Lue keskustelun säännöt.
Tekniikkaa helpottamaan sairaanhoitajien työtä
17.09.2022 |
Onko mahdoton ajatus kehittää robotteja tekemään lääkelaskuja luotettavasti?
Jos nuo lääkelaskut ovat esteenä joidenkin toimimiselle sairaanhoitajana.
Saataisiin lisää käsipareja sairaalaan. Robotit tekisivät laskentatyötä.
Kommentit (35)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuka on vastuussa, jos robotin ohjelmistossa tapahtuu jotain odottamatonta ja robotti antaa vaikkapa 5x yliannostuksen?
Eipä sellaista saa tapahtua. Ihmisellä on kohta kuussa asuttava tukiasema. Kyllä robotin pitää luotettavasti osata lääkelaskut hoitaa.
Ei saa ei, mutta robotti ei ajattele itsenäisesti. Ei se pysähdy miettimään, menikö lasku varmasti oikein. Mikään teknologia ei ole 100% virheetön. Joten kuka ottaa vastuun, kun virhe pääsee tapahtumaan?
Robotit osaavat piirtää älyohjelman kautta luovia teoksia. Tekninen kehitys on huima.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuka on vastuussa, jos robotin ohjelmistossa tapahtuu jotain odottamatonta ja robotti antaa vaikkapa 5x yliannostuksen?
Eipä sellaista saa tapahtua. Ihmisellä on kohta kuussa asuttava tukiasema. Kyllä robotin pitää luotettavasti osata lääkelaskut hoitaa.
Ei saa ei, mutta robotti ei ajattele itsenäisesti. Ei se pysähdy miettimään, menikö lasku varmasti oikein. Mikään teknologia ei ole 100% virheetön. Joten kuka ottaa vastuun, kun virhe pääsee tapahtumaan?
Kuten joku kirjoitti, robotin virhe on tuhat kertaa epätodennäköisempää, kuin väsyneen hoitajan päässä tapahtuva.
Robotit osaa nykyään ajatella. Just oli ketju siitä, kuinka robotit vievät graafikoiden työt. Osaavat piirtää ja suunnitella logoja.
Lääkitys ja taudinkuvat on ulkoa opeteltavaa, täysin. Ei vaadi luovuutta.
Jos johonkin kannattaisi pistää rahaa, on insinöörien koulutus, jossa suunnitellaan sairaalaan avustavia robotteja, älytekniikkaa.
Jotenkin hauska ajatella, että robotti olisi vastaus asiassa, jossa ensisijaisesti ei edes ole ongelmaa. Robotti ei osaa vaihtaa haavasidettä, ei näe potilaan kalpeutta, ei osaa keskustella peloista eikä pidä kuolevaa kädestä. Meillä on jo melkoinen määrä potilaan tilaa valvovaa laitteistoa, mutta laitteet tai robotit eivät hoida potilasta ja siinä se isoin ongelma on: miten kehittää robotti, joka osaa syöttää tai suihkuttaa, osaa vaihtaa dreenin tai kipsata.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuka on vastuussa, jos robotin ohjelmistossa tapahtuu jotain odottamatonta ja robotti antaa vaikkapa 5x yliannostuksen?
Eipä sellaista saa tapahtua. Ihmisellä on kohta kuussa asuttava tukiasema. Kyllä robotin pitää luotettavasti osata lääkelaskut hoitaa.
Ei saa ei, mutta robotti ei ajattele itsenäisesti. Ei se pysähdy miettimään, menikö lasku varmasti oikein. Mikään teknologia ei ole 100% virheetön. Joten kuka ottaa vastuun, kun virhe pääsee tapahtumaan?
Robotit osaavat piirtää älyohjelman kautta luovia teoksia. Tekninen kehitys on huima.
Harmi, että hoitotyössä ei piirrellä eikä olla luovia, siellä mitataan virtsaa ja tarkkaillaan haavaeritteen määrää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuka on vastuussa, jos robotin ohjelmistossa tapahtuu jotain odottamatonta ja robotti antaa vaikkapa 5x yliannostuksen?
Eipä sellaista saa tapahtua. Ihmisellä on kohta kuussa asuttava tukiasema. Kyllä robotin pitää luotettavasti osata lääkelaskut hoitaa.
Ei saa ei, mutta robotti ei ajattele itsenäisesti. Ei se pysähdy miettimään, menikö lasku varmasti oikein. Mikään teknologia ei ole 100% virheetön. Joten kuka ottaa vastuun, kun virhe pääsee tapahtumaan?
Kuten joku kirjoitti, robotin virhe on tuhat kertaa epätodennäköisempää, kuin väsyneen hoitajan päässä tapahtuva.
Robotit osaa nykyään ajatella. Just oli ketju siitä, kuinka robotit vievät graafikoiden työt. Osaavat piirtää ja suunnitella logoja.
Lääkitys ja taudinkuvat on ulkoa opeteltavaa, täysin. Ei vaadi luovuutta.
Jos johonkin kannattaisi pistää rahaa, on insinöörien koulutus, jossa suunnitellaan sairaalaan avustavia robotteja, älytekniikkaa.
Hoitajan kuukausikustannukset eli palkka+sivukulut on noin 5200 e/kk, ns. ajatteleva robotti maksaisi noin 32 000 e/kk eikä korvaisi yhtäkään hoitajaa.
Osastoillahan on nyt jo monessa paikassa farmaseutti joka vastaa lääkkeiden annostelusta. Ei meillä hoitajat sitä enää tee.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Niille, jotka eivät ole matemaattisia, mutta ovat hyviä kohtaamaan ihmisiä ja käteviä, tekniikkaa avuksi.
Mä menen sairaalaan hoidettavaksi sairauksineni, jos haluan mukavaa rupattelua ja hemmottelua, menen vaikka kauneushoitolaan tai kampaajalle.
Onhan nää nähty.Tämä apotti ohjelmakin joka ei toimi.Kyllähän ne tiedot sinne täytyy kuitenkin jonkun syöttää ei se niitä muuten osaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuka on vastuussa, jos robotin ohjelmistossa tapahtuu jotain odottamatonta ja robotti antaa vaikkapa 5x yliannostuksen?
Eipä sellaista saa tapahtua. Ihmisellä on kohta kuussa asuttava tukiasema. Kyllä robotin pitää luotettavasti osata lääkelaskut hoitaa.
Ei saa ei, mutta robotti ei ajattele itsenäisesti. Ei se pysähdy miettimään, menikö lasku varmasti oikein. Mikään teknologia ei ole 100% virheetön. Joten kuka ottaa vastuun, kun virhe pääsee tapahtumaan?
Robotit osaavat piirtää älyohjelman kautta luovia teoksia. Tekninen kehitys on huima.
Harmi, että hoitotyössä ei piirrellä eikä olla luovia, siellä mitataan virtsaa ja tarkkaillaan haavaeritteen määrää.
Olen tehnyt avanteenhoitoa. Piirustusharrastus oli plussaa esim. mallin leikkaamisessa. Kolmiulotteisesta hahmottamisesta oli hyötyä. Katetroimisessa herkkä käsituntuma oli hyödyllinen.
Eikö kipsaaminenkin ole vähän kuin kuvanveistoa?
Ihminen on kaikin puolin kolmiulotteinen. Potilaan nostelur ovat helpompia, kun hahmottaa vartaloa paremmin.
Pitäisikö lähihoitajan opintoihin lisätä piirtämistä? Voisi auttaa tuohon empatiaongelmaankin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuka on vastuussa, jos robotin ohjelmistossa tapahtuu jotain odottamatonta ja robotti antaa vaikkapa 5x yliannostuksen?
Eipä sellaista saa tapahtua. Ihmisellä on kohta kuussa asuttava tukiasema. Kyllä robotin pitää luotettavasti osata lääkelaskut hoitaa.
Ei saa ei, mutta robotti ei ajattele itsenäisesti. Ei se pysähdy miettimään, menikö lasku varmasti oikein. Mikään teknologia ei ole 100% virheetön. Joten kuka ottaa vastuun, kun virhe pääsee tapahtumaan?
Robotit osaavat piirtää älyohjelman kautta luovia teoksia. Tekninen kehitys on huima.
Harmi, että hoitotyössä ei piirrellä eikä olla luovia, siellä mitataan virtsaa ja tarkkaillaan haavaeritteen määrää.
Olen tehnyt avanteenhoitoa. Piirustusharrastus oli plussaa esim. mallin leikkaamisessa. Kolmiulotteisesta hahmottamisesta oli hyötyä. Katetroimisessa herkkä käsituntuma oli hyödyllinen.
Eikö kipsaaminenkin ole vähän kuin kuvanveistoa?
Ihminen on kaikin puolin kolmiulotteinen. Potilaan nostelur ovat helpompia, kun hahmottaa vartaloa paremmin.
Pitäisikö lähihoitajan opintoihin lisätä piirtämistä? Voisi auttaa tuohon empatiaongelmaankin.
Kirurgit ovat millintarkkoja käsistään. Miten voidaan väittää, että sairaanhoidossa ei tarvita kädentaitoja?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuka on vastuussa, jos robotin ohjelmistossa tapahtuu jotain odottamatonta ja robotti antaa vaikkapa 5x yliannostuksen?
Eipä sellaista saa tapahtua. Ihmisellä on kohta kuussa asuttava tukiasema. Kyllä robotin pitää luotettavasti osata lääkelaskut hoitaa.
Ei saa ei, mutta robotti ei ajattele itsenäisesti. Ei se pysähdy miettimään, menikö lasku varmasti oikein. Mikään teknologia ei ole 100% virheetön. Joten kuka ottaa vastuun, kun virhe pääsee tapahtumaan?
Kuten joku kirjoitti, robotin virhe on tuhat kertaa epätodennäköisempää, kuin väsyneen hoitajan päässä tapahtuva.
Robotit osaa nykyään ajatella. Just oli ketju siitä, kuinka robotit vievät graafikoiden työt. Osaavat piirtää ja suunnitella logoja.
Lääkitys ja taudinkuvat on ulkoa opeteltavaa, täysin. Ei vaadi luovuutta.
Jos johonkin kannattaisi pistää rahaa, on insinöörien koulutus, jossa suunnitellaan sairaalaan avustavia robotteja, älytekniikkaa.Jotenkin hauska ajatella, että robotti olisi vastaus asiassa, jossa ensisijaisesti ei edes ole ongelmaa. Robotti ei osaa vaihtaa haavasidettä, ei näe potilaan kalpeutta, ei osaa keskustella peloista eikä pidä kuolevaa kädestä. Meillä on jo melkoinen määrä potilaan tilaa valvovaa laitteistoa, mutta laitteet tai robotit eivät hoida potilasta ja siinä se isoin ongelma on: miten kehittää robotti, joka osaa syöttää tai suihkuttaa, osaa vaihtaa dreenin tai kipsata.
Tekniikkaa pitääkin hyödyntää vaikka siivoamisessa, tavaroiden kuljetuksissa ja muissa mekaanisissa tehtävissä, tai vaikka työvuorosuunnittelussa ja kirjaamisessa, jotta hoitajille jää paremmin aikaa siihen kädestä pitämiseen ja hoitamiseen.
Lentokoneissakin ihminen ja tekniikka toimivat yhdessä ja varmistavat toinen toistensa tekemisiä, niin lentoturvallisuus on lisääntynyt. Samaa pitäisi tehdä hoitotyössä, se automatisoidaan, mikä voidaan, mutta ei tietenkään kaikkea.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hyvä idea, mutta jo käytössä. Sairaaloissa käytetään robotteja lääkkeiden jaossa. Robotti voi hoitaa mekaaniset työt. Robotteja voidaan hyödyntää myös poliklinikkojen ajanvarausten tekemisessä, jolloin sihteerien/sairaanhoitajien aikaa ei kulu laskutus/ajanvaraustietojen syöttämiseen tietokoneelle. Tarkennusta vielä, että ajanvarauksen tekemiseen tarvitaan paljon mekaanista tietoa: päivä, kloaika, tekijä, potilaan tiedot, erikoisala, toimenpidetyyppi ja -paikka, laskutustiedot jne jne
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuka on vastuussa, jos robotin ohjelmistossa tapahtuu jotain odottamatonta ja robotti antaa vaikkapa 5x yliannostuksen?
Eipä sellaista saa tapahtua. Ihmisellä on kohta kuussa asuttava tukiasema. Kyllä robotin pitää luotettavasti osata lääkelaskut hoitaa.
Ei saa ei, mutta robotti ei ajattele itsenäisesti. Ei se pysähdy miettimään, menikö lasku varmasti oikein. Mikään teknologia ei ole 100% virheetön. Joten kuka ottaa vastuun, kun virhe pääsee tapahtumaan?
Kuten joku kirjoitti, robotin virhe on tuhat kertaa epätodennäköisempää, kuin väsyneen hoitajan päässä tapahtuva.
Robotit osaa nykyään ajatella. Just oli ketju siitä, kuinka robotit vievät graafikoiden työt. Osaavat piirtää ja suunnitella logoja.
Lääkitys ja taudinkuvat on ulkoa opeteltavaa, täysin. Ei vaadi luovuutta.
Jos johonkin kannattaisi pistää rahaa, on insinöörien koulutus, jossa suunnitellaan sairaalaan avustavia robotteja, älytekniikkaa.Jotenkin hauska ajatella, että robotti olisi vastaus asiassa, jossa ensisijaisesti ei edes ole ongelmaa. Robotti ei osaa vaihtaa haavasidettä, ei näe potilaan kalpeutta, ei osaa keskustella peloista eikä pidä kuolevaa kädestä. Meillä on jo melkoinen määrä potilaan tilaa valvovaa laitteistoa, mutta laitteet tai robotit eivät hoida potilasta ja siinä se isoin ongelma on: miten kehittää robotti, joka osaa syöttää tai suihkuttaa, osaa vaihtaa dreenin tai kipsata.
Tekniikkaa pitääkin hyödyntää vaikka siivoamisessa, tavaroiden kuljetuksissa ja muissa mekaanisissa tehtävissä, tai vaikka työvuorosuunnittelussa ja kirjaamisessa, jotta hoitajille jää paremmin aikaa siihen kädestä pitämiseen ja hoitamiseen.
Minäkin ihmettelen myrkyllisiä kommentteja tekniikan käyttämisessä hoitotyössä. Ideointi on hyväksi. Ehkä siitä tulee uusia ajatuksia jollekin, joka lukee palstaa.
Jos ongelma on vaikea ratkaisee suoraan, pitää se yrittää kiertää.
Ehdotin kuvataiteen opetuksen lisäämistä hoitajaopintoihin. Miksi? Kolmiulotteisuuden hahmottaminen, koordinaatio ja empatiakyvyn lisääminen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuka on vastuussa, jos robotin ohjelmistossa tapahtuu jotain odottamatonta ja robotti antaa vaikkapa 5x yliannostuksen?
Eipä sellaista saa tapahtua. Ihmisellä on kohta kuussa asuttava tukiasema. Kyllä robotin pitää luotettavasti osata lääkelaskut hoitaa.
Ei saa ei, mutta robotti ei ajattele itsenäisesti. Ei se pysähdy miettimään, menikö lasku varmasti oikein. Mikään teknologia ei ole 100% virheetön. Joten kuka ottaa vastuun, kun virhe pääsee tapahtumaan?
Kuten joku kirjoitti, robotin virhe on tuhat kertaa epätodennäköisempää, kuin väsyneen hoitajan päässä tapahtuva.
Robotit osaa nykyään ajatella. Just oli ketju siitä, kuinka robotit vievät graafikoiden työt. Osaavat piirtää ja suunnitella logoja.
Lääkitys ja taudinkuvat on ulkoa opeteltavaa, täysin. Ei vaadi luovuutta.
Jos johonkin kannattaisi pistää rahaa, on insinöörien koulutus, jossa suunnitellaan sairaalaan avustavia robotteja, älytekniikkaa.Jotenkin hauska ajatella, että robotti olisi vastaus asiassa, jossa ensisijaisesti ei edes ole ongelmaa. Robotti ei osaa vaihtaa haavasidettä, ei näe potilaan kalpeutta, ei osaa keskustella peloista eikä pidä kuolevaa kädestä. Meillä on jo melkoinen määrä potilaan tilaa valvovaa laitteistoa, mutta laitteet tai robotit eivät hoida potilasta ja siinä se isoin ongelma on: miten kehittää robotti, joka osaa syöttää tai suihkuttaa, osaa vaihtaa dreenin tai kipsata.
Tekniikkaa pitääkin hyödyntää vaikka siivoamisessa, tavaroiden kuljetuksissa ja muissa mekaanisissa tehtävissä, tai vaikka työvuorosuunnittelussa ja kirjaamisessa, jotta hoitajille jää paremmin aikaa siihen kädestä pitämiseen ja hoitamiseen.
Minäkin ihmettelen myrkyllisiä kommentteja tekniikan käyttämisessä hoitotyössä. Ideointi on hyväksi. Ehkä siitä tulee uusia ajatuksia jollekin, joka lukee palstaa.
Jos ongelma on vaikea ratkaisee suoraan, pitää se yrittää kiertää.
Ehdotin kuvataiteen opetuksen lisäämistä hoitajaopintoihin. Miksi? Kolmiulotteisuuden hahmottaminen, koordinaatio ja empatiakyvyn lisääminen.
Ei kai mitään isoja ongelmia ratkota tänään tällä palstalla. Mutta miettiminen on aina hyväksi. Resurssien hahmottaminen.
Voiko ongelmaa kiertää?
Tuota noin. Väsynyt ja burnoutin partaalla oleva kuormittunut hoitaja on tuhat kertaa suurempi riski kuin vaikka robotin sähkövika.