Lue keskustelun säännöt.
Mitä tarkoittaa vauvahaaveluissa antaa tulla jos on tullakseen
Olimme sopineet miehen kanssa että ryhtyisimme yrittämään vauvaa. Olemme olleet yhdessä lähemmäs 10v ja vauva-asiaa pyöritelleet mielessä viimeiset 5 vuotta. En ole ollut painostava osapuoli tai mitenkään vauvaintoilija. Ihan vain realistisesti ollaan puhuttu ja otettu huomioon iät yms.
No, minä tiedän milloin ovuloin, tunnen sen kivusta, oireista sekä kalenterinpäivistä: se ei tule minulle yllätyksenä.
Sanoin miehelle että nyt olisi hyvä hetki esim joka toinen päivä touhuta tms ja mies oli että Ok, sopii.
Mies ei sitten pystynyt tulemaan. Ekaa kertaa ikinä. Sanoi ettei tykännyt että häntä painostetaan toimimaan tiettynä hetkenä ja että hän haluaa että vauva tulee jos on tullakseen. Eeeehhhh. Mitä hittoa??
Sanoin ettei se vauva tule kuin kerran kuussa tiettyyn aikaan ja annoin nyt liukumaa viikon, eli en sanonut milloin se ovulaatio päivä on tms, mutta enhän voi lähteä sellaiseen että huijaan miestä ja yksinäni katson ovulaatio ajankohdan ja houkuttelen sänkyyn koen että tämä on yhteinen projekti ja molempien pitää olla tietoinen milloin VOI tärpätä
Miten te oikein näette vauvan teossa termin tulee jos on tullakseen? Miten minun olisi pitänyt toimia? En kuitenkaan ole mitään muuta tehnyt kuin kuunnellut kehoani :O
Taitaa tämä olla tässä minun osalta muutenkin ei mies ole valmis tai halua tätä. Itsellä alkaa olla jo ikää enkä kestä tälläistä lapsellista touhua ettei voi edes puhua milloin on ovulaatio. :(
Kommentit (567)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Esikoisesi syntymästä on aikaa ja niin kuin kerroit haluat kokea uudestaan kaiken rennommalla otteella ja ns."uusin silmin". Kerroit, että esikoinen oli vahinko, joten on ihan ymmärrettävää, että haluat kokea yrittämisenkin ja nauttia siitä myös omalla tavalla ilman painetta jäädä kokonaan lapsettomaksi. Yrittäminen ja jännääminen voi olla osa prosessia ja olisi varmasti ihana tehdä se rakkaan kumppanin kanssa yhdessä tuumin. Nyt kun miehesi muutti mieltään, niin sinunkin ajatuksesi yrittämisestä pitäisi yhtäkkiä muuttua ja on sallittua kokea siitä pahaa mieltä ja pettymystä.
Täällä negatiivisesti kommentoivat eivät ymmärrä tätä ajatustasi ja miten he voisivatkaan, jos lapset on tehty esimerkiksi saman kumppanin kanssa ja/tai pienellä ikäerolla. Tai ajatuksella "vauva pitää vain saada alulle". Heillä ei ole minkäänlaista kosketuspintaa ajatukseesi yrittämisestä. Sinun ei tarvitse silti muuttaa mielipidettäsi tai taipua kenenkään muun tahtoon.
Eikä miehenkään. Ap on koko ajan kontrolloinut ja vaatinut, nyt kun mies tekee samaa, hän onkin nyt sit väärässä? Meillä on molemmat lapset saaneet alkunsa tulee jos on tullakseen ajattelulla, se on tahto siinä missä vauva on pakko saada ajatuskin. Raskautumisen yrittäminen voi olla tentoa ja mukavaa ja seksi vauvahaaveesta huolimatta hauskaa, spontaania ja vahvistavaa. En todella ymmärrä apn ajatuksenkulkua, en ymmärtäisi vaikka lapsemme olisi tekemällä tehtyjä, sen verran hän kontrolloivalta kuulostaa.
En ole vielä nähnyt kohtaa, jossa ap kontrolloisi. Hän on kertonut tällä anonyymillä palstalla tunteistaan (varmasti karrikuloidusti), eikä ole raivonnut miehelle. Teet oletuksia ja syyttelet ap:ta ihan suotta.
Kerrot, että te teitte lapset tjottailemalla. Se ei ole kaikille oikea tapa ja kun ap:lla ja hänen miehellään ei seksiä paljoa ole, niin lapsi olisi jopa epätodennäköinen sillä menetelmällä. Onko siis tapasi ainut oikea ja kuka onkaan kontrolloiva? Yrität väkisin taivuttaa ap:ta omaan keksimääsi muottiin ja puhut ylimieliseen sävyyn häntä mollaten. Miksi ajoitettu seksi ei voisi olla voimaannuttavaa tai jännittävää? Meillä ainakin on jännityksen takia parasta seksiä juuri silloin kun raskautuminen on mahdollista. Miten tämä on mahdollista?:o
Ei, mun tapa ei ole ainoa oikea, mutta se on apn miehen halu ja se on valkan ymmärrettävä ja toimiva. Ap on kontrolloinut 6 kk vauvan tekoa.
Voi luoja miten aivovammaista jankkaamista, miten olet päässyt peruskoulusta läpi noin huonolla luetun ymmärtämisellä? Onko sinulla minkäänlaista jatkokoulutusta? Ai eikö, en ihmettele.
Kaksi viestiä on jankkaamista? Sinähän täällä et joko ymmärrä lukemaasi tai et halua ymmärtää. Mun mielipide, koitahan jaksaa sen kanssa.
Juu juu, kaksi viestiä olet laittanut :). Muuten vain olet jatkanut täsmälleen samalla tyylillä eilisestä lähtien ja keksinyt yhtä aivovammaisella logiikalla ap:n sanomisista lisää päästä revittyjä tarinoita. Uskotaan uskotaan :).
Usko mitä haluat, kommenttini, johon vastasit on eka tässä ketjussa. Tajuatko ollenkaan miten typerää tuo aivovamma-jankkaus on?
Tajuatko miten aivovammaista tuo jankkauksesi ja tarinoiden keksimisesi on?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Esikoisesi syntymästä on aikaa ja niin kuin kerroit haluat kokea uudestaan kaiken rennommalla otteella ja ns."uusin silmin". Kerroit, että esikoinen oli vahinko, joten on ihan ymmärrettävää, että haluat kokea yrittämisenkin ja nauttia siitä myös omalla tavalla ilman painetta jäädä kokonaan lapsettomaksi. Yrittäminen ja jännääminen voi olla osa prosessia ja olisi varmasti ihana tehdä se rakkaan kumppanin kanssa yhdessä tuumin. Nyt kun miehesi muutti mieltään, niin sinunkin ajatuksesi yrittämisestä pitäisi yhtäkkiä muuttua ja on sallittua kokea siitä pahaa mieltä ja pettymystä.
Täällä negatiivisesti kommentoivat eivät ymmärrä tätä ajatustasi ja miten he voisivatkaan, jos lapset on tehty esimerkiksi saman kumppanin kanssa ja/tai pienellä ikäerolla. Tai ajatuksella "vauva pitää vain saada alulle". Heillä ei ole minkäänlaista kosketuspintaa ajatukseesi yrittämisestä. Sinun ei tarvitse silti muuttaa mielipidettäsi tai taipua kenenkään muun tahtoon.
Eikä miehenkään. Ap on koko ajan kontrolloinut ja vaatinut, nyt kun mies tekee samaa, hän onkin nyt sit väärässä? Meillä on molemmat lapset saaneet alkunsa tulee jos on tullakseen ajattelulla, se on tahto siinä missä vauva on pakko saada ajatuskin. Raskautumisen yrittäminen voi olla tentoa ja mukavaa ja seksi vauvahaaveesta huolimatta hauskaa, spontaania ja vahvistavaa. En todella ymmärrä apn ajatuksenkulkua, en ymmärtäisi vaikka lapsemme olisi tekemällä tehtyjä, sen verran hän kontrolloivalta kuulostaa.
En ole vielä nähnyt kohtaa, jossa ap kontrolloisi. Hän on kertonut tällä anonyymillä palstalla tunteistaan (varmasti karrikuloidusti), eikä ole raivonnut miehelle. Teet oletuksia ja syyttelet ap:ta ihan suotta.
Kerrot, että te teitte lapset tjottailemalla. Se ei ole kaikille oikea tapa ja kun ap:lla ja hänen miehellään ei seksiä paljoa ole, niin lapsi olisi jopa epätodennäköinen sillä menetelmällä. Onko siis tapasi ainut oikea ja kuka onkaan kontrolloiva? Yrität väkisin taivuttaa ap:ta omaan keksimääsi muottiin ja puhut ylimieliseen sävyyn häntä mollaten. Miksi ajoitettu seksi ei voisi olla voimaannuttavaa tai jännittävää? Meillä ainakin on jännityksen takia parasta seksiä juuri silloin kun raskautuminen on mahdollista. Miten tämä on mahdollista?:o
Ei, mun tapa ei ole ainoa oikea, mutta se on apn miehen halu ja se on valkan ymmärrettävä ja toimiva. Ap on kontrolloinut 6 kk vauvan tekoa.
Voi luoja miten aivovammaista jankkaamista, miten olet päässyt peruskoulusta läpi noin huonolla luetun ymmärtämisellä? Onko sinulla minkäänlaista jatkokoulutusta? Ai eikö, en ihmettele.
Kaksi viestiä on jankkaamista? Sinähän täällä et joko ymmärrä lukemaasi tai et halua ymmärtää. Mun mielipide, koitahan jaksaa sen kanssa.
Juu juu, kaksi viestiä olet laittanut :). Muuten vain olet jatkanut täsmälleen samalla tyylillä eilisestä lähtien ja keksinyt yhtä aivovammaisella logiikalla ap:n sanomisista lisää päästä revittyjä tarinoita. Uskotaan uskotaan :).
Usko mitä haluat, kommenttini, johon vastasit on eka tässä ketjussa. Tajuatko ollenkaan miten typerää tuo aivovamma-jankkaus on?
Tajuatko miten aivovammaista tuo jankkauksesi ja tarinoiden keksimisesi on?
Mistä tarinasta sä puhut? Loukkaat kaikkia aivovammaisia etkä tajua edes hävetä. Sinuna en paljon puhuisi typeryydestä tai koulutuksesta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Esikoisesi syntymästä on aikaa ja niin kuin kerroit haluat kokea uudestaan kaiken rennommalla otteella ja ns."uusin silmin". Kerroit, että esikoinen oli vahinko, joten on ihan ymmärrettävää, että haluat kokea yrittämisenkin ja nauttia siitä myös omalla tavalla ilman painetta jäädä kokonaan lapsettomaksi. Yrittäminen ja jännääminen voi olla osa prosessia ja olisi varmasti ihana tehdä se rakkaan kumppanin kanssa yhdessä tuumin. Nyt kun miehesi muutti mieltään, niin sinunkin ajatuksesi yrittämisestä pitäisi yhtäkkiä muuttua ja on sallittua kokea siitä pahaa mieltä ja pettymystä.
Täällä negatiivisesti kommentoivat eivät ymmärrä tätä ajatustasi ja miten he voisivatkaan, jos lapset on tehty esimerkiksi saman kumppanin kanssa ja/tai pienellä ikäerolla. Tai ajatuksella "vauva pitää vain saada alulle". Heillä ei ole minkäänlaista kosketuspintaa ajatukseesi yrittämisestä. Sinun ei tarvitse silti muuttaa mielipidettäsi tai taipua kenenkään muun tahtoon.
Eikä miehenkään. Ap on koko ajan kontrolloinut ja vaatinut, nyt kun mies tekee samaa, hän onkin nyt sit väärässä? Meillä on molemmat lapset saaneet alkunsa tulee jos on tullakseen ajattelulla, se on tahto siinä missä vauva on pakko saada ajatuskin. Raskautumisen yrittäminen voi olla tentoa ja mukavaa ja seksi vauvahaaveesta huolimatta hauskaa, spontaania ja vahvistavaa. En todella ymmärrä apn ajatuksenkulkua, en ymmärtäisi vaikka lapsemme olisi tekemällä tehtyjä, sen verran hän kontrolloivalta kuulostaa.
En ole vielä nähnyt kohtaa, jossa ap kontrolloisi. Hän on kertonut tällä anonyymillä palstalla tunteistaan (varmasti karrikuloidusti), eikä ole raivonnut miehelle. Teet oletuksia ja syyttelet ap:ta ihan suotta.
Kerrot, että te teitte lapset tjottailemalla. Se ei ole kaikille oikea tapa ja kun ap:lla ja hänen miehellään ei seksiä paljoa ole, niin lapsi olisi jopa epätodennäköinen sillä menetelmällä. Onko siis tapasi ainut oikea ja kuka onkaan kontrolloiva? Yrität väkisin taivuttaa ap:ta omaan keksimääsi muottiin ja puhut ylimieliseen sävyyn häntä mollaten. Miksi ajoitettu seksi ei voisi olla voimaannuttavaa tai jännittävää? Meillä ainakin on jännityksen takia parasta seksiä juuri silloin kun raskautuminen on mahdollista. Miten tämä on mahdollista?:o
Ei, mun tapa ei ole ainoa oikea, mutta se on apn miehen halu ja se on valkan ymmärrettävä ja toimiva. Ap on kontrolloinut 6 kk vauvan tekoa.
Voi luoja miten aivovammaista jankkaamista, miten olet päässyt peruskoulusta läpi noin huonolla luetun ymmärtämisellä? Onko sinulla minkäänlaista jatkokoulutusta? Ai eikö, en ihmettele.
Kaksi viestiä on jankkaamista? Sinähän täällä et joko ymmärrä lukemaasi tai et halua ymmärtää. Mun mielipide, koitahan jaksaa sen kanssa.
Juu juu, kaksi viestiä olet laittanut :). Muuten vain olet jatkanut täsmälleen samalla tyylillä eilisestä lähtien ja keksinyt yhtä aivovammaisella logiikalla ap:n sanomisista lisää päästä revittyjä tarinoita. Uskotaan uskotaan :).
Sinähän täällä nyt useamman kommenttiin jankkaat. Ihmiset eivät kaikki ole samaa mieltä, useampi ihminen on kertonut saaneensa kontrollifibat apsta. Miksi se ottaa sua niin koville?
Ni ei ole useampi ihminen kuin sinä, yksi ja sama ja yrität tehostaa viestiäsi multipeukuttamalla tuotakin omaa viestiäsi todella epäloogisen uskottavasti muka monena ihmisenä :D. Tekisit sen edes älykkäämmin, jos välttämättä haluat multipeukuttaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Esikoisesi syntymästä on aikaa ja niin kuin kerroit haluat kokea uudestaan kaiken rennommalla otteella ja ns."uusin silmin". Kerroit, että esikoinen oli vahinko, joten on ihan ymmärrettävää, että haluat kokea yrittämisenkin ja nauttia siitä myös omalla tavalla ilman painetta jäädä kokonaan lapsettomaksi. Yrittäminen ja jännääminen voi olla osa prosessia ja olisi varmasti ihana tehdä se rakkaan kumppanin kanssa yhdessä tuumin. Nyt kun miehesi muutti mieltään, niin sinunkin ajatuksesi yrittämisestä pitäisi yhtäkkiä muuttua ja on sallittua kokea siitä pahaa mieltä ja pettymystä.
Täällä negatiivisesti kommentoivat eivät ymmärrä tätä ajatustasi ja miten he voisivatkaan, jos lapset on tehty esimerkiksi saman kumppanin kanssa ja/tai pienellä ikäerolla. Tai ajatuksella "vauva pitää vain saada alulle". Heillä ei ole minkäänlaista kosketuspintaa ajatukseesi yrittämisestä. Sinun ei tarvitse silti muuttaa mielipidettäsi tai taipua kenenkään muun tahtoon.
Eikä miehenkään. Ap on koko ajan kontrolloinut ja vaatinut, nyt kun mies tekee samaa, hän onkin nyt sit väärässä? Meillä on molemmat lapset saaneet alkunsa tulee jos on tullakseen ajattelulla, se on tahto siinä missä vauva on pakko saada ajatuskin. Raskautumisen yrittäminen voi olla tentoa ja mukavaa ja seksi vauvahaaveesta huolimatta hauskaa, spontaania ja vahvistavaa. En todella ymmärrä apn ajatuksenkulkua, en ymmärtäisi vaikka lapsemme olisi tekemällä tehtyjä, sen verran hän kontrolloivalta kuulostaa.
En ole vielä nähnyt kohtaa, jossa ap kontrolloisi. Hän on kertonut tällä anonyymillä palstalla tunteistaan (varmasti karrikuloidusti), eikä ole raivonnut miehelle. Teet oletuksia ja syyttelet ap:ta ihan suotta.
Kerrot, että te teitte lapset tjottailemalla. Se ei ole kaikille oikea tapa ja kun ap:lla ja hänen miehellään ei seksiä paljoa ole, niin lapsi olisi jopa epätodennäköinen sillä menetelmällä. Onko siis tapasi ainut oikea ja kuka onkaan kontrolloiva? Yrität väkisin taivuttaa ap:ta omaan keksimääsi muottiin ja puhut ylimieliseen sävyyn häntä mollaten. Miksi ajoitettu seksi ei voisi olla voimaannuttavaa tai jännittävää? Meillä ainakin on jännityksen takia parasta seksiä juuri silloin kun raskautuminen on mahdollista. Miten tämä on mahdollista?:o
Ei, mun tapa ei ole ainoa oikea, mutta se on apn miehen halu ja se on valkan ymmärrettävä ja toimiva. Ap on kontrolloinut 6 kk vauvan tekoa.
Voi luoja miten aivovammaista jankkaamista, miten olet päässyt peruskoulusta läpi noin huonolla luetun ymmärtämisellä? Onko sinulla minkäänlaista jatkokoulutusta? Ai eikö, en ihmettele.
Kaksi viestiä on jankkaamista? Sinähän täällä et joko ymmärrä lukemaasi tai et halua ymmärtää. Mun mielipide, koitahan jaksaa sen kanssa.
Juu juu, kaksi viestiä olet laittanut :). Muuten vain olet jatkanut täsmälleen samalla tyylillä eilisestä lähtien ja keksinyt yhtä aivovammaisella logiikalla ap:n sanomisista lisää päästä revittyjä tarinoita. Uskotaan uskotaan :).
Sinähän täällä nyt useamman kommenttiin jankkaat. Ihmiset eivät kaikki ole samaa mieltä, useampi ihminen on kertonut saaneensa kontrollifibat apsta. Miksi se ottaa sua niin koville?
Ni ei ole useampi ihminen kuin sinä, yksi ja sama ja yrität tehostaa viestiäsi multipeukuttamalla tuotakin omaa viestiäsi todella epäloogisen uskottavasti muka monena ihmisenä :D. Tekisit sen edes älykkäämmin, jos välttämättä haluat multipeukuttaa.
En edes tiedä miten multipeukutetaan. Sulle tämä nyt meni ihon alle ja kuvittelet useat ihmiset minuksi. Eipä mulla ole sulle enää mitään asiaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Esikoisesi syntymästä on aikaa ja niin kuin kerroit haluat kokea uudestaan kaiken rennommalla otteella ja ns."uusin silmin". Kerroit, että esikoinen oli vahinko, joten on ihan ymmärrettävää, että haluat kokea yrittämisenkin ja nauttia siitä myös omalla tavalla ilman painetta jäädä kokonaan lapsettomaksi. Yrittäminen ja jännääminen voi olla osa prosessia ja olisi varmasti ihana tehdä se rakkaan kumppanin kanssa yhdessä tuumin. Nyt kun miehesi muutti mieltään, niin sinunkin ajatuksesi yrittämisestä pitäisi yhtäkkiä muuttua ja on sallittua kokea siitä pahaa mieltä ja pettymystä.
Täällä negatiivisesti kommentoivat eivät ymmärrä tätä ajatustasi ja miten he voisivatkaan, jos lapset on tehty esimerkiksi saman kumppanin kanssa ja/tai pienellä ikäerolla. Tai ajatuksella "vauva pitää vain saada alulle". Heillä ei ole minkäänlaista kosketuspintaa ajatukseesi yrittämisestä. Sinun ei tarvitse silti muuttaa mielipidettäsi tai taipua kenenkään muun tahtoon.
Eikä miehenkään. Ap on koko ajan kontrolloinut ja vaatinut, nyt kun mies tekee samaa, hän onkin nyt sit väärässä? Meillä on molemmat lapset saaneet alkunsa tulee jos on tullakseen ajattelulla, se on tahto siinä missä vauva on pakko saada ajatuskin. Raskautumisen yrittäminen voi olla tentoa ja mukavaa ja seksi vauvahaaveesta huolimatta hauskaa, spontaania ja vahvistavaa. En todella ymmärrä apn ajatuksenkulkua, en ymmärtäisi vaikka lapsemme olisi tekemällä tehtyjä, sen verran hän kontrolloivalta kuulostaa.
En ole vielä nähnyt kohtaa, jossa ap kontrolloisi. Hän on kertonut tällä anonyymillä palstalla tunteistaan (varmasti karrikuloidusti), eikä ole raivonnut miehelle. Teet oletuksia ja syyttelet ap:ta ihan suotta.
Kerrot, että te teitte lapset tjottailemalla. Se ei ole kaikille oikea tapa ja kun ap:lla ja hänen miehellään ei seksiä paljoa ole, niin lapsi olisi jopa epätodennäköinen sillä menetelmällä. Onko siis tapasi ainut oikea ja kuka onkaan kontrolloiva? Yrität väkisin taivuttaa ap:ta omaan keksimääsi muottiin ja puhut ylimieliseen sävyyn häntä mollaten. Miksi ajoitettu seksi ei voisi olla voimaannuttavaa tai jännittävää? Meillä ainakin on jännityksen takia parasta seksiä juuri silloin kun raskautuminen on mahdollista. Miten tämä on mahdollista?:o
Ei, mun tapa ei ole ainoa oikea, mutta se on apn miehen halu ja se on valkan ymmärrettävä ja toimiva. Ap on kontrolloinut 6 kk vauvan tekoa.
Voi luoja miten aivovammaista jankkaamista, miten olet päässyt peruskoulusta läpi noin huonolla luetun ymmärtämisellä? Onko sinulla minkäänlaista jatkokoulutusta? Ai eikö, en ihmettele.
Kaksi viestiä on jankkaamista? Sinähän täällä et joko ymmärrä lukemaasi tai et halua ymmärtää. Mun mielipide, koitahan jaksaa sen kanssa.
Juu juu, kaksi viestiä olet laittanut :). Muuten vain olet jatkanut täsmälleen samalla tyylillä eilisestä lähtien ja keksinyt yhtä aivovammaisella logiikalla ap:n sanomisista lisää päästä revittyjä tarinoita. Uskotaan uskotaan :).
Sinähän täällä nyt useamman kommenttiin jankkaat. Ihmiset eivät kaikki ole samaa mieltä, useampi ihminen on kertonut saaneensa kontrollifibat apsta. Miksi se ottaa sua niin koville?
Ni ei ole useampi ihminen kuin sinä, yksi ja sama ja yrität tehostaa viestiäsi multipeukuttamalla tuotakin omaa viestiäsi todella epäloogisen uskottavasti muka monena ihmisenä :D. Tekisit sen edes älykkäämmin, jos välttämättä haluat multipeukuttaa.
En edes tiedä miten multipeukutetaan. Sulle tämä nyt meni ihon alle ja kuvittelet useat ihmiset minuksi. Eipä mulla ole sulle enää mitään asiaa.
Et tietenkään tiedä :D.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Keskustelu meni oudoksi, meillä on täällä monta keskustelijaa.
Joka tapauksessa mulla on omakohtaista kokemusta samanlaisesta tilanteesta, mies ei oikeastaan olisi halunnut tehdä lisää lapsia, koska hänellä lapsia jo oli edellisestä liitosta, hänestä vauva-aika oli raskasta, ja hän olisi mieluummin viettänyt vapaa-aikaa, harrastanut ja matkustanut ja vaihtanut auton.
Keskustelimme sitten siitä, että hän minun puolesta hän vapaasti voi tehdä niitä, mutta jonkun muun kanssa. Minä halusin lapsen, koska minulla ei vielä ollut. Hän sitten kiinnostui uudella tavalla lapsen teosta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Te olette ihan oikeassa siinä ettei seksi voi olla suorituskeskeistä, mutta meillä kun sitä ei ole niin usein - siksi ehdotin että nyt jos haluamme vauvan - sitä on enemmän. Ei se mitään että pidän miestä siitosorina tai olen pelkästään ovulaatioon keskittynyt. Olen melkein 40v. Halusin lisätä mahdollisuuksiamme tulla raskaaksi. Jos olisin nuori, en ottaisi tästä mitään stressiä, sen kun pantaisiin, mutta kun tässä taloudessa sitä ei ole usein! Yritän vain ja ainoastaan lisätä meidän seksikertoja että vauva voisi joskus tulla.
6kk ilman ehkäisyä joo voisi monelle kuulostaa siltä että yritetään vauvaa jo, mutta ei miehelle, ei minun miehelle. Ei todellakaan. Siksi olen ollut ymmärtäväinen ja vältellyt tärppipäiviä ettei vauva tulisi hänelle yllätyksenä.
En käsitä miten minä ole kontrolloiva jos ollaan 10v oltu yhdessä, 5v mietitty vauvaa, 6kk valmistauduttu ja mies vetää liinat kiinni ENNEN kuin yritys lähtee käyntiin. Edelleen minä olen tässä se ymmärtäväinen ja lähden nyt jarruttelemaan, koska huomaan ettei mies ole valmis tähän. Ymmärrän että on paineita tai pelkoja. Ja sitä suren. Koska itsellä ei enää ole: olen kerrankin valmis ja olin onnellinen siitä että mies luuli olevansa valmis.
Sovittiin että katsotaan tätä vielä myöhemmin. Mies sanoin että häntä pelottaa liikaa. Eli emme yritä nyt hetkeen.
Kiitos kaikille vastauksista.
Ap
Anteeksi uteluni, mutta oliko siis niin, ettei mies nyt siis tosiaan haluakaan lasta, kun aiemmin hänelle sopi kuitenkin "saa tulla jos on tullakseen" - tyyliin yrittäminen?
Ettekö siis mene nyt edes saa tullakseen- meiningillä, vaan ehkäisy käyttöön?
Ilmeisesti mies ei ajatellut että vauva voisi oikeasti sieltä tullakin ja meni paniikkiin kun olikin oikeasti tosi kyseessä, ajattelin varmaan että edelleen keskeytettyä jatketaan. Sanoi että alkoi pelottamaan ja ei pysty, jos tietää että sieltä voisi tulla vauva.
En oikein ymmärrä enää tätä itsekään. Mutta sovimme ettemme enää yritä, kun se miestä pelottaa niin paljon ja ehkäisy tulee takaisin. Mies oli tyytyväinen päätökseen.
Tästä eilen juuri yritin keskustella että mitä kun toinen vaihtaa suunnan heti, mutta moni on ottanut minut täällä ihan väärin ja että kyttään vain ovulaatiota ja ahdistan miehen nurkkaan. Koen että mies on tässä se kontrollissa, en minä.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Te olette ihan oikeassa siinä ettei seksi voi olla suorituskeskeistä, mutta meillä kun sitä ei ole niin usein - siksi ehdotin että nyt jos haluamme vauvan - sitä on enemmän. Ei se mitään että pidän miestä siitosorina tai olen pelkästään ovulaatioon keskittynyt. Olen melkein 40v. Halusin lisätä mahdollisuuksiamme tulla raskaaksi. Jos olisin nuori, en ottaisi tästä mitään stressiä, sen kun pantaisiin, mutta kun tässä taloudessa sitä ei ole usein! Yritän vain ja ainoastaan lisätä meidän seksikertoja että vauva voisi joskus tulla.
6kk ilman ehkäisyä joo voisi monelle kuulostaa siltä että yritetään vauvaa jo, mutta ei miehelle, ei minun miehelle. Ei todellakaan. Siksi olen ollut ymmärtäväinen ja vältellyt tärppipäiviä ettei vauva tulisi hänelle yllätyksenä.
En käsitä miten minä ole kontrolloiva jos ollaan 10v oltu yhdessä, 5v mietitty vauvaa, 6kk valmistauduttu ja mies vetää liinat kiinni ENNEN kuin yritys lähtee käyntiin. Edelleen minä olen tässä se ymmärtäväinen ja lähden nyt jarruttelemaan, koska huomaan ettei mies ole valmis tähän. Ymmärrän että on paineita tai pelkoja. Ja sitä suren. Koska itsellä ei enää ole: olen kerrankin valmis ja olin onnellinen siitä että mies luuli olevansa valmis.
Sovittiin että katsotaan tätä vielä myöhemmin. Mies sanoin että häntä pelottaa liikaa. Eli emme yritä nyt hetkeen.
Kiitos kaikille vastauksista.
Ap
Anteeksi uteluni, mutta oliko siis niin, ettei mies nyt siis tosiaan haluakaan lasta, kun aiemmin hänelle sopi kuitenkin "saa tulla jos on tullakseen" - tyyliin yrittäminen?
Ettekö siis mene nyt edes saa tullakseen- meiningillä, vaan ehkäisy käyttöön?
Ilmeisesti mies ei ajatellut että vauva voisi oikeasti sieltä tullakin ja meni paniikkiin kun olikin oikeasti tosi kyseessä, ajattelin varmaan että edelleen keskeytettyä jatketaan. Sanoi että alkoi pelottamaan ja ei pysty, jos tietää että sieltä voisi tulla vauva.
En oikein ymmärrä enää tätä itsekään. Mutta sovimme ettemme enää yritä, kun se miestä pelottaa niin paljon ja ehkäisy tulee takaisin. Mies oli tyytyväinen päätökseen.
Tästä eilen juuri yritin keskustella että mitä kun toinen vaihtaa suunnan heti, mutta moni on ottanut minut täällä ihan väärin ja että kyttään vain ovulaatiota ja ahdistan miehen nurkkaan. Koen että mies on tässä se kontrollissa, en minä.
Ap
Miltä tämä ap sinusta tuntuu? Oletko valmis siihen, että et miehen pelaamisen takia todennäköisesti tule enää lasta saamaan?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei miehen mielipide välttämättä ole muuttunut mihinkään, hänellä nyt vain oli kerran erektio-ongelma suorituspaineesta johtuen. Ei mies ole kone.
Puoli vuotta ilman ehkäisyä ja olet vältellyt ovulaatiopäiviä kertomatta miehelle... Minulle tuo kuulostaisi, että itse ei ole ollut valmis tulemaan raskaaksi. Jos olisin tuo mies, voisin hyvin kokea tulleeni vedätetyksi. Luulin jo yrittäneeni vauvaa puoli vuotta.
Kuulostat ap todella raskaalta ja kontrolloivalta ja manipuloivalta ihmiseltä.Kuinka pitkään meinasit jatkaa raivojankkaamista ja multipeukuttamista? Olet säälittävä.
Katso nyt hetkinen noita alkupään tykkäyksiä ja mieti, olisiko mahdollista, että moni muukin pitää ap:n kantoja vähän kohtuuttomana?
Eri
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Esikoisesi syntymästä on aikaa ja niin kuin kerroit haluat kokea uudestaan kaiken rennommalla otteella ja ns."uusin silmin". Kerroit, että esikoinen oli vahinko, joten on ihan ymmärrettävää, että haluat kokea yrittämisenkin ja nauttia siitä myös omalla tavalla ilman painetta jäädä kokonaan lapsettomaksi. Yrittäminen ja jännääminen voi olla osa prosessia ja olisi varmasti ihana tehdä se rakkaan kumppanin kanssa yhdessä tuumin. Nyt kun miehesi muutti mieltään, niin sinunkin ajatuksesi yrittämisestä pitäisi yhtäkkiä muuttua ja on sallittua kokea siitä pahaa mieltä ja pettymystä.
Täällä negatiivisesti kommentoivat eivät ymmärrä tätä ajatustasi ja miten he voisivatkaan, jos lapset on tehty esimerkiksi saman kumppanin kanssa ja/tai pienellä ikäerolla. Tai ajatuksella "vauva pitää vain saada alulle". Heillä ei ole minkäänlaista kosketuspintaa ajatukseesi yrittämisestä. Sinun ei tarvitse silti muuttaa mielipidettäsi tai taipua kenenkään muun tahtoon.
Eikä miehenkään. Ap on koko ajan kontrolloinut ja vaatinut, nyt kun mies tekee samaa, hän onkin nyt sit väärässä? Meillä on molemmat lapset saaneet alkunsa tulee jos on tullakseen ajattelulla, se on tahto siinä missä vauva on pakko saada ajatuskin. Raskautumisen yrittäminen voi olla tentoa ja mukavaa ja seksi vauvahaaveesta huolimatta hauskaa, spontaania ja vahvistavaa. En todella ymmärrä apn ajatuksenkulkua, en ymmärtäisi vaikka lapsemme olisi tekemällä tehtyjä, sen verran hän kontrolloivalta kuulostaa.
En ole vielä nähnyt kohtaa, jossa ap kontrolloisi. Hän on kertonut tällä anonyymillä palstalla tunteistaan (varmasti karrikuloidusti), eikä ole raivonnut miehelle. Teet oletuksia ja syyttelet ap:ta ihan suotta.
Kerrot, että te teitte lapset tjottailemalla. Se ei ole kaikille oikea tapa ja kun ap:lla ja hänen miehellään ei seksiä paljoa ole, niin lapsi olisi jopa epätodennäköinen sillä menetelmällä. Onko siis tapasi ainut oikea ja kuka onkaan kontrolloiva? Yrität väkisin taivuttaa ap:ta omaan keksimääsi muottiin ja puhut ylimieliseen sävyyn häntä mollaten. Miksi ajoitettu seksi ei voisi olla voimaannuttavaa tai jännittävää? Meillä ainakin on jännityksen takia parasta seksiä juuri silloin kun raskautuminen on mahdollista. Miten tämä on mahdollista?:o
Ei, mun tapa ei ole ainoa oikea, mutta se on apn miehen halu ja se on valkan ymmärrettävä ja toimiva. Ap on kontrolloinut 6 kk vauvan tekoa.
Luetun ymmärtäminen on joskus hankalaa. Varsinkin jos poimii tekstistä asioita valikoivasti vieden omaa agendaansa eteenpäin. Sanotko vielä että miten voi toimia 1seksikerta kuukaudessa randomisti ajoitettuna? Olisiko mahdollisuudet 0,5% luokkaa per kuukausi? Vai onkohan edes sen vertaa.
No ei mitenkään, olenko väittänyt niin? Mitähän kohtaa sä ajattelet etten ole ymmärtänyt lukemastani kommenttini perusteella?
Poljet ap:n ajatukset ja mielipiteet vedoten siihen, että hän ajattelee väärin ja on kontrolloiva. Olet sitä mieltä, että vain mies kokee asiat oikealla tavoin ja ap ei saisi reagoida tähän. Heidän 6kk aikansa oli yhdessä sovittua ja ap kertoo sen moneen kertaan, joten...? Miten sinun mielestäsi heidän pitäisi siis yrittää raskautta?
Eikä miehenkään. Ap on koko ajan kontrolloinut ja vaatinut, nyt kun mies tekee samaa, hän onkin nyt sit väärässä? Meillä on molemmat lapset saaneet alkunsa tulee jos on tullakseen ajattelulla, se on tahto siinä missä vauva on pakko saada ajatuskin. Raskautumisen yrittäminen voi olla tentoa ja mukavaa ja seksi vauvahaaveesta huolimatta hauskaa, spontaania ja vahvistavaa. En todella ymmärrä apn ajatuksenkulkua, en ymmärtäisi vaikka lapsemme olisi tekemällä tehtyjä, sen verran hän kontrolloivalta kuulostaa.
Siinä uudelleen kommenttini. Se on vastaus kommenttiin, jossa sanotaan että ihmiset eivät tajua jos lapset on tehty esimerkiksi saman kumppanin kanssa ja/tai pienellä ikäerolla. Tai ajatuksella "vauva pitää vain saada alulle". Heillä ei ole minkäänlaista kosketuspintaa ajatukseesi yrittämisestä. Sinun ei tarvitse silti muuttaa mielipidettäsi tai taipua kenenkään muun tahtoon.
Minä en ymmärrä vaikka en kuulu pitää saada alulle-porukkaan ja kerroin että miehen tapa ajatella on ihan normaali.
Missä kohtaa näet apn ajatusten polkemista?
Lähinnä siinä, että mielestäsi vain miestä pitäisi ymmärtää ja ap:n ajatukset ovat mielestäsi painostamista ja kontrollointia. Kerrotko mitä ap on kontrolloinut? Nythän varmasti jo tiedät, että he yhdessä ajoittivat seksin, niin ettei sitä ollut ovulaation aikana sen 6kk aikana, niin mikä nyt on se kontrollointi osuus? Voit vaikka tavuttaa sen minulle, kun en sitä näe tai hoksaa.
Huomaatko, sanoit että miehen tapa ajatella on normaali. Ehkä myös ap:n tapa ajatella on normaali, mutta koska olet itse kontrollointiin taipuvainen, niin näet tämän valtataisteluna, jossa on voittaja ja häviäjä.
Tarkoitin tuolla "Vauva pitää vain saada alulle"-kommentilla juuri kaltaisiasi, jotka eivät halua panostaa yrittämiseen, vaan ovat ajatuksella "kunhan se jossain vaiheessa tulee". Eli kuulut juurikin tähän nimenomaiseen ryhmään, joka ei voikkaan samaistua tai ymmärtää ap:ta. Varsinkin jos ei ole siunattu piiruakaan empatian tunnetta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Te olette ihan oikeassa siinä ettei seksi voi olla suorituskeskeistä, mutta meillä kun sitä ei ole niin usein - siksi ehdotin että nyt jos haluamme vauvan - sitä on enemmän. Ei se mitään että pidän miestä siitosorina tai olen pelkästään ovulaatioon keskittynyt. Olen melkein 40v. Halusin lisätä mahdollisuuksiamme tulla raskaaksi. Jos olisin nuori, en ottaisi tästä mitään stressiä, sen kun pantaisiin, mutta kun tässä taloudessa sitä ei ole usein! Yritän vain ja ainoastaan lisätä meidän seksikertoja että vauva voisi joskus tulla.
6kk ilman ehkäisyä joo voisi monelle kuulostaa siltä että yritetään vauvaa jo, mutta ei miehelle, ei minun miehelle. Ei todellakaan. Siksi olen ollut ymmärtäväinen ja vältellyt tärppipäiviä ettei vauva tulisi hänelle yllätyksenä.
En käsitä miten minä ole kontrolloiva jos ollaan 10v oltu yhdessä, 5v mietitty vauvaa, 6kk valmistauduttu ja mies vetää liinat kiinni ENNEN kuin yritys lähtee käyntiin. Edelleen minä olen tässä se ymmärtäväinen ja lähden nyt jarruttelemaan, koska huomaan ettei mies ole valmis tähän. Ymmärrän että on paineita tai pelkoja. Ja sitä suren. Koska itsellä ei enää ole: olen kerrankin valmis ja olin onnellinen siitä että mies luuli olevansa valmis.
Sovittiin että katsotaan tätä vielä myöhemmin. Mies sanoin että häntä pelottaa liikaa. Eli emme yritä nyt hetkeen.
Kiitos kaikille vastauksista.
Ap
Anteeksi uteluni, mutta oliko siis niin, ettei mies nyt siis tosiaan haluakaan lasta, kun aiemmin hänelle sopi kuitenkin "saa tulla jos on tullakseen" - tyyliin yrittäminen?
Ettekö siis mene nyt edes saa tullakseen- meiningillä, vaan ehkäisy käyttöön?
Ilmeisesti mies ei ajatellut että vauva voisi oikeasti sieltä tullakin ja meni paniikkiin kun olikin oikeasti tosi kyseessä, ajattelin varmaan että edelleen keskeytettyä jatketaan. Sanoi että alkoi pelottamaan ja ei pysty, jos tietää että sieltä voisi tulla vauva.
En oikein ymmärrä enää tätä itsekään. Mutta sovimme ettemme enää yritä, kun se miestä pelottaa niin paljon ja ehkäisy tulee takaisin. Mies oli tyytyväinen päätökseen.
Tästä eilen juuri yritin keskustella että mitä kun toinen vaihtaa suunnan heti, mutta moni on ottanut minut täällä ihan väärin ja että kyttään vain ovulaatiota ja ahdistan miehen nurkkaan. Koen että mies on tässä se kontrollissa, en minä.
Ap
Miehellä on oikeus päättää omasta lisääntymisestään.
Mikä tässä on vaikea ymmärtää?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei miehen mielipide välttämättä ole muuttunut mihinkään, hänellä nyt vain oli kerran erektio-ongelma suorituspaineesta johtuen. Ei mies ole kone.
Puoli vuotta ilman ehkäisyä ja olet vältellyt ovulaatiopäiviä kertomatta miehelle... Minulle tuo kuulostaisi, että itse ei ole ollut valmis tulemaan raskaaksi. Jos olisin tuo mies, voisin hyvin kokea tulleeni vedätetyksi. Luulin jo yrittäneeni vauvaa puoli vuotta.
Kuulostat ap todella raskaalta ja kontrolloivalta ja manipuloivalta ihmiseltä.Kuinka pitkään meinasit jatkaa raivojankkaamista ja multipeukuttamista? Olet säälittävä.
Katso nyt hetkinen noita alkupään tykkäyksiä ja mieti, olisiko mahdollista, että moni muukin pitää ap:n kantoja vähän kohtuuttomana?
Eri
Luuletko sinä etteikö alkupäätä voisi muka myös manipuloida multipeukuttamisella? Minä näytän sinulle hyvän esimerkin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Te olette ihan oikeassa siinä ettei seksi voi olla suorituskeskeistä, mutta meillä kun sitä ei ole niin usein - siksi ehdotin että nyt jos haluamme vauvan - sitä on enemmän. Ei se mitään että pidän miestä siitosorina tai olen pelkästään ovulaatioon keskittynyt. Olen melkein 40v. Halusin lisätä mahdollisuuksiamme tulla raskaaksi. Jos olisin nuori, en ottaisi tästä mitään stressiä, sen kun pantaisiin, mutta kun tässä taloudessa sitä ei ole usein! Yritän vain ja ainoastaan lisätä meidän seksikertoja että vauva voisi joskus tulla.
6kk ilman ehkäisyä joo voisi monelle kuulostaa siltä että yritetään vauvaa jo, mutta ei miehelle, ei minun miehelle. Ei todellakaan. Siksi olen ollut ymmärtäväinen ja vältellyt tärppipäiviä ettei vauva tulisi hänelle yllätyksenä.
En käsitä miten minä ole kontrolloiva jos ollaan 10v oltu yhdessä, 5v mietitty vauvaa, 6kk valmistauduttu ja mies vetää liinat kiinni ENNEN kuin yritys lähtee käyntiin. Edelleen minä olen tässä se ymmärtäväinen ja lähden nyt jarruttelemaan, koska huomaan ettei mies ole valmis tähän. Ymmärrän että on paineita tai pelkoja. Ja sitä suren. Koska itsellä ei enää ole: olen kerrankin valmis ja olin onnellinen siitä että mies luuli olevansa valmis.
Sovittiin että katsotaan tätä vielä myöhemmin. Mies sanoin että häntä pelottaa liikaa. Eli emme yritä nyt hetkeen.
Kiitos kaikille vastauksista.
Ap
Anteeksi uteluni, mutta oliko siis niin, ettei mies nyt siis tosiaan haluakaan lasta, kun aiemmin hänelle sopi kuitenkin "saa tulla jos on tullakseen" - tyyliin yrittäminen?
Ettekö siis mene nyt edes saa tullakseen- meiningillä, vaan ehkäisy käyttöön?
Ilmeisesti mies ei ajatellut että vauva voisi oikeasti sieltä tullakin ja meni paniikkiin kun olikin oikeasti tosi kyseessä, ajattelin varmaan että edelleen keskeytettyä jatketaan. Sanoi että alkoi pelottamaan ja ei pysty, jos tietää että sieltä voisi tulla vauva.
En oikein ymmärrä enää tätä itsekään. Mutta sovimme ettemme enää yritä, kun se miestä pelottaa niin paljon ja ehkäisy tulee takaisin. Mies oli tyytyväinen päätökseen.
Tästä eilen juuri yritin keskustella että mitä kun toinen vaihtaa suunnan heti, mutta moni on ottanut minut täällä ihan väärin ja että kyttään vain ovulaatiota ja ahdistan miehen nurkkaan. Koen että mies on tässä se kontrollissa, en minä.
Ap
Miltä tämä ap sinusta tuntuu? Oletko valmis siihen, että et miehen pelaamisen takia todennäköisesti tule enää lasta saamaan?
Ei se kivalta tunnu, siksi tämän aloituksen loin. Olin eilen siitä jo järkyttynyt, enkä tiedä mitä tässä tekisi. Olen ollut aina avoin sille ettei lapsia tule enempää, mutta viimeisen vuoden aikana oma mieli on alkanut muuttua, kun mies itse on alkanut sitä enemmän puntaroimaan ja 6kk aikaan olen itse sitä pohtinut paljon. Vahinko ei olisi ollut mikään katastrofi, mutta nyt vasta itsekin olen täysin valmis. Ja sitten se vietiin pois. Kaipa sitä pitää vain jatkaa elämää ja yrittää keksiä jotain muuta ajateltavaa. En haluaisi lapsia tehdä melkein tuntemattoman kanssa, siksi uusi parisuhde sen takia ei tunnu hyvältä ajatukset tällä hetkellä.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Te olette ihan oikeassa siinä ettei seksi voi olla suorituskeskeistä, mutta meillä kun sitä ei ole niin usein - siksi ehdotin että nyt jos haluamme vauvan - sitä on enemmän. Ei se mitään että pidän miestä siitosorina tai olen pelkästään ovulaatioon keskittynyt. Olen melkein 40v. Halusin lisätä mahdollisuuksiamme tulla raskaaksi. Jos olisin nuori, en ottaisi tästä mitään stressiä, sen kun pantaisiin, mutta kun tässä taloudessa sitä ei ole usein! Yritän vain ja ainoastaan lisätä meidän seksikertoja että vauva voisi joskus tulla.
6kk ilman ehkäisyä joo voisi monelle kuulostaa siltä että yritetään vauvaa jo, mutta ei miehelle, ei minun miehelle. Ei todellakaan. Siksi olen ollut ymmärtäväinen ja vältellyt tärppipäiviä ettei vauva tulisi hänelle yllätyksenä.
En käsitä miten minä ole kontrolloiva jos ollaan 10v oltu yhdessä, 5v mietitty vauvaa, 6kk valmistauduttu ja mies vetää liinat kiinni ENNEN kuin yritys lähtee käyntiin. Edelleen minä olen tässä se ymmärtäväinen ja lähden nyt jarruttelemaan, koska huomaan ettei mies ole valmis tähän. Ymmärrän että on paineita tai pelkoja. Ja sitä suren. Koska itsellä ei enää ole: olen kerrankin valmis ja olin onnellinen siitä että mies luuli olevansa valmis.
Sovittiin että katsotaan tätä vielä myöhemmin. Mies sanoin että häntä pelottaa liikaa. Eli emme yritä nyt hetkeen.
Kiitos kaikille vastauksista.
Ap
Anteeksi uteluni, mutta oliko siis niin, ettei mies nyt siis tosiaan haluakaan lasta, kun aiemmin hänelle sopi kuitenkin "saa tulla jos on tullakseen" - tyyliin yrittäminen?
Ettekö siis mene nyt edes saa tullakseen- meiningillä, vaan ehkäisy käyttöön?
Ilmeisesti mies ei ajatellut että vauva voisi oikeasti sieltä tullakin ja meni paniikkiin kun olikin oikeasti tosi kyseessä, ajattelin varmaan että edelleen keskeytettyä jatketaan. Sanoi että alkoi pelottamaan ja ei pysty, jos tietää että sieltä voisi tulla vauva.
En oikein ymmärrä enää tätä itsekään. Mutta sovimme ettemme enää yritä, kun se miestä pelottaa niin paljon ja ehkäisy tulee takaisin. Mies oli tyytyväinen päätökseen.
Tästä eilen juuri yritin keskustella että mitä kun toinen vaihtaa suunnan heti, mutta moni on ottanut minut täällä ihan väärin ja että kyttään vain ovulaatiota ja ahdistan miehen nurkkaan. Koen että mies on tässä se kontrollissa, en minä.
Ap
Sinun aloitusviestistä sai semmoisen käsityksen että olet miehelle kalenteri kädessä sanonut että nyt pitäis panna että saadaan se vauva ja mies ei ole siihen pystynyt. Siksi moni ajattelee että kontrolloit. Nämä myöhemmät viestit antaa ihan eri kuvan, mutta kaikki ei lue koko ketjua ennen kommentointia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Te olette ihan oikeassa siinä ettei seksi voi olla suorituskeskeistä, mutta meillä kun sitä ei ole niin usein - siksi ehdotin että nyt jos haluamme vauvan - sitä on enemmän. Ei se mitään että pidän miestä siitosorina tai olen pelkästään ovulaatioon keskittynyt. Olen melkein 40v. Halusin lisätä mahdollisuuksiamme tulla raskaaksi. Jos olisin nuori, en ottaisi tästä mitään stressiä, sen kun pantaisiin, mutta kun tässä taloudessa sitä ei ole usein! Yritän vain ja ainoastaan lisätä meidän seksikertoja että vauva voisi joskus tulla.
6kk ilman ehkäisyä joo voisi monelle kuulostaa siltä että yritetään vauvaa jo, mutta ei miehelle, ei minun miehelle. Ei todellakaan. Siksi olen ollut ymmärtäväinen ja vältellyt tärppipäiviä ettei vauva tulisi hänelle yllätyksenä.
En käsitä miten minä ole kontrolloiva jos ollaan 10v oltu yhdessä, 5v mietitty vauvaa, 6kk valmistauduttu ja mies vetää liinat kiinni ENNEN kuin yritys lähtee käyntiin. Edelleen minä olen tässä se ymmärtäväinen ja lähden nyt jarruttelemaan, koska huomaan ettei mies ole valmis tähän. Ymmärrän että on paineita tai pelkoja. Ja sitä suren. Koska itsellä ei enää ole: olen kerrankin valmis ja olin onnellinen siitä että mies luuli olevansa valmis.
Sovittiin että katsotaan tätä vielä myöhemmin. Mies sanoin että häntä pelottaa liikaa. Eli emme yritä nyt hetkeen.
Kiitos kaikille vastauksista.
Ap
Anteeksi uteluni, mutta oliko siis niin, ettei mies nyt siis tosiaan haluakaan lasta, kun aiemmin hänelle sopi kuitenkin "saa tulla jos on tullakseen" - tyyliin yrittäminen?
Ettekö siis mene nyt edes saa tullakseen- meiningillä, vaan ehkäisy käyttöön?
Ilmeisesti mies ei ajatellut että vauva voisi oikeasti sieltä tullakin ja meni paniikkiin kun olikin oikeasti tosi kyseessä, ajattelin varmaan että edelleen keskeytettyä jatketaan. Sanoi että alkoi pelottamaan ja ei pysty, jos tietää että sieltä voisi tulla vauva.
En oikein ymmärrä enää tätä itsekään. Mutta sovimme ettemme enää yritä, kun se miestä pelottaa niin paljon ja ehkäisy tulee takaisin. Mies oli tyytyväinen päätökseen.
Tästä eilen juuri yritin keskustella että mitä kun toinen vaihtaa suunnan heti, mutta moni on ottanut minut täällä ihan väärin ja että kyttään vain ovulaatiota ja ahdistan miehen nurkkaan. Koen että mies on tässä se kontrollissa, en minä.
Ap
Sinun aloitusviestistä sai semmoisen käsityksen että olet miehelle kalenteri kädessä sanonut että nyt pitäis panna että saadaan se vauva ja mies ei ole siihen pystynyt. Siksi moni ajattelee että kontrolloit. Nämä myöhemmät viestit antaa ihan eri kuvan, mutta kaikki ei lue koko ketjua ennen kommentointia.
No varmaan pitäisi ennen kuin tulee pätemään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuka jättää ehkäisyn pois sillä tarkoituksella, ettei halua lasta..? Vähän vinksinvonksin.
Koska halutaan panna paljaalla, mutt tehdään kaikki muu venkulointi, että sitä lasta ei tule.
Mutta nää pani paljaalla koko ajan, koska kierukkahan heillä oli käytössä..
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei miehen mielipide välttämättä ole muuttunut mihinkään, hänellä nyt vain oli kerran erektio-ongelma suorituspaineesta johtuen. Ei mies ole kone.
Puoli vuotta ilman ehkäisyä ja olet vältellyt ovulaatiopäiviä kertomatta miehelle... Minulle tuo kuulostaisi, että itse ei ole ollut valmis tulemaan raskaaksi. Jos olisin tuo mies, voisin hyvin kokea tulleeni vedätetyksi. Luulin jo yrittäneeni vauvaa puoli vuotta.
Kuulostat ap todella raskaalta ja kontrolloivalta ja manipuloivalta ihmiseltä.Kuinka pitkään meinasit jatkaa raivojankkaamista ja multipeukuttamista? Olet säälittävä.
Katso nyt hetkinen noita alkupään tykkäyksiä ja mieti, olisiko mahdollista, että moni muukin pitää ap:n kantoja vähän kohtuuttomana?
Eri
Luuletko sinä etteikö alkupäätä voisi muka myös manipuloida multipeukuttamisella? Minä näytän sinulle hyvän esimerkin.
Okei, siis se multipeukuttaja löytyykin teidän leiristä :D
Peukuilla ei kuitenkaan ole väliä, vaan vain ap:n ja hänen kumppaninsa tahdolla.
Ap:n tapa ajatella *omalla kohdallaan* on toki myös normaali ja ymmärrettävä.
Sen sijaan ei ole tervettä, että ap haluaa myös päättää, millä tavalla hänen kumppaninsa asiasta ajattelee.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Te olette ihan oikeassa siinä ettei seksi voi olla suorituskeskeistä, mutta meillä kun sitä ei ole niin usein - siksi ehdotin että nyt jos haluamme vauvan - sitä on enemmän. Ei se mitään että pidän miestä siitosorina tai olen pelkästään ovulaatioon keskittynyt. Olen melkein 40v. Halusin lisätä mahdollisuuksiamme tulla raskaaksi. Jos olisin nuori, en ottaisi tästä mitään stressiä, sen kun pantaisiin, mutta kun tässä taloudessa sitä ei ole usein! Yritän vain ja ainoastaan lisätä meidän seksikertoja että vauva voisi joskus tulla.
6kk ilman ehkäisyä joo voisi monelle kuulostaa siltä että yritetään vauvaa jo, mutta ei miehelle, ei minun miehelle. Ei todellakaan. Siksi olen ollut ymmärtäväinen ja vältellyt tärppipäiviä ettei vauva tulisi hänelle yllätyksenä.
En käsitä miten minä ole kontrolloiva jos ollaan 10v oltu yhdessä, 5v mietitty vauvaa, 6kk valmistauduttu ja mies vetää liinat kiinni ENNEN kuin yritys lähtee käyntiin. Edelleen minä olen tässä se ymmärtäväinen ja lähden nyt jarruttelemaan, koska huomaan ettei mies ole valmis tähän. Ymmärrän että on paineita tai pelkoja. Ja sitä suren. Koska itsellä ei enää ole: olen kerrankin valmis ja olin onnellinen siitä että mies luuli olevansa valmis.
Sovittiin että katsotaan tätä vielä myöhemmin. Mies sanoin että häntä pelottaa liikaa. Eli emme yritä nyt hetkeen.
Kiitos kaikille vastauksista.
Ap
Anteeksi uteluni, mutta oliko siis niin, ettei mies nyt siis tosiaan haluakaan lasta, kun aiemmin hänelle sopi kuitenkin "saa tulla jos on tullakseen" - tyyliin yrittäminen?
Ettekö siis mene nyt edes saa tullakseen- meiningillä, vaan ehkäisy käyttöön?
Ilmeisesti mies ei ajatellut että vauva voisi oikeasti sieltä tullakin ja meni paniikkiin kun olikin oikeasti tosi kyseessä, ajattelin varmaan että edelleen keskeytettyä jatketaan. Sanoi että alkoi pelottamaan ja ei pysty, jos tietää että sieltä voisi tulla vauva.
En oikein ymmärrä enää tätä itsekään. Mutta sovimme ettemme enää yritä, kun se miestä pelottaa niin paljon ja ehkäisy tulee takaisin. Mies oli tyytyväinen päätökseen.
Tästä eilen juuri yritin keskustella että mitä kun toinen vaihtaa suunnan heti, mutta moni on ottanut minut täällä ihan väärin ja että kyttään vain ovulaatiota ja ahdistan miehen nurkkaan. Koen että mies on tässä se kontrollissa, en minä.
Ap
Sinun aloitusviestistä sai semmoisen käsityksen että olet miehelle kalenteri kädessä sanonut että nyt pitäis panna että saadaan se vauva ja mies ei ole siihen pystynyt. Siksi moni ajattelee että kontrolloit. Nämä myöhemmät viestit antaa ihan eri kuvan, mutta kaikki ei lue koko ketjua ennen kommentointia.
No varmaan pitäisi ennen kuin tulee pätemään.
Aika moni kommentti on tullut ennen kuin ap tässä sivulla 17-19 selventää heidän tilannettaan, joka kuulostaa ihan erilaiselta kuin aloituksen perusteella voisi päätellä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei miehen mielipide välttämättä ole muuttunut mihinkään, hänellä nyt vain oli kerran erektio-ongelma suorituspaineesta johtuen. Ei mies ole kone.
Puoli vuotta ilman ehkäisyä ja olet vältellyt ovulaatiopäiviä kertomatta miehelle... Minulle tuo kuulostaisi, että itse ei ole ollut valmis tulemaan raskaaksi. Jos olisin tuo mies, voisin hyvin kokea tulleeni vedätetyksi. Luulin jo yrittäneeni vauvaa puoli vuotta.
Kuulostat ap todella raskaalta ja kontrolloivalta ja manipuloivalta ihmiseltä.Kuinka pitkään meinasit jatkaa raivojankkaamista ja multipeukuttamista? Olet säälittävä.
Katso nyt hetkinen noita alkupään tykkäyksiä ja mieti, olisiko mahdollista, että moni muukin pitää ap:n kantoja vähän kohtuuttomana?
Eri
No niin, hienosti multipeukutettu. Kumpikin niitä lukuja nyt vääristelee?
Anteeksi uteluni, mutta oliko siis niin, ettei mies nyt siis tosiaan haluakaan lasta, kun aiemmin hänelle sopi kuitenkin "saa tulla jos on tullakseen" - tyyliin yrittäminen?
Ettekö siis mene nyt edes saa tullakseen- meiningillä, vaan ehkäisy käyttöön?