Onko sinulla puhelimessa kannellinen kotelo?😆
Kommentit (67)
Kauhean kätevää kun ei näe esim viestejä vilkaisemalla vaan täytyy aina avata se läppä! 😆🤣
- ensin sanotaan ”oliko tuo minun kännykkä”
- sitten kaivetaan esiin silmälasit
- sitten se kannellinen puhelin sieltä käsilaukusta
- lopulta avataan se kansi ja sanotaan ”ei se ollut minun”
#mummat
No on, koska mulla on kortit siinä kotelossa. Kauheen kätevää, ei tartte lompakkoa. Olen alle 50-vuotias, mutta olen kieltämättä huomannut jo itsessäni runsaasti tädittymistä (tätimäistymistä? Täteytymistä?), joten voihan se mun henkinen ikä jo ollakin se 55+
Todellakin on, kertaakaan koskaan ikinä ei ole mennyt puhelimen näyttö, tai mikään muu pudotessa rikki.
N40
Vierailija wrote:
Kauhean kätevää kun ei näe esim viestejä vilkaisemalla vaan täytyy aina avata se läppä! 😆🤣
No nyt on jo laiskuus huipussaan. Jonnet ei jaksa edes puhelimen läppää nostaa.
Toki. Puhelin on myös iskunkestävä. Viiteenkymppiin on vielä matkaa.
Samat henkilöt tosiaan pitävät kaikkia kortteja puhelimen kannessa. Jos puhelin katoaa, menee kaikki kortitkin. Ei mitään järkeä.
Vierailija wrote:
Kauhean kätevää kun ei näe esim viestejä vilkaisemalla vaan täytyy aina avata se läppä! 😆🤣
Ne viestit vilkaistaan kellosta. Pyydä vaikka vanhemmilta joululahjaksi.
Totta kai on 'suojakuoret'. Onneksi. Olisi muuten mennyt luuri päreiksi monta kertaa. Myös usein käytetyt kortit pidän kuoressa. Ja joskus sanon kännykkä vanhasta muistista.
46 v
Oon 56v ja mulla on silikokuori ja nanosuoja, kun toi omena on lasia molemmin puolin...
On. Puhelin kokee välillä niin kovia että tarvitsee suojaa ympärilleen. Kuoret ja läpät ja silti näyttöä suojaava panssarilasi on säpäleinä tuon tuosta.
Vierailija wrote:
Kauhean kätevää kun ei näe esim viestejä vilkaisemalla vaan täytyy aina avata se läppä! 😆🤣
Noitahan on siis myös läpinäkyviä. Mutta kun tynnyrissä on elämänsä asunut niin käy noin kun sulla...
On ollut siitä asti, kun älypuhelimet tulivat. Ikinä ei ole puhelin mennyt rikki tippumisen tai johonkin osumisen vuoksi. Sain miehenikin käännytettyä kannellisten koteloiden kannalle, kun hän jälleen kerran tuskaili näyttönsä vahingoittumista ja katseli vierestä minun puhelintani, joka oli muutaman vuoden jälkeenkin kuin uusi.
En todellakaan aio luopua kannellisista koteloista! Olen 31-vuotias.
Samat kutsuvat puhelinta kännykäksi.