Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Mitä tarkoittaa vauvahaaveluissa antaa tulla jos on tullakseen
Olimme sopineet miehen kanssa että ryhtyisimme yrittämään vauvaa. Olemme olleet yhdessä lähemmäs 10v ja vauva-asiaa pyöritelleet mielessä viimeiset 5 vuotta. En ole ollut painostava osapuoli tai mitenkään vauvaintoilija. Ihan vain realistisesti ollaan puhuttu ja otettu huomioon iät yms.
No, minä tiedän milloin ovuloin, tunnen sen kivusta, oireista sekä kalenterinpäivistä: se ei tule minulle yllätyksenä.
Sanoin miehelle että nyt olisi hyvä hetki esim joka toinen päivä touhuta tms ja mies oli että Ok, sopii.
Mies ei sitten pystynyt tulemaan. Ekaa kertaa ikinä. Sanoi ettei tykännyt että häntä painostetaan toimimaan tiettynä hetkenä ja että hän haluaa että vauva tulee jos on tullakseen. Eeeehhhh. Mitä hittoa??
Sanoin ettei se vauva tule kuin kerran kuussa tiettyyn aikaan ja annoin nyt liukumaa viikon, eli en sanonut milloin se ovulaatio päivä on tms, mutta enhän voi lähteä sellaiseen että huijaan miestä ja yksinäni katson ovulaatio ajankohdan ja houkuttelen sänkyyn koen että tämä on yhteinen projekti ja molempien pitää olla tietoinen milloin VOI tärpätä
Miten te oikein näette vauvan teossa termin tulee jos on tullakseen? Miten minun olisi pitänyt toimia? En kuitenkaan ole mitään muuta tehnyt kuin kuunnellut kehoani :O
Taitaa tämä olla tässä minun osalta muutenkin ei mies ole valmis tai halua tätä. Itsellä alkaa olla jo ikää enkä kestä tälläistä lapsellista touhua ettei voi edes puhua milloin on ovulaatio. :(
Kommentit (567)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tulee jos on tullakseen = ei käytetä ehkäisyä, mutta ei (ainakaan ääneen) ynnäillä hedelmällisiä päiviä ja aktiivisesti yritetä raskautua.
Sen kun lasket mielessäsi, nythän sinulla lupa on. Mutta älä tee niistä numeroa.
Ei vanhemmuus muutenkaan mene kuten kuvittelet. On monta yllätystä vielä edessä, ja nyt jo olet eropapereita kirjoittamassa..
Kun en ynnäile mitään! Ollaan oltu 6kk ilman ehkäisyä, ja sitten sovittiin että nyt oikeasti yritetään! :D olen 6kk vältellyt otollisia päiviä sanomatta siitä miehelle, koska en halunnut ns vahinkoa vaikka mies ei sitä mitenkään estellyt. Sitten kun antoi vihreää valoa - kerroin että seuraava viikko voisi olla hyvä ja etsitäänkin enemmän yhteistä aikaa ja siitä se paniikki sitten syntyi, vaikka ei tässä mitään ehkäisyä ole ollut 6kk.
Ap
Aivan. Olette olleet 6kk tulee jos on tullakseen sopimuksella, jota sinä olet välttelylläsi rikkonut ja nyt kun miehesi haluaakin palata siihen kun paineistui, se ei sovikaan ja hän rikkoo sopimusta. Aijai.
Mies on todennäköisesti luullut apn raskautuvan ja koska ei näin ole käynyt, sopinut että yritetään sit kovemmin, mutta ei haluakaan aikataulutettua seksiä. Mitähän mies sanoo kun kuulee että ap on raskautumisen estänyt 6 kk?
Kyllä mies on tiennyt. Olen sanonut kun ei ole hyvä hetki tai pitää käyttää keskeytettyä tms. Mutta en ole koskaan tietoisesti huijannut miestä, eli tärppipäivinä mennyt ehdottelemaan. Koen että lapsenteko on yhteinen sopimus ja kummankin pitää olla tietoinen milloin se voi tapahtua.
Ap
kirjoitit: "olen 6kk vältellyt otollisia päiviä sanomatta siitä miehelle". Nyt kirjoitat että oletkin sanonut miehelle...?
Sun uskottavuus on mun silmissä tän keskustelun perusteella aika vähäinen. Aiemmissakin kommenteissasi on selkeää ristiriitaa, kuinka mikäkin olikaan... Haluutko vaan saada sympatiaa vai kertoa totuudenmukaisesti...?
En ole mainostanut miehelle missä vaiheessa kierto on tai muuta, olen pitänyt huolen yksinäni siitä ettei tule vahinkoa ja jos mies on ehdotellut tärppipäivinä olen pyytänyt että keskeytetty tai siirretään parin päivän päähän, mutta en ole sanonut mitään ovulaatiosta tai muusta. En mitään sympatiaa tällä etsi, vaan seuraa joilla on samanlainen kokemus tai ymmärrys.
Olisin halunnut jutella, en syytöksiä tai muutakaan turhaa.
Ap
Niin mutta miksi olet kieltäytynyt tärppipäivinä!? Siis mies ei ole silloin halunnut vauvaa vai sinä et ole silloin halunnut vauvaa? Mitä ihmettä :D vaikka kuinka kierukka olisi mennyt vanhaksi tms., niin koko ajanhan teillä on ollut se raskauden mahdollisuus, KUN EHKÄISYÄ EI OLE OLLUT. Siis silloin, kun jätitte ehkäisyn pois, niin päätittekö vaan, ettette halua vielä lasta? 😂
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Esikoisesi syntymästä on aikaa ja niin kuin kerroit haluat kokea uudestaan kaiken rennommalla otteella ja ns."uusin silmin". Kerroit, että esikoinen oli vahinko, joten on ihan ymmärrettävää, että haluat kokea yrittämisenkin ja nauttia siitä myös omalla tavalla ilman painetta jäädä kokonaan lapsettomaksi. Yrittäminen ja jännääminen voi olla osa prosessia ja olisi varmasti ihana tehdä se rakkaan kumppanin kanssa yhdessä tuumin. Nyt kun miehesi muutti mieltään, niin sinunkin ajatuksesi yrittämisestä pitäisi yhtäkkiä muuttua ja on sallittua kokea siitä pahaa mieltä ja pettymystä.
Täällä negatiivisesti kommentoivat eivät ymmärrä tätä ajatustasi ja miten he voisivatkaan, jos lapset on tehty esimerkiksi saman kumppanin kanssa ja/tai pienellä ikäerolla. Tai ajatuksella "vauva pitää vain saada alulle". Heillä ei ole minkäänlaista kosketuspintaa ajatukseesi yrittämisestä. Sinun ei tarvitse silti muuttaa mielipidettäsi tai taipua kenenkään muun tahtoon.
Kuka jättää ehkäisyn pois sillä tarkoituksella, ettei halua lasta..? Vähän vinksinvonksin.
Vierailija kirjoitti:
Esikoisesi syntymästä on aikaa ja niin kuin kerroit haluat kokea uudestaan kaiken rennommalla otteella ja ns."uusin silmin". Kerroit, että esikoinen oli vahinko, joten on ihan ymmärrettävää, että haluat kokea yrittämisenkin ja nauttia siitä myös omalla tavalla ilman painetta jäädä kokonaan lapsettomaksi. Yrittäminen ja jännääminen voi olla osa prosessia ja olisi varmasti ihana tehdä se rakkaan kumppanin kanssa yhdessä tuumin. Nyt kun miehesi muutti mieltään, niin sinunkin ajatuksesi yrittämisestä pitäisi yhtäkkiä muuttua ja on sallittua kokea siitä pahaa mieltä ja pettymystä.
Täällä negatiivisesti kommentoivat eivät ymmärrä tätä ajatustasi ja miten he voisivatkaan, jos lapset on tehty esimerkiksi saman kumppanin kanssa ja/tai pienellä ikäerolla. Tai ajatuksella "vauva pitää vain saada alulle". Heillä ei ole minkäänlaista kosketuspintaa ajatukseesi yrittämisestä. Sinun ei tarvitse silti muuttaa mielipidettäsi tai taipua kenenkään muun tahtoon.
Eikä miehenkään. Ap on koko ajan kontrolloinut ja vaatinut, nyt kun mies tekee samaa, hän onkin nyt sit väärässä? Meillä on molemmat lapset saaneet alkunsa tulee jos on tullakseen ajattelulla, se on tahto siinä missä vauva on pakko saada ajatuskin. Raskautumisen yrittäminen voi olla tentoa ja mukavaa ja seksi vauvahaaveesta huolimatta hauskaa, spontaania ja vahvistavaa. En todella ymmärrä apn ajatuksenkulkua, en ymmärtäisi vaikka lapsemme olisi tekemällä tehtyjä, sen verran hän kontrolloivalta kuulostaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tulee jos on tullakseen = ei käytetä ehkäisyä, mutta ei (ainakaan ääneen) ynnäillä hedelmällisiä päiviä ja aktiivisesti yritetä raskautua.
Sen kun lasket mielessäsi, nythän sinulla lupa on. Mutta älä tee niistä numeroa.
Ei vanhemmuus muutenkaan mene kuten kuvittelet. On monta yllätystä vielä edessä, ja nyt jo olet eropapereita kirjoittamassa..
Kun en ynnäile mitään! Ollaan oltu 6kk ilman ehkäisyä, ja sitten sovittiin että nyt oikeasti yritetään! :D olen 6kk vältellyt otollisia päiviä sanomatta siitä miehelle, koska en halunnut ns vahinkoa vaikka mies ei sitä mitenkään estellyt. Sitten kun antoi vihreää valoa - kerroin että seuraava viikko voisi olla hyvä ja etsitäänkin enemmän yhteistä aikaa ja siitä se paniikki sitten syntyi, vaikka ei tässä mitään ehkäisyä ole ollut 6kk.
Ap
Minkä takia jankkaat täällä?
Nyt on tullut vihreää valoa, voit aivan rauhassa lakata välttelemästä seksiä ovulaation aikaan.
Miksi et voisi ottaa huomioon miehen herkkyyttä seksin suhteen ja kohdella häntä rakastajana, ei siitosorina? Kun kerran itsekin sanot, että ymmärrät, ettei aina pysty.
Nyt taas sama kiekka käynnissä.
Kun mies ei nyt halua ovulaation aikaan. En todellakaan halua tehdä vauvaa toiselta salassa. Ei ole minun tyyliä. Haluan että molemmilta on siitä hyvä fiilis ja yhteisymmärrys. Se on kuitenkin yhteinen päätös. Tai pitäisi olla. Onko se sulta nyt pois kun ei sitä vauvaa tehdäkään?
Harmittaa koko asia, mutta ei tälle nyt voi mitään. Harmi ettei keskusteluun osallistunut enempää heitä joilla on samanlaisia kokemuksia että mielipide muuttuu toisella.
Ap
No eihän se ole salassa tekemistä, jos mies tietää ettei ole ehkäisyä käytössä. Miten ihmeessä näin luonnollisesta ja yksinkertaisesta asiasta saa tehtyä näin vaikeaa. Minä ilmeisesti sitten tein vauvan salaa, vaikka ehkäisy jätettiin pois yhteistuumin. Unohdin vain kertoa ovulaatiopäivät miehelle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tulee jos on tullakseen = ei käytetä ehkäisyä, mutta ei (ainakaan ääneen) ynnäillä hedelmällisiä päiviä ja aktiivisesti yritetä raskautua.
Sen kun lasket mielessäsi, nythän sinulla lupa on. Mutta älä tee niistä numeroa.
Ei vanhemmuus muutenkaan mene kuten kuvittelet. On monta yllätystä vielä edessä, ja nyt jo olet eropapereita kirjoittamassa..
Kun en ynnäile mitään! Ollaan oltu 6kk ilman ehkäisyä, ja sitten sovittiin että nyt oikeasti yritetään! :D olen 6kk vältellyt otollisia päiviä sanomatta siitä miehelle, koska en halunnut ns vahinkoa vaikka mies ei sitä mitenkään estellyt. Sitten kun antoi vihreää valoa - kerroin että seuraava viikko voisi olla hyvä ja etsitäänkin enemmän yhteistä aikaa ja siitä se paniikki sitten syntyi, vaikka ei tässä mitään ehkäisyä ole ollut 6kk.
Ap
Vaikutat vähän kortrolloivalta henkiöltä kirjoitustesi perusteella. Sun tapa on ainoa oikea tapa joka sulle käy, ja muuten ei sitten ollenkaan? Ota miehesikin tunteet ja ajatukset huomioon. Olette kuitenkin yhtä mieltä siitä, että lapsi on tervetullut. Mies ei ole muttanut mieltään, ettekä ole, ihan miehen suostumuksella, käyttäneet ehkäisyä nyt jo puoleen vuoteen muutenkaan. Olet sanomatta miehelle vältellyt otollisia päiviä (miksi muuten näin?).
Ei se nyt mene sillai, että sinä yksin päätät, kuinka lapsentekoon tulee suhtautua... Jos mies haluaa ottaa vähän rennommalla asenteella, niin mikset voisi sitä sallia, edes kunnella häntä rauhassa... ja miettiä sopivaa ratkaisua joka tuntuu hyvältä MOLEMMILLE.
Suhtaudutko näin negatiivisesti mieheesi ja hänen ajatuksiinsa muissakin asioissa...?
Kun tässä ei ole ehtinyt olla yritystä! Mies ei voi vaatia heti rentoutta kun ei olla edes yritetty, eikä sen enempää stressiä otettu. Sehän se pointti oli! :o kysyin mieheltä vain ja ainoastaan että etsisi meille vähän enemmän yhteistä aikaa tällä viikolla ja sai kriisin.
Sovittiin 6kk että ehkäisy jää pois, kun kierukka oli menossa vanhaksi: en halunnut laittaa uutta jos haluamme vauvan. Puoli vuotta tätä pyöriteltiin ja sitten mies oli valmis. En halunnut yrittää salaa, jos toinen ei ole 100% varma.
Ap
Mitä sanoisit aikuistuvalle tyttärellesi, koka kertoisi, että aikoo välttää raskauden ilman ehkäisyä, omiin tuntemuksiinsa perustuen ovulaatiopäiviä kartellen? Säännöllinen heteroseksi ohjelmassa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Outo mies, jos ei ymmärrä biologiaa tuon vertaa. Tosin voi olla, että ymmärtääkin, mutta ei vaan halua..? Hänen pitäisi siitäkin olla rehellinen.
Tämä just!! Haluaako vain pelata aikaa vai mitä hä? Tuli hänelle niin järkytyksenä.
Rehellisesti miehen reaktio satutti todella paljon.
Kyllähän muut lapsia hankkivat keskustelevat hedelmällisistä päivistä? Eikö? :o
Ap
Nostat kissan pöydälle. Sanot miten asiat ovat. Voit myös pitää biologian oppitunnin, jos tuntuu siltä, ettei ymmärrä 😂 kaikista tärkeintä on hänen olla rehellinen. Jos hän ei oikeasti lasta halua, niin hänen pitää asiasta sanoa ja teidän pitää keskustella suhteenne jatkosta.
Ja kyllä, silloin, kun me aloimme yrittämään lasta, niin yhtälailla mieheni oli kiinnostunut ovulaatioistani.
Juteltiin siitä eilen, ja mies sanoi ettei pysty kun on suorituspaineet, sanoin että pakkohan minun on kertoa milloin on ovulaatio, kun yhdessä tämä ollaan suunniteltu ja sitten oudosti sanoi ai nytkö se olisi ollut .. en ymmärrä. Ei voi olla noin tyhmä.
Kiitos kaikille viesteistä. Mulle riitti tämä yksi kerta kyllä, en aio enää vaivautua yrittämään. Todella paha mieli jäi ja tuntuu että huijattiin.
Koen että vauvateon pitäisi olla kiva juttu, sellainen asia mitä mielellään tekee.. ei että tulee suorituspaineita tai että se on pakkopullaa.. olisi ihana laittaa kumppanille tekstari nyt on ovis!! Ja toinen tulisi innoissaan kotiin ei niin että minun pitäisi huijata.
Ap
Vauvanteko oli mitä ihaninta aikaa parisuhteessa, vaikka ei todellakaan puhuttu mistään ovulaatiosta tai että "nyt pitäis panna että tärppää". Senkun vaan pantiin menemään ihan huoletta ja nauttien (toihan se vauvan mahdollisuus oman jännitteensä). Suorastaan vähän harmitti kun kuopus saikin alkunsa ekasta kierrosta, olisin voinut pari kuukautta enemmänkin nauttia siitä tekovaiheesta. Tuommoinen liiallinen ovilaatiokeskeisyys ja "nyt pannaan joka toinen päivä kun on ovulaatio" pilaa kaiken ilon seksistä ja miehelle tulee varmasti semmoinen olo ettei häntä haluta kuin siittäjäksi.
Kyllä minäkin kroppani tunsin ja tunnen, tiesin kyllä milloin on ne parhaat ajat. Ei siitä silti tarvinnut sen kummempaa numeroa tehdä, silloin panettaa muutenkin enemmän joten ihan luontevasti tulee harrastettua seksiä silloin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kuka jättää ehkäisyn pois sillä tarkoituksella, ettei halua lasta..? Vähän vinksinvonksin.
Koska halutaan panna paljaalla, mutt tehdään kaikki muu venkulointi, että sitä lasta ei tule.
Siis ethän sinä mitään lasta SALASSA tee kun olette YHDESSÄ päättäneet jättää ehkäisyn pois. Jostain syystä sinulla olisi pakkomielle kertoa miehelle kun munarakkula irtoaa, miksi? Ihan hyvin voi elää ilman sitä tietoa ja nussia vapautuneesti ilman ehkäisyä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tulee jos on tullakseen = ei käytetä ehkäisyä, mutta ei (ainakaan ääneen) ynnäillä hedelmällisiä päiviä ja aktiivisesti yritetä raskautua.
Sen kun lasket mielessäsi, nythän sinulla lupa on. Mutta älä tee niistä numeroa.
Ei vanhemmuus muutenkaan mene kuten kuvittelet. On monta yllätystä vielä edessä, ja nyt jo olet eropapereita kirjoittamassa..
Kun en ynnäile mitään! Ollaan oltu 6kk ilman ehkäisyä, ja sitten sovittiin että nyt oikeasti yritetään! :D olen 6kk vältellyt otollisia päiviä sanomatta siitä miehelle, koska en halunnut ns vahinkoa vaikka mies ei sitä mitenkään estellyt. Sitten kun antoi vihreää valoa - kerroin että seuraava viikko voisi olla hyvä ja etsitäänkin enemmän yhteistä aikaa ja siitä se paniikki sitten syntyi, vaikka ei tässä mitään ehkäisyä ole ollut 6kk.
Ap
Vaikutat vähän kortrolloivalta henkiöltä kirjoitustesi perusteella. Sun tapa on ainoa oikea tapa joka sulle käy, ja muuten ei sitten ollenkaan? Ota miehesikin tunteet ja ajatukset huomioon. Olette kuitenkin yhtä mieltä siitä, että lapsi on tervetullut. Mies ei ole muttanut mieltään, ettekä ole, ihan miehen suostumuksella, käyttäneet ehkäisyä nyt jo puoleen vuoteen muutenkaan. Olet sanomatta miehelle vältellyt otollisia päiviä (miksi muuten näin?).
Ei se nyt mene sillai, että sinä yksin päätät, kuinka lapsentekoon tulee suhtautua... Jos mies haluaa ottaa vähän rennommalla asenteella, niin mikset voisi sitä sallia, edes kunnella häntä rauhassa... ja miettiä sopivaa ratkaisua joka tuntuu hyvältä MOLEMMILLE.
Suhtaudutko näin negatiivisesti mieheesi ja hänen ajatuksiinsa muissakin asioissa...?
Kun tässä ei ole ehtinyt olla yritystä! Mies ei voi vaatia heti rentoutta kun ei olla edes yritetty, eikä sen enempää stressiä otettu. Sehän se pointti oli! :o kysyin mieheltä vain ja ainoastaan että etsisi meille vähän enemmän yhteistä aikaa tällä viikolla ja sai kriisin.
Sovittiin 6kk että ehkäisy jää pois, kun kierukka oli menossa vanhaksi: en halunnut laittaa uutta jos haluamme vauvan. Puoli vuotta tätä pyöriteltiin ja sitten mies oli valmis. En halunnut yrittää salaa, jos toinen ei ole 100% varma.
Ap
No just nythän on oikea aika ottaa asia rennosti kun ei ole edes yritetty. Sen kun panette vaan silloin kun sille tuntuu. Jos ei ala tulosta tulla niin voi siirtyä yrittämään kovempaa, jos mieskin niin haluaa. Olettaisin että hän ei halua kokea itseään siitosoriksi vaan haluaa harrastaa seksiä seksin takia, ei vain vauvan takia. Vauva on luonnollinen seuraus sitten kun sen aika on, ehkä pian tai ehkä myöhemmin. Miksi asioista pitää tehdä niin vaikeita?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tulee jos on tullakseen = ei käytetä ehkäisyä, mutta ei (ainakaan ääneen) ynnäillä hedelmällisiä päiviä ja aktiivisesti yritetä raskautua.
Sen kun lasket mielessäsi, nythän sinulla lupa on. Mutta älä tee niistä numeroa.
Ei vanhemmuus muutenkaan mene kuten kuvittelet. On monta yllätystä vielä edessä, ja nyt jo olet eropapereita kirjoittamassa..
Kun en ynnäile mitään! Ollaan oltu 6kk ilman ehkäisyä, ja sitten sovittiin että nyt oikeasti yritetään! :D olen 6kk vältellyt otollisia päiviä sanomatta siitä miehelle, koska en halunnut ns vahinkoa vaikka mies ei sitä mitenkään estellyt. Sitten kun antoi vihreää valoa - kerroin että seuraava viikko voisi olla hyvä ja etsitäänkin enemmän yhteistä aikaa ja siitä se paniikki sitten syntyi, vaikka ei tässä mitään ehkäisyä ole ollut 6kk.
Ap
Minkä takia jankkaat täällä?
Nyt on tullut vihreää valoa, voit aivan rauhassa lakata välttelemästä seksiä ovulaation aikaan.
Miksi et voisi ottaa huomioon miehen herkkyyttä seksin suhteen ja kohdella häntä rakastajana, ei siitosorina? Kun kerran itsekin sanot, että ymmärrät, ettei aina pysty.
Nyt taas sama kiekka käynnissä.
Kun mies ei nyt halua ovulaation aikaan. En todellakaan halua tehdä vauvaa toiselta salassa. Ei ole minun tyyliä. Haluan että molemmilta on siitä hyvä fiilis ja yhteisymmärrys. Se on kuitenkin yhteinen päätös. Tai pitäisi olla. Onko se sulta nyt pois kun ei sitä vauvaa tehdäkään?
Harmittaa koko asia, mutta ei tälle nyt voi mitään. Harmi ettei keskusteluun osallistunut enempää heitä joilla on samanlaisia kokemuksia että mielipide muuttuu toisella.
Ap
Nyt alkaa kuulostaa, että olet päättänyt erota ja etsit vain miehestä syytä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Te olette ihan oikeassa siinä ettei seksi voi olla suorituskeskeistä, mutta meillä kun sitä ei ole niin usein - siksi ehdotin että nyt jos haluamme vauvan - sitä on enemmän. Ei se mitään että pidän miestä siitosorina tai olen pelkästään ovulaatioon keskittynyt. Olen melkein 40v. Halusin lisätä mahdollisuuksiamme tulla raskaaksi. Jos olisin nuori, en ottaisi tästä mitään stressiä, sen kun pantaisiin, mutta kun tässä taloudessa sitä ei ole usein! Yritän vain ja ainoastaan lisätä meidän seksikertoja että vauva voisi joskus tulla.
6kk ilman ehkäisyä joo voisi monelle kuulostaa siltä että yritetään vauvaa jo, mutta ei miehelle, ei minun miehelle. Ei todellakaan. Siksi olen ollut ymmärtäväinen ja vältellyt tärppipäiviä ettei vauva tulisi hänelle yllätyksenä.
En käsitä miten minä ole kontrolloiva jos ollaan 10v oltu yhdessä, 5v mietitty vauvaa, 6kk valmistauduttu ja mies vetää liinat kiinni ENNEN kuin yritys lähtee käyntiin. Edelleen minä olen tässä se ymmärtäväinen ja lähden nyt jarruttelemaan, koska huomaan ettei mies ole valmis tähän. Ymmärrän että on paineita tai pelkoja. Ja sitä suren. Koska itsellä ei enää ole: olen kerrankin valmis ja olin onnellinen siitä että mies luuli olevansa valmis.
Sovittiin että katsotaan tätä vielä myöhemmin. Mies sanoin että häntä pelottaa liikaa. Eli emme yritä nyt hetkeen.
Kiitos kaikille vastauksista.
Ap
Siis tuota kalenteriseksiä harrastaa ne parit, joilla ei ole tärpännyt muuten. Mies ei ehkä ole ihan valmis vielä semmoiseen vaan haluaa pitää seksin rentona, ei tavoitteellisen toimintana. Vähemmästäkin tulee suorituspaineet.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tulee jos on tullakseen = ei käytetä ehkäisyä, mutta ei (ainakaan ääneen) ynnäillä hedelmällisiä päiviä ja aktiivisesti yritetä raskautua.
Sen kun lasket mielessäsi, nythän sinulla lupa on. Mutta älä tee niistä numeroa.
Ei vanhemmuus muutenkaan mene kuten kuvittelet. On monta yllätystä vielä edessä, ja nyt jo olet eropapereita kirjoittamassa..
Kun en ynnäile mitään! Ollaan oltu 6kk ilman ehkäisyä, ja sitten sovittiin että nyt oikeasti yritetään! :D olen 6kk vältellyt otollisia päiviä sanomatta siitä miehelle, koska en halunnut ns vahinkoa vaikka mies ei sitä mitenkään estellyt. Sitten kun antoi vihreää valoa - kerroin että seuraava viikko voisi olla hyvä ja etsitäänkin enemmän yhteistä aikaa ja siitä se paniikki sitten syntyi, vaikka ei tässä mitään ehkäisyä ole ollut 6kk.
Ap
Aivan. Olette olleet 6kk tulee jos on tullakseen sopimuksella, jota sinä olet välttelylläsi rikkonut ja nyt kun miehesi haluaakin palata siihen kun paineistui, se ei sovikaan ja hän rikkoo sopimusta. Aijai.
Mies on todennäköisesti luullut apn raskautuvan ja koska ei näin ole käynyt, sopinut että yritetään sit kovemmin, mutta ei haluakaan aikataulutettua seksiä. Mitähän mies sanoo kun kuulee että ap on raskautumisen estänyt 6 kk?
Kyllä mies on tiennyt. Olen sanonut kun ei ole hyvä hetki tai pitää käyttää keskeytettyä tms. Mutta en ole koskaan tietoisesti huijannut miestä, eli tärppipäivinä mennyt ehdottelemaan. Koen että lapsenteko on yhteinen sopimus ja kummankin pitää olla tietoinen milloin se voi tapahtua.
Ap
Jokainen täysijärkinen aikuinen tietää, että ilman ehkäisyä tapahtuvassa heteroseksissä on aina mahdollisuus raskauteen.
Poislukien toki elimelliset poikkeavuudet tai esim. kohdunpoiston, mutta teillähän nyt ei ollut näitä?
Edellisessä suhteessani harrastin keskeytettyä menestyksekkäästi 9-vuotta, ei yhtään raskautumista. Hormonaaliset eivät sopineet. Että joillakin ihmisillä keskeytetty/tärppipäivien välttely vain auttaa ja niin sanotusti ehkäisee raskauden täysin. Ja moni mieshän laskee niiden varaan mielellään.
T. Ohis
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Esikoisesi syntymästä on aikaa ja niin kuin kerroit haluat kokea uudestaan kaiken rennommalla otteella ja ns."uusin silmin". Kerroit, että esikoinen oli vahinko, joten on ihan ymmärrettävää, että haluat kokea yrittämisenkin ja nauttia siitä myös omalla tavalla ilman painetta jäädä kokonaan lapsettomaksi. Yrittäminen ja jännääminen voi olla osa prosessia ja olisi varmasti ihana tehdä se rakkaan kumppanin kanssa yhdessä tuumin. Nyt kun miehesi muutti mieltään, niin sinunkin ajatuksesi yrittämisestä pitäisi yhtäkkiä muuttua ja on sallittua kokea siitä pahaa mieltä ja pettymystä.
Täällä negatiivisesti kommentoivat eivät ymmärrä tätä ajatustasi ja miten he voisivatkaan, jos lapset on tehty esimerkiksi saman kumppanin kanssa ja/tai pienellä ikäerolla. Tai ajatuksella "vauva pitää vain saada alulle". Heillä ei ole minkäänlaista kosketuspintaa ajatukseesi yrittämisestä. Sinun ei tarvitse silti muuttaa mielipidettäsi tai taipua kenenkään muun tahtoon.
Eikä miehenkään. Ap on koko ajan kontrolloinut ja vaatinut, nyt kun mies tekee samaa, hän onkin nyt sit väärässä? Meillä on molemmat lapset saaneet alkunsa tulee jos on tullakseen ajattelulla, se on tahto siinä missä vauva on pakko saada ajatuskin. Raskautumisen yrittäminen voi olla tentoa ja mukavaa ja seksi vauvahaaveesta huolimatta hauskaa, spontaania ja vahvistavaa. En todella ymmärrä apn ajatuksenkulkua, en ymmärtäisi vaikka lapsemme olisi tekemällä tehtyjä, sen verran hän kontrolloivalta kuulostaa.
En ole vielä nähnyt kohtaa, jossa ap kontrolloisi. Hän on kertonut tällä anonyymillä palstalla tunteistaan (varmasti karrikuloidusti), eikä ole raivonnut miehelle. Teet oletuksia ja syyttelet ap:ta ihan suotta.
Kerrot, että te teitte lapset tjottailemalla. Se ei ole kaikille oikea tapa ja kun ap:lla ja hänen miehellään ei seksiä paljoa ole, niin lapsi olisi jopa epätodennäköinen sillä menetelmällä. Onko siis tapasi ainut oikea ja kuka onkaan kontrolloiva? Yrität väkisin taivuttaa ap:ta omaan keksimääsi muottiin ja puhut ylimieliseen sävyyn häntä mollaten. Miksi ajoitettu seksi ei voisi olla voimaannuttavaa tai jännittävää? Meillä ainakin on jännityksen takia parasta seksiä juuri silloin kun raskautuminen on mahdollista. Miten tämä on mahdollista?:o
Vierailija kirjoitti:
Esikoisesi syntymästä on aikaa ja niin kuin kerroit haluat kokea uudestaan kaiken rennommalla otteella ja ns."uusin silmin". Kerroit, että esikoinen oli vahinko, joten on ihan ymmärrettävää, että haluat kokea yrittämisenkin ja nauttia siitä myös omalla tavalla ilman painetta jäädä kokonaan lapsettomaksi. Yrittäminen ja jännääminen voi olla osa prosessia ja olisi varmasti ihana tehdä se rakkaan kumppanin kanssa yhdessä tuumin. Nyt kun miehesi muutti mieltään, niin sinunkin ajatuksesi yrittämisestä pitäisi yhtäkkiä muuttua ja on sallittua kokea siitä pahaa mieltä ja pettymystä.
Täällä negatiivisesti kommentoivat eivät ymmärrä tätä ajatustasi ja miten he voisivatkaan, jos lapset on tehty esimerkiksi saman kumppanin kanssa ja/tai pienellä ikäerolla. Tai ajatuksella "vauva pitää vain saada alulle". Heillä ei ole minkäänlaista kosketuspintaa ajatukseesi yrittämisestä. Sinun ei tarvitse silti muuttaa mielipidettäsi tai taipua kenenkään muun tahtoon.
Entä ap:n kumppani? Koskeeko sama vapaus häntäkin?
Ehkäpä meillä, joita mollaat, on kosketuspintaa siihen, että sekä suhde että lapsen yrittäminen ovat kahden kauppa?
Vierailija kirjoitti:
Siis tuota kalenteriseksiä harrastaa ne parit, joilla ei ole tärpännyt muuten. Mies ei ehkä ole ihan valmis vielä semmoiseen vaan haluaa pitää seksin rentona, ei tavoitteellisen toimintana. Vähemmästäkin tulee suorituspaineet.
Ei vaan kalenteriseksiä harrastaa myös parit, joilla ikä tulee vastaan lapsen yrittämisen kanssa. Mekin harrastimme kalenteroitua, koska olen lähempänä 40 kuin 30 ikävuotta. Ei ole aikaa hukattavaksi rentoiluun. Eikä etenkään silloin jos on lähes 40-vuotias.
Lapsen yrittäminen tämän ikäisenä on täysin erilaista mitä se olisi ollut esim. 5-10 vuotta sitten.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tulee jos on tullakseen = ei käytetä ehkäisyä, mutta ei (ainakaan ääneen) ynnäillä hedelmällisiä päiviä ja aktiivisesti yritetä raskautua.
Sen kun lasket mielessäsi, nythän sinulla lupa on. Mutta älä tee niistä numeroa.
Ei vanhemmuus muutenkaan mene kuten kuvittelet. On monta yllätystä vielä edessä, ja nyt jo olet eropapereita kirjoittamassa..
Kun en ynnäile mitään! Ollaan oltu 6kk ilman ehkäisyä, ja sitten sovittiin että nyt oikeasti yritetään! :D olen 6kk vältellyt otollisia päiviä sanomatta siitä miehelle, koska en halunnut ns vahinkoa vaikka mies ei sitä mitenkään estellyt. Sitten kun antoi vihreää valoa - kerroin että seuraava viikko voisi olla hyvä ja etsitäänkin enemmän yhteistä aikaa ja siitä se paniikki sitten syntyi, vaikka ei tässä mitään ehkäisyä ole ollut 6kk.
Ap
Aivan. Olette olleet 6kk tulee jos on tullakseen sopimuksella, jota sinä olet välttelylläsi rikkonut ja nyt kun miehesi haluaakin palata siihen kun paineistui, se ei sovikaan ja hän rikkoo sopimusta. Aijai.
Mies on todennäköisesti luullut apn raskautuvan ja koska ei näin ole käynyt, sopinut että yritetään sit kovemmin, mutta ei haluakaan aikataulutettua seksiä. Mitähän mies sanoo kun kuulee että ap on raskautumisen estänyt 6 kk?
Kyllä mies on tiennyt. Olen sanonut kun ei ole hyvä hetki tai pitää käyttää keskeytettyä tms. Mutta en ole koskaan tietoisesti huijannut miestä, eli tärppipäivinä mennyt ehdottelemaan. Koen että lapsenteko on yhteinen sopimus ja kummankin pitää olla tietoinen milloin se voi tapahtua.
Ap
Jokainen täysijärkinen aikuinen tietää, että ilman ehkäisyä tapahtuvassa heteroseksissä on aina mahdollisuus raskauteen.
Poislukien toki elimelliset poikkeavuudet tai esim. kohdunpoiston, mutta teillähän nyt ei ollut näitä?
Edellisessä suhteessani harrastin keskeytettyä menestyksekkäästi 9-vuotta, ei yhtään raskautumista. Hormonaaliset eivät sopineet. Että joillakin ihmisillä keskeytetty/tärppipäivien välttely vain auttaa ja niin sanotusti ehkäisee raskauden täysin. Ja moni mieshän laskee niiden varaan mielellään.
T. Ohis
Meilläkin keskeytetty/kumi vasta loppuvaiheessa on toiminut vuosikausia... Mutta kaikilla ei toimi enkä suosittelisi muuten kuin tilanteessa jossa vauva ei olisi mikään katastrofi vaan otettaisiin ilolla vastaan. Varmoja päiviä tosin en ole uskaltanut kokeilla, se menee jo oman riskinsietorajan yli.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Esikoisesi syntymästä on aikaa ja niin kuin kerroit haluat kokea uudestaan kaiken rennommalla otteella ja ns."uusin silmin". Kerroit, että esikoinen oli vahinko, joten on ihan ymmärrettävää, että haluat kokea yrittämisenkin ja nauttia siitä myös omalla tavalla ilman painetta jäädä kokonaan lapsettomaksi. Yrittäminen ja jännääminen voi olla osa prosessia ja olisi varmasti ihana tehdä se rakkaan kumppanin kanssa yhdessä tuumin. Nyt kun miehesi muutti mieltään, niin sinunkin ajatuksesi yrittämisestä pitäisi yhtäkkiä muuttua ja on sallittua kokea siitä pahaa mieltä ja pettymystä.
Täällä negatiivisesti kommentoivat eivät ymmärrä tätä ajatustasi ja miten he voisivatkaan, jos lapset on tehty esimerkiksi saman kumppanin kanssa ja/tai pienellä ikäerolla. Tai ajatuksella "vauva pitää vain saada alulle". Heillä ei ole minkäänlaista kosketuspintaa ajatukseesi yrittämisestä. Sinun ei tarvitse silti muuttaa mielipidettäsi tai taipua kenenkään muun tahtoon.
Eikä miehenkään. Ap on koko ajan kontrolloinut ja vaatinut, nyt kun mies tekee samaa, hän onkin nyt sit väärässä? Meillä on molemmat lapset saaneet alkunsa tulee jos on tullakseen ajattelulla, se on tahto siinä missä vauva on pakko saada ajatuskin. Raskautumisen yrittäminen voi olla tentoa ja mukavaa ja seksi vauvahaaveesta huolimatta hauskaa, spontaania ja vahvistavaa. En todella ymmärrä apn ajatuksenkulkua, en ymmärtäisi vaikka lapsemme olisi tekemällä tehtyjä, sen verran hän kontrolloivalta kuulostaa.
En ole vielä nähnyt kohtaa, jossa ap kontrolloisi. Hän on kertonut tällä anonyymillä palstalla tunteistaan (varmasti karrikuloidusti), eikä ole raivonnut miehelle. Teet oletuksia ja syyttelet ap:ta ihan suotta.
Kerrot, että te teitte lapset tjottailemalla. Se ei ole kaikille oikea tapa ja kun ap:lla ja hänen miehellään ei seksiä paljoa ole, niin lapsi olisi jopa epätodennäköinen sillä menetelmällä. Onko siis tapasi ainut oikea ja kuka onkaan kontrolloiva? Yrität väkisin taivuttaa ap:ta omaan keksimääsi muottiin ja puhut ylimieliseen sävyyn häntä mollaten. Miksi ajoitettu seksi ei voisi olla voimaannuttavaa tai jännittävää? Meillä ainakin on jännityksen takia parasta seksiä juuri silloin kun raskautuminen on mahdollista. Miten tämä on mahdollista?:o
Ei, mun tapa ei ole ainoa oikea, mutta se on apn miehen halu ja se on valkan ymmärrettävä ja toimiva. Ap on kontrolloinut 6 kk vauvan tekoa.
Alue: Aihe vapaa
Eli olet suhmuroinut koko ajan vauvan hankinnan kanssa ja nyt loukkaannut kun miehesi vuorostaan tarvitsee aikaa?