Autistinen Sakari ei saa tukea opiskeluun
https://www.is.fi/perhe/art-2000009019990.html
Miksi tälläinen lapsi pakotetaan kouluun jos se aiheuttaa lapselle suurta kärsimystä ja vain lisää mielenterveysongelmia? Eikö tälläiselle lapselle kotikoulu tai nettiperuskoulu olisi hyvä ratkaisu? Peruskoulun jälkeen vaikka nettilukioon tai muuhun etäopiskelun mahdollistavaan kouluun.
Tällöin lapsi pääsisi opiskelemaan mielekkäässä turvallisessa ympäristössä ja saisi niitä tärkeitä onnistumisen kokemuksia. Jos lapsesta saakka pakotetaan johonkin missä väistämättä tulee epäonnistumaan, ei siitä seuraa mitään muuta kuin lisää ongelmia. Ties vaikka tämäkin lapsi päätyisi jonain päivänä itselleen mielekkääseen etätyöhön, niitä kun enenevässä määrin on tarjolla nykyään.
Kommentit (474)
Tässä asiallinen kirjoitus niistä ongelmista, mihin autistien tukemisessa törmätään.
Lukijan mielipide | Lastensuojelu ei voi paikata autismikirjon lasten ja nuorten tuen toimimattomuutta: https://www.hs.fi/mielipide/art-2000009043699.html?share=7fe698db818370…
Myös THL on ottanut kantaa siihen, että lastensuojelun ei kuulu korvata puutteita terveydenhuollossa. Nykyään valitettavasti autisteja ja muitakin nepsyjä sijoitetaan lastensuojelulaitoksiin siitä syystä, että terveydenhuolto ei pysty tarjoamaan heille hoitoa, koska ei ole hoitajia ja on jonoa. Joidenkin kohdalla on sanottu suoraan että terapiaa (tai muuta hoitoa) voi saada vain jos lapsi sijoitetaan johonkin laitokseen.
Ei jalkansa katkaisseita lapsiakaan oteta huostaan jos TK:ssa ei pystytä kipsaamaan ja sairaalassa on jonoa.
Moni haukkuu vanhempia varmaan siksi, että haluaa pitää illuusion siitä että itse pärjäisi ongelmitta autistisenkin lapsen kanssa ja osaisi saada hänelle oikeanlaista apua.
Mutta on ne ongelmat huomattu terveydenhuollossa ja lastensuojelussakin.
Lastensuojelu | Lapsi oli jo vauvana vaativa, sitten oireilu voimistui Helsinkiläinen Aino teki perheestään lastensuojeluilmoituksen saadakseen vihdoin apua: https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000009020049.html?share=76d7bae172247f0…
"Kysymys on siitä, että nämä vanhemmat ovat täysin kykeneviä hoitamaan omia lapsiaan ja heidän asioitaan mutta avun saaminen on tehty niin vaikeaksi, että siihen tarvitaan lastensuojelua, Ryynänen sanoo.
Ryynäsen mukaan lastensuojelussa on asiakkaina enenevissä määrin lapsia ja perheitä, joiden kuuluisi olla vain terveydenhuollon piirissä. Tilanne on Ryynäsen mukaan turhauttava kaikille osapuolille, sillä samalla oikeasti lastensuojelun apua ja tukea tarvitsevat perheet jäävät vaille resursseja."
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei tuosta yksilöstä nyt tule tuottavaa yhteiskunnan jäsentä, vaikka moni tykkää maalailla kuvia lahjakkaasta koodarista tms. Nykyään kaikissa ammateissa vaaditaan jonkinasteisia sosiaalisia kykyjä. Sinne koodariduuniin on muitakin hakijoita, jotka menevät aina edelle koska pärjäävät haastattelussa.
Eläkkeellehän tuo pitäisi laittaa. Pelailee tietokonepelejä nurkassaan loppuelämänsä.
Eikä vaadita sosiaalisia kykyjä kaikissa ammateissa. Katsopa nyt oman lokerosi ulkopuolelle.
Joillekin jopa se pelaaminen on työ. Koepelaajia vai mitä ne nyt on. Ja sitten vielä tubettajat. Tubettajat ovat yrittäjiä, ei tarvitse olla sosiaalinen sitten yhtään. Videoille ei ole pakko puhua mitään. Tuurista kiinni saako siitä yhtään rahaa, mutta yrittäähän voi.
Ihme niputtamista, että jos ei pärjää kodin ulkopuolella, ei voi tehdä mitään. Kodin ulkopuoleltakin löytyy töitä, joissa ei tarvitse olla sosiaalinen. Laitossiivoaja virka-aikojen ulkopuolella. Kiinteistönhuoltoa, varastotöitä, maa- ja metsätalous jne. Suorittavia töitä ilman asiakaskontakteja on vaikka kuinka jos hetken miettii.
Ei tarvitse puhua kuin työhaastattelussa ja jos sinne ottaa avustajan mukaan, voi vaikka työpaikan saamisessa onnistuakin.
Kiinteistönhuollossa vasta sosiaalinen täytyykin olla. Ellei sitten aio hoitaa tyhjiä ja asumattomia kiinteistöjä.
Kuten lumenluonti tai hiekoittaminen silloin aamuviideltä? Valtavan sosiaalista työtä juu. Tai ruohonleikkuu. Kyllä kyllä.
Noissakin töissä tarvitaan sosiaalisia taitoja. Olikohan pari vuotta sitten lumenluojien pomo kertoi lehdessä, että ihmiset tulevat arvostelemaan, haukkumaan ja neuvomaan lumenluojia, siitä mistä, miten ja missä järjestyksessä kadut pitäisi putsata, ja että esimiehet kouluttavat lumenluojia "puhejudossa" sen vuoksi.
Vierailija kirjoitti:
Kun on todella vaikeaa nykyisin saada työpaikkaa muutenkaan, on satoja hakijoita ja kovat vaatimuslistat, niin miten ihmeessä ja missä on näitä työpaikkoja on olemassa joissa firma räätälöi jonkun työn tietylle ihmiselle? Eihän sellaisia valmiinakaan ole.
Kun ihminen on jotenkin vaikeasti erilainen, niin siinähän tarvitaan joku ohjaaja, joka kuitenkin jollain lailla seuraa ja auttaa kaiken aikaa. Ei ole nykyään sellaisia työnjohtajia olemassa. Ei uutta ihmistä voi eikä saa jättää oman onnensa nojaan. Eikä siitä ole mitään hyötyäkään.
Jos kerran jo työnhakuvaiheessa tarvitaan avustajaa niin miten itse työssä silloin pärjää yksin? En ymmärrä. Ei millään pahalla, mutta kun näin vain on.Miten jos uuteen työhön otettu henkilö ei halua puhua eikä halua lähelleen ihmisiä? Joka työssä on alussa sellainen vaihe, missä joutuu olemaan tekemisissä sen uuden työn opettajan kanssa ja joka työssä yleensä joutuu uusi työntekijä tekemään tarkentavia kysymyksiä. Samoin toisinpäin, opettaja joutuu kysymään ja pyytää saamaan vastauksia. Onko opetettava asia ymmärretty.
Ei voi millään oppia uutta työtä ilman minkäänlaista kommunikointia tai kontakteja muihin ihmisiin työpaikalla. Se on täysin utopiaa. Kaunis ajatus kyllä.Jatkossa, kun ja jos työn on oppinut niin se saattaa joissain tapauksissa olla hetkittäin mahdollista. Mutta vaikeaa on olla työelämässä täysin omissa oloissaan. Aina joutuu kommunukoimaan. Jos ajatellaan aina vain nepsyn kannalta niin asiat menevät kyllä vaikeiksi muiden työkaverien kannalta.
Ei heitäkään voi ohittaa ja heidän oleteta aina ottavan asiat nepsyn kannalta. Heillä on oma työosuutensa hoidettavana ja sen sujuvuus usein riippuu myös muista työpaikan ihmisistä. Usein vielä kiireellä.Olkoonkin vaikka varastotyö. Ei sitäkään yksin voi tehdä. Voi ehkä sen itse fyysisen työn, mutta kaiken aikaa ihmisiä yleensä pyörii, joutuu ottamaan tavaraa vastaan jne. Tulee kaikenlaisia ongelmatilanteita tai virhetilanteita, mitkä pitää selvittää ripeästi.
Missä vähänkään isommassa varastossa on yhtäaikaa aina vain yksi ihminen töissä? Ja juuri vain se valittu nepsy.
Tai ylipäätään missään suorittavassa työssä.
No et tunnu ymmärtävän, mutta nro 406 täältä yrittää vielä kerran selittää.
Autismia on laajalla kirjolla.
Lieväoireisesta (eli asperger) et välttämättä edes huomaa että on autisminkirjolla, saatat luulla että on vain hiljainen, tai introvertti, tai vähän "erikoinen." Voi olla pieniä haasteita, jumittamista tai tunnesäätelyä mutta ei mitään ylivoimaista.
Keskivaikeasta autismista jo huomaa, kun ei ehkä puhu lainkaan, tai ilmeitä ei pysty tulkitsemaan, tai tarvitsee tukea arkipäivän asioissa kuten kaupassakäymisessä tai aamulla vaatteiden valinnassa.
Syvä autismi, sellaiset ovat laitoksissa, heijaavat itseään tai lyövät päätä seinään. Karrikoiden. Eivät kykene työelämään.
Lieväoireinen pystyy aivan hyvin työskentelemään, jos hänen ei ole pakko olla sosiaalinen kahvihuoneessa tai ei ole pakko esimerkiksi kirjoittaa pitkiä tekstejä tai pitää pitkiä puheita (jotkut tästäkin pitävät, mutta karrikoiden yritän nyt selittää mitä on tyypillinen autismi).
Lieväoireiselle autistille tyypillistä on mm halu noudattaa sääntöjä, tarkkuus, oikean ja väärän pitäminen erillään. Ei pysty edes valkoisiin valheisiin. (Tällaiset asiat, kuten jyrkkä totuudenmukaisuus, se vaikeuttaa sosiaalisia tilanteita, mutta eivät estä niitä. Pystyy kyllä ihmisten kanssa toimimaan mutta on vaikea saada ehkä kavereita.) Ei ole siis mikään pakko olla täysin ilman ihmiskontakteja siellä varastohallissa.
Lievästi autistinen on se tyyppi joka täräyttää päin näköä että "miksi sinä et tehnyt tätä työtä loppuun ennen taukoa", tai "sinulla on tänään punainen paita, eilen oli sininen" ja jättää keskustelun siihen, eikä siinä ole sinänsä mitään väärää, mutta me tavalliset ymmärtää että tuollaisten möläyttelijää voi muut pitää vähän outona. Mutta ei se kaikkea työskentelyä estä, ettei oikein osaa jutella muille.
Ei ihmisellä myöskään ole heti ymmärryksessä vikaa, vaikka möläytteleekin.
Meidän asperger (eli oikeammin, lieväoireinen autismi) on ysin oppilas, pärjää koulussa tosi hyvin. Ei tarvitse apua tehtävissä. Matikka on kymppi. Ja kaikki kai ymmärtää että luokassa on ihmiskontakteja. Silti hän pärjää.
Sosiaaliset taidot on se kompastuskivi, hän ei vaan käsitä, miten muiden kanssa jutellaan. Juttelee hän joskus, mutta on vähän tuollainen möläyttelijä. Viihtyy koulupäivän jälkeen omissa oloissaan, ei juuri kaipaa lisäsosiaalisuutta. Järjestelee, on pedantti, tarkka, tunnollinen, sääntöjä noudattava.
Joko alat ymmärtämään sen ihmistyypin, jolla on sosiaalisia haasteita, mutta joka silti ei ole tyhmä taulapää, vaan kykenee moniin normaaleihin töihin tässä yhteiskunnassa?
Aloituksen artikkelin Sakari on selvästi autistioireinen, en sanoisi että lievät oireet. Tässä keskustelussa vaan niputetaan kaikki samaan, jos on autisti - on hullu ja laitetaan eläkkeelle. Ihan järjetöntä verovarojen tuhlaustahan se olisi.
***
Laitan vielä aspergerista kuvauksen: "Aspergerin oireyhtymä ilmenee usein sosiaalisen vuorovaikutuksen tilanteissa sekä ajattelun ja toiminnan joustavuudessa. Asperger ei yleensä näy ulospäin ja ihmisen käyttäytymistä voidaan tulkita väärin." Ja asperger siis kuuluu autisminkirjoon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei tuosta yksilöstä nyt tule tuottavaa yhteiskunnan jäsentä, vaikka moni tykkää maalailla kuvia lahjakkaasta koodarista tms. Nykyään kaikissa ammateissa vaaditaan jonkinasteisia sosiaalisia kykyjä. Sinne koodariduuniin on muitakin hakijoita, jotka menevät aina edelle koska pärjäävät haastattelussa.
Eläkkeellehän tuo pitäisi laittaa. Pelailee tietokonepelejä nurkassaan loppuelämänsä.
Eikä vaadita sosiaalisia kykyjä kaikissa ammateissa. Katsopa nyt oman lokerosi ulkopuolelle.
Joillekin jopa se pelaaminen on työ. Koepelaajia vai mitä ne nyt on. Ja sitten vielä tubettajat. Tubettajat ovat yrittäjiä, ei tarvitse olla sosiaalinen sitten yhtään. Videoille ei ole pakko puhua mitään. Tuurista kiinni saako siitä yhtään rahaa, mutta yrittäähän voi.
Ihme niputtamista, että jos ei pärjää kodin ulkopuolella, ei voi tehdä mitään. Kodin ulkopuoleltakin löytyy töitä, joissa ei tarvitse olla sosiaalinen. Laitossiivoaja virka-aikojen ulkopuolella. Kiinteistönhuoltoa, varastotöitä, maa- ja metsätalous jne. Suorittavia töitä ilman asiakaskontakteja on vaikka kuinka jos hetken miettii.
Ei tarvitse puhua kuin työhaastattelussa ja jos sinne ottaa avustajan mukaan, voi vaikka työpaikan saamisessa onnistuakin.
Kiinteistönhuollossa vasta sosiaalinen täytyykin olla. Ellei sitten aio hoitaa tyhjiä ja asumattomia kiinteistöjä.
Kuten lumenluonti tai hiekoittaminen silloin aamuviideltä? Valtavan sosiaalista työtä juu. Tai ruohonleikkuu. Kyllä kyllä.
Maailmassa on todella paljon yksinäisiä töitä.
Vaikka moni niistä vaatii myös kommunikointia, ei se ole ongelma. Kommunikointi ei ole samanlaista mitä tarvitaan koulussa välitunnilla, vaan työhön liittyvää. Työasioista autisti ja moni mutistikin puhuu sujuvasti vaikka muuten ei pystyisi puhumaan.
Itse keskustelin viimeksi eilen kollegan kanssa siitä, että työmme on niin yksinäistä, että välillä on hyvä tavata muitakin samaa työtä tekeviä.
Voisin hautautua työhöni vaikka kuukaudeksi täysin yksin eikä kukaan huomaisi mitään. Periaatteessa työhöni kuuluu myös kommunikointia. Mutta siihen riittää n. 5 tuntia kuukaudessa + sähköpostit ja dokumenttien lähettelyt.
Käsittelen työssäni suuria tietomääriä, jäsentelen niitä selkeiksi kokonaisuuksiksi ja teen lyhyitä visuaalisia esityksiä asioista. Ei siinä paljon pysty jutustelemaan kenenkään kanssa jos haluaa saada työnsä joskus valmiiksi.
Tällainen työ on ihan täydellinen työ autistille. Paljon omaa rauhaa ja itsenäistä työskentelyä. Moni kollegoistani onkin enemmän tai vähemmän nepsyjä. Olen itsekin, ja mutistikin vielä 😄
Piilaaksossa autismi on yleisempää kuin muualla USA:ssa. Silläkin suunnalla on paljon autisteille sopivia töitä.
Joo. Minnehän lasteni autistinen serkku sopisi töihin. Ei puhu, en tiedä kuinka hyvin ymmärtää puhetta. Kävelisi suoraan auton alle kun ei vaan tajua vaaraa, ellei joku pidä kiinni. Hirveen näppärä on kyllä järjestämään asioita.
Täysin avustettava. Hyppää kuntoutuksesta toiseen, mutta mitään edistystä ei tapahdu.
Toisaalta, ärsyttää tämä yleistys että Asperger on automaattisesti vain lieväoireinen ja pelkkä persoonallisuuden piirre. Voihan se joillain yksilöillä olla myös erittäin rajoittava ja vammauttava, vaikkei älyssä olisikaan mitään vikaa. Voi olla esim. pahoja kommunikointivaikeuksia ja aistiyliherkkyyksiä, voimakasta jumittamista ja siirtymätilanteiden vaikeutta, vaikeuksia sietää muutoksia ja yllätyksiä, samanaikaisten aistiärsykkeiden prosessoinnin vaikeutta jne.
"syrjäytymisen kaava" onko tuo jotain käänteistä ableisimia vai minkä takia ovat syrjäytyneitä leimaamassa joksikin r-etardeiksi?! On jo tarpeeksi huono itsetunto monella syrjäytyneellä...
Asperger-poikani jakaa työkseen lehtiä, se on hänelle juuri ihanteellinen työ ja hän viihtyy siinä loistavasti: ei tarvitse ollaan minkäänlaisessa kontaktissa muiden ihmisten kanssa eikä ole edes työkavereita ja työyhteisöä "riesana".
Ei ole helppoa näille lapsille koska he eivät sovi tähän yhteiskunnan tekemään muottiin. Eikä ne vaikeudet tähän kouluaikaan lopu. Sitten ollaan yhtäkkiä täysi-ikäisiä ja vuosikymmenien elämä edessä ja minkälainen siitä tulee ei tiedä kukaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei tuosta yksilöstä nyt tule tuottavaa yhteiskunnan jäsentä, vaikka moni tykkää maalailla kuvia lahjakkaasta koodarista tms. Nykyään kaikissa ammateissa vaaditaan jonkinasteisia sosiaalisia kykyjä. Sinne koodariduuniin on muitakin hakijoita, jotka menevät aina edelle koska pärjäävät haastattelussa.
Eläkkeellehän tuo pitäisi laittaa. Pelailee tietokonepelejä nurkassaan loppuelämänsä.
Eikä vaadita sosiaalisia kykyjä kaikissa ammateissa. Katsopa nyt oman lokerosi ulkopuolelle.
Joillekin jopa se pelaaminen on työ. Koepelaajia vai mitä ne nyt on. Ja sitten vielä tubettajat. Tubettajat ovat yrittäjiä, ei tarvitse olla sosiaalinen sitten yhtään. Videoille ei ole pakko puhua mitään. Tuurista kiinni saako siitä yhtään rahaa, mutta yrittäähän voi.
Ihme niputtamista, että jos ei pärjää kodin ulkopuolella, ei voi tehdä mitään. Kodin ulkopuoleltakin löytyy töitä, joissa ei tarvitse olla sosiaalinen. Laitossiivoaja virka-aikojen ulkopuolella. Kiinteistönhuoltoa, varastotöitä, maa- ja metsätalous jne. Suorittavia töitä ilman asiakaskontakteja on vaikka kuinka jos hetken miettii.
Ei tarvitse puhua kuin työhaastattelussa ja jos sinne ottaa avustajan mukaan, voi vaikka työpaikan saamisessa onnistuakin.
Kiinteistönhuollossa vasta sosiaalinen täytyykin olla. Ellei sitten aio hoitaa tyhjiä ja asumattomia kiinteistöjä.
Kuten lumenluonti tai hiekoittaminen silloin aamuviideltä? Valtavan sosiaalista työtä juu. Tai ruohonleikkuu. Kyllä kyllä.
Noissakin töissä tarvitaan sosiaalisia taitoja. Olikohan pari vuotta sitten lumenluojien pomo kertoi lehdessä, että ihmiset tulevat arvostelemaan, haukkumaan ja neuvomaan lumenluojia, siitä mistä, miten ja missä järjestyksessä kadut pitäisi putsata, ja että esimiehet kouluttavat lumenluojia "puhejudossa" sen vuoksi.
Ja niille ei saa heittää edes lapiollista lunta naamalle?
Itse ainakin olin sellainen hirveä autistikakara (9-vuotiaana), eli juoksentelin sakset ojossa ympäri koulun käytäviä opettajat ja rehtori persässä. Huutelin siinä, että tapan kaikki.
Pääsi kivaan pienryhmään ilman mitään ongelmia.
Artikkelissa kiinnitti huomion kyseisen pojan visuaalinen lahjakkuus. Toivon, että hän pääsisi toteuttamaan lahjojaan hänelle itselleen sopivalla tavalla. Pari vuotta pitää ilmeisesti vielä rimpuilla pakkokoulussa, mutta sen jälkeen voisi aueta uusi maailma.
Ilman sosiaalisia taitoja ei pärjää maailmassa, ikävä kyllä. Jopa autistinerot joutuvat työskentelemään työparien kanssa mm. tieteen parissa, ei voi vaan yksin mennä ja sooloilla kuten huvittaa. Oma lapseni on hyvin älykäs, mutta pelkään että tämä potentiaali jää käyttämättä, sillä hän suhtautuu muihin ihmisiin kylmästi ja ylimielisesti. Muut ovat ikäänkuin hyödykkeitä hänelle, eikä hän kykene vastavuoroiseen ihmissuhteeseen.
Samassa perheessä kaikilla kolmella lapsella diagnoosit. Voi huokaus. Onko kaikkien pakko lisääntyä tai valita puolisokseen näitä omituisuuksia, jotka periyttävät tällasta materiaalia. Anteeksi, tästä ei saisi puhua, mutta oikeesti nyt ihmiset. Ei tuollasesta elämästä nauti se lapsi eikä vanhempi.
Vierailija kirjoitti:
Artikkelissa kiinnitti huomion kyseisen pojan visuaalinen lahjakkuus. Toivon, että hän pääsisi toteuttamaan lahjojaan hänelle itselleen sopivalla tavalla. Pari vuotta pitää ilmeisesti vielä rimpuilla pakkokoulussa, mutta sen jälkeen voisi aueta uusi maailma.
Jaa miten? Jos parikin muuta ihmistä samassa huoneessa saa aikaan täydellisen vetäytymisen eikä hän suostu puhumaan enää edes äidilleen, miten ihmeessä hän valjastaisi lahjakkuutensa käyttöönsä? Näissä asioissa on kyse sosiaalisten taitojen lisäksi myös mm. tunnesäätelystä; jutun pojalla ei sitä käytännössä ole, siksi hän menee ihan lukkoon ("shut down") eikä kykene vielä teininäkään sietämään mitään mukavuusalueensa ulkopuolista.
Vierailija kirjoitti:
Ilman sosiaalisia taitoja ei pärjää maailmassa, ikävä kyllä. Jopa autistinerot joutuvat työskentelemään työparien kanssa mm. tieteen parissa, ei voi vaan yksin mennä ja sooloilla kuten huvittaa. Oma lapseni on hyvin älykäs, mutta pelkään että tämä potentiaali jää käyttämättä, sillä hän suhtautuu muihin ihmisiin kylmästi ja ylimielisesti. Muut ovat ikäänkuin hyödykkeitä hänelle, eikä hän kykene vastavuoroiseen ihmissuhteeseen.
"Ei pärjää maailmassa" vai ei pärjää hyvin maailmassa sinun näkövinkkelistäsi? Kaikille kun ei samat asiat ole tärkeitä elämässä. Sinulle se voi olla vaikka hieno ura ja laaja sosiaalinen verkosto, kun jollekin toiselle se voi olla erakkoelämä koiran kanssa metsässä asuen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Artikkelissa kiinnitti huomion kyseisen pojan visuaalinen lahjakkuus. Toivon, että hän pääsisi toteuttamaan lahjojaan hänelle itselleen sopivalla tavalla. Pari vuotta pitää ilmeisesti vielä rimpuilla pakkokoulussa, mutta sen jälkeen voisi aueta uusi maailma.
Jaa miten? Jos parikin muuta ihmistä samassa huoneessa saa aikaan täydellisen vetäytymisen eikä hän suostu puhumaan enää edes äidilleen, miten ihmeessä hän valjastaisi lahjakkuutensa käyttöönsä? Näissä asioissa on kyse sosiaalisten taitojen lisäksi myös mm. tunnesäätelystä; jutun pojalla ei sitä käytännössä ole, siksi hän menee ihan lukkoon ("shut down") eikä kykene vielä teininäkään sietämään mitään mukavuusalueensa ulkopuolista.
Kuinka joku voi olla noin kykenemätön käyttämään vähän mielikuvitustaan? Oletko vaikka koskaan kuullut etätöistä? Tai taiteilijoista? Tämäkin jätkä pelailee netissä ilmeisesti ihan ilman ongelmia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Artikkelissa kiinnitti huomion kyseisen pojan visuaalinen lahjakkuus. Toivon, että hän pääsisi toteuttamaan lahjojaan hänelle itselleen sopivalla tavalla. Pari vuotta pitää ilmeisesti vielä rimpuilla pakkokoulussa, mutta sen jälkeen voisi aueta uusi maailma.
Jaa miten? Jos parikin muuta ihmistä samassa huoneessa saa aikaan täydellisen vetäytymisen eikä hän suostu puhumaan enää edes äidilleen, miten ihmeessä hän valjastaisi lahjakkuutensa käyttöönsä? Näissä asioissa on kyse sosiaalisten taitojen lisäksi myös mm. tunnesäätelystä; jutun pojalla ei sitä käytännössä ole, siksi hän menee ihan lukkoon ("shut down") eikä kykene vielä teininäkään sietämään mitään mukavuusalueensa ulkopuolista.
Kuinka joku voi olla noin kykenemätön käyttämään vähän mielikuvitustaan? Oletko vaikka koskaan kuullut etätöistä? Tai taiteilijoista? Tämäkin jätkä pelailee netissä ilmeisesti ihan ilman ongelmia.
Herääpä itse todellisuuteen.
Artikkelin perusteella kyseessä ei todellakaan ole toimintakuntoinen nuori vaan vakavasti vammainen. Todennäköisesti ei pysty itsenäistymään kotoa puhumattakaan hommaamaan itselleen jotain töitä.
Ei taiteilijakaan itseään niin elätä, että keskenään vaan piirustelee kotona. Itseoppineita ammattitaiteilijoita ei enää ole vaan ensin pitää käydä koulut ja verkostoitua jne. Eikä niitä etätöitä niin löydy, että makaa mykkänä huoneessaan ilman mitään tutkintoa.
nykyyän valtiot voivat päättää että niillä on loputtomattomasti rahaa.