Mies ei halua koskaan kanssani, siis mihinkään!
Vaikka maksaisin kulut ruokineen juomineen. Hän ei lähde teatteriin, museoon, matkalle, keikalle jne . Ainoa mihin lähtee on jääkiekkopeli ja se ei mua kiinnosta. Olen kyllä lähtenyt joskus hänen kanssa. Olut ja makkarat kuuluu kuvaan joten pamahti vielä kuskin osa mulle näillä käynneillä. Ja hänen kaveri mukana.
Yhdessä oltu 4v, ikä 35+. Toivoa ei taida olla mutta kunhan avaudun. Ei ole mukava kuunnella duunissakin missä muut on käyneet kun tätä heppua ei saa mihinkään. Aluksi kyllä lupaili jotain ja koronan piikkiin laittoi kotonaolon mutta uskottava se on. Oikeastaan tää selvisi lopullisesti kun muutettiin yhteen.
Eksänsä kanssa kävi etelässä mutta sanoo ettei kiinnosta enää. Omasta mielestäni en ole niin tylsää seuraa.
Kommentit (37)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sinä et halua/suostu tekemään miestä kiinnostavia asioita mutta kyllä kehtaan kitistä kun mies ei halua/suostu tekemään sinua kiinnostavia asioita
No olihan se ap käynyt siellä lätkämatsissa. Mutta mies ei silti suostu mihinkään.
Nainen on kerran käynyt lätkämatsissa mutta ei sanallakaan kerro onko mies vasten tahtojaan suostunut montakin kertaa naisen mukaan
Yhteiset intressit liimaavat parisuhteessa, jos ei ole yhteisiä intressejä niin ei ole koko parisuhdetta. On paljon ontompaa olla parisuhteessa yksinäinen kun oikeasti yksin.
Meillä on miehen kanssa puheenaiheita kaikki asiat mitä on koettu ja nähty yhdessä. Reissuja, luontopolkuja, tapahtumia - yhdessä on tehty asioita, joita yksin emme olisi tehneet. Miehellä oli kaipuu nuorempana, että jos joskus voisi lähteä näille reissuille mitä kaverien kanssa tekivät niin ihan oman kumppanin kanssa ja näyttää hienoja maisemia, jakaa kokemuksia. Jos oma luonne on sellainen, että haluaa nähdä maailmaa oman kodin ulkopuolelta ja kokea asioita niin kyllä rajoittunut hissukka puoliso tuntuu kiviriipalta. Ellei toiset ihmiset tule täydentämään tätä puolta ap:n elämässä niin ap näivettyy ja omanlainen elämä jää elämättä.
Ajattele ap kun olet 65 vee, katsotko elämääsi tyytyväisenä miten olet elänyt, mitä kokenut ja muuttaisitko mitään toisin?
Miten kommentoi ap tähän astista keskustelua? Mies ei lähde mihinkään ja ap ei kommentoi mihinkään, match made in heaven :D
En jaksaisi lukea taas jotain Ilta-Pahkan sisältököyhää juttua Mitä jos puoliso on tupajumi? Näin suomalaiset vastasivat. (En enää jaksa keskittyä enkä enää edes lue iltapäivälehtiä, kyllästyin juttutarjontaan.)
Erosin vastaavanlaisesta suhteesta. Mies ei tosin viihtynyt minun kanssa edes kotona. Piti itsestäänselvyytenä. Eron jälkeen kyllä yritti kovasti järkkäillä yhdessä tekemistä, mutta eipä se enää auttanut.
Ex ei halunnut koskaan mihinkään. Olemme 20 vuotta yhdessä eikä yhtään lomareissua eikä edes hotelliyötä. Syömässä käytiin muistaakseni kerran kahdestaan, mutta ei ollut mikään romanttinen illallinen pitkän kaavan mukaan. Minä maksoin eikä ex edes jälkiruokaa ottanut, kun ei tehnyt mieli. Hän ei koskaan mitään yhteistä ehdottanut.
Lomareissut tein yksin lasten kanssa. Ex möllötti kotona.
Koin itsekkyydeksi tuon, että toinen aina kieltäytyy. Vinkki ap:lle, että lähde sinne jääkiekkopeliin kerran vuodessa edes.
Vierailija kirjoitti:
Onpa tylsä ihminen. Varsinkin parisuhteen ensimmäisinä vuosina yleensä siinä alkuhuumassa lähtee oman kullan seuraksi mihin vain.
Sepä. Ja jos on eksän kanssa kiertänyt Pariisit, Emiraatit sekä muut, ja nyksän kanssa ei lähdetä mihinkään, niin pitäkää suunne supussa näistä matkoista.
Ja hävittäkää kaikki rekvisiitta maailman toreilta, jos jumal siunakkoon ette nyksän kanssa voi mennä edes Perähikiän kesäteatterin puskafarssia katsomaan.
Mikään ei ole niin käsittämätöntä kuin se että nyksän kanssa ollaan vain kotona, ja hoetaan miten eksän kanssa käytiin siellä ja täällä. Etenkin kun varallisuus yleensä lisääntyy iän myötä, eli olisi paremminkin pätäkkää lähtiä reishun piälle.
Masennus, eksässä roikkuminen, vai mikä näistä löytyy taustalla?
Vierailija kirjoitti:
Lähinnä ihmetyttää miksi olet neljä vuotta katsonut tätä touhua.
Moni suomalainen nainen katsoo 40 v. Hyvin tavallinen kuvio. Ei Suomi äijä lähde kuin omien kavereiden kanssa jäkismatsiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No ei kaikkia vaan kiinnosta. Mä olen samanlainen kuin sun mies tuossa vaikka nainen olenkin. Nuorena viihdyin kotona tietokoneella pelaillen ja kirjoja lukien. Mutta jos oli joku poikaystävä, niin usein ne halusivat käydä jossain, baareissa, konserteissa, elokuvissa, matkoilla. Minä en koskaan tykännyt niistä menemisistä, mutta siesin ne saadakseni olla sen ihmisen kanssa johon olin ihastunut. Yksi 4 vuoden suhde meni poikkikin kun lopulta en vaan jaksanut enää mennä kun ei nappaa, ja sitten todettiin että ollaan liian erilaisia ihmisiä että tästä tulisi mitään. Hän ei kestänyt kotona "nyhjötystä" enkä minä menemistä. Yksin hän ei halunnut mennä, vaikka se olisi ollut mulle ok.
Aviomiehekseni sitten onneksi löysin toisen kotihiiren, ja ollaan onnellisia yhdessä. En oikein tiedä miten tuossa asiassa ihan ääripään erilaiset sopisi yhteen mitenkään. Ellei sitten tosiaan meneväisempi mene yksin tai kavereiden kanssa.
Ok mutta ap:n mies oli eksän kanssa kyllä matkustanut. Varmaan oletti että reissua tulisi nytkin. Ei ole päässyt yli eksästä henkisesti?
Nää pitäisi rehellisesti heti puhua kuten nyt sinä olet tehnytkin.
Olisi joskus kiva kurkistaa av-mamman pään sisälle ja ihmetellä, miten nuo päättelyketjut oikein muodostuvat. Joskus nuorempana hillui aurinkorannoilla, enää ei jaksa -> ei ole päässyt exästä yli henkisesti. Mitähän ihmettä nyt taas? :D
Hah. Tiesitkö että moni eläkeläinen se vasta reissaakin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No ei kaikkia vaan kiinnosta. Mä olen samanlainen kuin sun mies tuossa vaikka nainen olenkin. Nuorena viihdyin kotona tietokoneella pelaillen ja kirjoja lukien. Mutta jos oli joku poikaystävä, niin usein ne halusivat käydä jossain, baareissa, konserteissa, elokuvissa, matkoilla. Minä en koskaan tykännyt niistä menemisistä, mutta siesin ne saadakseni olla sen ihmisen kanssa johon olin ihastunut. Yksi 4 vuoden suhde meni poikkikin kun lopulta en vaan jaksanut enää mennä kun ei nappaa, ja sitten todettiin että ollaan liian erilaisia ihmisiä että tästä tulisi mitään. Hän ei kestänyt kotona "nyhjötystä" enkä minä menemistä. Yksin hän ei halunnut mennä, vaikka se olisi ollut mulle ok.
Aviomiehekseni sitten onneksi löysin toisen kotihiiren, ja ollaan onnellisia yhdessä. En oikein tiedä miten tuossa asiassa ihan ääripään erilaiset sopisi yhteen mitenkään. Ellei sitten tosiaan meneväisempi mene yksin tai kavereiden kanssa.
Ok mutta ap:n mies oli eksän kanssa kyllä matkustanut. Varmaan oletti että reissua tulisi nytkin. Ei ole päässyt yli eksästä henkisesti?
Nää pitäisi rehellisesti heti puhua kuten nyt sinä olet tehnytkin.
No en kutsuisi kyllä matkusteluksi sitä että on kerran käynyt etelässä lomamatkalla. Ehkä mies totesi että tulipahan kokeiltua ja että ei ole hänen juttunsa matkustelu?
Ihmisenä joka viihtyy itsekin kaikista eniten kotona puuhaillen omia juttujani niin en arvosta sitä että ap valittaa miehestään, kun ei mies ole mitään väärää tehnyt. Se on asia erikseen jos on vääränlaisen ihmisen kanssa menty yhteen. Mutta ei se miehestä tee sen huonompaa. Epäsopiva pari vaan ovat.
Ap linjalla. Kyllä hän kävi monta kertaa matkalla eksän kanssa. Mistä tuon yhden kerran sait? Ainakin neljä kohdetta tiedän joissa kussakin ainakin kerran kävivät. On mulle kertonut ja ottaa päähän kun on niistä edes puhunut. Jotain kuluneita vaatteita matkoilta on edelleen kaapissa.
Vierailija kirjoitti:
Minä minä minä minä. Ei muilla ole väliä kun minä haluan minä tahdon ja minä vaadin. Itsekkyys kunniaan!
Nooo, ei kaikki miehet ole tuollaisia. Eiköhän useimmilla pelaa vastavuoroisuus.
Vierailija kirjoitti:
Ap linjalla. Kyllä hän kävi monta kertaa matkalla eksän kanssa. Mistä tuon yhden kerran sait? Ainakin neljä kohdetta tiedän joissa kussakin ainakin kerran kävivät. On mulle kertonut ja ottaa päähän kun on niistä edes puhunut. Jotain kuluneita vaatteita matkoilta on edelleen kaapissa.
Harmittavaa kyllä, mutta tätä tapahtuu. Tulee kiintiö täyteen, ei oikein kiinnosta enää mikään reissaaminen, ei jaksa, ulkomaat "on nähty" jne. jne. jne. Lomalla on kiintoisampaa rassata jotain ruohonleikkuria kuin lähteä näkemään maailmaa, vaikka ennen olisi ollut toisin. Ei varmaankaan liity sinänsä eksään mitenkään vaan miehesi omaan ukkoutumiseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap linjalla. Kyllä hän kävi monta kertaa matkalla eksän kanssa. Mistä tuon yhden kerran sait? Ainakin neljä kohdetta tiedän joissa kussakin ainakin kerran kävivät. On mulle kertonut ja ottaa päähän kun on niistä edes puhunut. Jotain kuluneita vaatteita matkoilta on edelleen kaapissa.
Harmittavaa kyllä, mutta tätä tapahtuu. Tulee kiintiö täyteen, ei oikein kiinnosta enää mikään reissaaminen, ei jaksa, ulkomaat "on nähty" jne. jne. jne. Lomalla on kiintoisampaa rassata jotain ruohonleikkuria kuin lähteä näkemään maailmaa, vaikka ennen olisi ollut toisin. Ei varmaankaan liity sinänsä eksään mitenkään vaan miehesi omaan ukkoutumiseen.
Uusiiperheenähän tällainen mies onkin melkoinen lottovoitto. Eksän kanssa ollut kaikki kiva, ja nyt joku otti nurkkiinsa tällaisen miehen ruohon leikkuria rassaamaan ja bonuksena lapset. Ei kannata ihmetellä jos tällainen ei ainakaan lapsetonta uutta naista saa. Eihän siinä jäisi kuin maksajan ja piian pesti. Kaikki menevä elämä kun on takanapäin.
Tosin onhan näitä aloituksia palstallakin ollut.
Mulla saman tapainen puoliso. Eikä hän ehdota itse ikinä mitään. Ja kaiken päälle sanoo ettei meillä ole mitään yhteistä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No ei kaikkia vaan kiinnosta. Mä olen samanlainen kuin sun mies tuossa vaikka nainen olenkin. Nuorena viihdyin kotona tietokoneella pelaillen ja kirjoja lukien. Mutta jos oli joku poikaystävä, niin usein ne halusivat käydä jossain, baareissa, konserteissa, elokuvissa, matkoilla. Minä en koskaan tykännyt niistä menemisistä, mutta siesin ne saadakseni olla sen ihmisen kanssa johon olin ihastunut. Yksi 4 vuoden suhde meni poikkikin kun lopulta en vaan jaksanut enää mennä kun ei nappaa, ja sitten todettiin että ollaan liian erilaisia ihmisiä että tästä tulisi mitään. Hän ei kestänyt kotona "nyhjötystä" enkä minä menemistä. Yksin hän ei halunnut mennä, vaikka se olisi ollut mulle ok.
Aviomiehekseni sitten onneksi löysin toisen kotihiiren, ja ollaan onnellisia yhdessä. En oikein tiedä miten tuossa asiassa ihan ääripään erilaiset sopisi yhteen mitenkään. Ellei sitten tosiaan meneväisempi mene yksin tai kavereiden kanssa.
Ok mutta ap:n mies oli eksän kanssa kyllä matkustanut. Varmaan oletti että reissua tulisi nytkin. Ei ole päässyt yli eksästä henkisesti?
Nää pitäisi rehellisesti heti puhua kuten nyt sinä olet tehnytkin.
Olisi joskus kiva kurkistaa av-mamman pään sisälle ja ihmetellä, miten nuo päättelyketjut oikein muodostuvat. Joskus nuorempana hillui aurinkorannoilla, enää ei jaksa -> ei ole päässyt exästä yli henkisesti. Mitähän ihmettä nyt taas? :D
Eipäs kun tähän on pakko täällä kommentoida jotain seuraavista:
- tää on pakko olla provo aloitus
- covid ja rokotukset on salaliitto joten sun mies on reptiili liskoihminen
- ryssätrolli iigori siellä taas huutelee
- pakastatko pastan keitinveden sähkön säästämiseksi?
Jne...
Kuinka olet päätynyt yhteen hänen kanssaan? Jos ei oikein ole enää kipinää olla yhdessä, eikä muitakaan syitä, niin taitaa hiipua tuo suhde. Voihan sitä aluksi alkaa käydä itsekseen teatterissa yms. kulttuuririennoissa, ja toinen puuhaa jotain muuta sillä aikaa. Mutta kai siinä aika pian huomaa, että kun ei kerran mitään tehdä yhdessä, niin parempi jatkaa eri osoitteissa.
No olihan se ap käynyt siellä lätkämatsissa. Mutta mies ei silti suostu mihinkään.