Nykykasvatus ei tue tarpeeksi lapsen psyykkistä terveyttä

Jepjep. Facessaki joku kommentoi johonki videoon että "kyllä mun kaksvuotias päättää mitä se syö" siis mitä? 😅 Eikai lapsi voi sellasta päättää? Lapsi tarvitsee jonkun joka päättää asiat parhaaksi hänen puolestaan, muuten kokee turvattomuutta.

Koska "asiantuntija" täällä inisee että ravitsemussuositukseen ei kuulu rasva niin tässä hieman faktaa pöytään.

"Rasvan saantisuositus on aikuisilla ja yli 2-vuotiailla lapsilla 25–40 prosenttia energiasta."

"Ravitsemus- ja ruokasuositukset esittävät rasvan määräksi 25–40 % päivän energiasta."

Ravitsemussuositukissa painotetaan etenkin pehmeiden rasvojen merkitystä.

https://thl.fi/fi/web/elintavat-ja-ravitsemus/ravitsemus/mita-ruoka-sis…

Joten "asiantuntija" voi painua vaikka vegaanin berseeseen v i n k u m a a n sitä mädätystään.

No olen jo pitkään ollut sitä mieltä että yhteiskunta vaatii vanhemmilta ja myös esim varhaiskasvattajilta paljon, mutta samalla sitoo täysin heidän kädet. Ainoa sallittu kasvatuskeino tuntuu olevan keskustelu lapsen kanssa. Enkä haluakkaan kiistää keskustelun tärkeyttä. Mutta suurin osa lapsista tarvitsee myös fyysisiä rajoja. Heille pitää näyttää että teoilla on seurauksia; muitakin kuin keskustelua. Lapsen asioihin pitää sekaantua. Lapsen reaktioita ei saa pelätä.

Se että ottaa riehuvan lapsen tiukkaan syliotteeseen, seuraa lapsen kännykän käyttöä, ottaa lapselta kännykän tarvittaessa pois vaikka väkisin, ei ole pahoinpitelyä tai vallankäyttöä. Se on välittämistä ja kasvattamista ja vanhemman tehtävä. Ja se ei ole helppoa, kun viranomaiset syöttää lapsille ajatusta heidän kaikkivoipaisesta koskemattomuudestaan heti siitä saakka kun ovat vaahtosammuttimen kokoisia. Ja koska lapset ei ole tyhmiä ollenkaan, he oppivat hyötymään tietyllä käytöksellä tietyistä tilanteista.

Vierailija kirjoitti:

Koska "asiantuntija" täällä inisee että ravitsemussuositukseen ei kuulu rasva niin tässä hieman faktaa pöytään.

"Rasvan saantisuositus on aikuisilla ja yli 2-vuotiailla lapsilla 25–40 prosenttia energiasta."

"Ravitsemus- ja ruokasuositukset esittävät rasvan määräksi 25–40 % päivän energiasta."

Ravitsemussuositukissa painotetaan etenkin pehmeiden rasvojen merkitystä.

https://thl.fi/fi/web/elintavat-ja-ravitsemus/ravitsemus/mita-ruoka-sis…

Joten "asiantuntija" voi painua vaikka vegaanin berseeseen v i n k u m a a n sitä mädätystään.

Et sitten lainkaan lukenut viestejä, vastasit vain mutulla.

Tai voihan olla, ettet ymmärtänyt lukemaasi :)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kaffebulla kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kaffebulla kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yhteiskunta myös vaatii että kasvatus jätetään heille ja kun se epäonnistuu, siitä syytetään vanhempia.

Yhteiskunta ei ole missään vaatinut, että kasvatus jäisi heille.

Yhteiskunta yrittää suojella niitä heikoimmassa asemassa olevia lapsia, joiden vanhemmat eivät ole pystyneet hoitamaan hommiaan.

Pitäisikö sinusta kaikki lasten palvelut lakkauttaa? Päiväkodit, neuvolat, leikkipuistot, lastenpsykiatria?

Minusta ne voisi ihan hyvin lakkauttaa tai ainakin tehdä maksullisiksi, kuten Jenkeissä. Siellä vanhemmat ovat oikeasti itse vastuussa lapsistaan.

Täällä on paapottu ihan liikaa. Nyt pitäisi sitä vastuuta siirtää vanhemmille takaisin. Jos lapset päätyy kadulle niin se on sitten voi voi.

Kannattaisi oikeasti vähän arvostaa niitä palveluita, koska tätä menoa niistä ei nautita enää pitkään.

Päivässä on 24 tuntia. Siitä lapset ovat suurimmaksi osaksi nykyään ihan muiden seurassa kuin omien vanhempien. Ensin on lastenhoitajat, puistotädit, lastentarhanopettajat, isovänhemmat ym. Sitten opettajat, nuorisotyntekijät, valmentajat ja sitten, sisarukset, sukulaiset ja kaverit. Lopulta he ovat myös yksin ja netissä/telkkua katsomassa tai ihan vaan kaupungilla seuraamassa muita ihmisiä.

Lapsia kasvattaa ja muokkaa koko yhteiskunta.

Mutta ainoa, jota syyllistetään, lopputuloksesta on vanhemmat, vaikka lapset oppivat ja ottavat esimerkkiä lukemattomista muista ihmisistä. Jos jokin menee pieleen niin se aina vanhemmat ja lähinnä äiti, jossa on vika.

Vanhemmat eivät opeta lapsiaan polttamaan ja ryyppäämään, puhumatta nyt jostain huumeista ja niin vaan joku kasvattaa heidät siihen aloittamiseen. Eikä kukaan ota siitä vastuuta.

Vanhemmat toivovat lapsilleen hyvää koulutusta. Ostavat välineet ja laukut, herättävät aamuisin ja käskevät sinne kouluun ja silti siellä koulussa, ei onnistuta kaikista kasvattamaan ahkeria opiskelijoita. Joka päivä tunteja, joita voisi käyttää jopa sen opettamiseen ihan ensiksi, mutta kukaan ei syytä siitä opettajia, vaan niitä vanhempia, kun lopputulos on huono.

No jos se asia on noin, niin miksi ne vanhemmat eivät halua olla lastensa kanssa? Miksi edes hankkivat lapsia? Todetaan vaan että näemme lapsia tunnin päivässä, emme voi ottaa vastuuta?

Ei kyse ole ettei halua, vaan ei eivät voi. Voiko moni olla ilman tuloja? Kauanko voit olla työtön? Kuinka moni voi asua työpaikan vieressä?

Kuinka moni pitää sitä hyvänä asiana ettei lapsella ole kavereita ja harrastuksia? Entä mitä mieltä ollaan kotikoulusta?

Jos teet kuten sinulta odotetaan, sinun lapsesi viettää suurimman osan ajasta muiden seurassa, muiden aikuisten kasvatettavia, muiden ihmisten, lasten ja aikuisten vaikutuksen alaisena.

Sinä et voi ottaa vastuuta millaiseksi koulussa lapsesi opetetaan tai oppii. Jopa hänen luokkatoverinsa muokkaavat lapsesi käytöstä. Kiusatusta lapsesta tulee määrätynlainen, etkä sinä siellä kotona sille voi paljoakaan tehdä. Pienempi sisarus ottaa mallia niistä vanhemmista sisaruksista, etkä sinä voi sille paljoakaan ja he taas ovat ehkä ottaneet oppinsa netistä ja kavereilta, vaikka kuinka yritit jotain muuta.

He hankkivat lapsia, koska haluavat, mutta eivät he siksi ryhdy eristäytymään.

Muiden pitäisi ymmärtää, että kaikki kasvattavaa lopulta sitä lasta. Jopa se bussikuski, kirjailija tai telkkuohjelma. Jopa se mainosten tekijä. Jopa se youtuberi tai se kärttyinen naapuri.

Vaikkeivät he halua, eivätkä todellakaan ota vastuuta, heidän esimerkkinsä myös omalta osaltaan kasvattaa niitä lapsia sellaiseksi mitä heistä tulee.

Halvemmaksi perheelle tulee hoitaa 2v kotona kun vauva syntyy. Silti kiikutetaan järjestäen hoitoon täyspäiväisesti ainakin täällä Espoossa. Voisi hoitaa vauvankin vähän pidempään kotona, kun säästää hoitomaksuissa.

Nykyvanhemmuus on kyllä ultimaattisesti paineistettua. Tuttuni tytär sai vauvan, pitää päiväkotipaikan esikoiselle, tuntuu oikeasti ajettelevan että se on lapsen etu, koska siellä on virkkeita. Miten on tultu tähän, että fiksu aikuinen ihminen uskoo, ettei pysty 2-vuotiaalleen tarpeeksi tarjoamaan jos tämä jää äidin ja vauvan kanssa kotiin? 

Tätä ihmettelen itse myös. Itselläni 3v, jota hoidan vielä kotona (käy kyllä kerhossa, ja samanikäisiä kavereita löytyy mm. naapurista), koska opiskeluni/työni sen mahdollistavat. Tätä ihmetellään suuresti. Tiedän monia äitejä, joilla samanikäisiä esikoisia ja vieneet heidät päiväkotiin jopa alle 2v. kun kuopus on syntynyt . Yksikin äiti kysyy joka kerta kun tavataan, että milloin meidän lapsi menee päiväkotiin. Aivan kun hän olisi tosi huolissaan siitä, että 3v jää jostain tärkeästä paitsi kun ei saa varhaiskasvatusta päiväkodissa.

Hänelle on itsestäänselvyys viedä esikoinen päivähoitoon koko päiväksi, eikä uskalla hakea lasta edes välillä aikaisemmin, koska pelkää että se alkaisi vaatia sitä useamminkin. Lomiakaan lapsi ei pidä, paitsi jos isä on lomalla. Lapsi on melko uhmakas, ja jotenkin itse ajattelisin että siihen juurikin saattaisi auttaa se, että saisi viettää enemmän rauhallista aikaa äitinsä/vanhempiensa kanssa. Etenkin kun siihen on mahdollisuus. Jotenkin moni tuntuu ajattelevan, että varhaiskasvatus on pakollista, myös pienille taaperoille, eikä heitä voi edes hakea aiemmin hoidosta, kun sitten jäävät jostain tärkeästä paitsi.

Perus meininki. Lapsi saattaa olla hoidossa, vaikka molemmat vanhemmat olisivat lomalla/vapaalla. Sairaslomankin vanhemmat kyllä pitävät, mutta surutta tuovat lapsen sairaana hoitoon.

Vierailija kirjoitti:

Eivät he poikkea rasvan osalta, hampparipaikoissahan käytetään juurikin sitä suosteltua rasvaa.

Ai meinaat, että palmuöljy ja muut kovetetut kasvirasvat on yhteiskunnan taholta suositeltua rasvaa? Tämä selvä 😂

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei missään nimessä saa aiheuttaa minkäänlaista mielipahaa vaan taaperoa pitää palvella kuin jumalaa.

Sitten saadaan aikuisia jotka ei osaa mitään, ei kestä mitään, ei halua tehdä mitään ja haluaa saada kaiken heti ilmaiseksi ilman vaivaa.

Jotenkin tuntuu myös siltä, että luovuus on kuollut. Lapset eivät keksi itse mitään tekemistä. Odottavat että tekeminenkin keksitään puolesta. Kaipa se on tämän surullisen kuuluisan virikehoidon vaikutusta, jonne lapset kiikutetaan jopa 1-vuotiaana. Tekee lapsista jotnekin tylsämielisiä.

Ei, vaan älylaitteet ja vanhempien tyyli toimia lasten leikittäjinä ja palvelijoina. Lasten tulisi leikkiä pääasiassa keskenään. Siinä kehittyy mielikuvitus ja sosiaaliset taidot.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kaffebulla kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kaffebulla kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yhteiskunta myös vaatii että kasvatus jätetään heille ja kun se epäonnistuu, siitä syytetään vanhempia.

Yhteiskunta ei ole missään vaatinut, että kasvatus jäisi heille.

Yhteiskunta yrittää suojella niitä heikoimmassa asemassa olevia lapsia, joiden vanhemmat eivät ole pystyneet hoitamaan hommiaan.

Pitäisikö sinusta kaikki lasten palvelut lakkauttaa? Päiväkodit, neuvolat, leikkipuistot, lastenpsykiatria?

Minusta ne voisi ihan hyvin lakkauttaa tai ainakin tehdä maksullisiksi, kuten Jenkeissä. Siellä vanhemmat ovat oikeasti itse vastuussa lapsistaan.

Täällä on paapottu ihan liikaa. Nyt pitäisi sitä vastuuta siirtää vanhemmille takaisin. Jos lapset päätyy kadulle niin se on sitten voi voi.

Kannattaisi oikeasti vähän arvostaa niitä palveluita, koska tätä menoa niistä ei nautita enää pitkään.

Päivässä on 24 tuntia. Siitä lapset ovat suurimmaksi osaksi nykyään ihan muiden seurassa kuin omien vanhempien. Ensin on lastenhoitajat, puistotädit, lastentarhanopettajat, isovänhemmat ym. Sitten opettajat, nuorisotyntekijät, valmentajat ja sitten, sisarukset, sukulaiset ja kaverit. Lopulta he ovat myös yksin ja netissä/telkkua katsomassa tai ihan vaan kaupungilla seuraamassa muita ihmisiä.

Lapsia kasvattaa ja muokkaa koko yhteiskunta.

Mutta ainoa, jota syyllistetään, lopputuloksesta on vanhemmat, vaikka lapset oppivat ja ottavat esimerkkiä lukemattomista muista ihmisistä. Jos jokin menee pieleen niin se aina vanhemmat ja lähinnä äiti, jossa on vika.

Vanhemmat eivät opeta lapsiaan polttamaan ja ryyppäämään, puhumatta nyt jostain huumeista ja niin vaan joku kasvattaa heidät siihen aloittamiseen. Eikä kukaan ota siitä vastuuta.

Vanhemmat toivovat lapsilleen hyvää koulutusta. Ostavat välineet ja laukut, herättävät aamuisin ja käskevät sinne kouluun ja silti siellä koulussa, ei onnistuta kaikista kasvattamaan ahkeria opiskelijoita. Joka päivä tunteja, joita voisi käyttää jopa sen opettamiseen ihan ensiksi, mutta kukaan ei syytä siitä opettajia, vaan niitä vanhempia, kun lopputulos on huono.

No jos se asia on noin, niin miksi ne vanhemmat eivät halua olla lastensa kanssa? Miksi edes hankkivat lapsia? Todetaan vaan että näemme lapsia tunnin päivässä, emme voi ottaa vastuuta?

Ei kyse ole ettei halua, vaan ei eivät voi. Voiko moni olla ilman tuloja? Kauanko voit olla työtön? Kuinka moni voi asua työpaikan vieressä?

Kuinka moni pitää sitä hyvänä asiana ettei lapsella ole kavereita ja harrastuksia? Entä mitä mieltä ollaan kotikoulusta?

Jos teet kuten sinulta odotetaan, sinun lapsesi viettää suurimman osan ajasta muiden seurassa, muiden aikuisten kasvatettavia, muiden ihmisten, lasten ja aikuisten vaikutuksen alaisena.

Sinä et voi ottaa vastuuta millaiseksi koulussa lapsesi opetetaan tai oppii. Jopa hänen luokkatoverinsa muokkaavat lapsesi käytöstä. Kiusatusta lapsesta tulee määrätynlainen, etkä sinä siellä kotona sille voi paljoakaan tehdä. Pienempi sisarus ottaa mallia niistä vanhemmista sisaruksista, etkä sinä voi sille paljoakaan ja he taas ovat ehkä ottaneet oppinsa netistä ja kavereilta, vaikka kuinka yritit jotain muuta.

He hankkivat lapsia, koska haluavat, mutta eivät he siksi ryhdy eristäytymään.

Muiden pitäisi ymmärtää, että kaikki kasvattavaa lopulta sitä lasta. Jopa se bussikuski, kirjailija tai telkkuohjelma. Jopa se mainosten tekijä. Jopa se youtuberi tai se kärttyinen naapuri.

Vaikkeivät he halua, eivätkä todellakaan ota vastuuta, heidän esimerkkinsä myös omalta osaltaan kasvattaa niitä lapsia sellaiseksi mitä heistä tulee.

Halvemmaksi perheelle tulee hoitaa 2v kotona kun vauva syntyy. Silti kiikutetaan järjestäen hoitoon täyspäiväisesti ainakin täällä Espoossa. Voisi hoitaa vauvankin vähän pidempään kotona, kun säästää hoitomaksuissa.

Nykyvanhemmuus on kyllä ultimaattisesti paineistettua. Tuttuni tytär sai vauvan, pitää päiväkotipaikan esikoiselle, tuntuu oikeasti ajettelevan että se on lapsen etu, koska siellä on virkkeita. Miten on tultu tähän, että fiksu aikuinen ihminen uskoo, ettei pysty 2-vuotiaalleen tarpeeksi tarjoamaan jos tämä jää äidin ja vauvan kanssa kotiin? 

Tätä ihmettelen itse myös. Itselläni 3v, jota hoidan vielä kotona (käy kyllä kerhossa, ja samanikäisiä kavereita löytyy mm. naapurista), koska opiskeluni/työni sen mahdollistavat. Tätä ihmetellään suuresti. Tiedän monia äitejä, joilla samanikäisiä esikoisia ja vieneet heidät päiväkotiin jopa alle 2v. kun kuopus on syntynyt . Yksikin äiti kysyy joka kerta kun tavataan, että milloin meidän lapsi menee päiväkotiin. Aivan kun hän olisi tosi huolissaan siitä, että 3v jää jostain tärkeästä paitsi kun ei saa varhaiskasvatusta päiväkodissa.

Hänelle on itsestäänselvyys viedä esikoinen päivähoitoon koko päiväksi, eikä uskalla hakea lasta edes välillä aikaisemmin, koska pelkää että se alkaisi vaatia sitä useamminkin. Lomiakaan lapsi ei pidä, paitsi jos isä on lomalla. Lapsi on melko uhmakas, ja jotenkin itse ajattelisin että siihen juurikin saattaisi auttaa se, että saisi viettää enemmän rauhallista aikaa äitinsä/vanhempiensa kanssa. Etenkin kun siihen on mahdollisuus. Jotenkin moni tuntuu ajattelevan, että varhaiskasvatus on pakollista, myös pienille taaperoille, eikä heitä voi edes hakea aiemmin hoidosta, kun sitten jäävät jostain tärkeästä paitsi.

Perus meininki. Lapsi saattaa olla hoidossa, vaikka molemmat vanhemmat olisivat lomalla/vapaalla. Sairaslomankin vanhemmat kyllä pitävät, mutta surutta tuovat lapsen sairaana hoitoon.

Sairaana ei lasta saa tuoda hoitoon. Ja kyllä jatkossakin meidän terve lapsi tuodaan hoitoon, jos toinen vanhempi on töissä ja toisella on 40 astetta kuumetta.

-ohis.

Keitä nämä lastensuojelujankkaajat ovat? Ikinä ollut missään tekemisissä lastensuojelun kanssa, vaikka kolme lasta ja kaikilla rajat, ruutuajat, herkkupäivät jne. Ihme mustavalkoista ajattelua!

Ihmettelen myös suuresti joidenkin ihan fiksunakin pitämieni tuttujen lastenkasvatusta. Lapset pyörittävät vanhempiaan mennen tullen. Vanhemmat luulevat olevansa hyviä vanhempia, kun toteuttavat lastensa jokaisen toiveen. Ihan kun ei ymmärrettäisi ollenkaan, että lapselle voi myös sanoa ei.

Yhden tällaisen perheen lapsi erotettu koulusta, kun kiusasi toista lasta niin pahasti. Yhden perheen lapsilla pahoja terveysongelmia, (oletettavasti ainakin osittain siitä syystä) kun ovat aina saaneet päättää mitä syövät, eli herkkuja lähes joka aterialla/ aterioiden välissä, rajattomat peliajat pienestä pitäen jne. Osa lapsista silmiinpistävän epäsosiaalisia, eivät jaksa harrastaa mitään pitkäjänteisesti, isommatkaan lapset eivät osaa tehdä edes alkeellisia kotitöitä.

En ymmärrä miten vanhemmat ovat täysin sokeita syy-seuraus-suhteille.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kaffebulla kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kaffebulla kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yhteiskunta myös vaatii että kasvatus jätetään heille ja kun se epäonnistuu, siitä syytetään vanhempia.

Yhteiskunta ei ole missään vaatinut, että kasvatus jäisi heille.

Yhteiskunta yrittää suojella niitä heikoimmassa asemassa olevia lapsia, joiden vanhemmat eivät ole pystyneet hoitamaan hommiaan.

Pitäisikö sinusta kaikki lasten palvelut lakkauttaa? Päiväkodit, neuvolat, leikkipuistot, lastenpsykiatria?

Minusta ne voisi ihan hyvin lakkauttaa tai ainakin tehdä maksullisiksi, kuten Jenkeissä. Siellä vanhemmat ovat oikeasti itse vastuussa lapsistaan.

Täällä on paapottu ihan liikaa. Nyt pitäisi sitä vastuuta siirtää vanhemmille takaisin. Jos lapset päätyy kadulle niin se on sitten voi voi.

Kannattaisi oikeasti vähän arvostaa niitä palveluita, koska tätä menoa niistä ei nautita enää pitkään.

Päivässä on 24 tuntia. Siitä lapset ovat suurimmaksi osaksi nykyään ihan muiden seurassa kuin omien vanhempien. Ensin on lastenhoitajat, puistotädit, lastentarhanopettajat, isovänhemmat ym. Sitten opettajat, nuorisotyntekijät, valmentajat ja sitten, sisarukset, sukulaiset ja kaverit. Lopulta he ovat myös yksin ja netissä/telkkua katsomassa tai ihan vaan kaupungilla seuraamassa muita ihmisiä.

Lapsia kasvattaa ja muokkaa koko yhteiskunta.

Mutta ainoa, jota syyllistetään, lopputuloksesta on vanhemmat, vaikka lapset oppivat ja ottavat esimerkkiä lukemattomista muista ihmisistä. Jos jokin menee pieleen niin se aina vanhemmat ja lähinnä äiti, jossa on vika.

Vanhemmat eivät opeta lapsiaan polttamaan ja ryyppäämään, puhumatta nyt jostain huumeista ja niin vaan joku kasvattaa heidät siihen aloittamiseen. Eikä kukaan ota siitä vastuuta.

Vanhemmat toivovat lapsilleen hyvää koulutusta. Ostavat välineet ja laukut, herättävät aamuisin ja käskevät sinne kouluun ja silti siellä koulussa, ei onnistuta kaikista kasvattamaan ahkeria opiskelijoita. Joka päivä tunteja, joita voisi käyttää jopa sen opettamiseen ihan ensiksi, mutta kukaan ei syytä siitä opettajia, vaan niitä vanhempia, kun lopputulos on huono.

No jos se asia on noin, niin miksi ne vanhemmat eivät halua olla lastensa kanssa? Miksi edes hankkivat lapsia? Todetaan vaan että näemme lapsia tunnin päivässä, emme voi ottaa vastuuta?

Ei kyse ole ettei halua, vaan ei eivät voi. Voiko moni olla ilman tuloja? Kauanko voit olla työtön? Kuinka moni voi asua työpaikan vieressä?

Kuinka moni pitää sitä hyvänä asiana ettei lapsella ole kavereita ja harrastuksia? Entä mitä mieltä ollaan kotikoulusta?

Jos teet kuten sinulta odotetaan, sinun lapsesi viettää suurimman osan ajasta muiden seurassa, muiden aikuisten kasvatettavia, muiden ihmisten, lasten ja aikuisten vaikutuksen alaisena.

Sinä et voi ottaa vastuuta millaiseksi koulussa lapsesi opetetaan tai oppii. Jopa hänen luokkatoverinsa muokkaavat lapsesi käytöstä. Kiusatusta lapsesta tulee määrätynlainen, etkä sinä siellä kotona sille voi paljoakaan tehdä. Pienempi sisarus ottaa mallia niistä vanhemmista sisaruksista, etkä sinä voi sille paljoakaan ja he taas ovat ehkä ottaneet oppinsa netistä ja kavereilta, vaikka kuinka yritit jotain muuta.

He hankkivat lapsia, koska haluavat, mutta eivät he siksi ryhdy eristäytymään.

Muiden pitäisi ymmärtää, että kaikki kasvattavaa lopulta sitä lasta. Jopa se bussikuski, kirjailija tai telkkuohjelma. Jopa se mainosten tekijä. Jopa se youtuberi tai se kärttyinen naapuri.

Vaikkeivät he halua, eivätkä todellakaan ota vastuuta, heidän esimerkkinsä myös omalta osaltaan kasvattaa niitä lapsia sellaiseksi mitä heistä tulee.

Halvemmaksi perheelle tulee hoitaa 2v kotona kun vauva syntyy. Silti kiikutetaan järjestäen hoitoon täyspäiväisesti ainakin täällä Espoossa. Voisi hoitaa vauvankin vähän pidempään kotona, kun säästää hoitomaksuissa.

Nykyvanhemmuus on kyllä ultimaattisesti paineistettua. Tuttuni tytär sai vauvan, pitää päiväkotipaikan esikoiselle, tuntuu oikeasti ajettelevan että se on lapsen etu, koska siellä on virkkeita. Miten on tultu tähän, että fiksu aikuinen ihminen uskoo, ettei pysty 2-vuotiaalleen tarpeeksi tarjoamaan jos tämä jää äidin ja vauvan kanssa kotiin? 

Tätä ihmettelen itse myös. Itselläni 3v, jota hoidan vielä kotona (käy kyllä kerhossa, ja samanikäisiä kavereita löytyy mm. naapurista), koska opiskeluni/työni sen mahdollistavat. Tätä ihmetellään suuresti. Tiedän monia äitejä, joilla samanikäisiä esikoisia ja vieneet heidät päiväkotiin jopa alle 2v. kun kuopus on syntynyt . Yksikin äiti kysyy joka kerta kun tavataan, että milloin meidän lapsi menee päiväkotiin. Aivan kun hän olisi tosi huolissaan siitä, että 3v jää jostain tärkeästä paitsi kun ei saa varhaiskasvatusta päiväkodissa.

Hänelle on itsestäänselvyys viedä esikoinen päivähoitoon koko päiväksi, eikä uskalla hakea lasta edes välillä aikaisemmin, koska pelkää että se alkaisi vaatia sitä useamminkin. Lomiakaan lapsi ei pidä, paitsi jos isä on lomalla. Lapsi on melko uhmakas, ja jotenkin itse ajattelisin että siihen juurikin saattaisi auttaa se, että saisi viettää enemmän rauhallista aikaa äitinsä/vanhempiensa kanssa. Etenkin kun siihen on mahdollisuus. Jotenkin moni tuntuu ajattelevan, että varhaiskasvatus on pakollista, myös pienille taaperoille, eikä heitä voi edes hakea aiemmin hoidosta, kun sitten jäävät jostain tärkeästä paitsi.

Perus meininki. Lapsi saattaa olla hoidossa, vaikka molemmat vanhemmat olisivat lomalla/vapaalla. Sairaslomankin vanhemmat kyllä pitävät, mutta surutta tuovat lapsen sairaana hoitoon.

Sairaana ei lasta saa tuoda hoitoon. Ja kyllä jatkossakin meidän terve lapsi tuodaan hoitoon, jos toinen vanhempi on töissä ja toisella on 40 astetta kuumetta.

-ohis.

Tuskinpa aikuisella kohvin usein on 40 astetta kuumetta. Aika poikkeustilanne tuollainen.

Jep, ei ihme että lapset ja nuoret voivat huonosti. Mutta vanhempia ei saa syyllistää, koska heille tulee paha mieli.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Koska "asiantuntija" täällä inisee että ravitsemussuositukseen ei kuulu rasva niin tässä hieman faktaa pöytään.

"Rasvan saantisuositus on aikuisilla ja yli 2-vuotiailla lapsilla 25–40 prosenttia energiasta."

"Ravitsemus- ja ruokasuositukset esittävät rasvan määräksi 25–40 % päivän energiasta."

Ravitsemussuositukissa painotetaan etenkin pehmeiden rasvojen merkitystä.

https://thl.fi/fi/web/elintavat-ja-ravitsemus/ravitsemus/mita-ruoka-sis…

Joten "asiantuntija" voi painua vaikka vegaanin berseeseen v i n k u m a a n sitä mädätystään.

Et sitten lainkaan lukenut viestejä, vastasit vain mutulla.

Tai voihan olla, ettet ymmärtänyt lukemaasi :)

On se noloo kun ei vaan pysty myöntävänsä olevansa väärässä vaan pitää epätoivoisesti jatkaa mölinää.

Oletko aina kasvattanut lapsesi väärin?

Vierailija kirjoitti:

Ei missään nimessä saa aiheuttaa minkäänlaista mielipahaa vaan taaperoa pitää palvella kuin jumalaa.

Sitten saadaan aikuisia jotka ei osaa mitään, ei kestä mitään, ei halua tehdä mitään ja haluaa saada kaiken heti ilmaiseksi ilman vaivaa.

Oksettaa nykypäivän meno.

Vierailija kirjoitti:

Ongelma on siinä, että koko ajan mietitään, ettei lapselle tule traumoja jostain vastoinkäymisestä. Pehmennetään elämää, koko ajan ja jatkuvasti. Esim. Kun lapsi itkee, ettei halua uida koulussa, niin äiti ilmoittaa, että lapsi saa traumat uimisesta ja hänkin muistelee sen olleen kamalaa, joten ei tule uimaan. Lapsille pitää opettaa myös, että inhottavia asioita pitää tehdä ja niistä selviää. Ei kaikessa tarvi lillua ja analysoida. Joskus tulee epäreilua kohtelua ja oman kunnian perään ei voi perätä.

Oma lukunsa on ns. huonot vanhemmat, mutta yhä enemmän on hyviä, huolehtivia ja vilpittömästä hyvää tarkoittavia vanhempia, jotka sairastuttaa lahjakkaan lapsensa ylisensitiivisellä kasvatuksella. Nämä oppii teini-ikään (yleensä tytöt) mennessä hyperventiloimaan ja itkemään "iltoja", kun haluavat tahtonsa läpi. Kun vaaditaan tekemään jotain "pelottavaa", niin teini kirkuu ja huohottaa itkien, jonka jälkeen vanhemmat antaa periksi. Jotain on jäänyt opettamatta jo pienenä noissa tapauksissa ja teineillä on niin, että kun yhden kotona annetaan periksi itkun edessä, niin loput kerää tahdon päälle ja ajaa saman kotona läpi. Missä on vanhempien kovuus noissa tilanteissa? Kun aletaan joka asiassa pehmoilla ja sovitella, niin lopulta lapsi on psyykkisesti sairas, muodikkaasti muuttunut ahdistuneeksi, ja mikä on sitten tulevaisuus. Ei pidä lainkaan lähteä mielistelemään lasta mielentilojen mukaan, ei alkuunsakaan. Kun ekan kerran lapsi stressaa jostan, niin itsetunto rakennetaan ymmärtämällä ja tsemppaamalla kohtaamaan se asia, eikä pyytämällä lapselle erivapautta. Siitähän se vahvuus tulee, että ihminen kohtaa pelkonsa.

Empaattinen ja rakastava kasvatus ei tarkoita sitä, että tuhotaan lapsen tulevaisuus ja mielenterveys järjestämällä aina helpoin tie kaikesta ulos.

Olen tästä ihan samaa mieltä. Vanhemman kuuluu omalla esimerkillä näyttää, että hankalaista ja pelottavistakin asioista selviää, eikä se ole maailmanloppu jos kaikki ei ole koko ajan mukavaa. Olen itse ahdistuneisuushäiriöstä kärsivä aikuinen, ja omat vanhempani eivät kestäneet mitään pieniäkään vastoinkäymisiä, ja sen nyt sitten aikuisena saa opetella tyhjästä.

Jos esimerkiksi lapsi kaatuu pyörällä ja saa pieniä ruhjeita, kannustava vanhempi olisi puhaltanut ja lohduttanut hetken, mutta sen jälkeen kannustanut ja sanonut, että kaikki on hyvin ja jatketaan vaan matkaa, ei käynyt pahasti. Lapsi oppii, että ikävästä asiasta pääsee yli, eikä se ole niin vakavaa. Ylihuolehtiva vanhempi hössöttää, panikoi, kantaa lapsen kotiin ja jauhaa vielä kotonakin siitä, miten kauheaa se oli ja miten paljon hän säikähti ja miten huonosti olisi voinut käydä. Lapsi oppii, että maailma on kauhean vaarallinen ja ahdistava, eikä oikein meinaa pärjätä omillaan, kun kaikki ahdistaa ja pelottaa.

Yksi päivä olin bussissa, ja noin 12-vuotiaat tytöt jäivät samalla pysäkillä. Toinen tytöistä kertoi toiselle, että hänen on aina kotiin päästyään heti soitettava isälleen, ettei häntä ole kidnapattu matkalla. Toivon todella että tämä oli jotain lapsen omaa mielikuvistusta, eikä kukaan aikuinen ole noin hysteerinen, ja siirrä pelkojaan lapseen. Voin vain kuvitella miten ahdistunut aikuinen tuosta kasvaa.

Vierailija kirjoitti:

Yksi päivä olin bussissa, ja noin 12-vuotiaat tytöt jäivät samalla pysäkillä. Toinen tytöistä kertoi toiselle, että hänen on aina kotiin päästyään heti soitettava isälleen, ettei häntä ole kidnapattu matkalla. Toivon todella että tämä oli jotain lapsen omaa mielikuvistusta, eikä kukaan aikuinen ole noin hysteerinen, ja siirrä pelkojaan lapseen. Voin vain kuvitella miten ahdistunut aikuinen tuosta kasvaa.

Kyllä näitä tällaisia vanhempia oikeasti on.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kasvatussuositukset tulee yhteiskunnalta. Turha siitä on sitten vanhempia syyttää. Hehän on heti lastwnsuojelun kynsissä jos poikkeavat suosituksista.

Siinähän nimenomaan mainittiin, että rajat ovat yksi osa kasvatussuositusta. Ja että rajoja ei esim. kaikki vanhemmat anna/ noudata. Eli he poikkeavat suosituksista. Ketä siinä pitäisi sitten "syyttää"?

Tämä. Yhä useampi joutuu hakemaan lähestymiskieltoa rajattomasti aikuista lastaan käyttäytyville vanhemmille, jotka kuvittelevat omistavansa toisen ihmisen.

Vierailija kirjoitti:

Yksi päivä olin bussissa, ja noin 12-vuotiaat tytöt jäivät samalla pysäkillä. Toinen tytöistä kertoi toiselle, että hänen on aina kotiin päästyään heti soitettava isälleen, ettei häntä ole kidnapattu matkalla. Toivon todella että tämä oli jotain lapsen omaa mielikuvistusta, eikä kukaan aikuinen ole noin hysteerinen, ja siirrä pelkojaan lapseen. Voin vain kuvitella miten ahdistunut aikuinen tuosta kasvaa.

Mulla myös yks tuttu joka soittaa hädissään lapsilleen, jos ambulanssi ajaa ohi..