suurelle osalle joskaan ei kaikille niistä on apuakin.
Kiitos edelliselle. Tarjotaan vain lääkkeitä.
Ei edes puhuta siitä miksi voin huonosti.
En siis parane lainkaan.
Asunnossa on kurja olla, kaikki muistuttaa lapsesta joka lähti pois.
Vierailija kirjoitti:
Kiitos edelliselle. Tarjotaan vain lääkkeitä.
Ei edes puhuta siitä miksi voin huonosti.
En siis parane lainkaan.
Asunnossa on kurja olla, kaikki muistuttaa lapsesta joka lähti pois.
On luonnollista, että aikuinen lapsi muuttaa pois lapsuuskodista. Mutta eihän hän ole kadonnut, vaan voitte pitää yhteyttä, tavata.
Lapsesi lisäksi sinulla pitäisi olla muutama muu ihmissuhde. Koeta miettiä jokin tapa tavata ihmisiä. Jokin vapaaehtoistyö, seurakuntien toiminta, jos koet sellaisen läheiseksi, jokin facebookin ryhmä, jne. Nykyidin on yllättävän paljon mahdollisuuksia. Vaatii kyllä jonkin verran uskallusta ottaa selvää ja mennä mukaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kiitos edelliselle. Tarjotaan vain lääkkeitä.
Ei edes puhuta siitä miksi voin huonosti.
En siis parane lainkaan.
Asunnossa on kurja olla, kaikki muistuttaa lapsesta joka lähti pois.On luonnollista, että aikuinen lapsi muuttaa pois lapsuuskodista. Mutta eihän hän ole kadonnut, vaan voitte pitää yhteyttä, tavata.
Lapsesi lisäksi sinulla pitäisi olla muutama muu ihmissuhde. Koeta miettiä jokin tapa tavata ihmisiä. Jokin vapaaehtoistyö, seurakuntien toiminta, jos koet sellaisen läheiseksi, jokin facebookin ryhmä, jne. Nykyidin on yllättävän paljon mahdollisuuksia. Vaatii kyllä jonkin verran uskallusta ottaa selvää ja mennä mukaan.
Niin. Ihmisiä pitäisi olla enemmän elämässä.
Alue: Aihe vapaa
Asioita voi yrittää muuttaa, jos ei kerralla, niin pikkuhiljaa ainakin. Ihan kiistaton tosiasia on, että liikunta lisää aivojen serotoniinin tuotantoa ja näin ollen kohentaa mielialaa. Aloita liikunta pikkuhiljaa, tee lyhyitä lenkkejä ja lisää aikaa pikkuhiljaa.
Tsempit ja toivottavasti saat elämästä kiinni!