Mitä tää lasten kirkuminen on? Ei tuollaista ennen ollut. Lapset huutaa/kirkuu suoraa huutoa julkisella paikalla, eikä vanhemmat sano mitään...

Vierailija kirjoitti:

Minäminäfeminismiä. Ovat aikuisina samanmoisia.

Varmaan tuntevat itsensä turvattomaksi, kun joku on eri mieltä.😈

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oma 4v lapsenlapseni juoksee, riehuu, kikattaa ja kiljuu ihan hysteerisenä ja aina se päättyy itkuun ja huutoon, kun lopulta satuttaa itsensä. Tyttäreni ei kiellä, eikä hillitse, lapsen riekkumista ja itse en voi, koska joskus jos olen yrittänyt, niin tyttäreni loukkaantuu verisesti. En ymmärrä 🤷

Meitä lapsena "kiltiksi" hiljennettyjä ja oman persoonan ja tunteet tukahdutettuja on niin paljon. Ei haluta sitä enää omille lapsille. Saavat ilmaista tunteitaan, olla omia itsekään. Uskaltavat sitten avata suun, olla pelkäämättä koulussa joutuessaan esiintymään, ovat itsevarmempia.

Ei minua kiltiksi hiljennetty ja kiljuakin saatiin, mutta opetettiin käyttäytymään ja kiljunnalla oli paikkansa, se ei ollut kauppa tai kirjasto. Tunteita sai ilmaista, ei miten tahansa ja missä tahansa. Omanikin olen kasvattanut samoin, juosta ja kirkua on saanut, ei kuitenkaan siellä minne se ei kuulu.

Lasten ohjelmat ovat aivan kauheita. Niissähän ei kukaan puhu normaalisti vaan huutavat ja kirkuvat niin paljon kuin jaksavat. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oma 4v lapsenlapseni juoksee, riehuu, kikattaa ja kiljuu ihan hysteerisenä ja aina se päättyy itkuun ja huutoon, kun lopulta satuttaa itsensä. Tyttäreni ei kiellä, eikä hillitse, lapsen riekkumista ja itse en voi, koska joskus jos olen yrittänyt, niin tyttäreni loukkaantuu verisesti. En ymmärrä 🤷

Meitä lapsena "kiltiksi" hiljennettyjä ja oman persoonan ja tunteet tukahdutettuja on niin paljon. Ei haluta sitä enää omille lapsille. Saavat ilmaista tunteitaan, olla omia itsekään. Uskaltavat sitten avata suun, olla pelkäämättä koulussa joutuessaan esiintymään, ovat itsevarmempia.

Ei minua kiltiksi hiljennetty ja kiljuakin saatiin, mutta opetettiin käyttäytymään ja kiljunnalla oli paikkansa, se ei ollut kauppa tai kirjasto. Tunteita sai ilmaista, ei miten tahansa ja missä tahansa. Omanikin olen kasvattanut samoin, juosta ja kirkua on saanut, ei kuitenkaan siellä minne se ei kuulu.

Juuri näin. Mutta näistä taidoista ja hyvistä käytöstavoista, jotka edelleen osa opettaa lapsilleen, tulee sille hyvin kasvatetulle lapselle olemaan hyötyä elämässään. Ei mene edelleen hukkaan.

Ihan turha siihen on mitään sanoa - luultavasti juuri se sanominen sai aikaan kiljumisen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vanhemmilla huolia, kuormitusta ja stressiä, ja lapset aistivat sen. Monta vuotta eletty koronan varjossa, sitten tuli Eurooppaan sota, ja nyt tuoreimpana sähkökriisi ja ruuan hinta nousee. Lapset aistivat tämän ja ahdistuvat.

Joo, toisen maailmansodan aikaan ne vasta kiljuikin. Kotimaassakin sota, ei ruokaa, jatkuvaa pelkoa että isä kaatuu rintamalla, toiset vietiin sotalapsiksi Ruotsiin. On mahtanut olla hirveet desibelit yötä päivää kun tenavat on kirkuneet. Eiku...

Eivät kirkuneet, koska junassa konnari kasvatti, pihassa talonmies kasvatti, koulussa opettaja kasvatti, kirkossa pappi, kirjastossa kirjastonhoitajia ja työpaikalla pomo. Kaikialla otettiin vastuuta, miten siellä tilassa käyttäydytään ja opetettiin jokaiselle miten kuuluu olla.

Missä te näihin törmäätte? Käyn kauppakeskuksessa ja isossa prismassa pari kertaa viikkoon, enkä muista nähneeni tätä ilmiötä. Varsinais-Suomessa asun. 

Ihan tavallista itkevää taaperoa kuuluu joskus, mutta sitäkin hyvin harvoin. 

Juuri esim kirjastossa lasten pitää saada juosta ja kirkua, ja jotkut vanhemmatkin huutavat lapselleen kauheaan ääneen kuin ne olisivat kuulovammaisia.

Myös eväät pitää saada levittää kirjaston pöydälle, eihän sitätoki kirjastoreissua pysty olemaan syömättä.

Vierailija kirjoitti:

Lapseni luokalla on tyttö, joka kirkuu ja huutaa koko ajan. En ole koskaan kuullut hänen puhuvan normaalilla äänellä, vanhemmat eivät puutu käytökseen mitenkään, mutta tässä tapauksessa luulen, että malli on osittain kotoa opittua.

Meillä kans lapsen luokalla tällainen ja on kyllä uskomatonta moukkamaisuutta toi käytös. No eipä ole enää kavereitakaan tällä lapsella, kun kukaan ei tuollaista jaksa

Vierailija kirjoitti:

Missä te näihin törmäätte? Käyn kauppakeskuksessa ja isossa prismassa pari kertaa viikkoon, enkä muista nähneeni tätä ilmiötä. Varsinais-Suomessa asun. 

Ihan tavallista itkevää taaperoa kuuluu joskus, mutta sitäkin hyvin harvoin. 

Joo Varsinais-Suomi mykkine ihmisineen on tod näk poikkeus. Meillä näihin törmää kaikkialla. Kauppakeskukset, uimarannat, ravintolat, junat, kirjastot, ym ym.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Älä muuta sano! Kirjastossakaan ei saa enää olla rauhassa, kun muksut huutaa.

Joo, muistelen lämmöllä omaa lapsuutta, kun kirjastossa käytiin ja jos uskalsi jutella kaverin kanssa (normaalilla äänellä), niin heti oli virhainen kirjastotäti sanomassa, että pitää olla hiljaa! 

Tänä päivänä kirjasto tanttaa joutuisi syytteeseen.

Höpö höpö, kyllä saa käskeä olemaan hiljaa jos pitävät kovaa ääntä.

Toki voi käskeä olemaan hiljaa ja sen jälkeen joutua pahoinpidellyksi

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Älä muuta sano! Kirjastossakaan ei saa enää olla rauhassa, kun muksut huutaa.

Joo, muistelen lämmöllä omaa lapsuutta, kun kirjastossa käytiin ja jos uskalsi jutella kaverin kanssa (normaalilla äänellä), niin heti oli virhainen kirjastotäti sanomassa, että pitää olla hiljaa! 

Tänä päivänä kirjasto tanttaa joutuisi syytteeseen.

Höpö höpö, kyllä saa käskeä olemaan hiljaa jos pitävät kovaa ääntä.

Toki voi käskeä olemaan hiljaa ja sen jälkeen joutua pahoinpidellyksi

Taidat kuulua niiihin, joilla ei ole mitään käsitystä, miten lapsia on hyvä kasvattaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Älä muuta sano! Kirjastossakaan ei saa enää olla rauhassa, kun muksut huutaa.

Joo, muistelen lämmöllä omaa lapsuutta, kun kirjastossa käytiin ja jos uskalsi jutella kaverin kanssa (normaalilla äänellä), niin heti oli virhainen kirjastotäti sanomassa, että pitää olla hiljaa! 

Tänä päivänä kirjasto tanttaa joutuisi syytteeseen.

Höpö höpö, kyllä saa käskeä olemaan hiljaa jos pitävät kovaa ääntä.

Sitten tulee Perttu-Hannelen ja Kyllikki-Riston äiti huutamaan kirjasto tädille miksi tuotti pahan mielen lapsille?

Sen oppii viimeistään nykyajan lastenohjelmista ja -elokuvista. Oletteko katsoneet? Hirveä vauhti ja kohellus niissä ja kaikki huutavat.

Se on vähän sama kuin aikuisten tosi-tv-ohjelmissakin. Jos kisa menee hyvin, pitää kovasti kiljua ja huutaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oma 4v lapsenlapseni juoksee, riehuu, kikattaa ja kiljuu ihan hysteerisenä ja aina se päättyy itkuun ja huutoon, kun lopulta satuttaa itsensä. Tyttäreni ei kiellä, eikä hillitse, lapsen riekkumista ja itse en voi, koska joskus jos olen yrittänyt, niin tyttäreni loukkaantuu verisesti. En ymmärrä 🤷

Meitä lapsena "kiltiksi" hiljennettyjä ja oman persoonan ja tunteet tukahdutettuja on niin paljon. Ei haluta sitä enää omille lapsille. Saavat ilmaista tunteitaan, olla omia itsekään. Uskaltavat sitten avata suun, olla pelkäämättä koulussa joutuessaan esiintymään, ovat itsevarmempia.

Mitähän ne tunteet on, joita voi ilmaista vaan pää punaisena kirkumalla? Vissiin kokevat kotiolot turvattomaksi, kun mitään rajoja tai sääntöjä ei ole.

Lapset ovat omia itsejään, kun käytöstapoja ei ole. Ovat inhottavia villipetoja.

En kuitenkaan yleistä. On myös ihania lapsia, joilla on täyspäiset vanhammat.

Vierailija kirjoitti:

Ovat oppineet, että kiljumalla saa vanhemmat ostamaan/tekemään mitä vain. Pikku hirviöitä ovat.

Vanhemmat? Mitkä vanhemmat? eiköhän nykyään puhuta vanhempi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oma 4v lapsenlapseni juoksee, riehuu, kikattaa ja kiljuu ihan hysteerisenä ja aina se päättyy itkuun ja huutoon, kun lopulta satuttaa itsensä. Tyttäreni ei kiellä, eikä hillitse, lapsen riekkumista ja itse en voi, koska joskus jos olen yrittänyt, niin tyttäreni loukkaantuu verisesti. En ymmärrä 🤷

Meitä lapsena "kiltiksi" hiljennettyjä ja oman persoonan ja tunteet tukahdutettuja on niin paljon. Ei haluta sitä enää omille lapsille. Saavat ilmaista tunteitaan, olla omia itsekään. Uskaltavat sitten avata suun, olla pelkäämättä koulussa joutuessaan esiintymään, ovat itsevarmempia.

Aika erikoista että se oma persoona ja tunteet pitää kiljumalla kiljua. Ja jos ei kilju niin ei uskalla esiintyä ja pelkää koulussa. Mites se on mahdollista että meistä normaalia ääntä pitäneistä lapsista kasvoi ihan normaaleja aikuisia jotka uskaltaa ilmaista tunteitaan ja ihan tohtii esiintyäkin. Ollaanko me jotain luonnonoikkuja?

Jotkut vanhemmat jopa naureskelevat kun lapsi kirkuu julkisella paikalla. On tosi hauskaa.

Vierailija kirjoitti:

Koska aikuiset ei osaa laittaa rajoja ja olla mukana leikeissä.

Miksi aikuisten pitäisi leikkiä lasten kanssa?

Joo, rajoja ja kuria kyllä pitäs laittaa lapsille.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Älä muuta sano! Kirjastossakaan ei saa enää olla rauhassa, kun muksut huutaa.

Joo, muistelen lämmöllä omaa lapsuutta, kun kirjastossa käytiin ja jos uskalsi jutella kaverin kanssa (normaalilla äänellä), niin heti oli virhainen kirjastotäti sanomassa, että pitää olla hiljaa! 

Tänä päivänä kirjasto tanttaa joutuisi syytteeseen.

Höpö höpö, kyllä saa käskeä olemaan hiljaa jos pitävät kovaa ääntä.

Sitten tulee Perttu-Hannelen ja Kyllikki-Riston äiti huutamaan kirjasto tädille miksi tuotti pahan mielen lapsille?

Kirjoittaaa myös raivoisan yksipuolisen purkauksen paikalliseen faceryhmään ja antaa haastattelun kaikille medioille.