Vaimoni on seurapiirikaunotar mutten ole koskaan rakastanut häntä
Hän sanoo rakastavansa minua, mutta taitaa rakastaa vain rahojani. Otin hänet koska oli 'sopiva", täytyyhän tässä asemassa olevalla miehellä olla edustusvaimo.
Tulemme sinänsä hyvin juttuun, silloin kun olen kotona. Seksiäkin on ja se on ihan hyvää, ei kummallakaan valittamista. Tai minulla on. En ole koskaan tuntenut minkäänlaista rakkautta häntä kohtaan.
Kommentit (119)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Elämä on lyhyt. Surullista, jos sitä ei koskaan saa jakaa rakastamansa ihmisen kanssa.
Minkälaista on jakaa elämän ilot ja surut rakastamansa ihmisen kanssa? Siis voin kuvitella sen, mutten ole sellaista arkea kokenut. Onko se samanlaista kuin jakaa elämä edustusvaimon kanssa lisättynä vain intohimolla? Minä en oikeasti tiedä, ja siksi kysynkin teiltä. Mitä minun pitäisi mielestänne tehdä? En aio satuttaa kenenkään tunteita.
-Aloittaja
Kuulosta aika hyvältä teidän elämänne. Mikä takaa että elämä rakastamasi naisen kanssa sujuisi hyvin. Sanot itsekin että hänellä on vaatimuksia yhteisen elämän aloittamiseksi. Mitä jos niitä vaatimuksia tulisi lisää... ja minkälaisia ? Olisitko silloin tyytyväinen ?
Vanha sanonta parempi pyy pivossa on parempi kuin kymmenen oksalla, pätee yhä
Pelkkä rakastamisen tunne ei yhtään ennakoi todellista tulevaa elämää toisen naisen kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Elämän todelliset looserit ovat heitä, jotka syövät toisen ihmisen elämää teeskennellen kiintymystä ja samanaikaisesti haihaillen jotain muuta mitälie, mutta kuitenkin aina jotain muuta kuin mitä sillä hetkellä heillä on. Osaamatta arvostaa tai olla kiitollisia vaikka olisivat saaneet maailman mahtavimman ihmisen rinnalleen. Ihmisen, jonka tunteet ovat aitoja mutta looserit eivät aitoutta tunnista. Typeryyksissään elelevät ihme illuusiossa tyyliin, se oikea olisi ollut juuri hän joka karkuun pääsi.
Millä lailla tämä syö sen toisen ihmisen elämää?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä sinussa on vikana, kun et saanut naista, jota oikeasti rakastat?
Mä taas mietin, että mikä ihme saa ajattelemaan, että tietyssä asemassa olevan tulisi olla perheellinen?
Miksi ihmeessä? Ja kuka niin mukamas sanoo?
Ihan kamalaa kulissi-elämää. Siinä sitä varmasti sekoaa, ajan myötä. Kun yrittää toteuttaa muiden oletuksia. Samalla niin typerää, aikuiselta ihmiseltä.
Pörssiyrityksen johtoryhmässä olevana voin sanoa, että todellakin näissä piireissä katsotaan kieroon perheetöntä, varsinkin miestä. Näiden urakehitys tyssää säännönmukaisesti sinne keskijohtoon.
Vaimo pyyhkii kyyneleensä minkkiturkkiin.
Kiinnostava aloitus. Suomessa trophy vaimot on selvästi olleet puheenaiheena tabu, vaikka sellaisia pariskuntia näkee joka paikassa etenkin vanhemmissa ikäpolvissa. Sekin on kiinnostavaa että osa on niin naiiveja kommentoijia, että kuvittelevat rakkauden olevan itsestäänselvyys parisuhteessa. Tuleeko mieleen että eri ihmiset voivat tarkoittaa eri asiaa sanalla rakkaus? Joillekin se on pelkkää yhdessä olemista, joillakin jopa kiintymystä.
😂😂😂
Tyhmästä päästä kärsii koko mies.
Turhaan valitat, sitä paitsi. Ihan itse olet valinnut jetset-elämän rakkauden sijaan. Olisit kysynyt aikaisemmin niin sulle olis viisaammat sanoneet, ettei raha tuo onnea. Toisaalta tuskin olisit kuunnellut, eli olisit ihan samassa tilanteessa silti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaikea on rakastaa, jos on jo rakastunut toiseen. Jos et kerta saa sitä, jonka haluat, niin miksi pidät häneen yhteyttä. Jätä molemmat ja aloita alusta.
Saisinhan minä hänet jos tämän kaiken jättäisin. Olen rakastanut häntä 27 vuotiaasta. Tapasimme kun olin käymässä etelä-amerikassa työn puolesta. Olin siellä 3 viikkoa työmatkalla, ja tapailimme, tutustuimme, teimme kaikkea kivaa yhdessä. Olemme siitä lähtien pitäneet yhteyttä ja kertoneet toisillemme parisuhteemme, elämämme, ihan kaiken. Muistan kun suutelimme ja olimme niin ihastuneita :)
Onko hän tosiaan sinua kaikki vuodet odottanut?Ilman suhdetta kanssasi ja toisella puolella maailmaa? Jos lapsia ei ole, niin lähde sitten, mutta varmista nyt ensin, että olet tervetullut.
On hänellä ollut miehiä kihloissakin ollut parisen kertaa. Ei ole oikein rakastaa jotain toista, jos on naimisissa. En koskaan vaimoani aio loukata. Korostan edelleen, että vaimoni on hyvä ihminen, moni varmasti haluaisi hänet. Mutta hän tuntuu olevan tyytyväinen kanssani, ja minä olen tyytyväinen häneen. En vain voi sille mitään, että minun sydämeni on aina ollut toisaalla. Minun rakkaallani on mustat kiharat hiukset, pitkä värikäs nilkkoihin asti ulottuva kukkaismekko, ja hänen hymynsä saa kalpenemaan auringon.
Tule nyt todellisuuteen ja unohda matkarakas !
Sinulle on tullut pakkomielle hänestä
Se netissä (? ) juttelu ei välttämättä paljasta mikä hän on nyt ja mitä on tehnyt tänä aikana
Eikä sitäö voi verrata todellisuudessa tehtyyn tutustumiseen, joka vaatii aikaa.
Kenties ole ollut nämä vuodet hänelle vain ajankuluttamista ja vaihtelua arkeen
Olen tuntenut pariskunnan jossa mies oli hyvin tienaava ja hänen vanhempansa olivat erittäin rikkaita, ja nainen oli häiriintynyt tyhjäntoimittaja, jolla ei ollut mitään aitoja tunteita. Kerran nainen kertoi naureskellen kuinka hän oli diagnosoinut miehellä läheisriippuvaisuuden, koska tämä halusi pysyä yhdessä vaikka suhde oli huono. Nainen mm. valitti aina seksiin puuttumista mutta aina jos mies olisi halunnut seksiä, naista "väsytti" vaikka hän oli korkeintaan shoppaillut päivän aikana. Nainen oli manipuloiva ja hän oli saanut nuorena diagnoosin persoonallisuushäiriöstä. Naisen puolelta siinä suhteessa ei ollut aitoa muu kuin halu pysyä yhdessä perintöä odotellessa.
Kun pariskunta lopulta erosi, paljastui miehen muuttuneen miljonääriksi yrityskaupan myötä ja nainen itki vuosien ajan ettei koskaan itse rikastu samalla tavalla. Muuta hän ei suhteen päättymisestä koskaan surrut. Myöhemmin nainen alkoi julkisesti somessa haaveilemaan rikkaan miehen "seuralaisena" toimimisesta "teattereissa ja konserteissa" ja kaikki tajusivat naisen haaveilevan exänsä hyvin rikkaasta isästä uutena elättäjänä.
Hei joo: eteläamerikkalaisen saadaksesi sinun olisi pitänyt luopua omaisuudestasi ja elää vaatimattomasti? Oikeesti meinaat, että uskotaan tää?
Meninkö lankaan, luulin jo oikeaksi jutuksi?
Niinpä, jos mies Suomessa ja rakastettu toiselta puolelta maailmaa, niin kai olis järkevää niin päin että nainen tulis Suomeen.
Siis jos oikeaa aitoa rakkautta puolin ja toisin eikä vaan niitä ihania, vaaleanpunaisten lasien läpi katsottuja muistoja.
Ap, olet kuka olet, sano vielä jotain. Kirjoituksesi kiehtoi...tavallaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko teillä lapsia?
Yksi lapsi, hän on nyt 16.
Mitä jos hänelle paljastuu ettet rakasta hänen äitiään oikeasti? Millaisen esimerkin annat lapsellesi mielestäsi?
En aio kertoa lapselleni sitä. Ehkä joskus, kun hän on ikäiseni, ehkä en. Parempi varmastikin pitää sisälläni asia.
Niin on. Edes aikuisia lapsia ei ole syytä kuormittaa vanhempien keskinäisillä ongelmilla.
Valheilla on tapana paljastua.
Harmi, kun ja jos täällä huijataan keksityillä tarinoilla. Enempi sääntö kuin poikkeus, onko?
Onko niin että joku kirjoittaakin ihan oikeata tarinaa, mutta ei ole aiemmin missään purkanut sydäntään kuin täällä? Sitten kun saa kakistettua asian ilmoille, se riittää hälle eikä enää halua juttua jatkaa.
Vierailija kirjoitti:
Harmi, kun ja jos täällä huijataan keksityillä tarinoilla. Enempi sääntö kuin poikkeus, onko?
Onko niin että joku kirjoittaakin ihan oikeata tarinaa, mutta ei ole aiemmin missään purkanut sydäntään kuin täällä? Sitten kun saa kakistettua asian ilmoille, se riittää hälle eikä enää halua juttua jatkaa.
Kai sitä voi mielipidettään testata muilla vaikka tarina ei olisi totta?
Vieläkö ap lienee seurapiirikaunottarensa kanssa? Uskon niin, ja sama tilanne vuosien kuluttuakin.
Elämä jää elämättä jossittelun ja haaveilun takia?
Oletko siis presidentti, vai miksi edustusvaimo on niin oleellinen? Luulisi rahan tuovan nimenomaan vapautta valita asioita elämässään. Saatko potkut töistä tai menetät "asemasi", jos et käyttäydy pinnallisten oletusten mukaan? Aika ahdasmielistä ja suorastaan junttia, jos näin on. Tuotako tosiaan on varakkaiden elämä, ei käy kateeksi.
Se sivusuhde saa tietenkin voimansa salailusta. Mitä jos paljastuukin, että rakastamasi nainen pettää vastaavalla tavalla sinua? Eli häntä ei tavallaan ole edes olemassa sellaisena kuin luulet.
Ainoa järkevä asia mitä voit tehdä, on kohdata totuus. Et voi valheen pohjalta oikeasti rakastaa etkä rakentaa mitään, edes suhdetta vaimoosi. Suhteesi toiseen naiseen on salailua, valhetta, itsekkyyttä, himoa ja ihastusta. Ei se ole oikeaa rakkautta, totuudellisuutta ja huolenpitoa.
Niin on. Edes aikuisia lapsia ei ole syytä kuormittaa vanhempien keskinäisillä ongelmilla.