Asuuko työkavereistasi valtaosa vuokralla vai omassa?

En tiedä. Emme juttele asuntoasioistamme.

Hoitoala. Varmaan 50/50 niistä, joista tiedän. Kaikkien kanssa en uutena työntekijänä ole ihan tuttu. Itse vuokralla ja en todellakaan halua omaa. Siitäkin on kokemusta.

Meidän asiantuntijatiimissä vain kahdella on omistusasunto, kaikki muut asuu vuokralla.

90% asuu omistusasunnossa, asiantuntija-ala.

2/3 asuu omassa. 1 myi just ison okt kun lapset muutti pois. 2 on niin nuoria ja työura alussa, kumppanit opiskelee vielä että omistusasunto ei ehkä ole ajankohtainen. 1 kolmikymppinen on pari vuotta etsinyt omaa muttei löytänyt vielä mieluista, taitaa asua asumisoikeusasunnossa.

Tekninen suunnittelu alana.

Mä asunut koko työurani omistusasunnossa.

Vierailija kirjoitti:

Meidän asiantuntijatiimissä vain kahdella on omistusasunto, kaikki muut asuu vuokralla.

Kolmen tiimi kyseessä.

50+ ikäiset omistusasunnoissa, n. kolmekymppiset vuokralla. Sosiaaliala.

Teollisuus. 95% asuu omistuasunnossa. Minä vuokralla vaikka olen hyvätuloinen ja ylempää keskijohtoa. Monta onnetonta tapahtumakäännettä ja muutto surkeaan persläpeen josta ei nyt niin vaan muutetakaan pois. Täältä on järjetöntä ostaa, arvo tippuu puoleen vuodessa kahdessa.

Miksi ihmeessä minun pitäisi tietää se? Ei kiinnosta pätkääkään. Itse asun omassa eikä sekään duunikavereiden kuulu, eikä niitä kiinnosta. Ei ainakaan kukaan ole kysellyt. Outo kysymys sinulla.

Omasta tiimistäni en tiedä ketään, joka asuisi vuokralla. IT-alalla, PK-yrityksen omassa it-tiimissä.

No ei olla kyllä koskaan asiasta juteltu eli en tiedä.

Tiimini koostuu ICT-alan ja opetuspuolen asiantuntijoista, vuokralla meistä ei taida asua kukaan, koska omakotitaloissa ei yleensä asuta vuokralla. Korona sai monet muuttamaan ns. maalle eli asemakaava-alueen ulkopuolelle.

Kaikki neljä omassa. Yhdellä on sijoitusasuntoja, joista yhdessä asuu lähisukulaiseni vuokralla. Oletan, että nuo, joilla on talo ja mökki, omistavat sen talonsa, vaikka en ole ikinä kysynytkään, mutta puhuvat niistä paljon ja nuorin osti asunnon pari vuotta sitten, jos ei olisi puhunut siitä niin paljon, en tietäisi. Itse asuimme vuokralla vielä muutama vuosi sitten, yli 50-vuotiaat päälle keskitulon tienaavat. Mietimme vuoden, kannattaako tästä kaupungista ostaa ja etsimme sitä asuntoa myös, emme olleet "pakko saada oma" -asenteella, vaan "ostetaan sitten kun löytyy mieluinen ja jos ei löydy, etsitään isompi vuokralle". Minusta se on jokaisen oma asia miten asuu ja Suomessa on ihme hinku puuttua toisten valintoihin asiassa kuin asiassa. Eikö ihmisillä ole muuta tekemistä? Työkaverini ovat kaikki miehiä, täällä usein sanotaan ettei miehet puhu yksityisasioistaan. Meillä vanhimmat puhuvat keskenään lapsistakin, kun eivät minusta saa siihen kiinnostunutta juttukaveria (itsellänikin on kyllä lapsia samaa ikäluokkaa, aikuiset lapset siis). 

Omistusasunnoissa varmaan kaikki, matalapalkkaisena hoitajana ei ole varaa asua vuokralla.