Tohtoriksi väitellyt kaveri nälvii koulutuksestani

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tämä on tuttu ilmiö eli osa noin kolmekymppisistä näkee ap:n tavalla kaikkialla nälvimistä, vähättelyä ja ilkeilyä. Heille ei voi sanoa edes "moi" niin että se kelpaisi.

Välttelen näitä negatiivisia ihmisiä, jotka yleensä selittävät, että he ovat todella pidettyjä joka paikassa.

No voin nyt antaa yhden esimerkin siitä, mitä kaverini on minulle sanonut, että voit itse päätellä onko vähättelyä.

- "Aijaa, onko siellä XX alalla muka jotain töitäkin?" (olen työelämässä joten outo kommentti)

- "On se vähän eri asia olla tohtori kuin maisteri, vaikka olisi kaksikin maisterintutkintoa niin tohtori on aina parempi"

AP

Hah hah, tuon ensimmäisen kommentin olen kuullut itsekin (olen FM museologiasta). Se on sukua ylipainoisille tuttuun "ylipaino on vakava terveysuhka" -kommenttiin, jolla oma ilkeys verhotaan mukamas huolen viittaan.

Itse museoalalla työskentelevänä en ole kuullut, että museologiaa pääaineenaan opiskelleille olisi juuri tarjolla töitä - museologiaahan opiskellaan yleensä sivuaineena.

Mä taas olen nähnyt useammankin ilmoituksen, missä haettiin sopivan alan tutkintoa ja spesifisti oli mainittu museologia. Mutta eihän historian, kulttuurin ja taiteiden alojen maistereille useinkaan ole sellaista tarkkaa ilmoitusta, vaan se pitää itse osata päätellä onko se oma koulutus työhön sopiva vai ei.

T. FM, mutta ei museologiaa opiskellut

Ilmoituksen näkeminen ei ole sama asia kuin työhön valitun koulutus. OIisi kiinnostavaa kuulla lisää. Liittyykö työntekijöiden tausta johonkin tiettyyn muuhun alaan vai vaihteleeko?

Monilla muillakin aloilla työntekijät voivat olla monista eri taustoista.

No älä ihmeessä. Mainitsinpa vain, että olen nähnyt museologia etsittävän. Se oli niin erikoista, että jäi mieleen. En kyllä yhtään muista mihin työhön nuo ilmoitukset olivat.

Harvoinhan työpaikkailmoituksessa määritellään tarkasti sitä koulutusta. Yleensä oletuksena on, että ihminen osaa itse arvella sopiiko vai ei.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tämä on tuttu ilmiö eli osa noin kolmekymppisistä näkee ap:n tavalla kaikkialla nälvimistä, vähättelyä ja ilkeilyä. Heille ei voi sanoa edes "moi" niin että se kelpaisi.

Välttelen näitä negatiivisia ihmisiä, jotka yleensä selittävät, että he ovat todella pidettyjä joka paikassa.

- "On se vähän eri asia olla tohtori kuin maisteri, vaikka olisi kaksikin maisterintutkintoa niin tohtori on aina parempi"

AP

Eli tämän ystäväsi mielestä kauppatieteiden tohtori on automaattisesti parempi kuin vaikka fysiikan ja kauppatieteiden maisteri? Melkoinen huru-ukko tai -akka tämä ystävä.

Fysiikasta kun onnistuu valmistumaan maisteriksi niin on kyllä tehnyt kovemman duunin kuin kauppiksesta tohtoriksi väitellyt näin kärjistäen. Fysiikka on ihan saakelin vaikea ala.

Tuskinpa nyt sentään. Sitä paitsi fysiikka on ihan passe. Nykyfysiikka on pelkkää abstraktia matematiikkaa, jonka relevanssi käytännössä on ihan olematon. Lahjakkaimmat menevät nykyään opiskelemaan teknologiaa, lääketiedettä - ja taloutta. Luonnontieteet kaiken kaikkiaan eivät vedä lahjakkaita opiskelijoita puoleensa. Sitä paitsi matematiikka on AINA ollut paljon vaikeampaa kuin fysiikka. Ja matematiikkakin on passe: ei vedä lahjakkaita opiskelijoita puoleensa. 

Koko nykyajan taloustiede on yhtä abstraktia kuin Harry Potterit.

Kuten nykyinen talouskin. Todellisuuspohja on kadonnut.

Ottaen huomioon opintojen pituuden, ekonomistit ovat erikoisen usein väärässä ja huonoja ennustamaan kriisejä.

Onko ekonomisteilla joku erityisen pitkä koulutus?

eikö ole 3 v

Meillä on kahdenlaisia ekonomisteja: kauppatieteiden osaajia ja taloustieteiden osaajia. 

Kattavat maisteriopinnot saa n. 4 - 5 vuodessa. Tohtorin tutkinnon voi hyvinkin saada valmiiksi jopa 2-3 vuodessa. Itsenäinen (?) työskentely ja uuden tiedon luominen on se pointti. Varsinkin jo tutkimus hyödyntää työelämää, mutta eihän tutkija saa firmojen h--rakaan olla. Itsenäisyys ja riippumattomuus ovat tärkeitä.

Vierailija kirjoitti:

No fysiikkakin on vaikeaa niille, jotka eivät sitä helposti opi.

Perusfysiikka yliopistolla on aika helppo terävälle ihmiselle. Haastavampi asia olisi esim. todistaa Riemannin hypoteesi, se on osoittaunut kognitiivisesti vaativaksi asiaksi. 

On melko tavallista, että jotkut ihmiset tekevät tätä. Itse en reagoi asiaan yleensä mitenkään jos minun koulutustani väheksytään. Mutta voithan kysyä miksi hän suhtautuu asiaan noin ja selittää, että me kaikki olemme kiinnostuneita eri asioista ja meitä kaikkia tarvitaan yhteiskunnassa.

Vierailija kirjoitti:

Hymähdin tuolle, että kauppiksesta väitellyt. Ei yllätä yhtään.

Totta muuten.

Arvostan ainakin kovasti Vaasan liiketaloustieteen tohtorin Rothoviuksen kommentteja Fortumin johdon "pätevyydestä". Jos ei yrityksen busineksesta, taloudesta ja riskienhallinnasta mitään tajua, ei voisi vaatia bonuksia "osaamisesta". Olisi kannattanut pyytää hallitukseen jokunen tohtori. Ei sitä lääkäriä, joka siellä jo onkin.

Joku jaksaa istua perseellään ja lukea kirjaa, toinen tekee töitä tahkoaa rahaa.

Itse löysin oman tieni tästä puolesta välistä.

Tohtoreita työkseni kouluttavana olen huomannut jonkin verran asenneongelmaa siinä, että maisterit/DI:t eivät meinaa tunnustaa, että maisterin/DI:n ero tohtoriin on yhtä suuri kuin AMK-inssiin tai tradenomiin, mutta eri suuntaan. Monivuotisessa tutkijakoulutuksessa tehdään nimittäin muutakin kuin lopputuloksena näkyvä kirja.

Vierailija kirjoitti:

Kattavat maisteriopinnot saa n. 4 - 5 vuodessa. Tohtorin tutkinnon voi hyvinkin saada valmiiksi jopa 2-3 vuodessa. Itsenäinen (?) työskentely ja uuden tiedon luominen on se pointti. Varsinkin jo tutkimus hyödyntää työelämää, mutta eihän tutkija saa firmojen h--rakaan olla. Itsenäisyys ja riippumattomuus ovat tärkeitä.

Maisteriopintojen tekeminen 4-5 vuodessa ei vastaa työtahdiltaan tohtorintutkinnon tekemistä 2-3 vuodessa. Ohjeaika tohtorintutkintoon on 4 vuotta ja se vastaa työmäärältään/tahdiltaan perustutkinnon käymistä 3-4 vuoteen.

Hyvän väitöskirjan tekeminen kahdessa vuodessa on käytännössä mahdotonta. Jo kolmeen vuoteen tähdättäessä joudutaan tinkimään laadusta. Kaikki tietämäni kiittäen hyväksytyt väikkärit ovat ottaneet 5-6 vuotta.

Ei kuulosta kaverin käytökseltä. Yhdentekevää mikä se nälvimisen aihe on. Pohdi siltä kannalta että haluatko ylläpitää tällaisia suhteita ja jos haluat niin minkä takia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hymähdin tuolle, että kauppiksesta väitellyt. Ei yllätä yhtään.

Luin viestin, hymähdän takaisin

Näinhän se on. Kun hymähtelee väärille tutkinnoille, se on sivistystä. 

Kun väärän tutkinnon suorittanut hymähtelee, se on sivistystä. 

t. kaikki palstan kauppis, amk, yms, jankkaajat, jotka eivät koskaan kerro omaa tutkintoaan. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tämä on tuttu ilmiö eli osa noin kolmekymppisistä näkee ap:n tavalla kaikkialla nälvimistä, vähättelyä ja ilkeilyä. Heille ei voi sanoa edes "moi" niin että se kelpaisi.

Välttelen näitä negatiivisia ihmisiä, jotka yleensä selittävät, että he ovat todella pidettyjä joka paikassa.

No voin nyt antaa yhden esimerkin siitä, mitä kaverini on minulle sanonut, että voit itse päätellä onko vähättelyä.

- "Aijaa, onko siellä XX alalla muka jotain töitäkin?" (olen työelämässä joten outo kommentti)

- "On se vähän eri asia olla tohtori kuin maisteri, vaikka olisi kaksikin maisterintutkintoa niin tohtori on aina parempi"

AP

Ei kukaan oikea ihminen kommentoisi noin. Trolli.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tämä on tuttu ilmiö eli osa noin kolmekymppisistä näkee ap:n tavalla kaikkialla nälvimistä, vähättelyä ja ilkeilyä. Heille ei voi sanoa edes "moi" niin että se kelpaisi.

Välttelen näitä negatiivisia ihmisiä, jotka yleensä selittävät, että he ovat todella pidettyjä joka paikassa.

No voin nyt antaa yhden esimerkin siitä, mitä kaverini on minulle sanonut, että voit itse päätellä onko vähättelyä.

- "Aijaa, onko siellä XX alalla muka jotain töitäkin?" (olen työelämässä joten outo kommentti)

- "On se vähän eri asia olla tohtori kuin maisteri, vaikka olisi kaksikin maisterintutkintoa niin tohtori on aina parempi"

AP

Oletko varma, eträ oma huono itsetuntosi tässä saa sinut ajattelemaan näitä kommentteja nälvimisenä?

Jos esim olet vaikka naistutkimuksen tai ranskalaisen filologian tohtori, niin ihan kiinnostuksesta kysyisin itsekin, että onko tohtorille tai kenelle muullekaan töitä tuolla alalla/koulutuksella. Ei kettuillakseni, vaan koska en todellakaan tiedä, minne tuollaisen koulutuksen omaavat voisi työllisyä omalla alalla.

Ja onhan se nyt totta, että tohtorin tutkinto on maisteria parempi jo ihan sillä tavalla, että se on "akateemisessa hierarkiassa" korkeammalla. Jäi myös epäselväksi, kohdensiko hän kommentin sinua kohtaan, vai totesiko todenmukaisesti yleisellä tasolla, että tohtori on korkeampi tutkinto kuin maisteri, vaikka niitä maistereita olisi vaikka kuinka monta. Tämä voi tietenkin olla myös vasta-argumentti, jos olet esim itse vähätellyt hänen tohtoritutkintoa ja verrannut sitä maisteriisi, jolloin hän on voinut todeta, että itse asiassa tohtori ON korkeampiarvoisempi tutkinto kuin maisteri.

Tottakai tohtorintutkinto on enemmän kuin kaksi maisterintutkintoa. Isompi vaiva ja korkeampi oppiarvo.

Sano hänelle, että on yksi desanttikin dosentti ja lähde menemään.

Vierailija kirjoitti:

Sano hänelle, että on yksi desanttikin dosentti ja lähde menemään.

Tässä puhuttiin tosin tohtoreista, ei dosenteista. Vai osasta tohtoreita tulee koskaan dosentteja ja vielä pienemmästä osasta koskaan professoreita.

Ap. Kaverisi ei ole opiskellut tarpeeksi.

Vierailija kirjoitti:

On tohtoreita ja "tusinatohtoreita". Yleisesti ottaen väitöskirjojen taso on romahtanut viimeisten vuosikymmenien aikana, koska nykyään tasa-arvosyistä jokainen maisteri on oikeutettu jatko-opiskelijaksi, vaikka olisi erittäin huonosti menestynyt perusopinnossa. 1990-luvulla oli vielä käytäntö, että tohtoriopiskelijaksi kelpasi vain erittäin hyvin perusopinnoissa menestynyt yksilö. 

Ja kun tähän lisätään vielä se tosiasia, että laitoksilla yliopistolla on krooninen rahantarve, ja kun tohtorintutkinnoista saa hyvin rahaa, on se johtanut siihen, että väitöskirja saattaa olla hyvin heikko esitys kaikin puolin. Ja tohtori on nykyään usein vain massatuotettu nk. tusinatohtori. 

Onko nykyään todella niin, että esimerkiksi gradun arvosanalla (laadulla) ei ole enää merkitystä, kun tiedekunnalta haetaan jatko-opinto-oikeutta? 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sano hänelle, että on yksi desanttikin dosentti ja lähde menemään.

Tässä puhuttiin tosin tohtoreista, ei dosenteista. Vai osasta tohtoreita tulee koskaan dosentteja ja vielä pienemmästä osasta koskaan professoreita.

Mietihän vielä toisenkin kerran mitä tässä ajettiin takaa.