Lue keskustelun säännöt.
Olen niin iloinen, että mieheni on vähätunteinen jörrikkä, jota ei asiat hetkauta
07.09.2022 |
Tajusin juuri, että juuri siksi rakastan häntä niin!
Ensimmäinen poikaystäväni oli jokseenkin epävakaa. Tunteet tulivat ja menivät. Täysi tuuliviiri, joka kulki pelon ja hurmoksen välillä. Ihastui jokaiseen vastaan tulevaan naiseen ja peloistaan sai vatsahaavan.
Toinen poikaystäväni ja ensimmäinen aviomieheni oli myös tuuliviiri. Hän ei tosin tunnistanut tunteitaan, mutta pelko ja huoli sanelivat, miten toimi. Saatika kateus, joka ohjasi toista puolta elämää piilotetusti. Ja voi miten se veikään miestä, kun joku osoitti arvostusta. Hän oli varsinainen drama king.
Olen kymmenettä vuotta naimisissa miehen kanssa, jota ei monikaan asia hetkauta. Hän ottaa elämän vastaan sellaisena kun se tulee. Hyväksyy kuolemat ja onnettomuudet. Liehittelyt eivät häneen osu. Manipulointi ei uppoa. Koska hänen tunne-elämänsä on sen verran laimeaa, ettei tunteet häntä vie ja ohjaa. Tunteita kyllä on, mutta ne ovat tasaisia ja pysyviä.
Kirjoitukseni pointti on se, että jos miehesi on jörrikkä, niin ole iloinen siitä! Vaihtoehdot ovat lopulta pahempia.
Kommentit (41)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jätti eukkonsa jonkun humalaisen armoille ja lähti itse karkuun? Kyllä tosta saa jo sanoakin.