Mies ei vienyt koiraa ulos, vaikka olin kuumeessa

Hyi mikä mies.

Miehissä on vähän tätä, että kun he itse ovat kipeitä, niin se on maailman loppu, mutta sitten kun muut ovat, niin se ei ole mitään.

Ennen kuin koira hankitaan pitää selvittää asiat. Tämä kirkastui minulle kun olisin halunnut koiran mutta mieheni sanoi että minä pääasiallisesti olen vastuussa koirasta ja koiran ulkoilutuksesta.  Tunnen itseni ja koira jäi hankkimatta. Ap on saanut ohjeita jättää mies ja minäkin ehdotan sitä koska mies ei tule muuttumaan. Empatiakyky nolla.

Kuulostaa tosi ikävältä. Mutta kysyitkö mieheltä suoraan, voisiko hän viedä koiran ulos, koska sulla on todella kuumeinen olo? Miehesi ei välttämättä ole vihjailusta tajunnut, että toivot hänen ottavan ulkoilutuksesta kopin. Tai sitten hän on niitä ihmisiä, joita vihjailu ärsyttää. Jotkut kokee vihjailun passiivis-aggressiivisena toimintana eikä ota sitä kuuleviin korviinsa. Eli JOS tässä on kyse siitä ettet kommunikoinut omia tarpeitasi suoraan, niin ehkä on aika istua miehen kanssa alas ja jutella asiat selviksi.

Ja joka tapauksessa kerro nyt ainakin miehelle, että sua loukkasi kun hän vaikutti vähät välittävän sun olostasi. Sittenhän se selviää, miksi hän toimi noin, ja voit miettiä mitä se jatkon ja sun kannaltasi tarkoittaa.

Ap nyt kannattaisi rauhallisesti jutella miehen kanssa asiasta. Jos vaikka kysyisit mieheltä miksi ei käyttänyt koiraa silloin ulkona. Jos vastaa ettei jaksanut niin myönnät että eihän sitä sairaana tai toipilaana oikein jaksaisi. Sitten voit kysyä että onko miehen olo yhtään parempi kun kuume laskenut. Oletettavasti vastaa että on parempi olo niin sitten voit ystävällisesti kertoa että sinulla oli silloin kuume nousussa ja todella kurja olo. Ja jouduit käyttämään koiran lenkillä vaikka mies oli jo paremmassa kunnossa kuin sairaana.

Ehkä miehellä sitten syttyy joku lamppu päässä. Ehkä tajuaa pyytää anteeksi jne. Jos taas syyttää vaan kaikkia muita tai siis sinua tilanteesta niin kannattaa harkita jatkoa.

Toki ap voisi parantaa omaa käytöstään. Nyt ap opetti miehelle että vaikka ap sanoo olevansa sairas niin silti onnistuu koiran lenkitys. Eli jatkossa mies olettaa apn pystyvän sairaana vielä enempään.

Jos teillä on tarkoitus hankkia lapsia niin tuo todella hälyttävä piirre. Siis jos mies olettaa että mies saa aina sairastaa ja toipua rauhassa. Eli lasten äiti hoitaa lapset silloin yksin kun koko perhe sairaana. Ja se ei ole keveä homma.

Onneksi oman mieheni kanssa on aina pystytty vuorottelemaan ja keskustelemaan kumpi pystyisi hoitaa sairasta lasta iltayöstä ja kumpi aamuyöstä jne. Mieheni ei yleensä laita ruokaa mutta hoitaa homman kyllä jos minä olen sairas. Joko omatoimisesti tai viimeistään sitten kun pyydän.

Vierailija kirjoitti:

Se hoitaa kenen koira. Jos ei ole miehen koira niin siinä on tarpeeksi että sietää koiraa samassa taloudessa.

Juupajuu. Meillä on koira, joka on minun nimissäni, jonka olen hommannut ennen kuin me tavattiin miehen kanssa, mutta eipä tulisi tilannetta, etteikö mieheni voisi hoitaa/ulkoiluttaa minun ollessani jostain syystä estynyt... Mies välittää ja rakastaa minua ja koiraakin ja se näkyy.

Ei mulle tulis mieleenkään velvoittaa miestä hoitamaan mun koiraa. Jo ihan koiran omaksi "turvaksi". Mun mies on silleen vähän huono, ettei se oikein osaa toimia eläinten kanssa.

Oon ite ollu koronassa, norossa jne ja aina itse hoitanut koiran asiat. Kun olin leikkauksessa, vein koiran suosiolla hoitolaan siksi aikaa, mutta se olikin ennalta ennakoitu ja sovittu.

Mielenkiintoisinta oli silloin kun sain töistä kryptosporidioosin, elämäni kamalin tauti, joka melkein vei minut sairaalahoitoon. Silloin olin hetkittäin epätoivoinen, kun parin viikon vesiripuli veti niin pehmeään kuntoon, etten hetkittäin voinut edes kävellä. Mutta koira tuli hoidettua.

Vierailija kirjoitti:

Ei mulle tulis mieleenkään velvoittaa miestä hoitamaan mun koiraa. Jo ihan koiran omaksi "turvaksi". Mun mies on silleen vähän huono, ettei se oikein osaa toimia eläinten kanssa.

Oon ite ollu koronassa, norossa jne ja aina itse hoitanut koiran asiat. Kun olin leikkauksessa, vein koiran suosiolla hoitolaan siksi aikaa, mutta se olikin ennalta ennakoitu ja sovittu.

Mielenkiintoisinta oli silloin kun sain töistä kryptosporidioosin, elämäni kamalin tauti, joka melkein vei minut sairaalahoitoon. Silloin olin hetkittäin epätoivoinen, kun parin viikon vesiripuli veti niin pehmeään kuntoon, etten hetkittäin voinut edes kävellä. Mutta koira tuli hoidettua.

Heh. No, onneksi minulla on mies, joka osaa kyllä toimia koiran kanssa.

Vierailija kirjoitti:

Miehissä on vähän tätä, että kun he itse ovat kipeitä, niin se on maailman loppu, mutta sitten kun muut ovat, niin se ei ole mitään.

Ei toki kannata yleistää. Onko heidän puolisoissaan taas sitä, että kyllä minä teen vaikka olen sänkypotilaana? Itse en tuollaista katselisi.

Vierailija kirjoitti:

Miehissä on vähän tätä, että kun he itse ovat kipeitä, niin se on maailman loppu, mutta sitten kun muut ovat, niin se ei ole mitään.

Tämä.

Ja oletan, että jos koira ei suoranaisesti ole miehen, on sen ulkoiluttamisesta yhdessä kuitenkin jotain sovittu. Kurjaa jättää koira ja paljon kipeämpi puoliso pulaan, jos itsellä on hituksenkin enemmän voimia vaikka kipeä onkin.

Koiran ulkoilutusapuja saa nopeasti ja pientä korvausta vastaan tai ilmaiseksikin vaikka Facebookin paikallisista puskaradioista tai koiraryhmistä. Mutta ei, sen sijaan pitää valittaa av-palstalle.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miehissä on vähän tätä, että kun he itse ovat kipeitä, niin se on maailman loppu, mutta sitten kun muut ovat, niin se ei ole mitään.

Ei toki kannata yleistää. Onko heidän puolisoissaan taas sitä, että kyllä minä teen vaikka olen sänkypotilaana? Itse en tuollaista katselisi.

Ei todellakaan kaikki ole, mutta osa on. Ja yleensä nämä miehet ovat juurikin niitä, joiden nainen passaa ja hoivaa. Sitten kun se heidän nainen tarvitsee passausta ja hoivaa, niin mies näkee naisen jotenkin heikkona ja kohtelee naista nöyryyttävästi ja huonosti esim. laittamalla 40 asteen kuumeessa koiran kanssa ulos eikä suostu käymään kaupassa. Sitten kun arvon herra itse sairastaa miesflunssaansa nainen tekee kaiken mukisematta.

Estoon vaan koko nahjus, mitä hittoa sä teet jollain sosiopaatilla. On olemassa myös miehiä, jotka oikeasti välittää kumppaneistaan, ei ole mikään pakko tyytyä johonkin empatiakyvyttömään luuseriin.

Vierailija kirjoitti:

Koiran ulkoilutusapuja saa nopeasti ja pientä korvausta vastaan tai ilmaiseksikin vaikka Facebookin paikallisista puskaradioista tai koiraryhmistä. Mutta ei, sen sijaan pitää valittaa av-palstalle.

Enpä voisi kuvitella itselleni tilannetta, että ruinaisin lenkitysapua tuntemattomilta Facebookissa, jos kotona on toinen TÄYSIN siihen kykenevä aikuinen. Aika nöyryyttävää.

Ei kannata ottaa louskuleukaa vaivoiksi.

Vierailija kirjoitti:

Miehissä on vähän tätä, että kun he itse ovat kipeitä, niin se on maailman loppu, mutta sitten kun muut ovat, niin se ei ole mitään.

Jaa, mä saan kyllä sairastaa rauhassa, ja sain silloinkin, kun lapsi oli pieni. Valitkaa empaattinen mies, älkää tunnevammaista.

Törpösti tehty, mutta välillä sitä on niin kiinni omassa itsessään ja voinnissaan, että ei tajua toisella olevan vielä huonompi vointi. Minulla itselläni muuten oli koronassa aivan järkyttävä päänsärky koko viikon, vaikkei kuumetta tai yskää ollut. Vaikutin varmaan ulospäin hyvävointiselta. Mutta kai sanoit miehellesi suoraan, että sinä olet sairaampi, joten hänen on vietävä koira ulos? Mitä hän siihen vastasi?

Kaupungin puskaradioissa on muuten hyvä huudella koiran lenkittäjiä. Ihan varmasti joku tulee palkkiota vastaan lenkittämään koiraa, vaikka olettekin koronassa. Kertakäyttökäsineet kädessä puet koiralle valjaat ja lenkittäjäkin voisi pitää hihnaa käsineet kädessä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miehissä on vähän tätä, että kun he itse ovat kipeitä, niin se on maailman loppu, mutta sitten kun muut ovat, niin se ei ole mitään.

Jaa, mä saan kyllä sairastaa rauhassa, ja sain silloinkin, kun lapsi oli pieni. Valitkaa empaattinen mies, älkää tunnevammaista.

Nimenomaan. Empatiakyky on oikeasti yksi ihmisen tärkeimmistä piirteistä. Olen saanut myös sairastaa rauhassa ja minulle on tuotu särkylääkettä, kuumaa juomaa, ruokaa ym. sänkyyn ja lapset ja lemmikit hoidettu mukisematta. Tämä toimii molempiin suuntiin ja näin sen kuuluukin olla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Se hoitaa kenen koira. Jos ei ole miehen koira niin siinä on tarpeeksi että sietää koiraa samassa taloudessa.

Lähtis mulla kyllä mies vaihtoon ihan saman tien, jos tuolla tavalla asennoituisi, että ei edes silloin voi auttaa, kun itse olen kipeänä. Henkistä väkivaltaa, alistamista ja mitätöintiä en katso enää kenenkään tekemänä.

Sitten lähtisi. Itse tekisin alusta asti selväksi etten halua osallistua koiran hoitoon millään tavalla. Sille voi palkata vaikka jonkun naapurin ulkoiluttamaan kun ei itse jaksa.

Hyvä että teet tunnevammasi selväksi jo heti alussa. Suosittelen melkein yksin oloa koko loppuelämän, lapsia sinun ei ainakaan missään nimessä kannata tehdä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Koiran ulkoilutusapuja saa nopeasti ja pientä korvausta vastaan tai ilmaiseksikin vaikka Facebookin paikallisista puskaradioista tai koiraryhmistä. Mutta ei, sen sijaan pitää valittaa av-palstalle.

Enpä voisi kuvitella itselleni tilannetta, että ruinaisin lenkitysapua tuntemattomilta Facebookissa, jos kotona on toinen TÄYSIN siihen kykenevä aikuinen. Aika nöyryyttävää.

Ei siinä ole mitään nöyryyttävää. Itse olen ulkoiluttanut monien erilaisissa tilanteissa olevien ihmisten koiria. Silloin kun aloitin, olin nuori ja pyöritin 4h kerhon alaisuudessa omaa yritystä, joka tarjosi eläintenhoitoa. Vaikka olen jo aikuinen ja perheellinen, enkä enää tekemisissä 4h:n kanssa, hoidan edelleen joidenkin hyviksi kavereiksi tulleiden ihmisten eläimiä jos on paha tilanne. Joskus yhteyttä ottaa ihan tuntemattomatkin, jotka ovat saaneet yhteystietoni joltain tutultani, autan jos voin. Enkä kysele mitään.