Lue keskustelun säännöt.
Olen menossa huomenna elämäni ensimmäistä kertaa AA-ryhmään. Ahdistaa mutta minun on mentävä.
11.09.2022 |
En tiedä saanko siitä uutta puhtia elämääni, en tiedä viekö se tie mihinkään mutta ainakin se olisi askel toipumisen tiellä, että edes kohtaan asian.
En tiedä millainen minun tulisi siellä olla, mitä jos minua alkaa ahdistamaan ja saan pakokauhun. Mitä jos jännityn niin, että lamaannun. Pelottava askel eteenpäin.
On kuitenkin otettava vastuu ja haluan toipua. Haluan elää elämääni ilman alkoholia.
Haluaisiko joku kertoa kokemuksia AA:sta, mielellään toipumiskokemuksia ja rohkaisevia?
Kommentit (98)
Lue ihmeessä se Allen Carrin kirja korkki kiinni. Itse olen ollut yli vuoden juomatta eikä tippaakaan ole tehnyt mieli! Kirja on äärimmäisen hyvä tapa saada se oma pää kääntymään niin päin, etten todellakaan tarvitse alkoholia yhtään mihinkään. Myös syyllisyys omasta ns huonoudesta katoaa, lue se kirja!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko siellä oikeasti tuo jumalajorina? Ei kuulosta tieteelliselle.
Tiede ja Jumala ei ole toisiaan poissulkevia.
AA:ssa ei niitä kumpaakaan ole.
Vierailija kirjoitti:
Lue ihmeessä se Allen Carrin kirja korkki kiinni. Itse olen ollut yli vuoden juomatta eikä tippaakaan ole tehnyt mieli! Kirja on äärimmäisen hyvä tapa saada se oma pää kääntymään niin päin, etten todellakaan tarvitse alkoholia yhtään mihinkään. Myös syyllisyys omasta ns huonoudesta katoaa, lue se kirja!
Jos yhden kirjan lukemisella pärjää, niin hyvä.
Meillä päin on hyvin tympeä AA-ryhmä. Se koostuu n. 10 miehestä, iältään 60-80 v. Olen itsekin mies, mutta muutaman kuukauden käytyäni ymmärrän hyvin, miksei siellä käy naisia. Suunnilleen kaikki ukot ovat entisiä rakennus- tai remonttialan yrittäjiä ja työntekijöitä, ja kavereita jo vuosikymmenten ajalta. Niinpä sitten jutut liikkuvat raksahommissa. Välillä muistellaan kaiholla niitä juopotteluvuosia 1970-80-luvuilta, kun kuuluttiin alamaailmaan, tehtiin murtokeikkoja, myytiin viinaa ja huumeita, hakattiin polvilumpioita romuksi ja lyötiin hampaita kurkkuun velallisilta. Nyt ovat sitten olleet raittiina 20-40 vuotta, mutta edelleen rehvastellaan menneellä elämällä. Ei kovin positiivista sakkia.
Vierailija kirjoitti:
Meillä päin on hyvin tympeä AA-ryhmä. Se koostuu n. 10 miehestä, iältään 60-80 v. Olen itsekin mies, mutta muutaman kuukauden käytyäni ymmärrän hyvin, miksei siellä käy naisia. Suunnilleen kaikki ukot ovat entisiä rakennus- tai remonttialan yrittäjiä ja työntekijöitä, ja kavereita jo vuosikymmenten ajalta. Niinpä sitten jutut liikkuvat raksahommissa. Välillä muistellaan kaiholla niitä juopotteluvuosia 1970-80-luvuilta, kun kuuluttiin alamaailmaan, tehtiin murtokeikkoja, myytiin viinaa ja huumeita, hakattiin polvilumpioita romuksi ja lyötiin hampaita kurkkuun velallisilta. Nyt ovat sitten olleet raittiina 20-40 vuotta, mutta edelleen rehvastellaan menneellä elämällä. Ei kovin positiivista sakkia.
Ai kamala..
Tämä on juuri pahin skenaario, että minä menen sinne nuorena naisena ja sitten siellä istuukin joukko vanhoja miehiä. Mitä hittoa minä siellä tekisin? Ei ei, mielellään menisin pelkästään naisten ryhmään mutta sellaista en löytänyt.
Minulla on nyt kovasti alkanut epäilykset nousemaan, että kannattaakohan edes mennä koko ryhmään. Jos menisinkin vain sinne A-klinikalle..tai yritän pärjätä itsekseni. Olisi ollut tosi kiva jos täällä olisi Al-anon ryhmä, alkoholistien aikuisille lapsille mutta ei ole kuin kerran kuukaudessa valitettavasti.
Luen muuten tuon kirjan Allen carr:in - korkki kiinni. Kiitos suosittelusta.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Meillä päin on hyvin tympeä AA-ryhmä. Se koostuu n. 10 miehestä, iältään 60-80 v. Olen itsekin mies, mutta muutaman kuukauden käytyäni ymmärrän hyvin, miksei siellä käy naisia. Suunnilleen kaikki ukot ovat entisiä rakennus- tai remonttialan yrittäjiä ja työntekijöitä, ja kavereita jo vuosikymmenten ajalta. Niinpä sitten jutut liikkuvat raksahommissa. Välillä muistellaan kaiholla niitä juopotteluvuosia 1970-80-luvuilta, kun kuuluttiin alamaailmaan, tehtiin murtokeikkoja, myytiin viinaa ja huumeita, hakattiin polvilumpioita romuksi ja lyötiin hampaita kurkkuun velallisilta. Nyt ovat sitten olleet raittiina 20-40 vuotta, mutta edelleen rehvastellaan menneellä elämällä. Ei kovin positiivista sakkia.
Tuollaista se pahimmillaan on, ei toimi tuommoiset ryhmät muille. Joskus sitten vielä surkuttelevat kun ryhmät kuihtuu. Huonoa mainosta ovat AA:lle, vanhat hörhöt harrastamassa sairastamistaan.
Nuoret / naiset voisivat perustaa omia suljettuja ryhmiä, kolme-neljä jos löytyy niin kokeilkaa ihmeessä. Siinä vaiheessa tuleekin AA:n perinteet käyttökelpoisiksi, jollei halua kehittää omia rutiineja.
AA on ihan aasin anaalista. Siellä vanhat miehet kertovat miten tuli vaimoa hakattua ja korviketta juotua. Erässää ryhmässä joo olen käynyt useissa ryhmissä. Yhdessä ryhmässä nuori nainen kysyi vertaistukea ja hänet hiljennettiin koska pitäjä luki kirjaa...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Meillä päin on hyvin tympeä AA-ryhmä. Se koostuu n. 10 miehestä, iältään 60-80 v. Olen itsekin mies, mutta muutaman kuukauden käytyäni ymmärrän hyvin, miksei siellä käy naisia. Suunnilleen kaikki ukot ovat entisiä rakennus- tai remonttialan yrittäjiä ja työntekijöitä, ja kavereita jo vuosikymmenten ajalta. Niinpä sitten jutut liikkuvat raksahommissa. Välillä muistellaan kaiholla niitä juopotteluvuosia 1970-80-luvuilta, kun kuuluttiin alamaailmaan, tehtiin murtokeikkoja, myytiin viinaa ja huumeita, hakattiin polvilumpioita romuksi ja lyötiin hampaita kurkkuun velallisilta. Nyt ovat sitten olleet raittiina 20-40 vuotta, mutta edelleen rehvastellaan menneellä elämällä. Ei kovin positiivista sakkia.
Joo näin se AA on. Kehuskellaan kaikella kuten rikoksilla ja viinan juomisella.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä päin on hyvin tympeä AA-ryhmä. Se koostuu n. 10 miehestä, iältään 60-80 v. Olen itsekin mies, mutta muutaman kuukauden käytyäni ymmärrän hyvin, miksei siellä käy naisia. Suunnilleen kaikki ukot ovat entisiä rakennus- tai remonttialan yrittäjiä ja työntekijöitä, ja kavereita jo vuosikymmenten ajalta. Niinpä sitten jutut liikkuvat raksahommissa. Välillä muistellaan kaiholla niitä juopotteluvuosia 1970-80-luvuilta, kun kuuluttiin alamaailmaan, tehtiin murtokeikkoja, myytiin viinaa ja huumeita, hakattiin polvilumpioita romuksi ja lyötiin hampaita kurkkuun velallisilta. Nyt ovat sitten olleet raittiina 20-40 vuotta, mutta edelleen rehvastellaan menneellä elämällä. Ei kovin positiivista sakkia.
Ai kamala..
Tämä on juuri pahin skenaario, että minä menen sinne nuorena naisena ja sitten siellä istuukin joukko vanhoja miehiä. Mitä hittoa minä siellä tekisin? Ei ei, mielellään menisin pelkästään naisten ryhmään mutta sellaista en löytänyt.
Minulla on nyt kovasti alkanut epäilykset nousemaan, että kannattaakohan edes mennä koko ryhmään. Jos menisinkin vain sinne A-klinikalle..tai yritän pärjätä itsekseni. Olisi ollut tosi kiva jos täällä olisi Al-anon ryhmä, alkoholistien aikuisille lapsille mutta ei ole kuin kerran kuukaudessa valitettavasti.
Luen muuten tuon kirjan Allen carr:in - korkki kiinni. Kiitos suosittelusta.
Ap
Se mitä olen vanhana miehenä nähnyt niin en todellakaan suosittele vanhojen miesten ryhmiä nuorille saati sitten nuorille naisille. Eihän siellä kestä järkevämpi vanhempikaan mies hörhöjen ikuista retostelua ja viisastelua.
A-klinikkaa kannattaa tosiaan kokeilla ensin. Voi sitä AA-ryhmääkin silti kokeilla, eihän sinne tarvitse jumittua. Voi myös löytyä joku ikätoveri, jonka kanssa voi ehkä käydä yhdessä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sinä saat sieltä toivottavasti työkaluja itsesi hoitamiseen ja parantamiseen. Sinulla pitää itseltäsi löytyä motivaatio tehdä töitä sen eteen, että opit ajattelemaan asioista niin, että pärjäät ilman päihteitä.
Tuo ei ole AA-ohjelman mukainen ajatustapa. AA:ssa ajatellaan nimenomaan niin, että ihminen itse on voimaton alkoholismia vastaan (1. askel), hänen opittava uskomaan korkeampaan voimaan (2. askel) ja luovutettava elämänsä tälle (3. askel). Eli vain luovuttaminen ja Korkeampi voima voivat auttaa, ei se että oppii ajattelemaan eri tavalla, toimimaan eri tavalla tilanteissa, joissa yleensä on juonut jne.
Loput askeleet koostuvat siitä, että "siivotaan menneisyys" ja hyvitetään niille joita on loukattu (4.-9. askel), jatketaan sellaista elämää ja kehitetään tietoista yhteyttä jumalaan (10.-11. askel) ja levitetään samaa sanomaa muille (12. askel).
Eli AA on oikea paikka, jos ajattelee, ettei itse voi tehdä alkoholismilleen mitään ja ainoa vaihtoehto on luovuttaa kaikki jumalalle (AA-ryhmissä kerrotaan kyllä, ettei tarvitse uskoa Jumalaan vaan jumalana voi pitää vaikka lämpöpatteria tai pöydänjalkaa, mutta se se vasta järkevää onkin, luovuttaa tahtonsa ja elämänsä pöydänjalalle...)
Mitä hittoa sä selität? Olet aivan väärässä, tuo ei ole perusta 12 askeleen ohjelmalle.
Kyseessä on juurikin, että ottaa vastuun omasta elämästään mutta nöyrtyy tuolle voimattomuudelle riippuvuuden edessä, hakeutuu ihmisten lähelle ja luo hengellistä suhdetta itseensä ja muihin. Ihan vain saadakseen elämän merkityksen takaisin - pois riippuvuusajattelusta ja tärkeiden asioiden äärelle palaaminen takaisin elämässään.Kolme ensimmäistä askelta:
1. Myönsimme voimattomuutemme alkoholiin nähden ja että elämämme oli muodostunut sellaiseksi, ettemme omin voimin kyenneet selviytymään.
2. Opimme uskomaan, että joku itseämme suurempi voima voisi palauttaa terveytemme.
3. Päätimme luovuttaa tahtomme ja elämämme Jumalan huomaan -sellaisena kuin hänet käsitimme.
Kohta 3. Mielenterveyden eräs perusasia on sen tajuaminen että on osa jotain suurempaa. Muita ihmisiä, yhteisöä jotkut käsittävät itsensä osana luontoa tai jopa osana maailmankaikkeutta. Kyse on siis suhteellisuudentajusta, kosketuksesta todellisuuteen.
Amerikoissa vain on kristillistaustaisia psykologeja jotka automaattisesti kuvittelevat tämän tarkoittavan yhteyttä Jumalaan. He eivät voi ymmärtää että kaikki eivät usko tuollaisiin.
Ateisteilla ei ole oikeutta raittiuteen?
Vähän outoa.
Voin kertoa joskus kokemuksistani, siitä miten minulle on tyrkytetty uskontoa koska olen vammainen (rullatuolipotilas), ateisti ja toipuva alkoholisti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä päin on hyvin tympeä AA-ryhmä. Se koostuu n. 10 miehestä, iältään 60-80 v. Olen itsekin mies, mutta muutaman kuukauden käytyäni ymmärrän hyvin, miksei siellä käy naisia. Suunnilleen kaikki ukot ovat entisiä rakennus- tai remonttialan yrittäjiä ja työntekijöitä, ja kavereita jo vuosikymmenten ajalta. Niinpä sitten jutut liikkuvat raksahommissa. Välillä muistellaan kaiholla niitä juopotteluvuosia 1970-80-luvuilta, kun kuuluttiin alamaailmaan, tehtiin murtokeikkoja, myytiin viinaa ja huumeita, hakattiin polvilumpioita romuksi ja lyötiin hampaita kurkkuun velallisilta. Nyt ovat sitten olleet raittiina 20-40 vuotta, mutta edelleen rehvastellaan menneellä elämällä. Ei kovin positiivista sakkia.
Joo näin se AA on. Kehuskellaan kaikella kuten rikoksilla ja viinan juomisella.
Tosin harvemmassa ryhmässä se noin on. Ryhmiä on kovin montaa sorttia, itselle sopimattomassa ryhmässä ei pidä käydä, jos on vaihtoehtoja. Uuden ryhmän voi myös aloittaa itse.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sinä saat sieltä toivottavasti työkaluja itsesi hoitamiseen ja parantamiseen. Sinulla pitää itseltäsi löytyä motivaatio tehdä töitä sen eteen, että opit ajattelemaan asioista niin, että pärjäät ilman päihteitä.
Tuo ei ole AA-ohjelman mukainen ajatustapa. AA:ssa ajatellaan nimenomaan niin, että ihminen itse on voimaton alkoholismia vastaan (1. askel), hänen opittava uskomaan korkeampaan voimaan (2. askel) ja luovutettava elämänsä tälle (3. askel). Eli vain luovuttaminen ja Korkeampi voima voivat auttaa, ei se että oppii ajattelemaan eri tavalla, toimimaan eri tavalla tilanteissa, joissa yleensä on juonut jne.
Loput askeleet koostuvat siitä, että "siivotaan menneisyys" ja hyvitetään niille joita on loukattu (4.-9. askel), jatketaan sellaista elämää ja kehitetään tietoista yhteyttä jumalaan (10.-11. askel) ja levitetään samaa sanomaa muille (12. askel).
Eli AA on oikea paikka, jos ajattelee, ettei itse voi tehdä alkoholismilleen mitään ja ainoa vaihtoehto on luovuttaa kaikki jumalalle (AA-ryhmissä kerrotaan kyllä, ettei tarvitse uskoa Jumalaan vaan jumalana voi pitää vaikka lämpöpatteria tai pöydänjalkaa, mutta se se vasta järkevää onkin, luovuttaa tahtonsa ja elämänsä pöydänjalalle...)
Mitä hittoa sä selität? Olet aivan väärässä, tuo ei ole perusta 12 askeleen ohjelmalle.
Kyseessä on juurikin, että ottaa vastuun omasta elämästään mutta nöyrtyy tuolle voimattomuudelle riippuvuuden edessä, hakeutuu ihmisten lähelle ja luo hengellistä suhdetta itseensä ja muihin. Ihan vain saadakseen elämän merkityksen takaisin - pois riippuvuusajattelusta ja tärkeiden asioiden äärelle palaaminen takaisin elämässään.Kolme ensimmäistä askelta:
1. Myönsimme voimattomuutemme alkoholiin nähden ja että elämämme oli muodostunut sellaiseksi, ettemme omin voimin kyenneet selviytymään.
2. Opimme uskomaan, että joku itseämme suurempi voima voisi palauttaa terveytemme.
3. Päätimme luovuttaa tahtomme ja elämämme Jumalan huomaan -sellaisena kuin hänet käsitimme.
Kohta 3. Mielenterveyden eräs perusasia on sen tajuaminen että on osa jotain suurempaa. Muita ihmisiä, yhteisöä jotkut käsittävät itsensä osana luontoa tai jopa osana maailmankaikkeutta. Kyse on siis suhteellisuudentajusta, kosketuksesta todellisuuteen.
Amerikoissa vain on kristillistaustaisia psykologeja jotka automaattisesti kuvittelevat tämän tarkoittavan yhteyttä Jumalaan. He eivät voi ymmärtää että kaikki eivät usko tuollaisiin.
Ateisteilla ei ole oikeutta raittiuteen?
Vähän outoa.
Voin kertoa joskus kokemuksistani, siitä miten minulle on tyrkytetty uskontoa koska olen vammainen (rullatuolipotilas), ateisti ja toipuva alkoholisti.
Vai on siellä silleen. On niitä jeesuksen ja uskonnon tyrkyttäjiä täälläkin, niille sanon että ei "**ttu tartte tyrkyttää sitä jeesustasi", ja jos ei auta niin pitää käyttää kovempaa kieltä ja äänenvoimakkuutta.
En ole alkoholisti. Joskus juon jos huvittaa, yleensä ei.
Jouduin muutama vuosi sitten eron ja työttömyyden takia asunnottomaksi.
Asuin asuntolassa. Siellä oli paljon väkeä katkolta yms.
Kun sain asunnon, AA:sta otettiin yhteyttä ja tarjottiin keskusteluapua. Samoin asuntolassa oltiin hyvin kiinnostuneita alkoholinkäytöstäni, jopa lääkärin puheille lähetettiin. Ja kun suhtauduin asiaan oudoksuen, henkilökunta alkoi suhtautua minuun hyvin ynseästi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sopiva ryhmä löytyy etsimällä. Ei kannata luovuttaa heti jos ensimmäinen ei tunnu omalta. Päihdehoidossakin on periaatteena se, että hoito otetaan vastaan sellaisena kuin se annetaan, ei sellaisena kuin sä sen haluat. Itse olen raitistunut minnesotahoidossa. Olin porukan ainoa nainen ja nuorin. Ei valittamista lainkaan.
Vierailija kirjoitti:
AA on ihan aasin anaalista. Siellä vanhat miehet kertovat miten tuli vaimoa hakattua ja korviketta juotua. Erässää ryhmässä joo olen käynyt useissa ryhmissä. Yhdessä ryhmässä nuori nainen kysyi vertaistukea ja hänet hiljennettiin koska pitäjä luki kirjaa...
ADHD:tä on kovin monilla. Ei AA-kokouksissa voida pitää vapaata keskustelua kokouksen aikana, se ei vaan ole missään toiminut. Henkilökohtaiset avunpyynnöt ja muut sellaiset voi esittää kokouksen jälkeen tai ennen kokousta. Kokouksessa noudatetaan ryhmän sopimaa rutiinia, ja kyllä siitä poikkeaminen hiljennetään ja pitääkin hiljentää.
Ensiksi A-klinikka, Antabus jne... Sitten vasta AA. On se liian kova koulu vastalopettajalle. Voi joutua juomaan.
Vierailija kirjoitti:
Sopiva ryhmä löytyy etsimällä. Ei kannata luovuttaa heti jos ensimmäinen ei tunnu omalta. Päihdehoidossakin on periaatteena se, että hoito otetaan vastaan sellaisena kuin se annetaan, ei sellaisena kuin sä sen haluat. Itse olen raitistunut minnesotahoidossa. Olin porukan ainoa nainen ja nuorin. Ei valittamista lainkaan.
Minnesotahoidossa on jo ihan eri meininkiä kuin jossain vanhojen miesten ryhmässä. Minnesotahoidossa harrastetaan porukalla paranemista, kun pahimmillaan joku vanhojen miesten ryhmä harrastaa sairastamista, eli niitten vanhojen juttujensa retostelemista. Niihin ryhmiin en enää menekään.
Ja niitä AA ryhmiä on naisillekin. Kannattaa olla hiukan varovainen, niissä liikkuu myös outoja saalistajia jotka etsivät heikkoja yksilöitä valtansa alle.
AA:sta ei ole kokemusta, mutta lopetin ihan muuten vaan alkoholin käytön 2,5 vuotta sitten. Suosittelen samaa sinulle ja mene sinne AA:han jos siltä tuntuu. En minä ymmärrä mitä ahdistavaa siinä olisi.
Juomisen lopettamista en ole katunut hetkeäkään ja nyt esimerkiksi oluen juominen jossain mökkisaunalla tuntuisi vastenmieliseltä. Alkotta mennään koko loppu elämä.
Tiede ja Jumala ei ole toisiaan poissulkevia.