Lue keskustelun säännöt.
Lapsi oli itse tehnyt parista kirjasta tehtäviä eteenpäin, opettaja huomautti asiasta
09.09.2022 |
Lapsi oli siis innoissaan tehnyt sekä matikankirjastaan että äidinkielen tehtäväkirjastaan. Kertoi, että kun tunnilla oli saanut tehtävät jo valmiiksi mutta piti vielä odotella silloin neuvovaa opettajaa vielä tarkastamaan ne, niin hän oli sitten tehnyt kirjojen seuraavilta sivuilta tehtäviä, kun ei ollut muutakaan tekemistä. Tämä oli siis tapahtunut tällä viikolla.
Asiasta oli laitettu viesti ja opettaja oli huomauttanut asiasta lapselle. Viestissä toivottiin, ettei tehtäviä tehtäisi itsenäisesti eteenpäin siitä asiasta missä ollaan, koska on tarkoituksena, että kirjoissa edetään opettajan johdolla suunnitelman mukaan asiasta toiseen. Ilmeisesti opettaja oli myös koulussa huomauttanut lapselle asiasta samoin, koska lapselle oli jäänyt se käsitys, että niitä tehtäviä ei olisi missään nimessä saanut tehdä enempää sieltä kirjasta.
Itselläni on kuitenkin aika ristiriitaiset ajatukset. Siis totta kai ymmärrän, että opettajalla on omat suunnitelmansa, minkä mukaan opetuksessa edetään. Ymmärrän siis periaatteessa opettajan perustelun siitä, että kirjoissakin pitäisi edetä samaan tahtiin ryhmässä. Mutta kuitenkin olen sitä mieltä, että ei tuo mitä lapsi teki nyt niin kauhea asia ollut. Lapsi teki tehtäviä, koska oli innostunut oppimisesta? Yritin kyllä selittää lapselle kotona, että ei asia ole niin vakava, eikä oikeastaan ollut tehnyt mitään väärää. Että ne asiat kyllä oltaisiin opeteltu varmasti myöhemminkin ja myös tehtävät tehty silloin, joten mitään suurta vahinkoa ei ole tapahtunut. Ja että opettajaa itseään nyt varmaan harmitti se, että hän ei ehtinyt niitä asioita vielä opettaa. Silti lapselle tuntuu jääneen mielikuva siitä, että hän toimi väärin.
Onko muut saaneet huomautuksia samoista asioista? Mitä tapahtui?
Kommentit (354)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No voi kyynel nyt taas. Opettaja on varmaan ihan rauhallisesti asian oppilaalle sanonut ja sillä piste. Kuka on muka sanonut, että nyt on tapahtunut kauhea juttu? Tuskin opettaja. Mitä muuta ope olisi voinut tehdä kuin vastaisuuden varalle sanoa? Yli 20 oppilaan ryhmässä on tilanne ihan aina se, että kun osa on tehnyt koko tehtävän, osa vasta aloittelee. Opettaja etenee keskiarvon mukaan. Semmoista se on. Älä turhaan itse tee aiheesta valtavaa numeroa.
Mutta onko paras keino tosiaan hoitaa se asia niin, että tokaluokkalaiselle jää tosiaan se käsitys, että hän toimi väärin tehdessään tehtäviä eteenpäin?
No mutta toimihan se lapsi väärin!! Mikä siinä on ettei nykylapsille voi kertoa jos he toimivat väärin, pumpulissa vaan pidetään!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja näin totutamme lapset siihen, että yrittää ei kannata. Tekemällä minimin pärjää parhaiten.
Totta, lapsenlapseni teki kanssa niitä tehtäviä innoissaan ekalla luokalla. Ope sanoi, että niin ei saa tehdä.
Lapsi ei sitten ole paljonkaan kouluun satsannut.
Nyt jo yläasteella ja tehtävät ei kiinnosta ja muistaa,että silloin, kun kiinnosti, niin kiellettiin.Jos nyt ei kiinnosta, niin lapsen passiivisuus on kyllä enemmän teidän vanhempien syytä kuin ekaluokan opettajan.
Jos osaat lukea, niin varmaan huomasit, että kyse ei ole minun lapsetani.
Lukemisen oppiminenkin on tärkeää🤓
Vierailija kirjoitti:
Oman vuoron odottaminen opitaan yleensä hyvissä ajoin jo päiväkodissa. Ap:n lapsonen on varmaan kotihoidettu, ja äiti on aina heti tehnyt kaiken, mitä lapsi on keksinyt haluta.
Opettaja on pyytänyt lasta odottamaan hetken, koska hänellä on juuri ollut asia kesken toisen oppilaan kanssa ja lisäksi pari muuta on viitannut ensin. Opettaja on halunnut ensin tarkistaa ap:n lapsen laskut, jotta hän tietää, onko korjattavaa vai voiko lapsi tehdä lisätehtäviä. Silti lapsi ei ole kyennyt muutamaa minuuttia odottamaan vuoroaan vaan on mennyt tekemään omin päin mitä sattuu. Miksi lapsi ei ole ottanut esiin pulpettikirjaa tai piirustusvihkoa? Kai hänellä jo kolmannelle luokalle mennessä on selvinnyt, että odotellessa voi käyttää aikaa näin?
Ei ollut kyse mistään muutamasta minuutista vaan n. 20 minuutista. Se on lapselle pitkä aika odottaa. Opettajana tuntuu, että välillä se 20 minuuttiakaan ei edes riitä, välillä ei ehdi käymään kaikkien oppilaiden luona edes koko tunnin aikana.
Eikä kaikissa luokissa ole mitään pulpettikirjoja tai piirustusvihkoja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oman vuoron odottaminen opitaan yleensä hyvissä ajoin jo päiväkodissa. Ap:n lapsonen on varmaan kotihoidettu, ja äiti on aina heti tehnyt kaiken, mitä lapsi on keksinyt haluta.
Opettaja on pyytänyt lasta odottamaan hetken, koska hänellä on juuri ollut asia kesken toisen oppilaan kanssa ja lisäksi pari muuta on viitannut ensin. Opettaja on halunnut ensin tarkistaa ap:n lapsen laskut, jotta hän tietää, onko korjattavaa vai voiko lapsi tehdä lisätehtäviä. Silti lapsi ei ole kyennyt muutamaa minuuttia odottamaan vuoroaan vaan on mennyt tekemään omin päin mitä sattuu. Miksi lapsi ei ole ottanut esiin pulpettikirjaa tai piirustusvihkoa? Kai hänellä jo kolmannelle luokalle mennessä on selvinnyt, että odotellessa voi käyttää aikaa näin?
Ei ollut kyse mistään muutamasta minuutista vaan n. 20 minuutista. Se on lapselle pitkä aika odottaa. Opettajana tuntuu, että välillä se 20 minuuttiakaan ei edes riitä, välillä ei ehdi käymään kaikkien oppilaiden luona edes koko tunnin aikana.
Eikä kaikissa luokissa ole mitään pulpettikirjoja tai piirustusvihkoja.
Lapsihan ei ollut osannut sanoa, kuinka kauan oli odottanut. Nyt se on ap:n omien sanojen mukaan ollut 20 minuuttia, mikä on pelkkä arvaus. Kyse on yhtä hyvin voinut olla kahdesta minuutista.
Alakoulussa oppilaat ovat samassa luokassa ja heillä on omat pulpetit. Siellä on kirja ja vihko joutohetkiä varten. Joka luokassa on myös hylly ja siellä kirjoja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oman vuoron odottaminen opitaan yleensä hyvissä ajoin jo päiväkodissa. Ap:n lapsonen on varmaan kotihoidettu, ja äiti on aina heti tehnyt kaiken, mitä lapsi on keksinyt haluta.
Opettaja on pyytänyt lasta odottamaan hetken, koska hänellä on juuri ollut asia kesken toisen oppilaan kanssa ja lisäksi pari muuta on viitannut ensin. Opettaja on halunnut ensin tarkistaa ap:n lapsen laskut, jotta hän tietää, onko korjattavaa vai voiko lapsi tehdä lisätehtäviä. Silti lapsi ei ole kyennyt muutamaa minuuttia odottamaan vuoroaan vaan on mennyt tekemään omin päin mitä sattuu. Miksi lapsi ei ole ottanut esiin pulpettikirjaa tai piirustusvihkoa? Kai hänellä jo kolmannelle luokalle mennessä on selvinnyt, että odotellessa voi käyttää aikaa näin?
Ei ollut kyse mistään muutamasta minuutista vaan n. 20 minuutista. Se on lapselle pitkä aika odottaa. Opettajana tuntuu, että välillä se 20 minuuttiakaan ei edes riitä, välillä ei ehdi käymään kaikkien oppilaiden luona edes koko tunnin aikana.
Eikä kaikissa luokissa ole mitään pulpettikirjoja tai piirustusvihkoja.
Lapsihan ei ollut osannut sanoa, kuinka kauan oli odottanut. Nyt se on ap:n omien sanojen mukaan ollut 20 minuuttia, mikä on pelkkä arvaus. Kyse on yhtä hyvin voinut olla kahdesta minuutista.
Alakoulussa oppilaat ovat samassa luokassa ja heillä on omat pulpetit. Siellä on kirja ja vihko joutohetkiä varten. Joka luokassa on myös hylly ja siellä kirjoja.
Se oli lapsen kellosta katsoma aika.
Edelleen, ne käytännöt vaihtelee kovasti koulusta ja luokasta riippuen, onko mitään pulpettikirjoja tai piirustusvihkoja käytössä, saati että käytetäänkö niitä tuollaisiin hetkiin. Joka luokassa ei kyllä nykyään ole kirjahyllyjä, kun ei ole omia luokkiakaan.
Minun luokassani on pulpettikirjat, mutta ne on vain lukutunteja varten. Piirtäminenkin kuuluu vain kuvistunneille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No voi kyynel nyt taas. Opettaja on varmaan ihan rauhallisesti asian oppilaalle sanonut ja sillä piste. Kuka on muka sanonut, että nyt on tapahtunut kauhea juttu? Tuskin opettaja. Mitä muuta ope olisi voinut tehdä kuin vastaisuuden varalle sanoa? Yli 20 oppilaan ryhmässä on tilanne ihan aina se, että kun osa on tehnyt koko tehtävän, osa vasta aloittelee. Opettaja etenee keskiarvon mukaan. Semmoista se on. Älä turhaan itse tee aiheesta valtavaa numeroa.
Mutta onko paras keino tosiaan hoitaa se asia niin, että tokaluokkalaiselle jää tosiaan se käsitys, että hän toimi väärin tehdessään tehtäviä eteenpäin?
No mutta toimihan se lapsi väärin!! Mikä siinä on ettei nykylapsille voi kertoa jos he toimivat väärin, pumpulissa vaan pidetään!
Tuolla edellisellä sivulla on oikein hyvä esimerkki siitä, miten asian olisi voinut hoitaa paremmin. Lukaisepa sieltä.
Niinhän se menee, että opettajien aika menee suurimmaksi osaksi muutamien eniten opettajan aikaa vievien kanssa ja itsenäisesti suoriutuvat jää vähälle huomiolle. Se on ikävää.
On lyhytnäköinen suuntaus, että koko koulua käydään aina vain niiden heikoimpien mukaan. Siinä on riskinä, että muut lapset passivoituvat ja alkavat alisuoriutua, jos aina tunnutaan vaan hidastelevan eteenpäin, eikä haastetta juuri ole. Sitten näiltä lapsilta jää se oma potentiaalinsa käyttämättä.
Enkä nyt puhu edes mistään erityislahjakkaista lapsista, vaan ihan tavallisista asioista kiinnostuneista, ehkä yhdessä tai kahdessa aineessa hyvin tai keskivertoa enemmän innostuneista lapsista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Omat poikani täyttivät työkirjat kannesta kanteen heti ne saatuaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä ainakin opettaja painotti, ettei tehtäviä saa tehdä eteenpäin, koska opettajan on sitten mahdotonta opettaa luokkaa, kun jokainen lapsi on eri sivuilla. Ope on sanonut, että mikäli kaipaa lisähaastetta tehtäviä saa tehdä taaksepäin, eli niitä asioita, joita on käsitelty jo. Jos lapsi tietää ettei tehtäviä saa tehdä eteenpäin, ja kuitenkin tehnyt, niin sittenhän on tehnyt väärin. Ei se ole maailmanloppu vaan ekoilla luokilla opetellaan vielä koulumaailmassa toimimista.
Meilläkin tokaluokkalainen ja tehtävät ovat tosiaan todella helppoja, kuten valtaosalla lapsista.
Ei kannata tehdä nyt asiasta suurempaa kuin mitä se on, tällaista sattuu. Eikä opettaa lapselle että tällaista pitää jäädä vatvomaan ja selvittämään. Tällaisten aloitusten jälkeen alan ymmärtää, että miksi opettajat väsyvät ei pelkästään oppilaisiin, vaan myös vanhempiin.
Onhan se tosiaan hyvä tottua jo ekoilla luokilla siihen, että ei kannata tehdä muuta kuin se vähin mitä on vaadittu, yrittää ei saa ja haasteet ovat pahasta, kannattaa hidastella vaikka tahallaan ettei sitten joudu vaan odottelemaan muita, itseohjautuvuus on pahasta ja parhaiten opettajan huomiota saa olemalla osaamaton.
Eli tilanteessa, jossa jokainen etenee omaan tahtiin, OPSin mukaan ollaan sivulla 15, osa oppilaista on sivuilla, 20, 34, jne ja osa on tekee syksyn aikana koko oppikirjan? Tämäkö on sitten se parempi tapa toimia? Miten ehdotat, että opettaja toimii tässä tilanteessa opetustilanteeesa? Haasteita tulee varmasti koulussa, mutta eka ja tokaluokka on aika haasteetonta kaikille. Siitä ei opettajaa voi oikein syyttää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä ainakin opettaja painotti, ettei tehtäviä saa tehdä eteenpäin, koska opettajan on sitten mahdotonta opettaa luokkaa, kun jokainen lapsi on eri sivuilla. Ope on sanonut, että mikäli kaipaa lisähaastetta tehtäviä saa tehdä taaksepäin, eli niitä asioita, joita on käsitelty jo. Jos lapsi tietää ettei tehtäviä saa tehdä eteenpäin, ja kuitenkin tehnyt, niin sittenhän on tehnyt väärin. Ei se ole maailmanloppu vaan ekoilla luokilla opetellaan vielä koulumaailmassa toimimista.
Meilläkin tokaluokkalainen ja tehtävät ovat tosiaan todella helppoja, kuten valtaosalla lapsista.
Ei kannata tehdä nyt asiasta suurempaa kuin mitä se on, tällaista sattuu. Eikä opettaa lapselle että tällaista pitää jäädä vatvomaan ja selvittämään. Tällaisten aloitusten jälkeen alan ymmärtää, että miksi opettajat väsyvät ei pelkästään oppilaisiin, vaan myös vanhempiin.
Onhan se tosiaan hyvä tottua jo ekoilla luokilla siihen, että ei kannata tehdä muuta kuin se vähin mitä on vaadittu, yrittää ei saa ja haasteet ovat pahasta, kannattaa hidastella vaikka tahallaan ettei sitten joudu vaan odottelemaan muita, itseohjautuvuus on pahasta ja parhaiten opettajan huomiota saa olemalla osaamaton.
Eli tilanteessa, jossa jokainen etenee omaan tahtiin, OPSin mukaan ollaan sivulla 15, osa oppilaista on sivuilla, 20, 34, jne ja osa on tekee syksyn aikana koko oppikirjan? Tämäkö on sitten se parempi tapa toimia? Miten ehdotat, että opettaja toimii tässä tilanteessa opetustilanteeesa? Haasteita tulee varmasti koulussa, mutta eka ja tokaluokka on aika haasteetonta kaikille. Siitä ei opettajaa voi oikein syyttää.
Ei kukaan sellaisesta mitään puhunut.
Niitä suuria osaamiseroja on ekoilla luokilla varmaan juuri matikassa, äikässä ja kielissä. Tietenkään aina ei voi olla mahdollista, että jokainen etenisi asioissa itse omaan tahtiin, mutta on ihan turhaa sekin, että oppilas tottuu opiskelun olevan liian helppoa alusta alkaen. Yleensä esimerkiksi siinä matikassa juuri ne lisätehtävät riittää. On myös ihan turhaa laittaa esimerkiksi englantia kotonaan koko lapsuutensa puhuvalle lapselle vaan niitä ekoja englannintehtäviä, mitä muuta tekee. Niiden lisäksi lapselle voi antaa lisätehtäviä tai jotain haastavampaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä ainakin opettaja painotti, ettei tehtäviä saa tehdä eteenpäin, koska opettajan on sitten mahdotonta opettaa luokkaa, kun jokainen lapsi on eri sivuilla. Ope on sanonut, että mikäli kaipaa lisähaastetta tehtäviä saa tehdä taaksepäin, eli niitä asioita, joita on käsitelty jo. Jos lapsi tietää ettei tehtäviä saa tehdä eteenpäin, ja kuitenkin tehnyt, niin sittenhän on tehnyt väärin. Ei se ole maailmanloppu vaan ekoilla luokilla opetellaan vielä koulumaailmassa toimimista.
Meilläkin tokaluokkalainen ja tehtävät ovat tosiaan todella helppoja, kuten valtaosalla lapsista.
Ei kannata tehdä nyt asiasta suurempaa kuin mitä se on, tällaista sattuu. Eikä opettaa lapselle että tällaista pitää jäädä vatvomaan ja selvittämään. Tällaisten aloitusten jälkeen alan ymmärtää, että miksi opettajat väsyvät ei pelkästään oppilaisiin, vaan myös vanhempiin.
Onhan se tosiaan hyvä tottua jo ekoilla luokilla siihen, että ei kannata tehdä muuta kuin se vähin mitä on vaadittu, yrittää ei saa ja haasteet ovat pahasta, kannattaa hidastella vaikka tahallaan ettei sitten joudu vaan odottelemaan muita, itseohjautuvuus on pahasta ja parhaiten opettajan huomiota saa olemalla osaamaton.
Eli tilanteessa, jossa jokainen etenee omaan tahtiin, OPSin mukaan ollaan sivulla 15, osa oppilaista on sivuilla, 20, 34, jne ja osa on tekee syksyn aikana koko oppikirjan? Tämäkö on sitten se parempi tapa toimia? Miten ehdotat, että opettaja toimii tässä tilanteessa opetustilanteeesa? Haasteita tulee varmasti koulussa, mutta eka ja tokaluokka on aika haasteetonta kaikille. Siitä ei opettajaa voi oikein syyttää.
Ei kukaan sellaisesta mitään puhunut.
Niitä suuria osaamiseroja on ekoilla luokilla varmaan juuri matikassa, äikässä ja kielissä. Tietenkään aina ei voi olla mahdollista, että jokainen etenisi asioissa itse omaan tahtiin, mutta on ihan turhaa sekin, että oppilas tottuu opiskelun olevan liian helppoa alusta alkaen. Yleensä esimerkiksi siinä matikassa juuri ne lisätehtävät riittää. On myös ihan turhaa laittaa esimerkiksi englantia kotonaan koko lapsuutensa puhuvalle lapselle vaan niitä ekoja englannintehtäviä, mitä muuta tekee. Niiden lisäksi lapselle voi antaa lisätehtäviä tai jotain haastavampaa.
Mutta miksi sitten kritisoit sitä, ettei tehtäviä saa tehdä eteenpäin, sehän väistämättä johtaa siihen että koko luokka olisi sitten aivan eri sivuilla? Ekoilla luokilla on isoja eroja osaamisessa ja tarkoitus on tasata niitä eroja, jotta oppilaat ovat tasaväkisessä tilanteessa kun ekat luokat päättyvät ja koulun haastavuus alkaa. Edelleenkin väitän, että ekat luokat ovat helppoja valtaosalle lapsista. Äidinkielessä ekaluokkalaiset jaettiin ryhmiin osaamisen tason mukaan ja saivat itselleen erilaisia läksyjä. Koulupäivät ovat muutenkin lyhyitä, vanhemmatkin voivat tarjota lisähaasteita lapselleen. Ja jos vanhemmat laittavat kotona äidinkielenä tai lähes äidinkielenä englantia puhuvaa lasta tavalliselle luokalle, jossa englanti A1- kielenä niin se on ihan vanhempien oma valinta. Eikä opettajan tarvitse tehdä omaa opetussuunnitelmas tälle yhdelle lapselle Ainakin PK-seudulla on niin paljon mahdollisuuksia enkkupainotteisiin kouluihin, että lapsen voisi laittaa sellaiseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No voi kyynel nyt taas. Opettaja on varmaan ihan rauhallisesti asian oppilaalle sanonut ja sillä piste. Kuka on muka sanonut, että nyt on tapahtunut kauhea juttu? Tuskin opettaja. Mitä muuta ope olisi voinut tehdä kuin vastaisuuden varalle sanoa? Yli 20 oppilaan ryhmässä on tilanne ihan aina se, että kun osa on tehnyt koko tehtävän, osa vasta aloittelee. Opettaja etenee keskiarvon mukaan. Semmoista se on. Älä turhaan itse tee aiheesta valtavaa numeroa.
Mutta onko paras keino tosiaan hoitaa se asia niin, että tokaluokkalaiselle jää tosiaan se käsitys, että hän toimi väärin tehdessään tehtäviä eteenpäin?
Kyllä hän toimi väärin, jos ei ollut lupa tehdä niitä. Ei mielestäni kuitenkaan paha rike.
Vai että ei ollut lupa laskea laskuja. Kuka sellaisia lupia myöntää? Saanko minä laskea, paljonko on viisi plus viisi?
Ei hitto mitä lampaita te olette.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä ainakin opettaja painotti, ettei tehtäviä saa tehdä eteenpäin, koska opettajan on sitten mahdotonta opettaa luokkaa, kun jokainen lapsi on eri sivuilla. Ope on sanonut, että mikäli kaipaa lisähaastetta tehtäviä saa tehdä taaksepäin, eli niitä asioita, joita on käsitelty jo. Jos lapsi tietää ettei tehtäviä saa tehdä eteenpäin, ja kuitenkin tehnyt, niin sittenhän on tehnyt väärin. Ei se ole maailmanloppu vaan ekoilla luokilla opetellaan vielä koulumaailmassa toimimista.
Meilläkin tokaluokkalainen ja tehtävät ovat tosiaan todella helppoja, kuten valtaosalla lapsista.
Ei kannata tehdä nyt asiasta suurempaa kuin mitä se on, tällaista sattuu. Eikä opettaa lapselle että tällaista pitää jäädä vatvomaan ja selvittämään. Tällaisten aloitusten jälkeen alan ymmärtää, että miksi opettajat väsyvät ei pelkästään oppilaisiin, vaan myös vanhempiin.
Onhan se tosiaan hyvä tottua jo ekoilla luokilla siihen, että ei kannata tehdä muuta kuin se vähin mitä on vaadittu, yrittää ei saa ja haasteet ovat pahasta, kannattaa hidastella vaikka tahallaan ettei sitten joudu vaan odottelemaan muita, itseohjautuvuus on pahasta ja parhaiten opettajan huomiota saa olemalla osaamaton.
Eli tilanteessa, jossa jokainen etenee omaan tahtiin, OPSin mukaan ollaan sivulla 15, osa oppilaista on sivuilla, 20, 34, jne ja osa on tekee syksyn aikana koko oppikirjan? Tämäkö on sitten se parempi tapa toimia? Miten ehdotat, että opettaja toimii tässä tilanteessa opetustilanteeesa? Haasteita tulee varmasti koulussa, mutta eka ja tokaluokka on aika haasteetonta kaikille. Siitä ei opettajaa voi oikein syyttää.
Ei kukaan sellaisesta mitään puhunut.
Niitä suuria osaamiseroja on ekoilla luokilla varmaan juuri matikassa, äikässä ja kielissä. Tietenkään aina ei voi olla mahdollista, että jokainen etenisi asioissa itse omaan tahtiin, mutta on ihan turhaa sekin, että oppilas tottuu opiskelun olevan liian helppoa alusta alkaen. Yleensä esimerkiksi siinä matikassa juuri ne lisätehtävät riittää. On myös ihan turhaa laittaa esimerkiksi englantia kotonaan koko lapsuutensa puhuvalle lapselle vaan niitä ekoja englannintehtäviä, mitä muuta tekee. Niiden lisäksi lapselle voi antaa lisätehtäviä tai jotain haastavampaa.
Mutta miksi sitten kritisoit sitä, ettei tehtäviä saa tehdä eteenpäin, sehän väistämättä johtaa siihen että koko luokka olisi sitten aivan eri sivuilla? Ekoilla luokilla on isoja eroja osaamisessa ja tarkoitus on tasata niitä eroja, jotta oppilaat ovat tasaväkisessä tilanteessa kun ekat luokat päättyvät ja koulun haastavuus alkaa. Edelleenkin väitän, että ekat luokat ovat helppoja valtaosalle lapsista. Äidinkielessä ekaluokkalaiset jaettiin ryhmiin osaamisen tason mukaan ja saivat itselleen erilaisia läksyjä. Koulupäivät ovat muutenkin lyhyitä, vanhemmatkin voivat tarjota lisähaasteita lapselleen. Ja jos vanhemmat laittavat kotona äidinkielenä tai lähes äidinkielenä englantia puhuvaa lasta tavalliselle luokalle, jossa englanti A1- kielenä niin se on ihan vanhempien oma valinta. Eikä opettajan tarvitse tehdä omaa opetussuunnitelmas tälle yhdelle lapselle Ainakin PK-seudulla on niin paljon mahdollisuuksia enkkupainotteisiin kouluihin, että lapsen voisi laittaa sellaiseen.
Kukaan ei ole missään vaiheessa kannustanut mitään sellaista ajatusta, että jokainen oppilas saisi luvan kanssa tehdä tehtäviä eteenpäin täysin omaan tahtiin, ja että se olisi opetuksen perusidea.
Sen sijaan sitä tapaa, miten ap:n lapsen opettaja reagoi tilanteeseen on kyllä kritisoitu. Tuon olisi tosiaan voinut hoitaa varsinkin lapsen kannalta paremmin. Keskustella lapsen kanssa lasta syyllistämättä ja esimerkiksi selvittää, miten ja mistä olisi mahdollisuus saada lisätehtäviä. Opettajallekin oli ihan hyvä muistutus, että niitä lisätehtäviä kannattaisi tosiaan olla varalla, ettei syntyisi tuollaisia tilanteita, missä osa luokkaa odottaa kyllästyneenä opettajaa tarkistamaan samalla, kun osan vielä puurtaessa opettaja seisoo tai istuu niiden osan vieressä ja maanittelee niitä ottamaan kynän käteen ja edes aloittamaan tehtävien tekemisen. Saati ettei oppituntien kaava aina menisi noin.
Mitä tarkoitat sillä, että ekoilla luokilla onkin tarkoitus tasata lasten välisiä osaamiseroja?
Täällä päin ei myöskään ole jaettu lapsia mihinkään ryhmiin osaamisen tason mukaan missään aineessa. Vaikka vanhemmat tarjoaisi lisähaasteita lapselle kotona, niin edelleen se ongelma jatkuisi siellä koulussa. Sinulla taitaa olla myös vähän vanha käsitys henkilökohtaisista opetussuunnitelmista. Nykyäänhän sellaisia tai niitä vastaavia tehdään jo varhaiskasvatuksesta alkaen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä ainakin opettaja painotti, ettei tehtäviä saa tehdä eteenpäin, koska opettajan on sitten mahdotonta opettaa luokkaa, kun jokainen lapsi on eri sivuilla. Ope on sanonut, että mikäli kaipaa lisähaastetta tehtäviä saa tehdä taaksepäin, eli niitä asioita, joita on käsitelty jo. Jos lapsi tietää ettei tehtäviä saa tehdä eteenpäin, ja kuitenkin tehnyt, niin sittenhän on tehnyt väärin. Ei se ole maailmanloppu vaan ekoilla luokilla opetellaan vielä koulumaailmassa toimimista.
Meilläkin tokaluokkalainen ja tehtävät ovat tosiaan todella helppoja, kuten valtaosalla lapsista.
Ei kannata tehdä nyt asiasta suurempaa kuin mitä se on, tällaista sattuu. Eikä opettaa lapselle että tällaista pitää jäädä vatvomaan ja selvittämään. Tällaisten aloitusten jälkeen alan ymmärtää, että miksi opettajat väsyvät ei pelkästään oppilaisiin, vaan myös vanhempiin.
Onhan se tosiaan hyvä tottua jo ekoilla luokilla siihen, että ei kannata tehdä muuta kuin se vähin mitä on vaadittu, yrittää ei saa ja haasteet ovat pahasta, kannattaa hidastella vaikka tahallaan ettei sitten joudu vaan odottelemaan muita, itseohjautuvuus on pahasta ja parhaiten opettajan huomiota saa olemalla osaamaton.
Eli tilanteessa, jossa jokainen etenee omaan tahtiin, OPSin mukaan ollaan sivulla 15, osa oppilaista on sivuilla, 20, 34, jne ja osa on tekee syksyn aikana koko oppikirjan? Tämäkö on sitten se parempi tapa toimia? Miten ehdotat, että opettaja toimii tässä tilanteessa opetustilanteeesa? Haasteita tulee varmasti koulussa, mutta eka ja tokaluokka on aika haasteetonta kaikille. Siitä ei opettajaa voi oikein syyttää.
Ei kukaan sellaisesta mitään puhunut.
Niitä suuria osaamiseroja on ekoilla luokilla varmaan juuri matikassa, äikässä ja kielissä. Tietenkään aina ei voi olla mahdollista, että jokainen etenisi asioissa itse omaan tahtiin, mutta on ihan turhaa sekin, että oppilas tottuu opiskelun olevan liian helppoa alusta alkaen. Yleensä esimerkiksi siinä matikassa juuri ne lisätehtävät riittää. On myös ihan turhaa laittaa esimerkiksi englantia kotonaan koko lapsuutensa puhuvalle lapselle vaan niitä ekoja englannintehtäviä, mitä muuta tekee. Niiden lisäksi lapselle voi antaa lisätehtäviä tai jotain haastavampaa.
Mutta miksi sitten kritisoit sitä, ettei tehtäviä saa tehdä eteenpäin, sehän väistämättä johtaa siihen että koko luokka olisi sitten aivan eri sivuilla? Ekoilla luokilla on isoja eroja osaamisessa ja tarkoitus on tasata niitä eroja, jotta oppilaat ovat tasaväkisessä tilanteessa kun ekat luokat päättyvät ja koulun haastavuus alkaa. Edelleenkin väitän, että ekat luokat ovat helppoja valtaosalle lapsista. Äidinkielessä ekaluokkalaiset jaettiin ryhmiin osaamisen tason mukaan ja saivat itselleen erilaisia läksyjä. Koulupäivät ovat muutenkin lyhyitä, vanhemmatkin voivat tarjota lisähaasteita lapselleen. Ja jos vanhemmat laittavat kotona äidinkielenä tai lähes äidinkielenä englantia puhuvaa lasta tavalliselle luokalle, jossa englanti A1- kielenä niin se on ihan vanhempien oma valinta. Eikä opettajan tarvitse tehdä omaa opetussuunnitelmas tälle yhdelle lapselle Ainakin PK-seudulla on niin paljon mahdollisuuksia enkkupainotteisiin kouluihin, että lapsen voisi laittaa sellaiseen.
Kukaan ei ole missään vaiheessa kannustanut mitään sellaista ajatusta, että jokainen oppilas saisi luvan kanssa tehdä tehtäviä eteenpäin täysin omaan tahtiin, ja että se olisi opetuksen perusidea.
Sen sijaan sitä tapaa, miten ap:n lapsen opettaja reagoi tilanteeseen on kyllä kritisoitu. Tuon olisi tosiaan voinut hoitaa varsinkin lapsen kannalta paremmin. Keskustella lapsen kanssa lasta syyllistämättä ja esimerkiksi selvittää, miten ja mistä olisi mahdollisuus saada lisätehtäviä. Opettajallekin oli ihan hyvä muistutus, että niitä lisätehtäviä kannattaisi tosiaan olla varalla, ettei syntyisi tuollaisia tilanteita, missä osa luokkaa odottaa kyllästyneenä opettajaa tarkistamaan samalla, kun osan vielä puurtaessa opettaja seisoo tai istuu niiden osan vieressä ja maanittelee niitä ottamaan kynän käteen ja edes aloittamaan tehtävien tekemisen. Saati ettei oppituntien kaava aina menisi noin.
Mitä tarkoitat sillä, että ekoilla luokilla onkin tarkoitus tasata lasten välisiä osaamiseroja?
Täällä päin ei myöskään ole jaettu lapsia mihinkään ryhmiin osaamisen tason mukaan missään aineessa. Vaikka vanhemmat tarjoaisi lisähaasteita lapselle kotona, niin edelleen se ongelma jatkuisi siellä koulussa. Sinulla taitaa olla myös vähän vanha käsitys henkilökohtaisista opetussuunnitelmista. Nykyäänhän sellaisia tai niitä vastaavia tehdään jo varhaiskasvatuksesta alkaen.
No kyllähän monessa viestissä on ihmetelty, ettei mitä pahaa siinä on, että tehtävät tehdään etukäteen. Ja jos lapsi on tiennyt, ettei näin saa tehdä ja on tehnyt kuitenkin niin sitten on tehnyt väärin. Ei sen kummallisempaa ole. Mehän emme tiedä muusta, onko lisätehtäviä tms ollut tarjolla. No tarkoitin, että ekalla luokalla tasataan oppimisen eroja esim. lukemisen suhteen, niin että kaikki oppisivat lukemaan, ja vaikka matikassa että kaikki pääsisivät samaan pisteeseen. Näissä kun on paljon eroja, eikä se tarkoita, jos osaa vaikke lukea ja laskea sujuvasti ennen koulun aloitusta, että kyseessä olisi joku superlahjakkuus. No en tiedä mitään mistään henkilökohtaisesta opetussuunnitelmista, enkä niin ole väittänytkään.
Ja edellinen jatkaa, jos sinulla on linkki liittyen henkilökohtaiseen opetussuunitelmaan niin otan sen vastaan. Yksilöllinen varhaiskasvatussuunnitelma on ihan eri asia.
Tiesittehän, että opetuksen resursseista vastaa opetuksen järjestäjä. Ope voi antaa lisätehtäviä, mikäli kunta/kaupunki on suostunut hankkimaan sellaista materiaalia, josta saa laillisesti tehtäviä kopioida. Pulpettikirjat, piirrustusvihot jne. ovat myös sellaisia materiaaleja, jotka löytyvät vain, jos opetuksenjärjestäjä on niitä hankkinut. Luvattomasta monistelusta saa sakot. Sähköisiä vempeleitä on vain, jos opetuksen järjestäjä on sellaiset hommannut.
T:Ope, joka joutui ostamaan omalla rahalla lyijykynät viime syksynä. Keräsin ne takaisin, kun kaupungin ostamat kynät saapuivat lokakuussa.
Yhdessä koulussa edettin matikassa omaan tahtiin. Myöhemmin kokeiden yhteydessä paljastui, että oppilaat olivat keskenään kehittäneet ihan oman matikan, kun eivät olleet ymmärtäneet kirjaa oikein. Tuo oma matikka ei valitettavasti johtanut oikeisiin tuloksiin ja siitä pois oppiminen vei vuoden.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä ainakin opettaja painotti, ettei tehtäviä saa tehdä eteenpäin, koska opettajan on sitten mahdotonta opettaa luokkaa, kun jokainen lapsi on eri sivuilla. Ope on sanonut, että mikäli kaipaa lisähaastetta tehtäviä saa tehdä taaksepäin, eli niitä asioita, joita on käsitelty jo. Jos lapsi tietää ettei tehtäviä saa tehdä eteenpäin, ja kuitenkin tehnyt, niin sittenhän on tehnyt väärin. Ei se ole maailmanloppu vaan ekoilla luokilla opetellaan vielä koulumaailmassa toimimista.
Meilläkin tokaluokkalainen ja tehtävät ovat tosiaan todella helppoja, kuten valtaosalla lapsista.
Ei kannata tehdä nyt asiasta suurempaa kuin mitä se on, tällaista sattuu. Eikä opettaa lapselle että tällaista pitää jäädä vatvomaan ja selvittämään. Tällaisten aloitusten jälkeen alan ymmärtää, että miksi opettajat väsyvät ei pelkästään oppilaisiin, vaan myös vanhempiin.
Onhan se tosiaan hyvä tottua jo ekoilla luokilla siihen, että ei kannata tehdä muuta kuin se vähin mitä on vaadittu, yrittää ei saa ja haasteet ovat pahasta, kannattaa hidastella vaikka tahallaan ettei sitten joudu vaan odottelemaan muita, itseohjautuvuus on pahasta ja parhaiten opettajan huomiota saa olemalla osaamaton.
Oma-aloitteiset, itseohjautuvatja ominpäin tekevät saattavat sitten aikuisena työelämässä saada aikaa pahoja vahinkoja, jos eivät oikeasti tiedä mitä ovat tekemässä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oman vuoron odottaminen opitaan yleensä hyvissä ajoin jo päiväkodissa. Ap:n lapsonen on varmaan kotihoidettu, ja äiti on aina heti tehnyt kaiken, mitä lapsi on keksinyt haluta.
Opettaja on pyytänyt lasta odottamaan hetken, koska hänellä on juuri ollut asia kesken toisen oppilaan kanssa ja lisäksi pari muuta on viitannut ensin. Opettaja on halunnut ensin tarkistaa ap:n lapsen laskut, jotta hän tietää, onko korjattavaa vai voiko lapsi tehdä lisätehtäviä. Silti lapsi ei ole kyennyt muutamaa minuuttia odottamaan vuoroaan vaan on mennyt tekemään omin päin mitä sattuu. Miksi lapsi ei ole ottanut esiin pulpettikirjaa tai piirustusvihkoa? Kai hänellä jo kolmannelle luokalle mennessä on selvinnyt, että odotellessa voi käyttää aikaa näin?
Ei ollut kyse mistään muutamasta minuutista vaan n. 20 minuutista. Se on lapselle pitkä aika odottaa. Opettajana tuntuu, että välillä se 20 minuuttiakaan ei edes riitä, välillä ei ehdi käymään kaikkien oppilaiden luona edes koko tunnin aikana.
Eikä kaikissa luokissa ole mitään pulpettikirjoja tai piirustusvihkoja.
Ap ei kertonut, miten opettaja on käsitellyt asiaa lapsen kanssa. Ap ei myöskään kertonut, oliko kyseessä yksittäinen kerta, vai joutuuko apua odottamaan aina.
Oman vuoron odottaminen opitaan yleensä hyvissä ajoin jo päiväkodissa. Ap:n lapsonen on varmaan kotihoidettu, ja äiti on aina heti tehnyt kaiken, mitä lapsi on keksinyt haluta.
Opettaja on pyytänyt lasta odottamaan hetken, koska hänellä on juuri ollut asia kesken toisen oppilaan kanssa ja lisäksi pari muuta on viitannut ensin. Opettaja on halunnut ensin tarkistaa ap:n lapsen laskut, jotta hän tietää, onko korjattavaa vai voiko lapsi tehdä lisätehtäviä. Silti lapsi ei ole kyennyt muutamaa minuuttia odottamaan vuoroaan vaan on mennyt tekemään omin päin mitä sattuu. Miksi lapsi ei ole ottanut esiin pulpettikirjaa tai piirustusvihkoa? Kai hänellä jo kolmannelle luokalle mennessä on selvinnyt, että odotellessa voi käyttää aikaa näin?