Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Suomi saisi hävetä sitä, että täällä kuolee suhteessa eniten alle 25-vuotiaita nuoria huumeisiin koko Euroopassa.

Vierailija
09.09.2022 |

Täällä ei välitetä lapsista ja nuorista lainkaan, vaan heidät häädetään kaduille jossa joutuvat hyväksikäytetyiksi. Kuolevat sitten yliannostuksiin. Olemme täydellinen Neuvostoliitto vieläkin.

https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/suomessa-kuolee-huumeisiin-suhteess…

Kommentit (106)

Vierailija
81/106 |
09.09.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Käytön ja hallussapidon dekriminalisaatio sekä käyttäjän hoitoonohjaus olisivat paljon parempia keinoja huumeongelman käsittelyyn kuin poliisirekisterimerkinnät, sakot tai vankeusrangaistukset. Tämä on nähty esimerkiksi Portugalissa.

Vierailija
82/106 |
09.09.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vanhemmuutta tulisi tukea nykyistä enemmän. Olen sitä mieltä että vanhemmilla on liian vähän aikaa lapsilleen. Yhteiskunta on nykyään hyvin suorituskeskeinen, ja työelämä vaatii niin paljon että se yksin uuvuttaa vanhemmat. Vähä vapaa-aika menee pakollisiin kotitöihin ja palautumiseen, eikä riitäkään! Ei ole kyse siitä, etteivätkö vanhemmat haluaisi panostaa lapsiinsa, mutta voimavarat ja aika eivät yksinkertaisesti riitä. Lapsiltakin vaaditaan huimasti enemmän kuin menneinä vuosikymmeninä. Koulussa ryhmäkoot ovat isoja ja yhä enemmän vaaditaan pärjäämistä ja itseohjautuvuutta jo pienestä pitäen. Lapset kypsyvät eritahtiin, ja hitaammat jäävät helposti ilman tarvitsemaansa tukea, jolloin alkavat oireilla, ja vanhempia syyllistetään kun koulussa tulee ongelmia tai läksyt on tekemättä. Tottakai vanhemmat kuormittuvat kun negatiivista palautetta tulee. Heillä ei kuitenkaan ole voimavaroja rakentavasti auttaa lastaan, vaan keinot ovat usein moitteet ja käskyt että kunnolla on oltava. Ehkä jonkinlaiset rangaistuksetkin. Lapsi saa siis epäonnistumisen ja huonouden kokemuksen sekä koulussa että kotona, ja alkaa nähdä itsensä huonona ja tyhmänä. Se ruokkii tietysti käytösongelmia ja motivaationpuutetta, ja asiat menevät yhä pahemmin solmuun. Yhtä yksittäistä ratkaisua mikä korjaisi kaiken ei varmastikaan ole, mutta työelämän keventäminen joka lisäisi vanhempien jaksamista olla läsnä lapsilleen, olisi aivan varmasti suuri apu. Valitettavasti harvalla on mahdollisuus tehdä lyhennettyä työpäivää tai -työviikkoa. Tässä tarvittaisiin koko yhteiskunnan asennemuutosta ja tukea kyllä. Uskon vahvasti että ajanmyötä tällaiset välillisesti lapsiin kohdistuvat tukikeinot tukemalla vanhempia, tuottaisivat parhaan tuloksen. Lisäksi kouluihin tarvitaan nykyistä enemmän resursseja. Ainakin pk-seudulla on tällähetkellä ihan luokattoman huono tilanne mm koulupsykologien ja kuraattorin suhteen. Nämä palvelut pitäisi ehdottomasti olla kaikissa kouluissa saatavilla, eik- pahotteeksi olisi jos kouluissa olisi myös lastenpsykiatrinen sairaanhoitaja, joka voisi kiertää luokissa seurailemassa jotta päästäisiin nopeasti puuttumaan jos tilanne näyttää jonkun lapsen kohdalla huolestuttavalta.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
83/106 |
09.09.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä. Ja samaan aikaan moralisoijat öyhöttävät niitä toimia vastaan (mm käyttöhuoneet, dekriminalisointi, faktapohjainen huumevalistus), joilla suunta saataisiin käännettyä.

Kerro yksityiskohtaisesti miten nuo toimet vähentävät narkkausta ja siitä aiheutuvaa rikollisuutta? Päinvastoin, ne lisää sitä. Huumevalistusta saa tälläkin hetkellä mistä tahansa, jos osaa avata netin tai soittaa puhelimella.

En ole se, jolle vastasit.

Tehoaako se valistus, ja jaksetaanko tieto kaivaa?

Vai löytyykö nuorille parempi tieto vaikutusvaltaisten ihmisten sometileiltä?

Tai vauvapalstalta, jossa "boomerit" sanoo soso ja loput postaa viihdekäytön hienoutta, kun siitä ei edes tule krapulaa?

Nämä vanhat valistus-ja rankaisukeinot on tehottomia ja käyttäjämäärät senkun kasvaa.

Jotain muuta pitäisi edes yrittää. Olin ensin käyttöhuoneita vastaan, muutin mieleni kun mietin asiaa.

Siellä käyttöhuoneessa on valvonta. Siellä on myös sosiaalityöntekijöitä ja toivottavasti kokemusasiantuntijoita ja päihde-mt-työntekijöitä. He pystyvät puhumaan niille, jotka ei osaa/halua hakea tietoa netistä. He voivat auttaa henkilökohtaisesti, he voivat antaa toivoa muutoksen mahdollisuudesta. Sitten jos olisi vielä hoitopaikkoja.

Faktapohjaista huumevalistusta: Olisi ihan mukavaa, jos ns. viihdekäyttöä ei hehkutettaisi niin kovasti. Sillä on vaikutusta niihin, joilla on sukurasitteena taipumus riippuvuuksiin. Suurella osalla suomalaisista on. (Alkoholismi, narkomania, pakko-oireinen siivous, työnarkomania, syömishäiriö, samaa eri paketeissa.)

Kaikki viihdekäyttäjät ei mene pohjalle, totta. Kaikki pohjalla olijat ja huumeisiin kuolleet on aloittaneet viihdekäytöllä. Kukaan absolutisti ei ole päihdekoukussa.

Vierailija
84/106 |
09.09.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Heikot sortuu elon tiellä.  Ehkä pitäisi miettiä minkä takia ne alkavat käyttämään huumeita. Sehän se isoin ongelma on.

Mikä merkitys on raaistuneella yhteiskunnalla? Yksi ihminen tekee kestostressissä sen määrän, minkä ennen teki viisi ihmistä. Loput neljä on työttöminä ja näköalattomina sen yhden elätettävänä. Stressaantunut työmuurahainen vetää piristeitä jaksaakseen ja unilääkkeitä nukkuakseen, loput vetää mielialalääkkeitä.

Lapset kasvatetaan laadukkaissa varhaiskasvattamoissa, joissa suomea huonosti osaavat virikkeistävät heitä. Kun lapset ovat kouluikäisiä, päihteet ovat jo hyvinkin saatavilla, psykiatriset hoitopaikat ei. 15 v on jo vanha aloittaja, on paljon nuorempia.

Vierailija
85/106 |
09.09.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suomi ei ole hyvinvointi valtio. Paljon kärsimystä mielummin kuolisin pois.

Liian helpolla täällä elellään, ei mitään vastuuta itsestään ja lapsistaan.

Jep, samaa mieltä. Ensin hävisi yhteisöllinen vastuu, ihmiset ei enää auttaneet ja tukeneet toisiaan, kun se on liian vaikeaa. Hyvinvointivaltio romutettiin.

Nyt aletaan huomata, ettei kukaan oikein pärjää yksinään ja huono-osaisten haukkuminen ei heitä paranna.

Yhteiskunta ollaan me kaikki ihan itse, osana koko porukkaa. Yhteiskunta ei tarkoita pelkkää tulonsiirtoa niille, joita hyväosaisemmat pitää luusereina. Se tarkoittaa tosiaan sitä, että me kaikki ollaan itsemme ja lastemme lisäksi vastuussa myös kaikista muista.

Miten me ollaan hoidettu asiat nyt 2000-luvulla? Onko ihmiset onnellisia, onko suurimmalle osalle sopivasti töitä? Onko päihderiippuvuudet hyvässä hoidossa? Onko kaikilla katto pään päällä, ja riittääkö omat tulot siihen ja ruokaan? Onko toimiva terveydenhoito, hyvä vanhuus ja apuja mielenterveyshuoliin? Saako ihmiset oppia koko ikänsä, tekeekö työnsä hyvin ja iloisena, ne joilla on töitä? Autetaanko me niitä jotka tarvii apua, ja saadaanko me itse apua jos tarvitaan?

Vierailija
86/106 |
09.09.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Miksi se on valtion vika, jos omat vanhemmat eivät ole osanneet hoitaa tonttiaan oikein? Just oikeen tyypillistä vastuutonta ajattelua. Dorka. Lupaa ettet tee yhtäkään lasta, ennenkuin kasvat aikuiseksi ja tajuat että SINUN OMILLA TEOILLASI on ne kauaskantoisimmat seuraukset jälkeläisiisi.

Tämä.

Ongelmaisten vähäjärkisten mielissä kaikki vika on aina yhteiskunnassa, ja heidän omilla teoillaan tai tekemättömyydellään ei ole tietenkään mitään vaikutusta.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
87/106 |
09.09.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä häpeämistä tuossa on?

Kuollut narkkari on hyvä narkkari.

Tiedätkö, että väkivaltaan yllyttäminen on kielletty palstan säännöissä?

Niin, olet huolissasi asiasta vain silloin, kun kirjoittajana on joku muu kuin sinä itse. 👍

Vierailija
88/106 |
09.09.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi se on valtion vika, jos omat vanhemmat eivät ole osanneet hoitaa tonttiaan oikein? Just oikeen tyypillistä vastuutonta ajattelua. Dorka. Lupaa ettet tee yhtäkään lasta, ennenkuin kasvat aikuiseksi ja tajuat että SINUN OMILLA TEOILLASI on ne kauaskantoisimmat seuraukset jälkeläisiisi.

Tämä.

Ongelmaisten vähäjärkisten mielissä kaikki vika on aina yhteiskunnassa, ja heidän omilla teoillaan tai tekemättömyydellään ei ole tietenkään mitään vaikutusta.

Yhteiskunta on me. Onko meillä velvollisuus auttaa? Onko meillä oikeus saada apua? Jos jäisit auton alle suojatiellä, pitäiskö meidän auttaa sinua? Jos masentuisit tai sairastuisit psykoosiin, olisko meillä velvollisuus auttaa? Onko sinulla oikeus odottaa apua tarvittaessa, ja oikeanlaista apua?

Kun sinulla on tarpeeksi rahaa, ymmärrät ettei sua auta ongelmissa pelkkä raha. Se jolla ei ole rahaa tarpeeksi edes ruokaan saati siisteihin vaatteisiin, ymmärtää että ei pääse edes töihin.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
89/106 |
09.09.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä. Ja samaan aikaan moralisoijat öyhöttävät niitä toimia vastaan (mm käyttöhuoneet, dekriminalisointi, faktapohjainen huumevalistus), joilla suunta saataisiin käännettyä.

Kerro yksityiskohtaisesti miten nuo toimet vähentävät narkkausta ja siitä aiheutuvaa rikollisuutta? Päinvastoin, ne lisää sitä. Huumevalistusta saa tälläkin hetkellä mistä tahansa, jos osaa avata netin tai soittaa puhelimella.

En ole se, jolle vastasit.

Tehoaako se valistus, ja jaksetaanko tieto kaivaa?

Vai löytyykö nuorille parempi tieto vaikutusvaltaisten ihmisten sometileiltä?

Tai vauvapalstalta, jossa "boomerit" sanoo soso ja loput postaa viihdekäytön hienoutta, kun siitä ei edes tule krapulaa?

Nämä vanhat valistus-ja rankaisukeinot on tehottomia ja käyttäjämäärät senkun kasvaa.

Jotain muuta pitäisi edes yrittää. Olin ensin käyttöhuoneita vastaan, muutin mieleni kun mietin asiaa.

Siellä käyttöhuoneessa on valvonta. Siellä on myös sosiaalityöntekijöitä ja toivottavasti kokemusasiantuntijoita ja päihde-mt-työntekijöitä. He pystyvät puhumaan niille, jotka ei osaa/halua hakea tietoa netistä. He voivat auttaa henkilökohtaisesti, he voivat antaa toivoa muutoksen mahdollisuudesta. Sitten jos olisi vielä hoitopaikkoja.

Faktapohjaista huumevalistusta: Olisi ihan mukavaa, jos ns. viihdekäyttöä ei hehkutettaisi niin kovasti. Sillä on vaikutusta niihin, joilla on sukurasitteena taipumus riippuvuuksiin. Suurella osalla suomalaisista on. (Alkoholismi, narkomania, pakko-oireinen siivous, työnarkomania, syömishäiriö, samaa eri paketeissa.)

Kaikki viihdekäyttäjät ei mene pohjalle, totta. Kaikki pohjalla olijat ja huumeisiin kuolleet on aloittaneet viihdekäytöllä. Kukaan absolutisti ei ole päihdekoukussa.

Miksi käyttöhuoneissa käyttävät haluaisivat lopettaa? Huumeethan olisi laillisia ja niiden käyttämiseen on luotu vielä otolliset olosuhteet. No, yritetään nyt tätäkin ja ihmetellään sitten, miksi käyttäjien ja kuolleiden määrä lisääntyy räjähdysmäisesti. Lopputulos on jo etukäteen tiedossa, mutta ilmeisesti yhteiskunnalla on varaa laittaa rahaa tällaiseenkin turhuuteen.

Vierailija
90/106 |
09.09.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Suomessa menee kaikki pieleen tällä hetlkellä. On mennyt jo vuosia. Ongelmiin ei puututa, vaan ne vaietaan.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
91/106 |
09.09.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vanhemmuutta tulisi tukea nykyistä enemmän. Olen sitä mieltä että vanhemmilla on liian vähän aikaa lapsilleen. Yhteiskunta on nykyään hyvin suorituskeskeinen, ja työelämä vaatii niin paljon että se yksin uuvuttaa vanhemmat. Vähä vapaa-aika menee pakollisiin kotitöihin ja palautumiseen, eikä riitäkään! Ei ole kyse siitä, etteivätkö vanhemmat haluaisi panostaa lapsiinsa, mutta voimavarat ja aika eivät yksinkertaisesti riitä. Lapsiltakin vaaditaan huimasti enemmän kuin menneinä vuosikymmeninä. Koulussa ryhmäkoot ovat isoja ja yhä enemmän vaaditaan pärjäämistä ja itseohjautuvuutta jo pienestä pitäen. Lapset kypsyvät eritahtiin, ja hitaammat jäävät helposti ilman tarvitsemaansa tukea, jolloin alkavat oireilla, ja vanhempia syyllistetään kun koulussa tulee ongelmia tai läksyt on tekemättä. Tottakai vanhemmat kuormittuvat kun negatiivista palautetta tulee. Heillä ei kuitenkaan ole voimavaroja rakentavasti auttaa lastaan, vaan keinot ovat usein moitteet ja käskyt että kunnolla on oltava. Ehkä jonkinlaiset rangaistuksetkin. Lapsi saa siis epäonnistumisen ja huonouden kokemuksen sekä koulussa että kotona, ja alkaa nähdä itsensä huonona ja tyhmänä. Se ruokkii tietysti käytösongelmia ja motivaationpuutetta, ja asiat menevät yhä pahemmin solmuun. Yhtä yksittäistä ratkaisua mikä korjaisi kaiken ei varmastikaan ole, mutta työelämän keventäminen joka lisäisi vanhempien jaksamista olla läsnä lapsilleen, olisi aivan varmasti suuri apu. Valitettavasti harvalla on mahdollisuus tehdä lyhennettyä työpäivää tai -työviikkoa. Tässä tarvittaisiin koko yhteiskunnan asennemuutosta ja tukea kyllä. Uskon vahvasti että ajanmyötä tällaiset välillisesti lapsiin kohdistuvat tukikeinot tukemalla vanhempia, tuottaisivat parhaan tuloksen. Lisäksi kouluihin tarvitaan nykyistä enemmän resursseja. Ainakin pk-seudulla on tällähetkellä ihan luokattoman huono tilanne mm koulupsykologien ja kuraattorin suhteen. Nämä palvelut pitäisi ehdottomasti olla kaikissa kouluissa saatavilla, eik- pahotteeksi olisi jos kouluissa olisi myös lastenpsykiatrinen sairaanhoitaja, joka voisi kiertää luokissa seurailemassa jotta päästäisiin nopeasti puuttumaan jos tilanne näyttää jonkun lapsen kohdalla huolestuttavalta.

Jospa vanhemmat aloittaisivat siitä ettei erottaisi heti lasten syntymän jälkeen ja seuraavissa suhteissa väännettäisi ankkurilapsia sinne tänne unohtaen ne entisten suhteiden lapset. Näitä laitoksiin hylättyjä nuoria on nykyään paljon. Mutta tätähän ei saa ääneen sanoa, koska tulee paha mieli ja huono omatunto näille vastuuttomille sikiäjille.

Vierailija
92/106 |
09.09.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Käytön ja hallussapidon dekriminalisaatio sekä käyttäjän hoitoonohjaus olisivat paljon parempia keinoja huumeongelman käsittelyyn kuin poliisirekisterimerkinnät, sakot tai vankeusrangaistukset. Tämä on nähty esimerkiksi Portugalissa.

Ei noiden toimien tarvitse tai kuulu poissulkea toisiaan.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
93/106 |
09.09.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä. Ja samaan aikaan moralisoijat öyhöttävät niitä toimia vastaan (mm käyttöhuoneet, dekriminalisointi, faktapohjainen huumevalistus), joilla suunta saataisiin käännettyä.

Kerro yksityiskohtaisesti miten nuo toimet vähentävät narkkausta ja siitä aiheutuvaa rikollisuutta? Päinvastoin, ne lisää sitä. Huumevalistusta saa tälläkin hetkellä mistä tahansa, jos osaa avata netin tai soittaa puhelimella.

En ole se, jolle vastasit.

Tehoaako se valistus, ja jaksetaanko tieto kaivaa?

Vai löytyykö nuorille parempi tieto olovaikutusvaltaisten ihmisten sometileiltä?

Tai vauvapalstalta, jossa "boomerit" sanoo soso ja loput postaa viihdekäytön hienoutta, kun siitä ei edes tule krapulaa?

Nämä vanhat valistus-ja rankaisukeinot on tehottomia ja käyttäjämäärät senkun kasvaa.

Jotain muuta pitäisi edes yrittää. Olin ensin käyttöhuoneita vastaan, muutin mieleni kun mietin asiaa.

Siellä käyttöhuoneessa on valvonta. Siellä on myös sosiaalityöntekijöitä ja toivottavasti kokemusasiantuntijoita ja päihde-mt-työntekijöitä. He pystyvät puhumaan niille, jotka ei osaa/halua hakea tietoa netistä. He voivat auttaa henkilökohtaisesti, he voivat antaa toivoa muutoksen mahdollisuudesta. Sitten jos olisi vielä hoitopaikkoja.

Faktapohjaista huumevalistusta: Olisi ihan mukavaa, jos ns. viihdekäyttöä ei hehkutettaisi niin kovasti. Sillä on vaikutusta niihin, joilla on sukurasitteena taipumus riippuvuuksiin. Suurella osalla suomalaisista on. (Alkoholismi, narkomania, pakko-oireinen siivous, työnarkomania, syömishäiriö, samaa eri paketeissa.)

Kaikki viihdekäyttäjät ei mene pohjalle, totta. Kaikki pohjalla olijat ja huumeisiin kuolleet on aloittaneet viihdekäytöllä. Kukaan absolutisti ei ole päihdekoukussa.

Pitäisiköhän mun mennä kokemusasiantuntijaksi tuollaiseen paikkaan?

Voisin kertoa oman tarinani jossa huumeiden käytön lopettaminen johti lapsuuden pitkäaikaisen trauman tai traumamuistojen voimakkaaseen aktivoituminen, paniikkikohtauksiin, jatkuvaan ahdistukseen, masennukseen ja itsetuhoisiin suunnitelmiin.

Jos narkkaa ilman että siitä on muille haittaa, homma täysin ok.

Useimmilla ei kuitenkaan ole niin hyvä tilanne taloudellisesti että se onnistuisi.

Itselläni oli.

En kaipaa huumeita mutta mielenterveyteni oli käytön aikana todella paljon parempi kuin nyt täysin selvinpäin.

Lopetin 20 vuotta jatkuneen sekakäytön omin avuin ilman mitään katkoja tai lääkityksiä. Lopetuksesta on 10 vuotta aikaa enkä vieläkään voi hyvin.

Lähden tältä planeetalta muutaman vuoden sisällä kokonaan pois.

Tällaista viestiä ne tuskin haluaisivat kenenkään kuulevan pistopaikoissaan.

Vierailija
94/106 |
09.09.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ketjun otsikosta, mikä ihme tässä häpeämisessä oikein on? Suomen tai suomalaisten pitäisi jatkuvasti hävetä jotakin. Oli se koronan hoito, päihderiippuvaiset, se, tämä ja tuo. Ei tule mieleen hirveästi Brittien tai jenkkien kolumneja tai palstoja, joissa jankattaisiin jatkuvasti "BE ASHAMED".

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
95/106 |
09.09.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

On kyllä hirveä maa kun tätäkin tekstiä täältä palstalta lukee.

Mikään ihme, että tällaisessa ympäristössä ihmiset vetää huumeita ja ihan vapaaehtoisesti todennäköisesti haluavat jopa kuolla.

Hyi teitä! hävetkää! Ihmisistä tuolla tavalla puhuta. Vaikka olisikin "väärällä polulla", täällä mitään oikeuksia keillekään mitään kuolemantuomioita julistella.

Älä viitsi, aikuinen ihminen.

Ainahan näille mikä tahansa on "syy" käyttää huumeita.

Vierailija
96/106 |
09.09.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vanhemmuutta tulisi tukea nykyistä enemmän. Olen sitä mieltä että vanhemmilla on liian vähän aikaa lapsilleen. Yhteiskunta on nykyään hyvin suorituskeskeinen, ja työelämä vaatii niin paljon että se yksin uuvuttaa vanhemmat. Vähä vapaa-aika menee pakollisiin kotitöihin ja palautumiseen, eikä riitäkään! Ei ole kyse siitä, etteivätkö vanhemmat haluaisi panostaa lapsiinsa, mutta voimavarat ja aika eivät yksinkertaisesti riitä. Lapsiltakin vaaditaan huimasti enemmän kuin menneinä vuosikymmeninä. Koulussa ryhmäkoot ovat isoja ja yhä enemmän vaaditaan pärjäämistä ja itseohjautuvuutta jo pienestä pitäen. Lapset kypsyvät eritahtiin, ja hitaammat jäävät helposti ilman tarvitsemaansa tukea, jolloin alkavat oireilla, ja vanhempia syyllistetään kun koulussa tulee ongelmia tai läksyt on tekemättä. Tottakai vanhemmat kuormittuvat kun negatiivista palautetta tulee. Heillä ei kuitenkaan ole voimavaroja rakentavasti auttaa lastaan, vaan keinot ovat usein moitteet ja käskyt että kunnolla on oltava. Ehkä jonkinlaiset rangaistuksetkin. Lapsi saa siis epäonnistumisen ja huonouden kokemuksen sekä koulussa että kotona, ja alkaa nähdä itsensä huonona ja tyhmänä. Se ruokkii tietysti käytösongelmia ja motivaationpuutetta, ja asiat menevät yhä pahemmin solmuun. Yhtä yksittäistä ratkaisua mikä korjaisi kaiken ei varmastikaan ole, mutta työelämän keventäminen joka lisäisi vanhempien jaksamista olla läsnä lapsilleen, olisi aivan varmasti suuri apu. Valitettavasti harvalla on mahdollisuus tehdä lyhennettyä työpäivää tai -työviikkoa. Tässä tarvittaisiin koko yhteiskunnan asennemuutosta ja tukea kyllä. Uskon vahvasti että ajanmyötä tällaiset välillisesti lapsiin kohdistuvat tukikeinot tukemalla vanhempia, tuottaisivat parhaan tuloksen. Lisäksi kouluihin tarvitaan nykyistä enemmän resursseja. Ainakin pk-seudulla on tällähetkellä ihan luokattoman huono tilanne mm koulupsykologien ja kuraattorin suhteen. Nämä palvelut pitäisi ehdottomasti olla kaikissa kouluissa saatavilla, eik- pahotteeksi olisi jos kouluissa olisi myös lastenpsykiatrinen sairaanhoitaja, joka voisi kiertää luokissa seurailemassa jotta päästäisiin nopeasti puuttumaan jos tilanne näyttää jonkun lapsen kohdalla huolestuttavalta.

Jospa vanhemmat aloittaisivat siitä ettei erottaisi heti lasten syntymän jälkeen ja seuraavissa suhteissa väännettäisi ankkurilapsia sinne tänne unohtaen ne entisten suhteiden lapset. Näitä laitoksiin hylättyjä nuoria on nykyään paljon. Mutta tätähän ei saa ääneen sanoa, koska tulee paha mieli ja huono omatunto näille vastuuttomille sikiäjille.

Totta tämäkin, mutta työelämän keventäminen auttaisi ehkä välillisesti tähänkin. Kun olisi enemmän perheenkeskeistä aikaa, eikä työ veisi kaikkia voimia, näkyisi se varmasti paitsi vanhemmuuden, myös parisuhteen laadussa. Moni ero on täysin turha ja johtuu pohjimmiltaan molempien osapuolten työn aiheuttamasta stressistä ja ylikuormituksesta. Se saa pariskunnat heposti riitelemään ja kokemaan että toinen pääsee helpommalla. On vaikea nähdä toisen väsymystä silloin kun itsekin on aivan lopussa. Olen edelleen sitä mieltä että yhteiskunta on liian kova ja suorituskeskeinen, ja tämä heijastuu perheiden hyvinvointiin.

Vierailija
97/106 |
09.09.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vanhemmuutta tulisi tukea nykyistä enemmän. Olen sitä mieltä että vanhemmilla on liian vähän aikaa lapsilleen. Yhteiskunta on nykyään hyvin suorituskeskeinen, ja työelämä vaatii niin paljon että se yksin uuvuttaa vanhemmat. Vähä vapaa-aika menee pakollisiin kotitöihin ja palautumiseen, eikä riitäkään! Ei ole kyse siitä, etteivätkö vanhemmat haluaisi panostaa lapsiinsa, mutta voimavarat ja aika eivät yksinkertaisesti riitä. Lapsiltakin vaaditaan huimasti enemmän kuin menneinä vuosikymmeninä. Koulussa ryhmäkoot ovat isoja ja yhä enemmän vaaditaan pärjäämistä ja itseohjautuvuutta jo pienestä pitäen. Lapset kypsyvät eritahtiin, ja hitaammat jäävät helposti ilman tarvitsemaansa tukea, jolloin alkavat oireilla, ja vanhempia syyllistetään kun koulussa tulee ongelmia tai läksyt on tekemättä. Tottakai vanhemmat kuormittuvat kun negatiivista palautetta tulee. Heillä ei kuitenkaan ole voimavaroja rakentavasti auttaa lastaan, vaan keinot ovat usein moitteet ja käskyt että kunnolla on oltava. Ehkä jonkinlaiset rangaistuksetkin. Lapsi saa siis epäonnistumisen ja huonouden kokemuksen sekä koulussa että kotona, ja alkaa nähdä itsensä huonona ja tyhmänä. Se ruokkii tietysti käytösongelmia ja motivaationpuutetta, ja asiat menevät yhä pahemmin solmuun. Yhtä yksittäistä ratkaisua mikä korjaisi kaiken ei varmastikaan ole, mutta työelämän keventäminen joka lisäisi vanhempien jaksamista olla läsnä lapsilleen, olisi aivan varmasti suuri apu. Valitettavasti harvalla on mahdollisuus tehdä lyhennettyä työpäivää tai -työviikkoa. Tässä tarvittaisiin koko yhteiskunnan asennemuutosta ja tukea kyllä. Uskon vahvasti että ajanmyötä tällaiset välillisesti lapsiin kohdistuvat tukikeinot tukemalla vanhempia, tuottaisivat parhaan tuloksen. Lisäksi kouluihin tarvitaan nykyistä enemmän resursseja. Ainakin pk-seudulla on tällähetkellä ihan luokattoman huono tilanne mm koulupsykologien ja kuraattorin suhteen. Nämä palvelut pitäisi ehdottomasti olla kaikissa kouluissa saatavilla, eik- pahotteeksi olisi jos kouluissa olisi myös lastenpsykiatrinen sairaanhoitaja, joka voisi kiertää luokissa seurailemassa jotta päästäisiin nopeasti puuttumaan jos tilanne näyttää jonkun lapsen kohdalla huolestuttavalta.

Jospa vanhemmat aloittaisivat siitä ettei erottaisi heti lasten syntymän jälkeen ja seuraavissa suhteissa väännettäisi ankkurilapsia sinne tänne unohtaen ne entisten suhteiden lapset. Näitä laitoksiin hylättyjä nuoria on nykyään paljon. Mutta tätähän ei saa ääneen sanoa, koska tulee paha mieli ja huono omatunto näille vastuuttomille sikiäjille.

Totta tämäkin, mutta työelämän keventäminen auttaisi ehkä välillisesti tähänkin. Kun olisi enemmän perheenkeskeistä aikaa, eikä työ veisi kaikkia voimia, näkyisi se varmasti paitsi vanhemmuuden, myös parisuhteen laadussa. Moni ero on täysin turha ja johtuu pohjimmiltaan molempien osapuolten työn aiheuttamasta stressistä ja ylikuormituksesta. Se saa pariskunnat heposti riitelemään ja kokemaan että toinen pääsee helpommalla. On vaikea nähdä toisen väsymystä silloin kun itsekin on aivan lopussa. Olen edelleen sitä mieltä että yhteiskunta on liian kova ja suorituskeskeinen, ja tämä heijastuu perheiden hyvinvointiin.

Sen verran vielä lisään, että olen kyllä 100% samaa mieltä siitä, että lisää lapsia ei tehdä jos ei entisistäkään ole pystytty huolehtimaan. Silloin laitetaan paukut siihen että saadaan niiden olemassa olevien lasten asiat kuntoon.

Vierailija
98/106 |
09.09.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

On irvokasta, että päivittäin rikoksia tekevä, järjestäytynyttä rikollisuutta tukeva törkimys on jonkinlainen uhri. Mitä useampi menehtyy, sen parempi. Vielä koittaa päivä kun rehelliset suomalaiset ottavat turvallisuutensa omiin käsiin ja sillon kaikki nämä vässykät ja heidän tukijansa tulevat saamaan isän kädestä.

Vierailija
99/106 |
09.09.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

On irvokasta, että päivittäin rikoksia tekevä, järjestäytynyttä rikollisuutta tukeva törkimys on jonkinlainen uhri. Mitä useampi menehtyy, sen parempi. Vielä koittaa päivä kun rehelliset suomalaiset ottavat turvallisuutensa omiin käsiin ja sillon kaikki nämä vässykät ja heidän tukijansa tulevat saamaan isän kädestä.

Tekstistä päätelle korkki aukesi. Se on jotenkin huvittavaa kun satunnainen kirjoittelija uskoo tietävänsä paremmin kuin asiantuntijat joilla on tutkittua tietoa. Et edes huomaisi mitään vaikka käytöstä ei enää rangaistaisi. Käyttö jatkuisi kuten nytkin mutta poliisien aikaa ei menisi hukkaan. Plus yhteiskunta säästäisi rahaa kun huumeiden käyttörikos merkinnällä ei enää syrjäytettäisi.

Vierailija
100/106 |
09.09.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

On irvokasta, että päivittäin rikoksia tekevä, järjestäytynyttä rikollisuutta tukeva törkimys on jonkinlainen uhri. Mitä useampi menehtyy, sen parempi. Vielä koittaa päivä kun rehelliset suomalaiset ottavat turvallisuutensa omiin käsiin ja sillon kaikki nämä vässykät ja heidän tukijansa tulevat saamaan isän kädestä.

Miten ajattelet että lapsi joka joutuu kasvamaan omassa varassaan ilman kunnollista aikuisen tukea voisi kehittyä ns kunnon kansalaiseksi? Tottakai hän on uhri! Ihmisen taustat ja kokemukset vauvasta asti määrittelevät vahvasti sen, minkälainen aikuinen hänestä kasvaa. Ei se itsestään tapahdu, eikä lapsi itse voi olosuhteisiinsa vaikuttaa.

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: kaksi viisi viisi