Mies "maksaa" kavereilleen talkooavusta, mutta puolisolle ei tarjoa edes kahveja saati ruokaa? Mitä pitäisi ajatella?
Mies on ostanut rivariasunnon, joka hänen mielestään tarvitsee remppaa. Ei asumista yhdessä vaan eri paikkakunnilla käytännön syiden vuoksi (kumpikaan ei asu vuokralla, jos se nyt asiaan liittyy) ja suhde on vakiintunut. Puoliso autellut rempassa, huhkinut purkuhommissa ja kuskaillut tavaraa. Miehen kaverit ovat samoin jeesailleet, lainanneet remppakamoja ja sen sellaista, mies kuitenkin enimmäkseen tehnyt varsinaisen työn itse.
Mies on aina ollut sitä mieltä, että toisilta voi kysyä esim. jotakin lainaan, muuttoapua tai remppa-apua puolin ja toisin, mutta se ei saa olla ilmaista vaan aina pitää tyyliin tarjota saunailta oluineen ja syömisineen tai viedä kunnon ravintolaan syömään pihviä pitkän kaavan mukaan ja bensakulutkin pitää huomioida jos joku omaa autoaan lainaa tai sillä lähtee kuljettamaan. Ei siinä mitään, ihan fiksua. Sitä en kritisoi.
Mutta. Oman kumppanin talkoo/remppa/muuttoapua ei jostakin syystä pidä mitenkään huomioida tai "maksaa". Ei puhettakaan bensakuluista vaikka kahdella autolla on haettu tavaraa, ei ruuan tarjoamista kesken remppapäivän vaan kumpikin maksaa omansa, ei kahvin tarjoamista rautakauppamatkalla vaan edelleen kumpikin maksaa omansa. Jos siinä rempassa saa vaikka vekin käteen tai selkä kipeytyy, siitä v-ttuillaan, että eihän sua kannata kysyä mukaan tekemään mitään kun heti joku paikka on romuna, ite on kaikki tehtävä.
Onko tuo ihan ok? Kuuluuko puolison jotenkin oletuksena (koska puoliso) tehdä huomioimatta asioita, jotka kaverien tekeminä ovat ihastelun ja palkitsemisen arvoisia? Järjestettävä muille kostea saunailta, tarjottava kallis ravintolaruokailu ja maksettava bensat, mutta puoliso maksakoon sumppinsakin itse? Onko tämä ihan ok ja yleinen tapa ajatella ja toimia?
Kommentit (79)
Puolison kohdalla vastapalveluksen ei tarvitse tulla yhtä nopeasti kuin kaverille. Kahvin voisi tietty maksaa, ei siinä mitään. Mitä läheisempi ihmissuhde, sitä isommaksi saa "palvelusvelan" minusta kasvattaa.
Mutta onko teidän parisuhde sitten läheinen, se onkin toinen kysymys. Tai onko mies valmis auttamaan sinua samassa suhteessa?
Talkooperinteeseen kuuluu että edes kahvit tai ruoka tarjotaan. Jos ei tarjoa mitään on hyvin pian ilman talkooporukkaa. Sinuna nostaisin kytkintä lopullisesti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko oikeasti olemassa ihmisiä, jotka kysyvät anonyymiltä trollipalstalta, mitä heidän pitäisi ajatella? Miksi?
Käy kysymässä samaa noissa sadoissa muissa keskusteluissa, joita tällä(kin) keskustelupalstalla on.
Aloituksen mies lienee saita. Koska hommaa remppakuntoisen kämpän, koska tekee rempan itse, koska haluaa käyttää kavereiden tarvike-, kuljetus- ja talkooapua. Asuntoja kun saa myös muuttovalmiina ja rempat voi teettää ammattilaisilla. Tosin se maksaa vähän enemmän kuin kalja, pihvi ja muutama kymppi polttoainerahaa, mutta vastaavasti jälkikin voi olla parempaa kuin arskan ja peran tee-se-itse-halvalla-remontti.
Kai tuo saituus muussakin näkyy? Tokko mies tarjoaa naiselleen muutenkaan mitään, ostelee kukkia tai lahjoja? Jos tarjoaisi, niin tarjoaisihan se remppapäivänäkin, mutta ilmeisesti ei tarjoa ja siksi naista hämmästyttää, kun ei edes remppa-avun vuoksi tarjoa.
Kyllähän se saituuden merkki on, jos osaa ja haluaa itse tehdä jotain. Ei tarvitse tehdä kuin kolme päivää töitä, että voi palkata jonkum tekemään itselleen päiväksi töitä, se on järkevää rahankäyttöä. Jotkut kuulemma leikkaa nurmikonkin ja tekee lumityöt itse, vaikka ne vasta paskahommaa onkin.
Vierailija kirjoitti:
Ei sinä ole mikään puoliso. Eikä se asunto ole teidän koti. Omassa kodissa saa keittää kahvit yhteisestä kahvipaketista. Kuka on sulle ollut lapsena paha kun olet noin säälttävän tyly itseäsi kohtaan. Eikö sulle löydy yhtään parempaa miestä. Olet joku säälittävä säätö joka turhaan uskot tosi ällöön mieheen.Ota nyt edes siivoupalkkaa. On paljon miehiä jotka käyvät viikonloppuisin syömässä ilmaiseksi eronneiden naisten luona. Siellä kun on täyskoti ja kodin henki.
Sitä minäkin ihmettelen, että mitä ihmettä joku menisi remppa-avuksi asuntoon, joka ei ole oma tai johon ei edes muuta. Mies rempatkoon kämppänsä, jossa itsekseen asuu, kavereidensa kanssa ja kiukutelkoon niille, jos telovat itsensä kaljaillan vuoksi.
Omassa kodissa ei muuten ole yhteistä kahvipakettia vaan ihan oma. Jos asuu omassa asunnossa, kahvipaketti on ihan oma myös, josta kyllä voi keitellä kahvit muillekin kuin itselleen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Uusia akkoja saa aina. Hyviä ystäviä ei.
Tuolla kohtelulla niitä akkoja joutuukin uusimaan usein :D
No kuka nyt kahta vuotta pidempään samaa akkaa (tai ukkoa) jaksaisi katsellakaan, jos ihan rehellisiä ollaan?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi käytät itsestäsi nimitystä PUOLISO?
Minä olen ihmetellyt samaa, kun nykyään seurustelukumppanit ja asuinkumppanit sanovat itseään ja toisiaan puolisoiksi. Puolisoita ollaan silloin kun ollaan avioliitossa, naimisissa.
Ei olla, avovaimoni on minun puolisoni, mutta en käytä hänestä nimitystä puoliso. Puolisosta puhutaan vaimon, avovaimon, muijan, tms. sijaan silloin, kun se puoliso on samaa sukupuolta mutta sitä ei kehdata sanoa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä NAINEN ei edes kiitä saamastaan avusta. Eikä kiitä ruoka tai kahvipöydästä noustuaan. Saman huomannut moneltakin naispuoliselta.
Kiitätkö sinä? Niinpä et.
Suurin osa miehistå on käsittämättömiä loisia.Nainen varmaan kokkasikin sen ruuan ja keitti kahvin.. Mitäpä hänen siinä tilanteessa pitäisi edes kiittää?
Yleensähän se nainen kokkaa ja keittelen kahvia useamman kerran vuorokaudessa. Mutta kun mies tekee sen kerran kuussa, niin tuleehan se noteerata ja kiitellä ja ylistää vielä pitkään tämän uroteon jälkeen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lähtökohtaisesti parisuhteessa ollaan tiimi, eikä käydä kauppaa auttamisessa. Mutta kyllähän sitä jokainen haluaa tuntea itsensä ja panostuksensa arvostetuksi.
Meillä ainakin puolin ja toisin autetaan toisiamme milloin missäkin. Toisaalta hemmotellaan myös puolin ja toisin ilman mitään erillistä syytä. Molemmat arvostavat asioita joita toinen tekee ja se näkyy ja kuuluu, vaikka ei mitenkään johdonmukaisesti "palkita".
Mutta joo, en minäkään sellaiseen suhteeseen jäisi, jossa minua pidetään itsestäänselvyytenä eikä apua arvosteta lainkaan.
Tuossa aloituksessa ei käy ilmi, onko mies autellut naista missään eli onko kyse vastavuoroisuudesta. Eihän miehisen avun tarve ole mikään itsestäänselvyys; naisen asunto voi olla niin uusi tai hyvä, että sitä ei tarvitse remontoida, auto voi olla uusi liisinki- tai työsuhdesellainen tai huolenpitosopimuksella varustettu ja renkaat vaihtuvat rengashotellissa (eivätkä kaikki miehet osaa autoille tehdä mitään), pihatöitä ei tarvitse tehdä jos asuu taloyhtiössä jne. Jos kyse on vain naisen suorittamasta yksipuolisesta remppa-avusta, niin ei pelkästään se että saa seukata miehen kanssa, ole ihan riittävä "korvaus" kun kavereidenkaan ei tarvitse tyytyä pelkään auttamisen iloon palkkiona kaveruus.
Enkä minä nyt tiedä, onko joku kahvin tai ruoan tarjoaminen kun yhdessä ollaan menossa kahville tai syömään, mitään "palkitsemista". Se on ihan normaalia toisen huomiointia. Vaikka menisi "vain" kaverin kanssa kahville, niin kyllä silloinkin tarjotaan vuorotellen toisillemme. Ei siinä todellakaan aleta maksamaan vaan omiamme.
Vaan ei noita pihien ihmisten itsekkyyksiä ja naurettavia sentinlaskemisia oikein muut voi ymmärtää kuin toiset pihit.
Kuka puhuu "miehisestä avusta" vuonna 2022? Naiset osaa nykyään ihan itsekin korjata autonsa ja rempata talonsa. M40
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi käytät itsestäsi nimitystä PUOLISO?
Minä olen ihmetellyt samaa, kun nykyään seurustelukumppanit ja asuinkumppanit sanovat itseään ja toisiaan puolisoiksi. Puolisoita ollaan silloin kun ollaan avioliitossa, naimisissa.
Ei olla, avovaimoni on minun puolisoni, mutta en käytä hänestä nimitystä puoliso. Puolisosta puhutaan vaimon, avovaimon, muijan, tms. sijaan silloin, kun se puoliso on samaa sukupuolta mutta sitä ei kehdata sanoa.
Puoliso = aviopuoliso. Ei mitään muuta. Muut voivat nimittää toisiaan kumppaneiksi.
Outo suhde, että pitäisi kumppanille maksaa.
Outo suhde, että molemmat maksaa aina itse kaiken.
AP on siis outo suhde. Hyvin outo.
Vierailija kirjoitti:
Outo suhde, että pitäisi kumppanille maksaa.
Outo suhde, että molemmat maksaa aina itse kaiken.
AP on siis outo suhde. Hyvin outo.
Tämä 👍🏻
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä NAINEN ei edes kiitä saamastaan avusta. Eikä kiitä ruoka tai kahvipöydästä noustuaan. Saman huomannut moneltakin naispuoliselta.
Kiitätkö sinä? Niinpä et.
Suurin osa miehistå on käsittämättömiä loisia.
Kyllä kiitän ja useammat miespuoliset kiittävät. Eikä ole uutta naispuolisilta kiittämättömyys. Joskus ottanut tätini kyytiin kauppareissulle niin kiitoksena "siinähän sitä samalla kyydillä".
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi käytät itsestäsi nimitystä PUOLISO?
Minä olen ihmetellyt samaa, kun nykyään seurustelukumppanit ja asuinkumppanit sanovat itseään ja toisiaan puolisoiksi. Puolisoita ollaan silloin kun ollaan avioliitossa, naimisissa.
Ei olla, avovaimoni on minun puolisoni, mutta en käytä hänestä nimitystä puoliso. Puolisosta puhutaan vaimon, avovaimon, muijan, tms. sijaan silloin, kun se puoliso on samaa sukupuolta mutta sitä ei kehdata sanoa.
Puoliso = aviopuoliso. Ei mitään muuta. Muut voivat nimittää toisiaan kumppaneiksi.
V...tustako sinä tiedät ketkä täällä on vihittyjä? Kiitos.
Puoliso ei tietenkään maksa puolisolle yhteiseen elämään kuuluvista asioista, eikä puoliso tietenkään pyydä mitään. Toisaalta taas puolsioilla ei ole erillisiä asuntoja joissa asuvat, vaan elämä ja kaikki siinä oelva on yhteistä...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi käytät itsestäsi nimitystä PUOLISO?
Minä olen ihmetellyt samaa, kun nykyään seurustelukumppanit ja asuinkumppanit sanovat itseään ja toisiaan puolisoiksi. Puolisoita ollaan silloin kun ollaan avioliitossa, naimisissa.
Ei olla, avovaimoni on minun puolisoni, mutta en käytä hänestä nimitystä puoliso. Puolisosta puhutaan vaimon, avovaimon, muijan, tms. sijaan silloin, kun se puoliso on samaa sukupuolta mutta sitä ei kehdata sanoa.
Puoliso = aviopuoliso. Ei mitään muuta. Muut voivat nimittää toisiaan kumppaneiksi.
Nää on näitä sinun ajattelun kummallisuuksia jotka ei yleisesti päde. Avioliitto on muutenkin täysin kuollut instituutio. Kumppanilla yleensä puhekielessä viitataan samaa sukupuolta olevaan kumppaniin silloin kun halutaan välttää painottamasta sitä että on homoseksuaalisessa suhteessa.
Vastaan tähän suosikkivastaukseni eli mies toimii noin, koska hän voi. Ap:n tehtävä on vetää rajat eikä olla hyväksikäytettävä hölmö, jolle vielä *ittuillaan kaiken päälle.
Eli ap käyttää omaa vapaa- aikaansa, ottaa lomapäiviä, jotta voi auttaa miestään rempassa, ja mies tarjoaa kavereille ruuat bensat yms vastaavasta?
Niin, että mitäköhän tuosta pitäisi ajatella?
Kertoo siitä, että mitä ajattelee sinusta, ja mitä tuleman pitää.
Etsi parempi mies, ennen sitä laskuta edes bensoista.
Lähde nosteleen siitä , siis Jätä ukkoa ei Rakasta ja kunnioita sinua yhtään !
Pitää sua piikanaan.
Ei ansaitse sua noin törkeä ihminen
!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lähtökohtaisesti parisuhteessa ollaan tiimi, eikä käydä kauppaa auttamisessa. Mutta kyllähän sitä jokainen haluaa tuntea itsensä ja panostuksensa arvostetuksi.
Meillä ainakin puolin ja toisin autetaan toisiamme milloin missäkin. Toisaalta hemmotellaan myös puolin ja toisin ilman mitään erillistä syytä. Molemmat arvostavat asioita joita toinen tekee ja se näkyy ja kuuluu, vaikka ei mitenkään johdonmukaisesti "palkita".
Mutta joo, en minäkään sellaiseen suhteeseen jäisi, jossa minua pidetään itsestäänselvyytenä eikä apua arvosteta lainkaan.
Tuossa aloituksessa ei käy ilmi, onko mies autellut naista missään eli onko kyse vastavuoroisuudesta. Eihän miehisen avun tarve ole mikään itsestäänselvyys; naisen asunto voi olla niin uusi tai hyvä, että sitä ei tarvitse remontoida, auto voi olla uusi liisinki- tai työsuhdesellainen tai huolenpitosopimuksella varustettu ja renkaat vaihtuvat rengashotellissa (eivätkä kaikki miehet osaa autoille tehdä mitään), pihatöitä ei tarvitse tehdä jos asuu taloyhtiössä jne. Jos kyse on vain naisen suorittamasta yksipuolisesta remppa-avusta, niin ei pelkästään se että saa seukata miehen kanssa, ole ihan riittävä "korvaus" kun kavereidenkaan ei tarvitse tyytyä pelkään auttamisen iloon palkkiona kaveruus.
Enkä minä nyt tiedä, onko joku kahvin tai ruoan tarjoaminen kun yhdessä ollaan menossa kahville tai syömään, mitään "palkitsemista". Se on ihan normaalia toisen huomiointia. Vaikka menisi "vain" kaverin kanssa kahville, niin kyllä silloinkin tarjotaan vuorotellen toisillemme. Ei siinä todellakaan aleta maksamaan vaan omiamme.
Vaan ei noita pihien ihmisten itsekkyyksiä ja naurettavia sentinlaskemisia oikein muut voi ymmärtää kuin toiset pihit.
No joo. Me ei miehen kanssa koskaan makseta puoliksi, kun mennään kahville. Jompikumpi maksaa. Toisaalta en kyllä maksa miehelle bensoja , jos rempataan vaikka mun mökkiä. Mut teen kyllä myös itse ajoja omalla autollani hänen asioita hoitaakseni. Tiimihän sitä ollaan.
Niin. Ap voi hyvin olla mies. Eikä tainut edes sanoa olevansa itse tuo puoliso, voi ihmetellä vaikka tuttujaankin..