Onko sopivaa mielestäsi sanoa, jos ei pidä toisen antamasta lahjasta?

En itse sanoisi. Huono puoli toki on, että jos ei sano, niin voi saada lisää samanlaisia lahjoja. Mutta jos niin käy, yritän keksiä lahjalle edes jotain käyttöä (esim. epämieluista vaatetta voi ehkä kuitenkin jossain tietyssä tilanteessa käyttää).

Oma kotikasvatus on, että ei pidä mennä sanomaan lahjan antajalle, jos ei diggaa. Mutta samaan hengenvetoon, poikkeuksia on. Ostin muutama vuosi sitten kalliit pellavahousut, jotka kutistui pesussa. Ne puristi takapuolesta ekan pesun jälkeen. Kysyin anopilta, haluaako hän ne ennakkoon synttärilahjaksi. Yleensä siis olen ostanut kympin kukan, mutta nyt tarjosin satasella ostamiani uudenveroisia housuja. Hän sanoi, että kiitos, oikein mielellään. Vähänkö loukkaannuin, kun hän seuraavana kesänä tarjosi minulle niitä housuja ja sanoi, että otanko hyvät housut, ei ole kertaakaan ollut jalassa, kun hän ei tykkää pellavahousuista. Olin ihan hämilläni, että nuo on minun antamat housut ja anoppi väitti, että Stokkan alesta osti. Olisin voinut ne housut myydä kevyesti viidelläkympillä vähän käytettynä merkkivaatteena, jos olisin tiennyt, ettei pidä pellavahousuja. Ihan turha valhe häneltä.

Ilahdun jo siitä, että minua yritetään ilahduttaa lahjalla. Ajatus on tärkein. Sitten jos lahja vielä on oikeasti kiva, se on tavallaan ylimääräinen bonus.

Lahjaa ei moitita, kun se on vapaaehtoisesti annettu. Silloin tosin voi sanoa, jos on kysytty mitä toivoo ja lahjan antaja ostaa jotain sinne päin.

Vierailija kirjoitti:

Ilahdun jo siitä, että minua yritetään ilahduttaa lahjalla. Ajatus on tärkein. Sitten jos lahja vielä on oikeasti kiva, se on tavallaan ylimääräinen bonus.

Itse ajattelen samoin. Lahjan tarkoitus on osoittaa, että haluaa ilahduttaa, ja se ajatus on tärkein. Ei ole mitään mieltä alkaa nirsoilla lahjan suhteen, ei sillä oikeasti ole mitään väliä.

Todella huonoa käytöstä olisi sanoa. Lahjasta vain ja ainoastaan kiitetään ja jos se ei ole mieluinen niin sopivan ajan kuluttua sen voi antaa eteenpäin keräykseen:

En sanoisi, vaikka sitten tulisi niitä ei niin mieluisia lahjoja. Sain kerranbanopilta Iittalan tuikkukipon ja kiittelin kovasti. Hän päätteli siitä, että olen kovasti ihastunut tuikkukippoihin ja nyt olen saanut niitä häneltä useamman kappaleen. En tee niillä mitään, mutta ei kai se haittaa.

Vierailija kirjoitti:

Todella huonoa käytöstä olisi sanoa. Lahjasta vain ja ainoastaan kiitetään ja jos se ei ole mieluinen niin sopivan ajan kuluttua sen voi antaa eteenpäin keräykseen:

Juuri näin. Lapselleni opetin tämän pienetä pitäen ja tuntuu oudolta nähdä lapsia, jotka ovat epäkohteliaita.  Toki se ei ole heidän vika vaan vanhempiensa

Itse arvostaisin, että sanottaisiin huonosta lahjasta, jolloin voin palauttaa sen ja joku muu enemmän arvostava saa siitä iloa. Tietysti myös haluaisin rahani takaisin. Muutenkin kun kierrättäminen ja turha kulutus on pinnalla, mutta lahjat ovat poikkeus? Ei näin!

Siis ostaako joku oikeasti punaisen takin toiselle lahjaksi?? Tai sitten random kampaamon lahjakortin toiselle?? 

Ja sitten käytettyjä pellavahousuja ennakko syntymäpäivälahjaksi??  

Ilmeisesti anoppi ei saanut niitä myydyksi ja tämän takia sait niitä takaisin. Bumerangi :)

Et tietenkään sano hiton autisti. Eikö sinulle ole opetettu kotona käytöstapoja? Mitä luulet tuolla ilmoittamisella saavuttavasi? Pää kiinni, hymyilet ja kiität lahjasta

Vierailija kirjoitti:

Ilahdun jo siitä, että minua yritetään ilahduttaa lahjalla. Ajatus on tärkein. Sitten jos lahja vielä on oikeasti kiva, se on tavallaan ylimääräinen bonus.

Itse olen toitottanut joka suuntaan, että en halua mitään lahjoja, vaan ostan itse mitä tarvitsee ja jätän ostamatta, jos en tarvitse. Kaikki tietävät myös, että en tykkää mistään ylimääräisestä, joten on oikeasti paras olla hankkimatta yhtään mitään. Korkeintaan voi tuoda kukkasia tai jotain herkkua, josta toinen tietää minun pitävän, esimerkiksi äitini tuo itse leipomiaan leipiä ja sämpylöitä, anoppi taas itse tekemäänsä juustoa. Alkoholiakaan en halua.

Valitettavasti lahjoissa ajatus ei ole tärkein, vaan huomaan, että antaja ei tunne minua ollenkaan. Kun läheiset tietävät asiasta, on kaikilla helppo olla ja elää. En itsekään ostele kenellekään mitään roinaa ja turhaa, vaan muistan mielummin muilla tavoin.

Vierailija kirjoitti:

En itse sanoisi. Huono puoli toki on, että jos ei sano, niin voi saada lisää samanlaisia lahjoja. Mutta jos niin käy, yritän keksiä lahjalle edes jotain käyttöä (esim. epämieluista vaatetta voi ehkä kuitenkin jossain tietyssä tilanteessa käyttää).

Ai joku pyrkii kontrolloimaan toisen pukeutumistakin :O

Saatko myös verhoja ja muuta sisustuskrääsää lahjaksi?

Ei tietenkään pidä sanoa, jos lahja ei olekaan ihan mieleinen - ei se lahjan valinta aina onnistu, vaikka lahjan antaja olisi asiaa miettinyt. Mutta jos lahja on selkeästi ihan kettuilumielessä valittu, voi kuitata jotain.

Vierailija kirjoitti:

Todella huonoa käytöstä olisi sanoa. Lahjasta vain ja ainoastaan kiitetään ja jos se ei ole mieluinen niin sopivan ajan kuluttua sen voi antaa eteenpäin keräykseen:

En ole tuosta keräyksestä samaa mieltä. Annoin miehen veljen pojalle toivomansa crocsit. Yhtäkkiä sillä olikin jalassa toiset crocsit, ihan sama väri mutta vähän eri malli. Olivat antaneet minun ostamani keräykseen ja ostaneet mieluisammat. Lapsesta lähtien jo opettavat lapselle, että saa toiset kengät, jos ekoissa on sama väri mutta eri malli. En sillä että crocsit olisi hyvät lapsen jalalle, mutta kun oli niitä nimenomaan toivottu. Jos voisi edes sanoa, että väärä malli, niin nehän voi käydä vaihtamassa kaupassa, jos ei ole pidetty jalassa. En ole rikas ja harmittaa tuollainen, että uudet kengät laitetaan keräykseen.

Vierailija kirjoitti:

Lahjaa ei moitita, kun se on vapaaehtoisesti annettu. Silloin tosin voi sanoa, jos on kysytty mitä toivoo ja lahjan antaja ostaa jotain sinne päin.

Kaikki lahjat eivät ole annettu vapaaehtoisesti, vaan niillä voi olla joku selkeä taka-ajatus, jooa nöyryyttävä sellainen. Jos siltä tuntuu, niin mielestäni on ihan suoraselkäistä sanoa, että sitä lahjaa ei tarvita ja sillä ei valitettavasti pääse mitenkään eteenpäin, vaan ainoastaan taaksepäin.

Ei voi, jos sinulla on yhtään käytöstapoja.

Vierailija kirjoitti:

Oma kotikasvatus on, että ei pidä mennä sanomaan lahjan antajalle, jos ei diggaa. Mutta samaan hengenvetoon, poikkeuksia on. Ostin muutama vuosi sitten kalliit pellavahousut, jotka kutistui pesussa. Ne puristi takapuolesta ekan pesun jälkeen. Kysyin anopilta, haluaako hän ne ennakkoon synttärilahjaksi. Yleensä siis olen ostanut kympin kukan, mutta nyt tarjosin satasella ostamiani uudenveroisia housuja. Hän sanoi, että kiitos, oikein mielellään. Vähänkö loukkaannuin, kun hän seuraavana kesänä tarjosi minulle niitä housuja ja sanoi, että otanko hyvät housut, ei ole kertaakaan ollut jalassa, kun hän ei tykkää pellavahousuista. Olin ihan hämilläni, että nuo on minun antamat housut ja anoppi väitti, että Stokkan alesta osti. Olisin voinut ne housut myydä kevyesti viidelläkympillä vähän käytettynä merkkivaatteena, jos olisin tiennyt, ettei pidä pellavahousuja. Ihan turha valhe häneltä.

No olisit vaan sanonut kiitti ja sitten myynyt ne sillä viidelläkympillä kun niitä ei kerran kukaan ollut käyttänyt.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Todella huonoa käytöstä olisi sanoa. Lahjasta vain ja ainoastaan kiitetään ja jos se ei ole mieluinen niin sopivan ajan kuluttua sen voi antaa eteenpäin keräykseen:

En ole tuosta keräyksestä samaa mieltä. Annoin miehen veljen pojalle toivomansa crocsit. Yhtäkkiä sillä olikin jalassa toiset crocsit, ihan sama väri mutta vähän eri malli. Olivat antaneet minun ostamani keräykseen ja ostaneet mieluisammat. Lapsesta lähtien jo opettavat lapselle, että saa toiset kengät, jos ekoissa on sama väri mutta eri malli. En sillä että crocsit olisi hyvät lapsen jalalle, mutta kun oli niitä nimenomaan toivottu. Jos voisi edes sanoa, että väärä malli, niin nehän voi käydä vaihtamassa kaupassa, jos ei ole pidetty jalassa. En ole rikas ja harmittaa tuollainen, että uudet kengät laitetaan keräykseen.

Veitkö ihan merkkikengät vai marketin crocsit?

Jos joku tuo minulle jotain turhaa, niin saatan kysyä häneltä jossakin sivussa, että miksi? Jos toinen ei edes yritä kunnioittaa minua, vaan tuo roinaa, niin miksi ihmeessä minä kiittelisin siitä roinasta?