Miten kertoa lapsettomalle ystävälle raskaudesta?
Olen 6:llä kuulla raskaana, enkä vieläkään ole pystynyt kertomaan parhaalle ystävälleni raskaudesta. Ystäväni käy parhaillaan läpi rankkoja lapsettomuushoitoja ja olen ajatellut että ehkä jos heillä vihdoin tärppäisi uskaltaisin kertoa. Emme ole tavanneet viimeiseen pariin kuukauteen, osittain siksi että olen itse vältellyt tapaamisia ja osittain siksi että kaverini on näiden hoitojen takia aivan henkisesti loppu ja suoraan sanottuna aika ikävää seuraa. Olemme joskus nuorempana luvanneet toisillemme olla kummeja toistemme lapsille, mutta nyt en tiedä uskallanko edes pyytää häntä kummiksi! Tuntuu että koko ystävyytemme on vaakalaudalla. Mitä tekisitte minun tilanteessani?
Kommentit (23)
Olet salaillut ystävältäsi tietoa jo aika pitkään, mitäpä jos soittaisit hänelle ja kertoisit olevasi raskaana, ja myös ne tunteet ja tunnot miksi et ole kertonut hänelle aikaisemmin. Ilmeisesti et kuitenkaan halua ystävyytenne rikkoontuvan raskautesi myötä, kerro hänelle se suoraan. Asia on taatusti ystävällesi vaikea pala, muttei hänen oloaan salailusi ainakaan paranna, kerro ja anna hänelle sitten aikaa käydä asiat mielessään läpi, ja jos haluat hänet todella kummiksi, voisit ehkä mainita asiasta hänelle jo nyt ,ja antaa myös mahdollisuuden kieltäytyä jos kummius tuntuu hänelle liian raskaalta ajatukselta.
Ei läheiset ystävät kerro noin isoja asioita tekstiviestillä. Vaikka olisi kuinka vaikea asia, kyllä ystävät jakavat ne keskenään Varaudu siihen, että ystäväsi loukkaantuu kun olet salannut asian näin pitkään. Älä ihmeessä laita tekstaria tai sähköpostia.
Laitoin äsken tekstarin neuvomallanne tavalla...saa nähdä miten ystäväni vastaa.
Jos olisin hän, niin kyllä aivan varmasti loukkaantuisin. Sen verran pitkään olet asiaan salaillut. Tietenkin olet tarkoittanut hyvää, etkä ole tiennyt mitän kertoa asiasta ja mitä sanoa, mitä toinen sanoo jne.
Mutta näin lapsettoman näkökulmasta, salailu vaan aiheuttaa ongelmia. Minulla itselläni ensimmäisen lapsen yritystä kohta 3 vuotta takana, josta 2,5v hoidoissa ja tuloksena 3 keskenmenoa. Kyllä kirpaisee kuulla raskausuutisia (on tullut useampia jo näiden vuosien varrella) ja menee todellakin aikaa tottua ajatukseen, mutta kyllä silti iloitsen muiden puolesta. Vaikka en sitä pysty ehkä heti näyttämään, mut en silti tälläistä hoito-rumbaa ja keskenmenojen saldoa toivoisi kenelläkään!
Toivottavasti ystäväsi ottaa asian hyvin, ainakin pikku hiljaa. Joten anna hänelle aikaa tottua ajatukseen! Niin ja onnea sinulle raskaudestasi!
Vierailija:
Vierailija:
Oletpas tosi ystävä kun et tapaa vaikeuksissa olevaa ystävääsi ja valitat hänen olevan ikävää seuraa! Sun suurin ongelmasi on itsekkyys ja empatian puute, ei se ettet pysty kertomaan raskaudestasi. Jos olisit mun " ystävä" niin en haluaiskaan sua enää lähelleni.
.. niin hänen korvissaan se kuulostaa aina tältä:
" Lällällää.. lällällää.. mää oonkin raskaana, sä et ookkaan... lällällällä-lieruuuuuuu...."
Eli sanot niin tai näin, lopputulos on sama. Ei siis tarvitse miettikä joka sanaa kovin tarkaan. Sanot vain.
Kertoisin ystävälleni asiasta kasvotusten ja kertoisin myös sen, että asiaa on vähän vaikea kertoa, kun tiedän, että heillä on vaikeuksia saada lasta (vai mikä se heidän tilanteensa olikaan - en lukenut ketjua kunnolla). Sanoisin, etten oleta, että hän hyppii riemusta vuoksenne, mutta että tahdot hänen kuitenkin tietävän asiasta. Kukaan ei voi suuttua, jos asian kertoo suoraan.
Mee käymään kaverillas, kyllä hän sen mahasta huomaa. Tai sit sanot, että tää maha posahtaa xxxxxkuussa.
ap:n mielestä tekstari on parempi keino kun on niin loistava ystävä. Tekstari vaan ystävälle, jolla on vaikeaa ja kaipais ehkä ystävän seuraa! Luoja mitä pönttöjä tää maa päällään kantaa!
Ainut on mielestäni se, ettei ap saa olettaa ystävänsä olevan aidon innoissaan hänen puolestaan. Vaikka tietysti voisi sanoa, että ystävän pitäisi pystyä olemaan, mutta kuka meistä sellainen pyhimys on, että siihen pystyisi, jos itsellä ei onnistu...
Miten ystävä on vastannut raskausuutisiisi?
Vierailija:
Laita nimesi perään sitten vaan " rv 25+6" ja anna hänen päätellä itse, miten reagoi.
Kerkee sitten sulatella kaikessa rauhassa uutista ennen kuin tapaatte seuraavan kerran... Mutta älä kauheesti hehkuta raskauttasi. Kysele kuulumisia ja toivottele kaikkea hyvää hänelle :)
Enemmän ystäväsi loukkaantuu jos jätät kertomatta ja hän kuulee sen muualta tai huomaa itse.
Eli seuraavan kerran kun jutustelette, puhelimessa tai viestein, kuinka vain.. niin mainitse raskaudestasi. Vaikka ihan neutraalisti näin; Olen raskaana, laskettuaika silloin ja silloin..
Tai jos sovitte tapaamista, niin luonnollisesti voit mainita että; tiistaina en ehdi kun mulla on äitiysneuvolakäynti, olen muuten raskaana..
Toki raskaudestasi kuuleminen voi olla hänelle kova pala, mutta se on elämää. Sinulla on elämää vaikka hän kärsiikin lapsettomuudestaan, sinun elämääsi kuuluu lapsen saanti.
Pallo jää hänelle. Hän päättää alkaako kiukuttelemaan vai hyväksyykö raskautesi.
lähinnä siksi että ehtisin sulatella asiaa ihan rauhassa.
Mielelläni iloitsisin ystäväni raskaudesta, eihän se minulta itseltäni ole mitenkään pois vaikka lapsettomuudesta kärsinkin. Kannattaa ehkä kertoa nopeasti, ja kertoa myös syy mikset ole aikaisemmin sanonut mitään. Äläkä odota että hän heti hyppää onnesta soikeana kaulaasi, saattaa olla tuollaisen uutisen jälkeen melko hämillään, varsinkin kun asiaa on salailtu. Anna hänen rauhassa sulatella uutista, äläkä loukkaannu jos ei heti ole iloinen puolestasi.
Vierailija:
Emme ole tavanneet viimeiseen pariin kuukauteen, osittain siksi että olen itse vältellyt tapaamisia ja osittain siksi että kaverini on näiden hoitojen takia aivan henkisesti loppu ja suoraan sanottuna aika ikävää seuraa.
Oletpas tosi ystävä kun et tapaa vaikeuksissa olevaa ystävääsi ja valitat hänen olevan ikävää seuraa! Sun suurin ongelmasi on itsekkyys ja empatian puute, ei se ettet pysty kertomaan raskaudestasi. Jos olisit mun " ystävä" niin en haluaiskaan sua enää lähelleni.
Olen aika varma että just tuo salailu loukkaa enemmän kuin se kertominen. Niin olen monilta lapsettomuudesta kärsiviltä myös lukenut, että pahinta oli se kun kaikki muut tiesi ja he eivät - voin kuvitella että se tuntuu siltä että vielä pahemmin suljetaan ulos jostain, vielä jotenkin kärjistyy se että heillä ainoina on ongelmaa.
Sähköposteja ja tekstiviestejä on ehdoteltu, itse ehkä toivoisin kuitenkin saavani soiton aiheesta, ja sitten vaan mahdollisuuden sulkea puhelimen äkkiä. Tuntuisi paremmalta kuulla siitä läheiseltä suoraan, tekstiviestissä tai sähköpostissa kun ei äänensävyä kuule ja sitä on niin helppo märehtiä itsekseen.
Mulla ei kuitenkaan ole lapsettoman näkökulmaa vaan just se toinen... eli olen itse joutunut kertomaan raskaudesta lapsettomuushoidoista käyvälle ystävälleni. Se meni kuitenkin helposti, kun kerroin heti plussatessa ja hänelläkin oli piinapäivät menossa.
Toivottavasti sujuu hyvin.
Varmaan pahoittaa vain enemmän mieltään kun olet salannut asiaa häneltä. Mutta ymmärrän toki sinuakin. Itse ainakin tuntisin syyllisyyttä omasta onnesta, tietäen toisen tilanteen.
Mutta tätä se elämä on, sille vain ei voi mitään. onnea odotukseesi ja toivotaan että hoidot tuottavat ystävällesikin pienen käärön =)