Onko sopivaa mielestäsi sanoa, jos ei pidä toisen antamasta lahjasta?
Voiko sanoa toiselle, joka on ostanut punaisen neuletakin, että pidän kyllä enemmän sinisestä väristä? Tai jos toinen on ostanut lahjakortin kampaamoon, että käytän toista kampaamoa, jossa osataan leikata hiuksia? Mielipiteitä puolesta tai vastaan?
Kommentit (62)
M32 kirjoitti:
Jos yleensä annan kenellekkään lahjan niin tunnen häntä sen verran että tiedän mitä palveluja hän käyttää tai että missä tykkää käydä ostoksilla, siispä olen jo pitkän aikaa ostanut ihmisille lähinnä lahjakortteja.
Kenelle kaikille oikein ostat lahjakortteja?
En yleensäkään ymmärrä lahjoja muille kuin lapsille, eli joillekin 0-13 vuotiaille. Sitä vanhemmat ja aikuiset saavat ostettua tavaransa itse ja jos eivät saa, niin olkoon ilman. Synttäri- ja joululahjat ovat yleensä turhaa rahan tuhlaamista ellei lahjoissa ole oikeasti joku todellinen idea, harvoin kyllä on. Jos haluaa tukea jotain köyhää sukulaista tai ystävää, niin ok, mutta se kannattaa tehdä silloin viisaasti, ei vain lahjomisen takia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Todella huonoa käytöstä olisi sanoa. Lahjasta vain ja ainoastaan kiitetään ja jos se ei ole mieluinen niin sopivan ajan kuluttua sen voi antaa eteenpäin keräykseen:
En ole tuosta keräyksestä samaa mieltä. Annoin miehen veljen pojalle toivomansa crocsit. Yhtäkkiä sillä olikin jalassa toiset crocsit, ihan sama väri mutta vähän eri malli. Olivat antaneet minun ostamani keräykseen ja ostaneet mieluisammat. Lapsesta lähtien jo opettavat lapselle, että saa toiset kengät, jos ekoissa on sama väri mutta eri malli. En sillä että crocsit olisi hyvät lapsen jalalle, mutta kun oli niitä nimenomaan toivottu. Jos voisi edes sanoa, että väärä malli, niin nehän voi käydä vaihtamassa kaupassa, jos ei ole pidetty jalassa. En ole rikas ja harmittaa tuollainen, että uudet kengät laitetaan keräykseen.
Veitkö ihan merkkikengät vai marketin crocsit?
Crocsit
Olisit kysynyt mallin tai ottanut penskan mukaan.
Tai tilannut penskan toiveen mukaan netistä mieluiset popot. Kaikki olisivat olleet tyytyväisiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oma kotikasvatus on, että ei pidä mennä sanomaan lahjan antajalle, jos ei diggaa. Mutta samaan hengenvetoon, poikkeuksia on. Ostin muutama vuosi sitten kalliit pellavahousut, jotka kutistui pesussa. Ne puristi takapuolesta ekan pesun jälkeen. Kysyin anopilta, haluaako hän ne ennakkoon synttärilahjaksi. Yleensä siis olen ostanut kympin kukan, mutta nyt tarjosin satasella ostamiani uudenveroisia housuja. Hän sanoi, että kiitos, oikein mielellään. Vähänkö loukkaannuin, kun hän seuraavana kesänä tarjosi minulle niitä housuja ja sanoi, että otanko hyvät housut, ei ole kertaakaan ollut jalassa, kun hän ei tykkää pellavahousuista. Olin ihan hämilläni, että nuo on minun antamat housut ja anoppi väitti, että Stokkan alesta osti. Olisin voinut ne housut myydä kevyesti viidelläkympillä vähän käytettynä merkkivaatteena, jos olisin tiennyt, ettei pidä pellavahousuja. Ihan turha valhe häneltä.
Meillä myös tuollaista omituista. Ostettiin Marimekon tyynyliinat anopin ja miehensä mökille. Jonkin ajan päästä ne tyynyliinat oli pakattu meille tulevaan muuttokuormaan. Siis muuttokuorma nyt huono sana, mutta heidän mökin ylijäämätavaroita, jotka tuli meille varastoon säilytykseen. Vanhin lapsi oli lähdössä syksyllä opiskelemaan ja tarkoitus oli, että saa ottaa, mitä huolii ja loput myydään kirppiksellä. Kun kysyin anopilta, miksi meidän antamat Marimekon tyynyliinat oli siellä, anoppi hämmästeli, että miten ne sinne oli joutuneet. Vein ne sitten takaisin mökille. Jonkun ajan päästä oli tarjonnut niitä miehelleni, eikä muistanut, että myös mieheni tiesi meidän ne ostaneen lahjaksi.
Toinen heidän erikoisuus on antaa toisten lahjoittamia lahjoja eteenpäin. Siis esim. me saatiin kerran kahden yön yöpyminen Haikon kartanossa, koska he eivät muka ole kartanoihmisiä. No oli kartanoihminen tai ei, kai siellä yhden viikonlopun voi viettää. Toiset antavat lahjoja hyvää hyvyyttään ja pariskunta laittaa sen kiertoon, kun ei olla kartanoihmimisiä. En arvosta moista käytöstä.
Minusta sinun käytöksesi on todella törkeää. Olet inhottava valittajaämmä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Todella huonoa käytöstä olisi sanoa. Lahjasta vain ja ainoastaan kiitetään ja jos se ei ole mieluinen niin sopivan ajan kuluttua sen voi antaa eteenpäin keräykseen:
En ole tuosta keräyksestä samaa mieltä. Annoin miehen veljen pojalle toivomansa crocsit. Yhtäkkiä sillä olikin jalassa toiset crocsit, ihan sama väri mutta vähän eri malli. Olivat antaneet minun ostamani keräykseen ja ostaneet mieluisammat. Lapsesta lähtien jo opettavat lapselle, että saa toiset kengät, jos ekoissa on sama väri mutta eri malli. En sillä että crocsit olisi hyvät lapsen jalalle, mutta kun oli niitä nimenomaan toivottu. Jos voisi edes sanoa, että väärä malli, niin nehän voi käydä vaihtamassa kaupassa, jos ei ole pidetty jalassa. En ole rikas ja harmittaa tuollainen, että uudet kengät laitetaan keräykseen.
Crocsien käyttö pitäisi lailla tehdä rangaistavaksi muualla kuin omassa pihassa. Ihan sama onko aidot tai feikit. Kuka niitä kuka toivoo oikein lahjaksi?
Ja sinulta pitäisi kieltää kaikenlainen osallistuminen mihinkään keskusteluun. Ulise ää liö yksiksesi. Olet moukka.
Vankilaan tuommoiset i d io otit.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Todella huonoa käytöstä olisi sanoa. Lahjasta vain ja ainoastaan kiitetään ja jos se ei ole mieluinen niin sopivan ajan kuluttua sen voi antaa eteenpäin keräykseen:
En ole tuosta keräyksestä samaa mieltä. Annoin miehen veljen pojalle toivomansa crocsit. Yhtäkkiä sillä olikin jalassa toiset crocsit, ihan sama väri mutta vähän eri malli. Olivat antaneet minun ostamani keräykseen ja ostaneet mieluisammat. Lapsesta lähtien jo opettavat lapselle, että saa toiset kengät, jos ekoissa on sama väri mutta eri malli. En sillä että crocsit olisi hyvät lapsen jalalle, mutta kun oli niitä nimenomaan toivottu. Jos voisi edes sanoa, että väärä malli, niin nehän voi käydä vaihtamassa kaupassa, jos ei ole pidetty jalassa. En ole rikas ja harmittaa tuollainen, että uudet kengät laitetaan keräykseen.
Crocsien käyttö pitäisi lailla tehdä rangaistavaksi muualla kuin omassa pihassa. Ihan sama onko aidot tai feikit. Kuka niitä kuka toivoo oikein lahjaksi?
Ähäkutti, minulla on vaan kymmenet crocksit! Tosin yhdenkään eivät ole oikeat, vaan marketticrocsit, mutta niitä onkin sitten eri väreissä ja reikäkuvioissa. Käytän niitä omassa pihassa, mökillä ja joskus kesällä muuten vain, kun en jaksa vetää jalkaan mitään hankalampaa. Joissakin pohjat ovat tylsän ohuet, mutta useimmissa ne ovat sopivat ja askellus on kevyttä. En ole mikään totinen torvensoittaja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oma kotikasvatus on, että ei pidä mennä sanomaan lahjan antajalle, jos ei diggaa. Mutta samaan hengenvetoon, poikkeuksia on. Ostin muutama vuosi sitten kalliit pellavahousut, jotka kutistui pesussa. Ne puristi takapuolesta ekan pesun jälkeen. Kysyin anopilta, haluaako hän ne ennakkoon synttärilahjaksi. Yleensä siis olen ostanut kympin kukan, mutta nyt tarjosin satasella ostamiani uudenveroisia housuja. Hän sanoi, että kiitos, oikein mielellään. Vähänkö loukkaannuin, kun hän seuraavana kesänä tarjosi minulle niitä housuja ja sanoi, että otanko hyvät housut, ei ole kertaakaan ollut jalassa, kun hän ei tykkää pellavahousuista. Olin ihan hämilläni, että nuo on minun antamat housut ja anoppi väitti, että Stokkan alesta osti. Olisin voinut ne housut myydä kevyesti viidelläkympillä vähän käytettynä merkkivaatteena, jos olisin tiennyt, ettei pidä pellavahousuja. Ihan turha valhe häneltä.
Meillä myös tuollaista omituista. Ostettiin Marimekon tyynyliinat anopin ja miehensä mökille. Jonkin ajan päästä ne tyynyliinat oli pakattu meille tulevaan muuttokuormaan. Siis muuttokuorma nyt huono sana, mutta heidän mökin ylijäämätavaroita, jotka tuli meille varastoon säilytykseen. Vanhin lapsi oli lähdössä syksyllä opiskelemaan ja tarkoitus oli, että saa ottaa, mitä huolii ja loput myydään kirppiksellä. Kun kysyin anopilta, miksi meidän antamat Marimekon tyynyliinat oli siellä, anoppi hämmästeli, että miten ne sinne oli joutuneet. Vein ne sitten takaisin mökille. Jonkun ajan päästä oli tarjonnut niitä miehelleni, eikä muistanut, että myös mieheni tiesi meidän ne ostaneen lahjaksi.
Toinen heidän erikoisuus on antaa toisten lahjoittamia lahjoja eteenpäin. Siis esim. me saatiin kerran kahden yön yöpyminen Haikon kartanossa, koska he eivät muka ole kartanoihmisiä. No oli kartanoihminen tai ei, kai siellä yhden viikonlopun voi viettää. Toiset antavat lahjoja hyvää hyvyyttään ja pariskunta laittaa sen kiertoon, kun ei olla kartanoihmimisiä. En arvosta moista käytöstä.
Minusta sinun käytöksesi on todella törkeää. Olet inhottava valittajaämmä.
Samaa olin tulossa kirjoittamaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Todella huonoa käytöstä olisi sanoa. Lahjasta vain ja ainoastaan kiitetään ja jos se ei ole mieluinen niin sopivan ajan kuluttua sen voi antaa eteenpäin keräykseen:
En ole tuosta keräyksestä samaa mieltä. Annoin miehen veljen pojalle toivomansa crocsit. Yhtäkkiä sillä olikin jalassa toiset crocsit, ihan sama väri mutta vähän eri malli. Olivat antaneet minun ostamani keräykseen ja ostaneet mieluisammat. Lapsesta lähtien jo opettavat lapselle, että saa toiset kengät, jos ekoissa on sama väri mutta eri malli. En sillä että crocsit olisi hyvät lapsen jalalle, mutta kun oli niitä nimenomaan toivottu. Jos voisi edes sanoa, että väärä malli, niin nehän voi käydä vaihtamassa kaupassa, jos ei ole pidetty jalassa. En ole rikas ja harmittaa tuollainen, että uudet kengät laitetaan keräykseen.
Crocsien käyttö pitäisi lailla tehdä rangaistavaksi muualla kuin omassa pihassa. Ihan sama onko aidot tai feikit. Kuka niitä kuka toivoo oikein lahjaksi?
Ja sinulta pitäisi kieltää kaikenlainen osallistuminen mihinkään keskusteluun. Ulise ää liö yksiksesi. Olet moukka.
Vankilaan tuommoiset i d io otit.
Ohis, mutta ehkä täällä ei kannata provosoitua noin turhasta! :D
Kyllä mua vitutti saada kosmetologihoito syntymäpäivälahjaksi. Kallis vielä ja toinen eläkkeestään osti. Käyttämättä jäi, mutta väitin käyneeni ja totesin ettei ole mun juttu, sillä toivottavasti taklasin sen ettei kuuskymppisilläkin tule samanlaista hutia. Jos nyt tuo lahjoja enää mua on lahjomassa.
En kehdannut "palauttaa" vaikka toisen rahanhukka harmitti.
aikuisille ei osteta lahjoja. aikuiset ostavat itse tarvitsemansa tavarat/palvelut
Vierailija kirjoitti:
Lahjahevosta ei katsota suuhun, on jo vanha sanontakin. Lahjasta kiitetään, oli se sitten mieluisa tai ei, myöhemmin sitten voi vaivihkaa hävittää saamansa lahjan. Toki, jos on kyse vaatteesta, ja koko on aivan väärä, siitä on hyvä mainita, ettei lahjan antaja tuo toista kertaa taas sopimatonta lahjaa, tai jos esim. allerginen saa lahjaksi herkkuja, joita ei voikaan syödä. Itse osti kerran lahjaksi korvakorut, eikä lahjan saajalla ollutkaan reikiä korvissa. (Korviksia olin hänellä nähnyt, mutta olivatkin klipsimallia.) Silloinkin sain kauniit kiitokset lahjasta, ja pahoitellen lahja saaja kertoi, että hän ei voi lahjaa käyttää. Taisin toimittaa uuden passelimman lahjan tilalle, ja hän lahjoitti korvikset eteenpäin.
Mun tytär, silloin 12v, sai korvikset joululahjaksi ajatuksella että tottahan ne reiät nyt (lahjaa varten) laitetaan....
Tais antaa korvikset kaverilleen tai sitten ne on jossain vanhassa lelulaatikossa, en ole niitä sen koommin nähnyt.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä mua vitutti saada kosmetologihoito syntymäpäivälahjaksi. Kallis vielä ja toinen eläkkeestään osti. Käyttämättä jäi, mutta väitin käyneeni ja totesin ettei ole mun juttu, sillä toivottavasti taklasin sen ettei kuuskymppisilläkin tule samanlaista hutia. Jos nyt tuo lahjoja enää mua on lahjomassa.
En kehdannut "palauttaa" vaikka toisen rahanhukka harmitti.
Alapeukkua tulee, mutta mitäpä olisitte itse tehneet? Jos vaikka saisitte appiukolta lahjakortin "intiimihierontaan' tai kuukauden matka afganistaniin, kotimajoitus hartaassa m-miperheessä. Tai jotain mihin nyt ette todellakaan halua mennä. Mitä muuta voi tehdä kuin kiittää kohteliaasti ja hymyillä päälle?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä mua vitutti saada kosmetologihoito syntymäpäivälahjaksi. Kallis vielä ja toinen eläkkeestään osti. Käyttämättä jäi, mutta väitin käyneeni ja totesin ettei ole mun juttu, sillä toivottavasti taklasin sen ettei kuuskymppisilläkin tule samanlaista hutia. Jos nyt tuo lahjoja enää mua on lahjomassa.
En kehdannut "palauttaa" vaikka toisen rahanhukka harmitti.Alapeukkua tulee, mutta mitäpä olisitte itse tehneet? Jos vaikka saisitte appiukolta lahjakortin "intiimihierontaan' tai kuukauden matka afganistaniin, kotimajoitus hartaassa m-miperheessä. Tai jotain mihin nyt ette todellakaan halua mennä. Mitä muuta voi tehdä kuin kiittää kohteliaasti ja hymyillä päälle?
Nää sun esimerkit olivat aika kaukaa haettuja. Tuossa tapauksessa voi sanoa appiukolle, että minä en valitettavasti voi näitä lahjoja käyttää, olisin iloinen jos käyttäisit ne puolestani.
Normaalien lahjojen kohdalla on tapana kiittää. Sen lahjan voi sitten vaivihkaa myydä tai lahjoittaa eteenpäin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oma kotikasvatus on, että ei pidä mennä sanomaan lahjan antajalle, jos ei diggaa. Mutta samaan hengenvetoon, poikkeuksia on. Ostin muutama vuosi sitten kalliit pellavahousut, jotka kutistui pesussa. Ne puristi takapuolesta ekan pesun jälkeen. Kysyin anopilta, haluaako hän ne ennakkoon synttärilahjaksi. Yleensä siis olen ostanut kympin kukan, mutta nyt tarjosin satasella ostamiani uudenveroisia housuja. Hän sanoi, että kiitos, oikein mielellään. Vähänkö loukkaannuin, kun hän seuraavana kesänä tarjosi minulle niitä housuja ja sanoi, että otanko hyvät housut, ei ole kertaakaan ollut jalassa, kun hän ei tykkää pellavahousuista. Olin ihan hämilläni, että nuo on minun antamat housut ja anoppi väitti, että Stokkan alesta osti. Olisin voinut ne housut myydä kevyesti viidelläkympillä vähän käytettynä merkkivaatteena, jos olisin tiennyt, ettei pidä pellavahousuja. Ihan turha valhe häneltä.
Meillä myös tuollaista omituista. Ostettiin Marimekon tyynyliinat anopin ja miehensä mökille. Jonkin ajan päästä ne tyynyliinat oli pakattu meille tulevaan muuttokuormaan. Siis muuttokuorma nyt huono sana, mutta heidän mökin ylijäämätavaroita, jotka tuli meille varastoon säilytykseen. Vanhin lapsi oli lähdössä syksyllä opiskelemaan ja tarkoitus oli, että saa ottaa, mitä huolii ja loput myydään kirppiksellä. Kun kysyin anopilta, miksi meidän antamat Marimekon tyynyliinat oli siellä, anoppi hämmästeli, että miten ne sinne oli joutuneet. Vein ne sitten takaisin mökille. Jonkun ajan päästä oli tarjonnut niitä miehelleni, eikä muistanut, että myös mieheni tiesi meidän ne ostaneen lahjaksi.
Toinen heidän erikoisuus on antaa toisten lahjoittamia lahjoja eteenpäin. Siis esim. me saatiin kerran kahden yön yöpyminen Haikon kartanossa, koska he eivät muka ole kartanoihmisiä. No oli kartanoihminen tai ei, kai siellä yhden viikonlopun voi viettää. Toiset antavat lahjoja hyvää hyvyyttään ja pariskunta laittaa sen kiertoon, kun ei olla kartanoihmimisiä. En arvosta moista käytöstä.
Miksi ostitte apoivanhempien mökille tyynyliinoja? Eikö siellä ole tarpeeksi niitä vai itsellennekö ne ajattelitte? Olivatko appivanhemmat pyytäneet teitä ostamaan lisää tyynyliinoja? Tykkäävätkö he yleensäkään Marimekon runsaskuvioisista ja jopa rumista kankaista?
Itse en ainakaan tykkää niistä ollenkaan, vilkaisin äsken niitä heidän sivuiltaankin ja joo, huolisin vain sen harmaaraidallinen tasaraidan. Unikot ovat karsinta, melooni oli ihan järjettömän ruma kuosi, lokit ja räsymatot yksinkertaisesti kamalia, tiiliskivi, kuiskaus ja härkä vain rumia.
Sitten ihan ystävän neuvo: älkää laittako rahojanne enää mihinkään Haikon kartanoyöpymisiin. Miksi kukaan haluaisi lähteä kotoa jonnekin ankeaan hotellihuoneeseen, jossa sänky on pompittu rikki ja naitu saastaiseksi?
Ei ole sopivaa paitsi jos uhkaa tilanne että se sama lahja muodostuu perinteeksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä mua vitutti saada kosmetologihoito syntymäpäivälahjaksi. Kallis vielä ja toinen eläkkeestään osti. Käyttämättä jäi, mutta väitin käyneeni ja totesin ettei ole mun juttu, sillä toivottavasti taklasin sen ettei kuuskymppisilläkin tule samanlaista hutia. Jos nyt tuo lahjoja enää mua on lahjomassa.
En kehdannut "palauttaa" vaikka toisen rahanhukka harmitti.Alapeukkua tulee, mutta mitäpä olisitte itse tehneet? Jos vaikka saisitte appiukolta lahjakortin "intiimihierontaan' tai kuukauden matka afganistaniin, kotimajoitus hartaassa m-miperheessä. Tai jotain mihin nyt ette todellakaan halua mennä. Mitä muuta voi tehdä kuin kiittää kohteliaasti ja hymyillä päälle?
Olisit voinut ostaa sieltä vain jonkun tuotteen sillä kortilla, tai lahjoittaa koko käynnin kaverille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä mua vitutti saada kosmetologihoito syntymäpäivälahjaksi. Kallis vielä ja toinen eläkkeestään osti. Käyttämättä jäi, mutta väitin käyneeni ja totesin ettei ole mun juttu, sillä toivottavasti taklasin sen ettei kuuskymppisilläkin tule samanlaista hutia. Jos nyt tuo lahjoja enää mua on lahjomassa.
En kehdannut "palauttaa" vaikka toisen rahanhukka harmitti.Alapeukkua tulee, mutta mitäpä olisitte itse tehneet? Jos vaikka saisitte appiukolta lahjakortin "intiimihierontaan' tai kuukauden matka afganistaniin, kotimajoitus hartaassa m-miperheessä. Tai jotain mihin nyt ette todellakaan halua mennä. Mitä muuta voi tehdä kuin kiittää kohteliaasti ja hymyillä päälle?
Olisit voinut ostaa sieltä vain jonkun tuotteen sillä kortilla, tai lahjoittaa koko käynnin kaverille.
Sain kerran tuollaisen lahjakortin ja arvostin oikeasti lahjaa, vaikka tiesin heti, että en tule sitä itse käyttämään. Kyseinen paikka oli myös niin pahassa paikkaa, että sinne olisi pitänyt ihan lähtemällä lähteä. Lahjakortti oli voimassa vain muutaman kuukauden, joten annoin sen anopille. Anoppi oli tykännyt hoidosta kovasti.
Vierailija kirjoitti:
M32 kirjoitti:
Jos yleensä annan kenellekkään lahjan niin tunnen häntä sen verran että tiedän mitä palveluja hän käyttää tai että missä tykkää käydä ostoksilla, siispä olen jo pitkän aikaa ostanut ihmisille lähinnä lahjakortteja.
Niin, jos tietää, mistä toinen pitää. Itse sain liki viidelläsadalla eurolla lahjaksi lahjakortteja palveluihin, joita en pysty lainkaan käyttämään :-( (tyyliin kotisiivous - meille ei voi tulla siivoamaan, koska meillä on erittäin suuri remontti käynnissä ja lahjakortin voimassaoloaikana ei täältä löydy yhtään huonetta, jota ulkopuolinen voisi "siivota") ja noitahan ei voi palauttaa/muuttaa rahaksi.
Miettkää ihan rauhassa - ihmiset keräsivät rahaa ja miettivät päänsä puhki, että mitähän annettaisiin, ja päätyivät juuri siihen ainoaan ideaan, jota en voi hyödyntää millään tavalla :-(
Ja siis heidän viisisataa euroaan (tai viisikymppiä per nuppi) menevät täysin hukkaan. EN voi vaihtaa rahaksi, en palauttaa, enkä myydä (erillinen maininta, että ei voi siirtää toiselle).
Melkein mitä tahansa muuta, mutta ei tätä.
Ja miten sen nyt sitten kolmannelle vastaavan lahjan antajalle enää kauniisti muotoilisi, että hieno homma, kiva juttu, ei ehkä ehditä hyödyntää, mutta ajatushan se on tärkein?
Voi ääliö!!!! Lahjakorttiin voi yrittää neuvotella lisäaikaa 😑😑😑
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
M32 kirjoitti:
Jos yleensä annan kenellekkään lahjan niin tunnen häntä sen verran että tiedän mitä palveluja hän käyttää tai että missä tykkää käydä ostoksilla, siispä olen jo pitkän aikaa ostanut ihmisille lähinnä lahjakortteja.
Niin, jos tietää, mistä toinen pitää. Itse sain liki viidelläsadalla eurolla lahjaksi lahjakortteja palveluihin, joita en pysty lainkaan käyttämään :-( (tyyliin kotisiivous - meille ei voi tulla siivoamaan, koska meillä on erittäin suuri remontti käynnissä ja lahjakortin voimassaoloaikana ei täältä löydy yhtään huonetta, jota ulkopuolinen voisi "siivota") ja noitahan ei voi palauttaa/muuttaa rahaksi.
Miettkää ihan rauhassa - ihmiset keräsivät rahaa ja miettivät päänsä puhki, että mitähän annettaisiin, ja päätyivät juuri siihen ainoaan ideaan, jota en voi hyödyntää millään tavalla :-(
Ja siis heidän viisisataa euroaan (tai viisikymppiä per nuppi) menevät täysin hukkaan. EN voi vaihtaa rahaksi, en palauttaa, enkä myydä (erillinen maininta, että ei voi siirtää toiselle).
Melkein mitä tahansa muuta, mutta ei tätä.
Ja miten sen nyt sitten kolmannelle vastaavan lahjan antajalle enää kauniisti muotoilisi, että hieno homma, kiva juttu, ei ehkä ehditä hyödyntää, mutta ajatushan se on tärkein?
Voi ääliö!!!! Lahjakorttiin voi yrittää neuvotella lisäaikaa 😑😑😑
Samaa olin kommentoimassa. Jos tuo on siis oikea tilanne. Lahjakortteihin on yrittäjien pakko laittaa viimeinen voimassaolopäivä verotussyistä, mutta aina on yrittäjä antanut käyttää kortin myöhemmin, jos ei ole voimassaoloaikana syystä tai toisesta onnistunut. Luulisi onnistuvan etenkin jos etukäteen asiasta sopii.
Vierailija kirjoitti:
Sain 30 v päivänäni tyttökaveriporukalta ilm tulomatkalla napatut halpissuklaarasian ja ässä-arvan.
Olen vuosikaudet ollut mukana heidän lahjakeräyksissä ja jopa omatkin lahjat vielä päälle ostanut, niin tuo oli surkea veto.
Näkivät varmaan, kun naamani venähti.
Enää en ole osallistunut noihin keräyksiin ja muistanut jollain vähäisemmällä lahjalla.
Feel you.
Itse myös olen ostanut paljon kalliita tarkkaan harkittuja lahjoja ystävilleni, lähettänyt kortteja ja paketteja merkkipäivinä vaikkei olisi edes juhliin kutsuttu. Nyt kun omat pyöreät synttärit sattui pahimpaan korona-aikaan niin moni ei muistanut ollenkaan ja usea ainoastaan Whatsappillä. Sen jälkeen tein päätöksen että tästä lähtien lahjon vain itseäni kunnon lahjoilla ja vien noille unohtajille jotain halpaa just tyyliin suklaarasia.
Olisit kysynyt mallin tai ottanut penskan mukaan.