Jaksaisiko joku jakaa ajatuksia :( Parisuhdeongelma, pettäminen

Totta. Ystäväni mies ilmoitti ensin erosta. Sitten peruikin sen. Elivät yhdessä epämääräisesti vielä viitisen vuotta ja nainen kävi välillä ihan osastohoidossakin, meni niin huonoon kuntoon. Kun mies sitten lopulta oikeasti lähti, pääsi nainenkin toipumaan, muttei enää koskaan palannut entiselleen. 

Ap, mitä jos vaan potkit sen miehen ulos? Sen lisäksi että se on sairastuttanut sut, se on sairastuttanut sun lapsen! Laita nyt hyvä nainen edes lapsesi sen miehen edelle. Kerro miehellesi että sä oot tehnyt päätöksen, hyvää loppuelämää Mirkun kanssa ja kapsäkki pihalle. Muut asiat järjestyvät kyllä, nyt täytyy vaan saada se kivi vierimään.

Ei ketään edelleenkään voi potkia omasta kodistaan ulos. Käsittääkseni Mirkku viestitellyt selviävänsä kyllä, väistyvänsä ehkä. Jos niin oikeasti tapahtuu, on myös mahdollista korjata suhde.

Vierailija kirjoitti:

Ei ketään edelleenkään voi potkia omasta kodistaan ulos. Käsittääkseni Mirkku viestitellyt selviävänsä kyllä, väistyvänsä ehkä. Jos niin oikeasti tapahtuu, on myös mahdollista korjata suhde.

Sen viestittelyn ja tapaamisen pitäisi loppua 100 %. Siltikään tuo suhde ei ole terve eikä siinä voi silloin myöskään tuntea itseään terveeksi. 

Ap:n mies on aiheuttanut tämän tilanteen leikkimällä tulella. Ja vielä jäämällä sen lämpöön.

Oikein kurkkua kuristaa ja rintaa puristaa lukea, miten ap empaattisena ihmisenä miettii tässä sen toisen naisen tunteita. Kun tärkeintä olisi nyt keskittyä itseen.

Ja lapseen. Lapsi kärsii siitä, että isä tieten tahtoen satutti äitiä. Satuttaa yhä, mikäli ei pane välejä poikki tuohon "ystäväänsä".

Ennen pitkää mies ja ystävätär lähentyvät, kun mies puhuu tälle "mt-ongelmaisesta vaimostaan, joka ei pääse ohi yhdestä kaveripususta". Siitä on lyhyt matka siihen, että he alkavat miettiä, onko ap hyvä äiti lapselleen.

Ap, mies petti luottamuksesi. Minimivaatimus pariterapia, lapsen iän huomioiden perheterapia. Älä sinä turruta tunteitasi lääkkeillä ja maksa kalliista yksilöterapioista - sinuahan tässä satutettiin!

Minulle mikään ihmissuhde ei ole niin tärkeä, että suostuisin syömään lääkitystä kestääkseni sitä suhdetta. Olen sellaisessa ollut ja se on historiaa, ei koskaan enää uudelleen. 

Maailmassa lukematon määrä ihmisiä kuolee ennenaikaisesti syöpiin ja muihin jatkuvan stressin aiheuttamiin sairauksiin, kun ovat olleet sairastuttavissa ihmissuhteissa vuosikymmenet. Ei ole sen arvoista! Meillä jokaisella on vain tämä yksi elämä tällä maapallolla. Mihin ja miten sen haluaa käyttää?

Tunnistan tämän ihmistyypin (ap:n mies), joka pyyteettömästi auttaa kaikkia ja kerää karismallaan ympärilleen noita kavereita, jotka rakastuu häneen. Oma vastaavani oli kans jatkuvasti auttamassa mummoaan, äitiään, tätejään, siskoaan, naispuolisia opiskelukavereitaan, naispuolisia työkavereitaan, naispuolisia bändikavereitaan, naispuolisia naapureitamme... Selitys: minä olin niin vaativa puoliso, en tukenut häntä tarpeeksi, en ollut tarpeeksi kiitollinen hänelle. Kun tutustuimme, olin henkisesti hajalla, ja siksi hän minut varmaan valitsikin. Suhteen aikana menin todella huonoon kuntoon, ja oli musertavaa kuulla, miten ne muut naiset olivat hänen mielestään tarvitsevampia kuin minä ja hän "pyyteettömästi" seisoi heidän rinnallaan. On muuten yks ahdistavimpia umpikujan tunteita, kun on kotona yksin ja henkisesti ihan yksin jätetty, ja mies on kaupungilla "auttamassa" toista.

Vierailija kirjoitti:

Tunnistan tämän ihmistyypin (ap:n mies), joka pyyteettömästi auttaa kaikkia ja kerää karismallaan ympärilleen noita kavereita, jotka rakastuu häneen. Oma vastaavani oli kans jatkuvasti auttamassa mummoaan, äitiään, tätejään, siskoaan, naispuolisia opiskelukavereitaan, naispuolisia työkavereitaan, naispuolisia bändikavereitaan, naispuolisia naapureitamme... Selitys: minä olin niin vaativa puoliso, en tukenut häntä tarpeeksi, en ollut tarpeeksi kiitollinen hänelle. Kun tutustuimme, olin henkisesti hajalla, ja siksi hän minut varmaan valitsikin. Suhteen aikana menin todella huonoon kuntoon, ja oli musertavaa kuulla, miten ne muut naiset olivat hänen mielestään tarvitsevampia kuin minä ja hän "pyyteettömästi" seisoi heidän rinnallaan. On muuten yks ahdistavimpia umpikujan tunteita, kun on kotona yksin ja henkisesti ihan yksin jätetty, ja mies on kaupungilla "auttamassa" toista.

Mulla myös auttoi naapurinaisia, ystävänaisia, oli yksinhuoltajaa, alkoholiongelmaista, autotonta sinkkua ja leskeä jne. Mua halusi vain panna ja saada palveluksia minulta. Onneksi en ollut hajalla ennen suhdetta, joten kun hajosin aika nopeasti suhteen aikana, oli sen verran voimia että pääsin näppärästi pakoon. Hoitakoon ihan rauhassa niitä naisia ja etsiköön uuden panopuun.

Vierailija kirjoitti:

Ei ketään edelleenkään voi potkia omasta kodistaan ulos. Käsittääkseni Mirkku viestitellyt selviävänsä kyllä, väistyvänsä ehkä. Jos niin oikeasti tapahtuu, on myös mahdollista korjata suhde.

En tajunnut että joku oikeasti luulee että tarkoitin että fyysisesti potkitaan mies ulos talosta. Joo ei. Eiköhän se riitä kun antaa eroilmoituksen ja kertoo että on vapaa menemään mirkun luo. Tuskinpa mies jättäisi menemättä rakastamansa naisen luo.

Tunnistan tuon, että on kotona sotkujen keskellä ja ei vain saa niitä aisoihin. On siellä yksin, eikä mies ole auttamassa. Tuntuu, että miksi nostaisin tämän kasan pyykkikoneeseen, miksi tiskaisin. Elämä tapahtuu toisaalla. Ei ole puolison henkistä tukea. Ei tule sitä hetkeä, että mies halaa ja sanoo: nostetaan nämä yhdessä, tiskataan yhdessä rakas. Monesti puhutaan naisten laiskuudesta yms., mutta se on ihan puppua. Kyse on siitä, että kun joutuu olemaan henkisesti ihan eristettynä, se lamauttaa. On kiva siivota ja odottaa toista harrastuksestaan kotiin. Mutta on mahdotonta siivota ja odottaa toista harrastuksestaan kotiin täynnä petosta ja salaisuuksia. Lopulta se menee siihen mihin se on ap:lla jo mennyt: pitää itseään syypäänä, luulee että omat aiemmat mt-vaikeudet ovat johtaneet tähän ja että on aiheettomasti mustasukkainen ja saamaton vaimo. Että pitäisi vain vetää lääkkeet kurkusta alas ja vaimentaa loppukin minuus.

Ap, sanoit käyväsi kokoaikatöissä. Eihän se silloin sinun asiasi ole tehdä kaikkia kotitöitä. Älä hyvä ihminen tunne syyllisyyttä ja häpeää.

Vierailija kirjoitti:

Tunnistan tämän ihmistyypin (ap:n mies), joka pyyteettömästi auttaa kaikkia ja kerää karismallaan ympärilleen noita kavereita, jotka rakastuu häneen. Oma vastaavani oli kans jatkuvasti auttamassa mummoaan, äitiään, tätejään, siskoaan, naispuolisia opiskelukavereitaan, naispuolisia työkavereitaan, naispuolisia bändikavereitaan, naispuolisia naapureitamme... Selitys: minä olin niin vaativa puoliso, en tukenut häntä tarpeeksi, en ollut tarpeeksi kiitollinen hänelle. Kun tutustuimme, olin henkisesti hajalla, ja siksi hän minut varmaan valitsikin. Suhteen aikana menin todella huonoon kuntoon, ja oli musertavaa kuulla, miten ne muut naiset olivat hänen mielestään tarvitsevampia kuin minä ja hän "pyyteettömästi" seisoi heidän rinnallaan. On muuten yks ahdistavimpia umpikujan tunteita, kun on kotona yksin ja henkisesti ihan yksin jätetty, ja mies on kaupungilla "auttamassa" toista.

Amen. Ihan varmasti on tiennyt mitä tekee ja nauttinut aiheuttamastaan kärsimyksestä.

Miksi nuo tilanteet olisivat muuten toistuneet samanlaisina kerta toisensa jälkeen?

Ja jos piti auttaa, miksette kulkeneet pariskuntana näillä hyväntekeväisyyskeikoilla? Miksi sinut jätettiin kotiin kuin avuton lapsi?

Suosittelen kaikkia ahdistuneita soittamaan kriisipuhelimeen hädän hetkellä. Ja jos heti ei vastaa kokeilkaa uudelleen. Kotona tuo numero tussilla jääkaapin oveen tai lompakkoon.

Itse sain avun akuuttiin kriisiin.

Onhan muitakin palvelunumeroita. Yksin ei kannata jäädä.

Vierailija kirjoitti:

Tunnistan tämän ihmistyypin (ap:n mies), joka pyyteettömästi auttaa kaikkia ja kerää karismallaan ympärilleen noita kavereita, jotka rakastuu häneen. Oma vastaavani oli kans jatkuvasti auttamassa mummoaan, äitiään, tätejään, siskoaan, naispuolisia opiskelukavereitaan, naispuolisia työkavereitaan, naispuolisia bändikavereitaan, naispuolisia naapureitamme... Selitys: minä olin niin vaativa puoliso, en tukenut häntä tarpeeksi, en ollut tarpeeksi kiitollinen hänelle. Kun tutustuimme, olin henkisesti hajalla, ja siksi hän minut varmaan valitsikin. Suhteen aikana menin todella huonoon kuntoon, ja oli musertavaa kuulla, miten ne muut naiset olivat hänen mielestään tarvitsevampia kuin minä ja hän "pyyteettömästi" seisoi heidän rinnallaan. On muuten yks ahdistavimpia umpikujan tunteita, kun on kotona yksin ja henkisesti ihan yksin jätetty, ja mies on kaupungilla "auttamassa" toista.

Sanavalinnoista (puhut miehestä imperfektissä) et näköjään ole enää tämän miehen kanssa?

Minkä ikäisinä olitte yhdessä ja kuinka kauan? Ei avioliittoa, ei lapsia? Miten ero lopulta sitten tapahtui?

Vierailija kirjoitti:

Ei ketään edelleenkään voi potkia omasta kodistaan ulos. Käsittääkseni Mirkku viestitellyt selviävänsä kyllä, väistyvänsä ehkä. Jos niin oikeasti tapahtuu, on myös mahdollista korjata suhde.

Mutta se ei ole sen Mirkun tehtävä laittaa suhdetta poikki. Miten menee luottamuksen kanssa jos Mirkku laittaa suhteen poikki ja mies ei? Se saattaa vähän helpottaa, mutta luottamusta ei aiheuta, koska mies olisi edelleen suhdetta jatkanut. Eli mies laittaa poikki ja keskittyy omaan perheeseen. Nyt hän ei sitä tee ja se on todella sääli.

upppp

upppp

Kuukausi on vierähtänyt ap:n aloitusviestistä. Onko ap vointi mennyt oarempaan/huonompaan?

Onko tätä vasta kuukausi väännetty?

Tuntuu, että olisi seurannut tätä ketjua 2-3 kuukautta

ap??

 

mitenköhän siellä menee?

ootko ap saanu tongittua mitään lisätietoja mirkusta?

Kyllähän ne kotieläimet aina saa myytyä tai annettua pois, ja rakkaasta kotitalostakin voi luopua oman ja lasten mielenterveyden vuoksi. Ne ei ole päteviä syitä jäädä tuohon sairaaseen suhteeseen.