Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Oikea teitittelymuoto: "olitte soittanut" EIKÄ "olitte soittaneet"
14.09.2022 |
Miten tämä on niin vaikeaa? Sain asiakaspalvelijalta sähköpostia, jossa käytettiin tätä "olitte soittaneet -muotoa. Samalla tavalla teittitteli väärin moni toimittaja Sanna Marinin lehtistötilaisuudessa.
Tiesittehän kaikki, miten teititellään oikein?
Kommentit (38)
Vierailija kirjoitti:
Teitittelyn voisi heittää jo roskakoriin.
Samaa mieltä. Joten tulee olo, että pidän henkilöä tuplakokoisena tai muuten isonkokoisena jos käytän "te" muotoa. Kun muuten käyttää kohteliasta kieltä, sinä on ihan hyvä ja kelvollinen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ensimmäinen on yksikkö, toinen monikko
Niimpä
Niimpä Ei ole suomenkielen sana, tai sen taivutusmuoto ! Niin- niinpä, (niim- niimpä ) , miltä kuulostaa ?
Spede show-ssa sanottiin joskus, että kohtelias tapa ylipainosta olisi teitittely, kun henkilössä on ikään kuin useamman edestä.
Teitittely on vanhakantaista. Asiakaspalvelukoulutuksistakin se on jäänyt jo pitkälti pois. Viimeiset teitittelyä ansaitsevat ihmiset ovat ne sotaveteraanit, lotat ja muut maan käynnissä sota-aikanana pitäneet jotka vielä kulkevat keskuudessamme.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ensimmäinen on yksikkö, toinen monikko
Niimpä
Niimpä Ei ole suomenkielen sana, tai sen taivutusmuoto ! Niin- niinpä, (niim- niimpä ) , miltä kuulostaa ?
*suomen kielen, ei "suomenkielen".
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En tiennyt. Teitittely on niin menneen talven lumia.
Tiedän kyllä, mutta aika usein lipsahtaa se väärä muoto ihan automaattisesti, kun tuo "olitte soittanut", kuulostaa jostain syystä mun korvaan niin oudolta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oon miettiny muutaman vuoden aktiivisesti, jotta millaiselle henkilölle kielioppi on niin maan perusteellisen tärkeää - jos kuitenkin sanoma tule perille.
Onko se
A) kontrollihakuisuutta?
B) provosointia, ihan IRL:kin?
D) tarkkuutta?
E) ympäristön hallintaa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ensimmäinen on yksikkö, toinen monikko
Niimpä
Niimpä Ei ole suomenkielen sana, tai sen taivutusmuoto ! Niin- niinpä, (niim- niimpä ) , miltä kuulostaa ?
Sarkasmitutkasi jumissa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Teitittely on vanhakantaista. Asiakaspalvelukoulutuksistakin se on jäänyt jo pitkälti pois. Viimeiset teitittelyä ansaitsevat ihmiset ovat ne sotaveteraanit, lotat ja muut maan käynnissä sota-aikanana pitäneet jotka vielä kulkevat keskuudessamme.
Teitittely saattaa tuntua hieman ylikohteliaalta, mutta suoraan sinuttelukin on liian tuttavallista, varsinkin jos se tapahtuu heti asiakaspalvelutilanteen alussa. Asiakaspalvelijan olisi hyvä oppia luovimaan tässä välimaastossa ja käyttämään ilmaisuja, jotka eivät ole kumpaakaan. "Voinko auttaa jotenkin?" on parempi kuin "Tarvitsetko apua?" ja "Saako olla jotain muuta?" on parempi kuin "Haluatko vielä jotain muuta?"
Jos keskustelua asiakkaan kanssa tulee enemmän, asiakkaan puhetavasta voi sitten arvioida, voiko häntä sinutella vai olisiko teitittely parempi vaihtoehto. Missään tilanteessa teitittely ei ole väärin eikä epäkohteliasta. Asiakas voi silloin sanoa, että häntä ei tarvitse teititellä. Mutta jos menee sinuttelemaan ilman lupaa, se voidaan todellakin kokea töykeäksi, tilanteesta riippuen.
Vierailija kirjoitti:
Oon miettiny muutaman vuoden aktiivisesti, jotta millaiselle henkilölle kielioppi on niin maan perusteellisen tärkeää - jos kuitenkin sanoma tule perille.
Onko se
A) kontrollihakuisuutta?
B) provosointia, ihan IRL:kin?
D) tarkkuutta?
E) ympäristön hallintaa?
D) Vanhemmalle polvelle kielioppi opetettiin niin ehdottomasti, että sen vaatiminen muiltakin tulee selkäytimestä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tiedän kyllä, mutta aika usein lipsahtaa se väärä muoto ihan automaattisesti, kun tuo "olitte soittanut", kuulostaa jostain syystä mun korvaan niin oudolta.
Kielikorvan kehittämiseksi pitäisi varmaan katsoa vanhoja Suomi-filmejä, joissa lapsetkin teitittelivät vanhempiaan.
Oma lapseni kävi peruskoulunsa Deutsche Schulessa ja siellä olivat käytöstavat arvossaan. Saksalaiseen kulttuuriin kuuluu kyllä teitittely muutenkin, pitkäänkin toisensa tunteneet työtoverit usein teitittelevät toisiaan. Lapsen koulussa opettajat olivat aina Frau <sukunimi> tai Herr <sukunimi> ja tunnin alussa, kun opettaja saapui luokkaan, lapset nousivat aina seisomaan ja toivottamaan hyvää päivää tai hyvää huomenta. Guten Morgen, Frau Müller ja sitä rataa <3
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oon miettiny muutaman vuoden aktiivisesti, jotta millaiselle henkilölle kielioppi on niin maan perusteellisen tärkeää - jos kuitenkin sanoma tule perille.
Onko se
A) kontrollihakuisuutta?
B) provosointia, ihan IRL:kin?
D) tarkkuutta?
E) ympäristön hallintaa?D) Vanhemmalle polvelle kielioppi opetettiin niin ehdottomasti, että sen vaatiminen muiltakin tulee selkäytimestä.
Kyllä todellakin kielioppi iskostettiin niin syvälle, että voin vain haukkoa henkeäni ja pyöritellä silmiäni, kun Ylen toimittajat tekevät illan pääuutislähetyksissä karkeita kielioppivirheitä, jotka saisivat äidinkielenopettajani kääntyilemään haudassaan.
Nordean kanssa kävin pitkän taistelun, kun he ilmoittivat sivuillaan isolla fontilla: "Jo 700000 asiakastamme käyttävät mobiilipankkia." Eivät nuoremmat sukupolvet pysty ymmärtämään, millaista kauhua tällainen kielenraiskaus keski-ikäisissä herättää! Jouduin laittamaan useamman palautteen sinne ja vihdoin viimein he saivat ilmeisesti riittävän korkealta taholta varmistettua, että todellakin olin oikeassa ja oikea verbimuoto on 'käyttää'. Kun he vihdoin korjasivat sen sivuilleen, se tuli muotoon "Jo 800000 asiakastamme käyttää mobiilipankkia." Mitään kiitosta tai palautetta en heiltä saanut, muuta kuin sen suuren tyydytyksen huomatessani, että _vihdoin_ virhe on korjattu.
Ylen toimittajat joutaisivat saada huutia! Heillä on suuri vastuu siitä, että kansalaisten kielikorva kehittyy oikein. On törkeää, että Ylen toimittajat viljelevät lähetyksissään ja nettisivuillaan virheellistä kieltä. Mihin tässä maailmassa voi enää luottaa, jos ei Ylen toimittajien oikeakielisyyteen?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse yritän teitillä ainakin aluksi selvästi vanhempaa henkilöä, mutta usein vaihdan sen sinutteluksi keskustelun edistyessä. Mitä mahtaa tarkoittaa tuo vanha ilmaisu sinunkaupat, tietääkö joku?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos ei ole opetettu niin ei voi osata. Turha hikeentyä, tuossakin yritettiin olla kohtelias ja ystävällinen.
Kaikille peruskoulun käyneille on opetettu.
Eipä sitä kaikkea muutakaan peruskoulussa opetettua muista vuosikymmenten päästä. Olen kyllä samaa mieltä, että jos ei osaa, ei kannata teititellä, eikä se edes ole vaikea asia.
Meidän äidinkielen opettaja sanoi; "Milloin tahansa minä tulen yöllä herättämään sinut ja kysymään mitä tahansa minä olen sinulle opettanut, pidä huoli, että osaat varmasti."
Vanhassa koulujärjestelmässä meidät pakotettiin osaamaan ja me osaamme.
Kotona meille opetettiin kohteliaat käytöstavat ja miten puhutaan vieraille ihmisille teitittelemällä.
Koulun aloitin 1961 ja muistan oikein hyvin oppimani, vaikka on hyvin epätodennäköistä, että äidinkielen opettajani vielä ilmestyisi yöllä kysymään jotain.
Koulunaloitusvuotesi paljasti kaiken. Olet mennyttä maailmaa, kuten minäkin. Itse aloitin 1972 ja tajunnut, ettei vanhat opit pidä aina paikkaansa.
Vierailija kirjoitti:
Itse yritän teitillä ainakin aluksi selvästi vanhempaa henkilöä, mutta usein vaihdan sen sinutteluksi keskustelun edistyessä. Mitä mahtaa tarkoittaa tuo vanha ilmaisu sinunkaupat, tietääkö joku?
Sinunkaupat on ainoa asia, jonka olen oppinut sanomaan Rauman murteella:
"Snoo snää mnuu snääks, nii mnää snoo snuu snääks."
Kyse on yksinkertaisesti siitä, että kaksi ihmistä sopii keskenään, että voivat siirtyä teitittelystä sinutteluun. Aloite tähän tulee tietenkin tulla siltä arvokkaammalta osapuolelta - joko vanhemmalta, tai sitten asemansa puolesta arvokkaammalta. Vanhempi henkilö voi siis sanoa nuoremmalle, että emmeköhän voi sinutella toisiamme.
Ennen vanhaan teitittely oli tavallisempaa ja silloin sinunkaupat saattoi liittyä siihenkin, että aiemmin muodollinen suhde on muodostunut läheisemmäksi/tuttavallisemmaksi ja sen myötä on tehty sinunkaupat. Tutustumisvaiheessa on vielä teititelty, mutta sitten kun on siirrytty jo pitämään kädestä kiinni, on saatettu katsoa, että sinunkaupat voisivat olla jo paikallaan.
Vierailija kirjoitti:
Oon miettiny muutaman vuoden aktiivisesti, jotta millaiselle henkilölle kielioppi on niin maan perusteellisen tärkeää - jos kuitenkin sanoma tule perille.
Onko se
A) kontrollihakuisuutta?
B) provosointia, ihan IRL:kin?
D) tarkkuutta?
E) ympäristön hallintaa?
https://tekniikanmaailma.fi/kielioppivirheista-huomauttelevista-ihmisis…
Alue: Aihe vapaa
Meidän äidinkielen opettaja sanoi; "Milloin tahansa minä tulen yöllä herättämään sinut ja kysymään mitä tahansa minä olen sinulle opettanut, pidä huoli, että osaat varmasti."
Vanhassa koulujärjestelmässä meidät pakotettiin osaamaan ja me osaamme.
Kotona meille opetettiin kohteliaat käytöstavat ja miten puhutaan vieraille ihmisille teitittelemällä.
Koulun aloitin 1961 ja muistan oikein hyvin oppimani, vaikka on hyvin epätodennäköistä, että äidinkielen opettajani vielä ilmestyisi yöllä kysymään jotain.