Miten pitäisi suhtautua tällaiseen lapsen kiukkuun?

Miksi AP:n lapsesta, meille kaikille muille tuntemattomasta lapsesta, ollaan nyt tekemässä jotain autistia täällä?

Vierailija kirjoitti:

Mieti nyt kuitenkin vielä sitä autismia. Raivarit kuuluvat siihen, kun lapsi aistiylivirittyy. Normaali lapsi ei raivoa silmittömästi. Saattaa kiukutella esim väsymyksestä, mutta ei tuolla tavoin. Kuulostaako tämä yhtään tutulta:

Autistilapsen hoitaminen on hyvin raskasta niin henkisesti kuin fyysisestikin. Kun lapsi suuttuu, hänestä löytyy voimaa kuin pienestä kylästä.

Kotona äidin ja isän kanssa Martti voi raivota tunteja pienestäkin päiväjärjestyksen muutoksesta. Valveilla ollessaan autistilapsi vaatii jatkuvaa valvontaa. Yöt Martti nukkuu usein levottomasti, valvoo paljon ja herää herkästi. Niinpä monen autistilapsen vanhempi joutuu jäämään töistä kotiin. Emilia Hietaniemi on ammatiltaan psykiatrinen sairaanhoitaja, mutta perheessä enää isä käy töissä.

Edellisyönä Martti oli väsynyt ja meni mielellään nukkumaan. Puolen tunnin päästä huoneesta kuului ähertämisen ääniä, pientä kiljumista ja välillä valitusta. Poika oli laittanut yövalonsa pussilakanan sisään ja halusi saada sen ulos pussilakanan yläkulman reiästä. Kun äiti otti yövalon pois alakulmasta, Martti alkoi itkeä ja lyödä päätään. Hän lopetti vasta, kun häntä komennettiin kovalla äänellä.

Hänen ylleen puettiin painoliivi, jotta tunnereaktiossa ylivirittyneet aistit rauhoittuisivat. Myöhemmin yöllä huoneesta alkoi kuulua tavaroiden siirtelyä, kun Martti alkoi etsiä huoneestaan jotain lelua. Aamulla pikkumies heräsi jo kuuden aikoihin.

Jos sanoitus ei tehoa niin yleensä kyseessä on neuropsyykkinen häiriö. Tosin ei välttämättä autismi vaan voi olla myös ADHD tai ADD.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mieti nyt kuitenkin vielä sitä autismia. Raivarit kuuluvat siihen, kun lapsi aistiylivirittyy. Normaali lapsi ei raivoa silmittömästi. Saattaa kiukutella esim väsymyksestä, mutta ei tuolla tavoin. Kuulostaako tämä yhtään tutulta:

Autistilapsen hoitaminen on hyvin raskasta niin henkisesti kuin fyysisestikin. Kun lapsi suuttuu, hänestä löytyy voimaa kuin pienestä kylästä.

Kotona äidin ja isän kanssa Martti voi raivota tunteja pienestäkin päiväjärjestyksen muutoksesta. Valveilla ollessaan autistilapsi vaatii jatkuvaa valvontaa. Yöt Martti nukkuu usein levottomasti, valvoo paljon ja herää herkästi. Niinpä monen autistilapsen vanhempi joutuu jäämään töistä kotiin. Emilia Hietaniemi on ammatiltaan psykiatrinen sairaanhoitaja, mutta perheessä enää isä käy töissä.

Edellisyönä Martti oli väsynyt ja meni mielellään nukkumaan. Puolen tunnin päästä huoneesta kuului ähertämisen ääniä, pientä kiljumista ja välillä valitusta. Poika oli laittanut yövalonsa pussilakanan sisään ja halusi saada sen ulos pussilakanan yläkulman reiästä. Kun äiti otti yövalon pois alakulmasta, Martti alkoi itkeä ja lyödä päätään. Hän lopetti vasta, kun häntä komennettiin kovalla äänellä.

Hänen ylleen puettiin painoliivi, jotta tunnereaktiossa ylivirittyneet aistit rauhoittuisivat. Myöhemmin yöllä huoneesta alkoi kuulua tavaroiden siirtelyä, kun Martti alkoi etsiä huoneestaan jotain lelua. Aamulla pikkumies heräsi jo kuuden aikoihin.

Jos sanoitus ei tehoa niin yleensä kyseessä on neuropsyykkinen häiriö. Tosin ei välttämättä autismi vaan voi olla myös ADHD tai ADD.

Höpönlöpön.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mieti nyt kuitenkin vielä sitä autismia. Raivarit kuuluvat siihen, kun lapsi aistiylivirittyy. Normaali lapsi ei raivoa silmittömästi. Saattaa kiukutella esim väsymyksestä, mutta ei tuolla tavoin. Kuulostaako tämä yhtään tutulta:

Autistilapsen hoitaminen on hyvin raskasta niin henkisesti kuin fyysisestikin. Kun lapsi suuttuu, hänestä löytyy voimaa kuin pienestä kylästä.

Kotona äidin ja isän kanssa Martti voi raivota tunteja pienestäkin päiväjärjestyksen muutoksesta. Valveilla ollessaan autistilapsi vaatii jatkuvaa valvontaa. Yöt Martti nukkuu usein levottomasti, valvoo paljon ja herää herkästi. Niinpä monen autistilapsen vanhempi joutuu jäämään töistä kotiin. Emilia Hietaniemi on ammatiltaan psykiatrinen sairaanhoitaja, mutta perheessä enää isä käy töissä.

Edellisyönä Martti oli väsynyt ja meni mielellään nukkumaan. Puolen tunnin päästä huoneesta kuului ähertämisen ääniä, pientä kiljumista ja välillä valitusta. Poika oli laittanut yövalonsa pussilakanan sisään ja halusi saada sen ulos pussilakanan yläkulman reiästä. Kun äiti otti yövalon pois alakulmasta, Martti alkoi itkeä ja lyödä päätään. Hän lopetti vasta, kun häntä komennettiin kovalla äänellä.

Hänen ylleen puettiin painoliivi, jotta tunnereaktiossa ylivirittyneet aistit rauhoittuisivat. Myöhemmin yöllä huoneesta alkoi kuulua tavaroiden siirtelyä, kun Martti alkoi etsiä huoneestaan jotain lelua. Aamulla pikkumies heräsi jo kuuden aikoihin.

Jos sanoitus ei tehoa niin yleensä kyseessä on neuropsyykkinen häiriö. Tosin ei välttämättä autismi vaan voi olla myös ADHD tai ADD.

Tämä ei kyllä pidä paikkaansa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mieti nyt kuitenkin vielä sitä autismia. Raivarit kuuluvat siihen, kun lapsi aistiylivirittyy. Normaali lapsi ei raivoa silmittömästi. Saattaa kiukutella esim väsymyksestä, mutta ei tuolla tavoin. Kuulostaako tämä yhtään tutulta:

Autistilapsen hoitaminen on hyvin raskasta niin henkisesti kuin fyysisestikin. Kun lapsi suuttuu, hänestä löytyy voimaa kuin pienestä kylästä.

Kotona äidin ja isän kanssa Martti voi raivota tunteja pienestäkin päiväjärjestyksen muutoksesta. Valveilla ollessaan autistilapsi vaatii jatkuvaa valvontaa. Yöt Martti nukkuu usein levottomasti, valvoo paljon ja herää herkästi. Niinpä monen autistilapsen vanhempi joutuu jäämään töistä kotiin. Emilia Hietaniemi on ammatiltaan psykiatrinen sairaanhoitaja, mutta perheessä enää isä käy töissä.

Edellisyönä Martti oli väsynyt ja meni mielellään nukkumaan. Puolen tunnin päästä huoneesta kuului ähertämisen ääniä, pientä kiljumista ja välillä valitusta. Poika oli laittanut yövalonsa pussilakanan sisään ja halusi saada sen ulos pussilakanan yläkulman reiästä. Kun äiti otti yövalon pois alakulmasta, Martti alkoi itkeä ja lyödä päätään. Hän lopetti vasta, kun häntä komennettiin kovalla äänellä.

Hänen ylleen puettiin painoliivi, jotta tunnereaktiossa ylivirittyneet aistit rauhoittuisivat. Myöhemmin yöllä huoneesta alkoi kuulua tavaroiden siirtelyä, kun Martti alkoi etsiä huoneestaan jotain lelua. Aamulla pikkumies heräsi jo kuuden aikoihin.

Ei kuulosta kovin tutulta. Ei juuri reagoi päivärytmien muutokseen. Ei vaadi jatkuvaa valvontaa. Ei ala lyömään päätään. Ei harhaile tai leiki leluilla keskellä yötä. Ap

Mistä tai tai millaisten tilanteiden jälkeen ne raivarit ja väkivalta sitten alkavat?

Itkuikäinen lapsi itkee helposti, ei se ole niin vakava tunnetila, kuin silloin, kun esim teini, tai aikuinen ahdistuneena itkee. Anna lapsen rauhassa siis rääkyä ja mene vaikka sivummalle lukemaan lehteä, tuskin se lapsikaan tykkää kun häntä vituttaa ja joku tulee siihen viereen mussuttamaan

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei kai siinä auta kuin antaa itkeä itkunsa loppuun ja osoittaa, että paha mieli on tullut nähdyksi. Halaus ja empaattiset sanat ja muut sellaiset, jotka auttavat lasta rauhoittumaan. Jos itkee ja huutaa kovin pitkään, mielestäni siinä samalla voi puuhailla muutakin, kunhan ei anna kuvaa että lapsi on hylätty. Poimii vaikka jälkikasvunsa syliinsä ja siinä samalla toimittaa asioitaan.

Näin minäkin olen siis ajatellut, ja toiminutkin. Mutta samalla huomannut, että nuo kaikki saa lapsen vain karjumaan kovempaa. Eli eivät auta rauhoittumaan. Ap

Lapsesi kuulostaa autistiselta. Saa raivokohtauksia, ei anna koskettaa, suuttuu siitä kun vessapaperi ei ole ehjä.. Nyt ei ole kaikki hyvin. Vie lapsi pikimmiten tutkittavaksi.

Ei kuulosta. Mistä keksit että ei anna koskettaa? Antaa ihan normaalisti, samoin kuten muutkin lapset antaa. Ja eiköhän kaikki tämän ikäiset saa välillä raivokohtauksia. Hän on muuten vuorovaikutuksessa aivan normaali.

Ap

Kyllä, kaikki tuon ikäiset saavat raivokohtauksia, mutta sinä kirjoitat tänne, koska lapsesi saa paljon erittäin voimakkaita raivokohtauksia. Siinä on eroa. Taitaisi olla parasta mennä tutkimuksiin, varsinkin jo snoin pienestä tulee niin suuria ravareita, että pitää täältä ruveta kyselemään neuvoja, varsinkaan kun lapsi ei ole enää mikään ihan pieni.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei kai siinä auta kuin antaa itkeä itkunsa loppuun ja osoittaa, että paha mieli on tullut nähdyksi. Halaus ja empaattiset sanat ja muut sellaiset, jotka auttavat lasta rauhoittumaan. Jos itkee ja huutaa kovin pitkään, mielestäni siinä samalla voi puuhailla muutakin, kunhan ei anna kuvaa että lapsi on hylätty. Poimii vaikka jälkikasvunsa syliinsä ja siinä samalla toimittaa asioitaan.

Näin minäkin olen siis ajatellut, ja toiminutkin. Mutta samalla huomannut, että nuo kaikki saa lapsen vain karjumaan kovempaa. Eli eivät auta rauhoittumaan. Ap

Lapsesi kuulostaa autistiselta. Saa raivokohtauksia, ei anna koskettaa, suuttuu siitä kun vessapaperi ei ole ehjä.. Nyt ei ole kaikki hyvin. Vie lapsi pikimmiten tutkittavaksi.

Ei kuulosta. Mistä keksit että ei anna koskettaa? Antaa ihan normaalisti, samoin kuten muutkin lapset antaa. Ja eiköhän kaikki tämän ikäiset saa välillä raivokohtauksia. Hän on muuten vuorovaikutuksessa aivan normaali.

Ap

Kyllä, kaikki tuon ikäiset saavat raivokohtauksia, mutta sinä kirjoitat tänne, koska lapsesi saa paljon erittäin voimakkaita raivokohtauksia. Siinä on eroa. Taitaisi olla parasta mennä tutkimuksiin, varsinkin jo snoin pienestä tulee niin suuria ravareita, että pitää täältä ruveta kyselemään neuvoja, varsinkaan kun lapsi ei ole enää mikään ihan pieni.

Eipä tarvitse olla kuin temperamenttinen lapsi niin raivareita voi saada vaikka joka päivä. Eikä AP kylläkään mitään erittäin kovia raivareita kuvaa. Ainoa mikä hänen kertomuksessaan on kova niin lapsen äänen voimakkuus.

Anna itkeä kiukkunsa pois ja sen jälkeen halaa. Toiseen huoneeseen vieminen on rangaistus jota käytin jos lapsi kiukuissaan myös hyökkäsi päälle lyömään, muutoin annoin vain olla ja kysyin välissä että joko helpottaa. Että yrittää siinä kiukkupuskan keskellä mennä halailemaan tai taputtamaan päähän taitaa vain pahentaa asiaa. Ei ne lapset siinä asiassa ole sen kummempia kuin aikuisetkaan. Jos minä olen kiukkuinen/vihainen niin en todellakaan halua että joku tulee halailemaan tai taputtelemaan ennenkuin olen saanut pahimmat höyryt ulos.

Mun kuopus sai vastaavia itkukohtauksia. Alkoi ensin ns. normaalina itkuna kun jokin asia ei miellyttänyt tai ei saanut tahtoaan läpi, ja jatkui kovana tekoitkuna/huutona kun yritin lohduttaa tai jutella. Vein lapsen eri huoneeseen niin huuto loppui nopeasti. En koskaan vienyt häntä pois vihaisena, vaan sanoin että täällä saa huutaa ilman että äidin korviin sattuu (koska oikeasti kova huuto todella sattuu!), halitaan ja sylitellään sitten kun saa volyymia pienemmälle. Meillä ainakin oli ohi menevä vaihe, ja lapsesta kasvoi ihan normaali, joskin vahvatahtoinen lapsi, joka osaa kertoa sanoin, mikä harmittaa.

Esikoisellani on sekä autismi että ADHD, eikä hänen kanssaan ollut vastaavaa. Kiukkua kyllä oli, mutta ilmeni eri tavalla.

Jos rauhoittuu huoneessaan niin anna olla siellä. Yhdelle toimii yksi ja toiselle toinen tapa...