Ratkaisukeskeinen ystävä ärsyttää
Ystäväni on erittäin ratkaisukeskeinen ja hän ratkoo kaikki asiani vaikken ole pyytänyt apua. Usein jopa kesken lauseen hän on jo ratkaissut asiani vaikken ole ehtinyt kertoa loppuun asti kuinka hoidin asian. Erittäin raskasta, vaikka tiedän hänen tarkoittavan hyvää.
Alkaa vaan kyllästyttää tämä jatkuva ratkominen ja sitä kautta omien johtopäätösten tekeminen. Tuntuu että ratkominen on muuttunut jo arvosteluksi. Esim mieheni tekemiset näkee aina negatiivisessa sävyssä ja hehkuttaa kuinka hänen Jormansa ei ikinä tekisi noin. Mieheni ei siis ole väkivaltainen tai mitään vaan voimakastahtoinen niinkuin minäkin ja siksi välillä kalistelemme sarviamme eli mielipiteitämme. Ystävääni voin kuvailla omassa suhteessaan sanoilla Justiina joten ymmärrätte varmaan miksei Jorman kanssa koskaan olla eri mieltä mistään.
Ystäväni on ihana ihminen ja olemme tiiviisti perheidemme kesken tekemisissä mutta välillä tekisi mieli kiljua hänen kaikkitietävälle puheelleen. Miehemme ovat myös hyviä ystäviä joten välien katkaisu ei tule kysymykseen. Ehkä haen vain vertaistukea?
Kommentit (43)
Vierailija kirjoitti:
Näin ratkaisukeskeisenä ihmisenä sanoisin, että voi aivan hyvin kertoa ystävällesi, että et tarvitse ratkaisua vaan kuuntelua.
Ei ratkaisukeskeiset ihmiset ymmärrä tällaista touhua. Että ihan vaan lämpimikseen lätistään eikä pyritä ratkaisemaan ongelmia.
Vierailija kirjoitti:
Ap, tässä!
En ruikuta vaan kerromme puolin ja toisin elämästämme. Silti asiaan kuin asiaan sataa neuvoja. Ei ole kysymys mistään ongelmista elämässäni vaan juurikin niinkuin yksi vastaaja sanoi, että jos kertoisin mieheni asuvan pari viikkoa muualla työnsä takia, olisi sekin jo ratkaistu ja kehuttu oman miehensä kyllä ajavan kotiin joka ilta vastaavassa tilanteessa.Olen häneltä saanut hyviäkin neuvoja ja myös sanonut että en kaipaa neuvoja. Neuvot vain tuntuvat vaihtuneen kritiikkiin.
Mieheni on samanlainen. Saan korkeintaan yhden lauseen sanottua, joskus tuskin sitäkään, kun häneltä jo tulee analyysi, neuvo ja ratkaisu joka asiaan. Olen vuosien saatossa usein sanonut hänelle, että joskus olisi kiva jos hän vaan kuuntelisi ja vaikka kysyisi jonkun jatkokysymyksen, jolloin mies loukkaantuu ja sanoo olevansa erinomaisen hyvä kuuntelija ja tarkoittavansa vain hyvää näillä. analyyseilla, neuvoilla ja ratkaisuilla. Olenkin lakannut kertomasra hänelle itseäni askarruttavia asioita, puhumme nykyisin ainoastaan arkisista asioista ja tapahtumista. Ap, sulla käy tosi hyvä tuuri jos ystäväsi pystyy muuttamaan tapaansa kommunikoida.
Ääliö! Eihän ap valita vaan käy normaalia vuorovaikutusta! Sä oot joku mt-tapaus!