Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Nyt kyllä loppu minun osalta treffailut sun muut
03.09.2022 |
Kohta 3 vuotta tässä treffaillut, laittanut itseään likoon, kehittänyt itseään, ollut myös yksin aina välissä. Ja vaikka nyt olenkin oppinut mm. itsevarmuutta ja kehittänyt omaa itsereflektointia paljon, niin muutoin käteen on jäänyt vaan tyhjä luu. Paljon surua ja pettymystä, valehtelua ja hylkäämistä. Laskin että viimeisen vuoden aikana minulla on ollut kolme ihmissuhdetta. 2 kk, 2 kk ja 4kk pituiset. Hitto miten paljon mahtuu kuulkaa tunteita tommoseen; ihastumista, jännitystä, viimiseen ehkä jo vähän rakastuinkin. Sit korkeelta putoamista pettymyksiin, eroon, ikävään... ihmekös olen henkisesti ihan uupunut.
Jatkossa keskityn vain itseeni ja lapsiini (joita en yhteenkään suhteeseen ole sotkenut ja siitä kannan ylpeyttä!) Jospa se mielenrauhakin siitä taas laskeutuis.
Kommentit (605)
Näkeehän tän nyky-yhteiskunnan pariutumistilanteen jo noista reality-sarjojen määrästä. Mennään naimisiin tuntemattomien kanssa, mennään treffaamaan tyyppiä ilman vaatteita, etsitään suhteita ties millä eri tavalla...
Ehkä ongelma on se, että ihmiset "harrastaa" pariutumista, eivätkä enää kohtaa toisiaan ihmisinä.
Tutustumiseen ei haluta käyttää aikaa ja tarraudutaan epätoivoisesti siihen, mitä saadaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olet kehittänyt itsevarmuutta ja itsereflektointia? Oletko nainen vai mies? Miten on ulkonäkösi kehittämisen laita, joka on se ratkaisevin askel?
Ei jumalauta🤣
Onko ihan älytön idea kehittää ulkonäköään? Tämänkään ketjun perusteella ei mitään hyötyä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olet kehittänyt itsevarmuutta ja itsereflektointia? Oletko nainen vai mies? Miten on ulkonäkösi kehittämisen laita, joka on se ratkaisevin askel?
Ei jumalauta🤣
Samaa mietin. Ei tuossa nyt pahasti voi ulkonäössä vikaa olla, kun on kolmelle kelvannut vähän pidemmäksikin aikaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse löysin viimein oikean, olin pitempään sinkkuna kuin sinä ja treffejä takana noin 200.
Kyse ei ole siitä että kehittyy, koska et tiedä ketä varten itseäsi kehität.
Kyse on vain siitä että SOPIVA löytyy. Se oikea kuten on tapana sanoa. Todellisuudessa sopiva.
Jos nöyrtyy ja muokkaa vain ulkonäköä, tulee sortuttua niihin joille ei mikään riitä. Ei mikään. Tai kakkosnaiseksi fwb: ejä kerääville.
Oma neuvoni on jalkatyö ja itsetunnon kehittäminen. Paljon treffejä ja et ota niitä niin vakavasti. Suhteeseen sellainen josta on varma fiilis ja jos vähänkin epäilyttää niin lemput vaan, et lähde yhtään pelleilemään oman sydämesi kanssa.
Kun sopiva ja luotettava tulee vastaan niin tiedät sen heti. Hän ei säikähdä sitä että sinun on vaikea luottaa. Hän ei narise makkaroista eikä ulkonäöstä. Hän vain haluaa olla kanssasi niin paljon kuin mahdollista. Hän kysyy saako olla miehesi.
Näin on käynyt minulle ja monelle tuttavalleni. Treffit vaikka koiran ulkoilutuksen lomassa ja pari ehdokasta illassa, vähän ripsiväriä on riittänyt. Jyvät akanoista. Jyviä on sanoinkuvaamattoman paljon.
Minullekin kävi juuri näin. Treffejä takana melko lailla vähemmän, mutta muutama vuosi ja pari tapailupätkääkin siinä meni.
Se, että kumpikin haluaa toista, on valtava lahja. Nämä vatsapalakeskustelut näyttävät vähän hassuilta omasta vinkkelistäni.
Ne vatsapalat helpottavat kyllä sitä haastavamman osapuolen mielenkiintoa huomattavasti, eli naisen. Tuskin kovin moni mies on todennut, että rasvaprosentin pudottaminen 26:sta 10:een olisi ainakaan heikentänyt naisten mielenkiintoa.
Ja kas kummaa, palstalla on viikoittain aloituksia, jossa ihmetellään, kuinka timmikroppainen mies ei löydä sopivaa naista itselleen.
Samaan aikaan Prismassa dadbodit valitsevat pienpanimo-olutta illaksi oman kullan kainalossa.
Samalla, kun timmikroppaiset miehet harrastavat vapaata seksiä haluamiensa naisten kanssa. Dadbodit ovat yhden naisen kanssa ja syövät samaa makaronilaatikkoa joka päivä. Ja vielä naisen kanssa, jota eivät todellisuudessa ole edes oikeasti halunneet, vaan ovat naisen kanssa vain siksi, että kukaan muu ei huolinut.
Vierailija kirjoitti:
Näkeehän tän nyky-yhteiskunnan pariutumistilanteen jo noista reality-sarjojen määrästä. Mennään naimisiin tuntemattomien kanssa, mennään treffaamaan tyyppiä ilman vaatteita, etsitään suhteita ties millä eri tavalla...
Ehkä ongelma on se, että ihmiset "harrastaa" pariutumista, eivätkä enää kohtaa toisiaan ihmisinä.
Tutustumiseen ei haluta käyttää aikaa ja tarraudutaan epätoivoisesti siihen, mitä saadaan.
Ihan ohiksena sanon, että maailman sivu on menty naimisiin tuntemattoman kanssa, tutustumatta ja kohtaamatta ennakkoon. Rakastumisen jälkeen naimisiin meneminen on ollut kovin lyhyen aikaa osan väestön etuoikeus.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse löysin viimein oikean, olin pitempään sinkkuna kuin sinä ja treffejä takana noin 200.
Kyse ei ole siitä että kehittyy, koska et tiedä ketä varten itseäsi kehität.
Kyse on vain siitä että SOPIVA löytyy. Se oikea kuten on tapana sanoa. Todellisuudessa sopiva.
Jos nöyrtyy ja muokkaa vain ulkonäköä, tulee sortuttua niihin joille ei mikään riitä. Ei mikään. Tai kakkosnaiseksi fwb: ejä kerääville.
Oma neuvoni on jalkatyö ja itsetunnon kehittäminen. Paljon treffejä ja et ota niitä niin vakavasti. Suhteeseen sellainen josta on varma fiilis ja jos vähänkin epäilyttää niin lemput vaan, et lähde yhtään pelleilemään oman sydämesi kanssa.
Kun sopiva ja luotettava tulee vastaan niin tiedät sen heti. Hän ei säikähdä sitä että sinun on vaikea luottaa. Hän ei narise makkaroista eikä ulkonäöstä. Hän vain haluaa olla kanssasi niin paljon kuin mahdollista. Hän kysyy saako olla miehesi.
Näin on käynyt minulle ja monelle tuttavalleni. Treffit vaikka koiran ulkoilutuksen lomassa ja pari ehdokasta illassa, vähän ripsiväriä on riittänyt. Jyvät akanoista. Jyviä on sanoinkuvaamattoman paljon.
Minullekin kävi juuri näin. Treffejä takana melko lailla vähemmän, mutta muutama vuosi ja pari tapailupätkääkin siinä meni.
Se, että kumpikin haluaa toista, on valtava lahja. Nämä vatsapalakeskustelut näyttävät vähän hassuilta omasta vinkkelistäni.
Ne vatsapalat helpottavat kyllä sitä haastavamman osapuolen mielenkiintoa huomattavasti, eli naisen. Tuskin kovin moni mies on todennut, että rasvaprosentin pudottaminen 26:sta 10:een olisi ainakaan heikentänyt naisten mielenkiintoa.
Ja kas kummaa, palstalla on viikoittain aloituksia, jossa ihmetellään, kuinka timmikroppainen mies ei löydä sopivaa naista itselleen.
Samaan aikaan Prismassa dadbodit valitsevat pienpanimo-olutta illaksi oman kullan kainalossa.
Samalla, kun timmikroppaiset miehet harrastavat vapaata seksiä haluamiensa naisten kanssa. Dadbodit ovat yhden naisen kanssa ja syövät samaa makaronilaatikkoa joka päivä. Ja vielä naisen kanssa, jota eivät todellisuudessa ole edes oikeasti halunneet, vaan ovat naisen kanssa vain siksi, että kukaan muu ei huolinut.
Mä tunnen näitä miehiä, jotka ovat saaneet valtavasti seksiä satojen eri naisten kanssa. Tiedätkö mitä? Ennemmin tai myöhemmin hekin ovat alkaneet kaivata jotain muuta. Lopulta ovat jopa päätyneet tilanteeseen, jossa haaveilevat todellisesta läheisyydestä ja kumppanuudesta. Oikeastihan tuollaista elämää viettävä on todella yksinäinen, ja se yksinäisyys kyllä iskee vasten kasvoja ennen pitkää. Ihmisiä kuitenkin ovat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse löysin viimein oikean, olin pitempään sinkkuna kuin sinä ja treffejä takana noin 200.
Kyse ei ole siitä että kehittyy, koska et tiedä ketä varten itseäsi kehität.
Kyse on vain siitä että SOPIVA löytyy. Se oikea kuten on tapana sanoa. Todellisuudessa sopiva.
Jos nöyrtyy ja muokkaa vain ulkonäköä, tulee sortuttua niihin joille ei mikään riitä. Ei mikään. Tai kakkosnaiseksi fwb: ejä kerääville.
Oma neuvoni on jalkatyö ja itsetunnon kehittäminen. Paljon treffejä ja et ota niitä niin vakavasti. Suhteeseen sellainen josta on varma fiilis ja jos vähänkin epäilyttää niin lemput vaan, et lähde yhtään pelleilemään oman sydämesi kanssa.
Kun sopiva ja luotettava tulee vastaan niin tiedät sen heti. Hän ei säikähdä sitä että sinun on vaikea luottaa. Hän ei narise makkaroista eikä ulkonäöstä. Hän vain haluaa olla kanssasi niin paljon kuin mahdollista. Hän kysyy saako olla miehesi.
Näin on käynyt minulle ja monelle tuttavalleni. Treffit vaikka koiran ulkoilutuksen lomassa ja pari ehdokasta illassa, vähän ripsiväriä on riittänyt. Jyvät akanoista. Jyviä on sanoinkuvaamattoman paljon.
Minullekin kävi juuri näin. Treffejä takana melko lailla vähemmän, mutta muutama vuosi ja pari tapailupätkääkin siinä meni.
Se, että kumpikin haluaa toista, on valtava lahja. Nämä vatsapalakeskustelut näyttävät vähän hassuilta omasta vinkkelistäni.
Ne vatsapalat helpottavat kyllä sitä haastavamman osapuolen mielenkiintoa huomattavasti, eli naisen. Tuskin kovin moni mies on todennut, että rasvaprosentin pudottaminen 26:sta 10:een olisi ainakaan heikentänyt naisten mielenkiintoa.
Ja kas kummaa, palstalla on viikoittain aloituksia, jossa ihmetellään, kuinka timmikroppainen mies ei löydä sopivaa naista itselleen.
Samaan aikaan Prismassa dadbodit valitsevat pienpanimo-olutta illaksi oman kullan kainalossa.
Samalla, kun timmikroppaiset miehet harrastavat vapaata seksiä haluamiensa naisten kanssa. Dadbodit ovat yhden naisen kanssa ja syövät samaa makaronilaatikkoa joka päivä. Ja vielä naisen kanssa, jota eivät todellisuudessa ole edes oikeasti halunneet, vaan ovat naisen kanssa vain siksi, että kukaan muu ei huolinut.
Voi heitä raukkoja, kun vapaa tahto on tuolla lailla viety 🥺
Eiku mitä? Anteeksi vain, en usko sinua :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse löysin viimein oikean, olin pitempään sinkkuna kuin sinä ja treffejä takana noin 200.
Kyse ei ole siitä että kehittyy, koska et tiedä ketä varten itseäsi kehität.
Kyse on vain siitä että SOPIVA löytyy. Se oikea kuten on tapana sanoa. Todellisuudessa sopiva.
Jos nöyrtyy ja muokkaa vain ulkonäköä, tulee sortuttua niihin joille ei mikään riitä. Ei mikään. Tai kakkosnaiseksi fwb: ejä kerääville.
Oma neuvoni on jalkatyö ja itsetunnon kehittäminen. Paljon treffejä ja et ota niitä niin vakavasti. Suhteeseen sellainen josta on varma fiilis ja jos vähänkin epäilyttää niin lemput vaan, et lähde yhtään pelleilemään oman sydämesi kanssa.
Kun sopiva ja luotettava tulee vastaan niin tiedät sen heti. Hän ei säikähdä sitä että sinun on vaikea luottaa. Hän ei narise makkaroista eikä ulkonäöstä. Hän vain haluaa olla kanssasi niin paljon kuin mahdollista. Hän kysyy saako olla miehesi.
Näin on käynyt minulle ja monelle tuttavalleni. Treffit vaikka koiran ulkoilutuksen lomassa ja pari ehdokasta illassa, vähän ripsiväriä on riittänyt. Jyvät akanoista. Jyviä on sanoinkuvaamattoman paljon.
Minullekin kävi juuri näin. Treffejä takana melko lailla vähemmän, mutta muutama vuosi ja pari tapailupätkääkin siinä meni.
Se, että kumpikin haluaa toista, on valtava lahja. Nämä vatsapalakeskustelut näyttävät vähän hassuilta omasta vinkkelistäni.
Ne vatsapalat helpottavat kyllä sitä haastavamman osapuolen mielenkiintoa huomattavasti, eli naisen. Tuskin kovin moni mies on todennut, että rasvaprosentin pudottaminen 26:sta 10:een olisi ainakaan heikentänyt naisten mielenkiintoa.
Ja kas kummaa, palstalla on viikoittain aloituksia, jossa ihmetellään, kuinka timmikroppainen mies ei löydä sopivaa naista itselleen.
Samaan aikaan Prismassa dadbodit valitsevat pienpanimo-olutta illaksi oman kullan kainalossa.
Samalla, kun timmikroppaiset miehet harrastavat vapaata seksiä haluamiensa naisten kanssa. Dadbodit ovat yhden naisen kanssa ja syövät samaa makaronilaatikkoa joka päivä. Ja vielä naisen kanssa, jota eivät todellisuudessa ole edes oikeasti halunneet, vaan ovat naisen kanssa vain siksi, että kukaan muu ei huolinut.
Mä tunnen näitä miehiä, jotka ovat saaneet valtavasti seksiä satojen eri naisten kanssa. Tiedätkö mitä? Ennemmin tai myöhemmin hekin ovat alkaneet kaivata jotain muuta. Lopulta ovat jopa päätyneet tilanteeseen, jossa haaveilevat todellisesta läheisyydestä ja kumppanuudesta. Oikeastihan tuollaista elämää viettävä on todella yksinäinen, ja se yksinäisyys kyllä iskee vasten kasvoja ennen pitkää. Ihmisiä kuitenkin ovat.
Ennemmin tai myöhemmin meistä myös jokainen kuolee. Se ei tarkoita, etteikö silti kannattaisi elää, kun täällä kerta on. Yksinäisyys tulee myös niille, jotka ovat parisuhteessa. Parisuhde on aina määräaikainen sopimus.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse löysin viimein oikean, olin pitempään sinkkuna kuin sinä ja treffejä takana noin 200.
Kyse ei ole siitä että kehittyy, koska et tiedä ketä varten itseäsi kehität.
Kyse on vain siitä että SOPIVA löytyy. Se oikea kuten on tapana sanoa. Todellisuudessa sopiva.
Jos nöyrtyy ja muokkaa vain ulkonäköä, tulee sortuttua niihin joille ei mikään riitä. Ei mikään. Tai kakkosnaiseksi fwb: ejä kerääville.
Oma neuvoni on jalkatyö ja itsetunnon kehittäminen. Paljon treffejä ja et ota niitä niin vakavasti. Suhteeseen sellainen josta on varma fiilis ja jos vähänkin epäilyttää niin lemput vaan, et lähde yhtään pelleilemään oman sydämesi kanssa.
Kun sopiva ja luotettava tulee vastaan niin tiedät sen heti. Hän ei säikähdä sitä että sinun on vaikea luottaa. Hän ei narise makkaroista eikä ulkonäöstä. Hän vain haluaa olla kanssasi niin paljon kuin mahdollista. Hän kysyy saako olla miehesi.
Näin on käynyt minulle ja monelle tuttavalleni. Treffit vaikka koiran ulkoilutuksen lomassa ja pari ehdokasta illassa, vähän ripsiväriä on riittänyt. Jyvät akanoista. Jyviä on sanoinkuvaamattoman paljon.
Minullekin kävi juuri näin. Treffejä takana melko lailla vähemmän, mutta muutama vuosi ja pari tapailupätkääkin siinä meni.
Se, että kumpikin haluaa toista, on valtava lahja. Nämä vatsapalakeskustelut näyttävät vähän hassuilta omasta vinkkelistäni.
Ne vatsapalat helpottavat kyllä sitä haastavamman osapuolen mielenkiintoa huomattavasti, eli naisen. Tuskin kovin moni mies on todennut, että rasvaprosentin pudottaminen 26:sta 10:een olisi ainakaan heikentänyt naisten mielenkiintoa.
Ja kas kummaa, palstalla on viikoittain aloituksia, jossa ihmetellään, kuinka timmikroppainen mies ei löydä sopivaa naista itselleen.
Samaan aikaan Prismassa dadbodit valitsevat pienpanimo-olutta illaksi oman kullan kainalossa.
Samalla, kun timmikroppaiset miehet harrastavat vapaata seksiä haluamiensa naisten kanssa. Dadbodit ovat yhden naisen kanssa ja syövät samaa makaronilaatikkoa joka päivä. Ja vielä naisen kanssa, jota eivät todellisuudessa ole edes oikeasti halunneet, vaan ovat naisen kanssa vain siksi, että kukaan muu ei huolinut.
Mä tunnen näitä miehiä, jotka ovat saaneet valtavasti seksiä satojen eri naisten kanssa. Tiedätkö mitä? Ennemmin tai myöhemmin hekin ovat alkaneet kaivata jotain muuta. Lopulta ovat jopa päätyneet tilanteeseen, jossa haaveilevat todellisesta läheisyydestä ja kumppanuudesta. Oikeastihan tuollaista elämää viettävä on todella yksinäinen, ja se yksinäisyys kyllä iskee vasten kasvoja ennen pitkää. Ihmisiä kuitenkin ovat.
Tiedän miehiä, jotka olisivat aivan varmasti voineet saada seksiä satojen eri naisten kanssa. Eivät kuitenkaan ole koskaan halunneet sitä, eivät edes nuorena, vaan sen sijaan valinneet olla vuodesta toiseen saman naisen kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Itse löysin viimein oikean, olin pitempään sinkkuna kuin sinä ja treffejä takana noin 200.
Kyse ei ole siitä että kehittyy, koska et tiedä ketä varten itseäsi kehität.
Kyse on vain siitä että SOPIVA löytyy. Se oikea kuten on tapana sanoa. Todellisuudessa sopiva.
Jos nöyrtyy ja muokkaa vain ulkonäköä, tulee sortuttua niihin joille ei mikään riitä. Ei mikään. Tai kakkosnaiseksi fwb: ejä kerääville.
Oma neuvoni on jalkatyö ja itsetunnon kehittäminen. Paljon treffejä ja et ota niitä niin vakavasti. Suhteeseen sellainen josta on varma fiilis ja jos vähänkin epäilyttää niin lemput vaan, et lähde yhtään pelleilemään oman sydämesi kanssa.
Kun sopiva ja luotettava tulee vastaan niin tiedät sen heti. Hän ei säikähdä sitä että sinun on vaikea luottaa. Hän ei narise makkaroista eikä ulkonäöstä. Hän vain haluaa olla kanssasi niin paljon kuin mahdollista. Hän kysyy saako olla miehesi.
Näin on käynyt minulle ja monelle tuttavalleni. Treffit vaikka koiran ulkoilutuksen lomassa ja pari ehdokasta illassa, vähän ripsiväriä on riittänyt. Jyvät akanoista. Jyviä on sanoinkuvaamattoman paljon.
Terve, kahdet sadat treffit ja sitten lykästi! Nykyisellä treffailuvauhdilla menee 20 vuotta vielä
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Erosin juuri yli 20 vuoden suhteesta. Jotenkin kaipaa läheisyyttä ja toisen kosketusta mutta tiedostan nuo ongelmat enkä toki ole edes valmis suhteeseen muutenkaan niin onnekkaan sattuman kautta tapasin miehen jonka kanssa alkoi kiihkeä seksisuhde. Tämä on oikeasti hyvä ratkaisu, juuri nyt en muuta kaipaa. Miehessä ei mitään vikaa, päinvastoin joku saa hänestä hyvän miehen vielä mutta minulle hän on vain seksiä. Kuten minä hänelle, tässä täysi yhteisymmärrys.
Voi missä nämä naiset piileskelevät, jotka etsivät näitä suhteita...
Itse mietin että jos lopettaisi kumppanin etsimisen kun täyttää 40v (N). Sitten voisi etsiä seksisuhteeseen 25-30v miehen.
Vaikka olenkin kasvoista nätti ja kiva kroppa, en ole koskaan etsinyt, saati ollut suhteessa, suorastaan naurettavan komean miehen kanssa. Komeita/söpöjä ovat toki olleet, mutta eivät mallipoikia. Miltäköhän se tuntuisi liu'uttaa sormea vasten sixpackia? Tukistaa paksua surffitukkaa?Onhan se ikävää että sitä omaa rakasta ei löydy, mutta silloin otetaan irti se mitä saadaan :)
No ei selvästi vaikuta ollenkaan huonolta vaihtoehdolta! Ihmettelen, miksi ylipäätään haluaisit suhteeseen jonkun ikäisesi keskiverron, jos mahdollisuus on saada nuorta mallimiestä silloin, kun haluaa?
Koska rakkaus on parasta elämässä. Sen takia sinne deittailemaan menee uudelleen aina ottamaan turpaan. Itse olen kahdesti kokenut sen, neljään olen enemmänkin tyytynyt. Ero on vavisuttava. Enää en tyydy.
Tuo mallipoika seksikumppanina ei ole tyytymistä vaan kompromissi. Yhteiskunta kehittyy, joko kehityt mukana tai jäät jalkoihin tekemään kuolemaa. Näyttää siltä että naiselle romanttisessa mielessä 40v on rajapyykki jolloin pitää tehdä päätöksiä.
Eli olisiko tämä mies se kompromissi:
1. Täydellinen hiusraja (tummat hiukset) 2. Pituutta yli 183 cm 3. Selkeästi piirtyvät lihakset 4. Rasvaprosentti 8-12 5. Tyylikäs yksinkertainen vaatetus 6. Suora valkoinen hammasrivistö 7. Etnisyys kaukasialainen 8. Ikää maksimissaan 27 vuotta
Voin täältä sivusta kommentoida, että tyypillisesti juuri nuo piirteet löytyvät niistä yleisesti komeiksi mielletyistä miehistä. Eli valinnanvaraa naisista lienee eniten tuollaisilla miehillä.
Näinhän se on. Mutta naisille ei kuulemma ole lihaksilla ja hiuksilla väliä. Lihakset eivät kuulemma kiinnosta naisia, eikä treenatut vartalot.
Kuntosalityypit ei kiinnosta, mutta sellaiset esim puutarhatöissä hankitut lihakset on kuumat
Heh, aina vain paranee nämä. Miltä näyttävät puutarhatöissä hankitut lihakset?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Erosin juuri yli 20 vuoden suhteesta. Jotenkin kaipaa läheisyyttä ja toisen kosketusta mutta tiedostan nuo ongelmat enkä toki ole edes valmis suhteeseen muutenkaan niin onnekkaan sattuman kautta tapasin miehen jonka kanssa alkoi kiihkeä seksisuhde. Tämä on oikeasti hyvä ratkaisu, juuri nyt en muuta kaipaa. Miehessä ei mitään vikaa, päinvastoin joku saa hänestä hyvän miehen vielä mutta minulle hän on vain seksiä. Kuten minä hänelle, tässä täysi yhteisymmärrys.
Voi missä nämä naiset piileskelevät, jotka etsivät näitä suhteita...
Itse mietin että jos lopettaisi kumppanin etsimisen kun täyttää 40v (N). Sitten voisi etsiä seksisuhteeseen 25-30v miehen.
Vaikka olenkin kasvoista nätti ja kiva kroppa, en ole koskaan etsinyt, saati ollut suhteessa, suorastaan naurettavan komean miehen kanssa. Komeita/söpöjä ovat toki olleet, mutta eivät mallipoikia. Miltäköhän se tuntuisi liu'uttaa sormea vasten sixpackia? Tukistaa paksua surffitukkaa?Onhan se ikävää että sitä omaa rakasta ei löydy, mutta silloin otetaan irti se mitä saadaan :)
Heh, tässä taas näkee kaksoisstandardit jo peukkujen määrästä. Nainen saa käyttää miestä miten haluaa, toisinpäin mies on sika...
Sen takia juuri on miljoona kertaa sanottu, että naisten deittailuneuvoja ei kannata juuri kuunnella.
Ja miesten deittailuneuvojen ansiosta olet... niin, monettako vuotta tällä palstalla sinkkuna?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Erosin juuri yli 20 vuoden suhteesta. Jotenkin kaipaa läheisyyttä ja toisen kosketusta mutta tiedostan nuo ongelmat enkä toki ole edes valmis suhteeseen muutenkaan niin onnekkaan sattuman kautta tapasin miehen jonka kanssa alkoi kiihkeä seksisuhde. Tämä on oikeasti hyvä ratkaisu, juuri nyt en muuta kaipaa. Miehessä ei mitään vikaa, päinvastoin joku saa hänestä hyvän miehen vielä mutta minulle hän on vain seksiä. Kuten minä hänelle, tässä täysi yhteisymmärrys.
Voi missä nämä naiset piileskelevät, jotka etsivät näitä suhteita...
Itse mietin että jos lopettaisi kumppanin etsimisen kun täyttää 40v (N). Sitten voisi etsiä seksisuhteeseen 25-30v miehen.
Vaikka olenkin kasvoista nätti ja kiva kroppa, en ole koskaan etsinyt, saati ollut suhteessa, suorastaan naurettavan komean miehen kanssa. Komeita/söpöjä ovat toki olleet, mutta eivät mallipoikia. Miltäköhän se tuntuisi liu'uttaa sormea vasten sixpackia? Tukistaa paksua surffitukkaa?Onhan se ikävää että sitä omaa rakasta ei löydy, mutta silloin otetaan irti se mitä saadaan :)
No ei selvästi vaikuta ollenkaan huonolta vaihtoehdolta! Ihmettelen, miksi ylipäätään haluaisit suhteeseen jonkun ikäisesi keskiverron, jos mahdollisuus on saada nuorta mallimiestä silloin, kun haluaa?
Koska rakkaus on parasta elämässä. Sen takia sinne deittailemaan menee uudelleen aina ottamaan turpaan. Itse olen kahdesti kokenut sen, neljään olen enemmänkin tyytynyt. Ero on vavisuttava. Enää en tyydy.
Tuo mallipoika seksikumppanina ei ole tyytymistä vaan kompromissi. Yhteiskunta kehittyy, joko kehityt mukana tai jäät jalkoihin tekemään kuolemaa. Näyttää siltä että naiselle romanttisessa mielessä 40v on rajapyykki jolloin pitää tehdä päätöksiä.
Eli olisiko tämä mies se kompromissi:
1. Täydellinen hiusraja (tummat hiukset) 2. Pituutta yli 183 cm 3. Selkeästi piirtyvät lihakset 4. Rasvaprosentti 8-12 5. Tyylikäs yksinkertainen vaatetus 6. Suora valkoinen hammasrivistö 7. Etnisyys kaukasialainen 8. Ikää maksimissaan 27 vuotta
Voin täältä sivusta kommentoida, että tyypillisesti juuri nuo piirteet löytyvät niistä yleisesti komeiksi mielletyistä miehistä. Eli valinnanvaraa naisista lienee eniten tuollaisilla miehillä.
Näinhän se on. Mutta naisille ei kuulemma ole lihaksilla ja hiuksilla väliä. Lihakset eivät kuulemma kiinnosta naisia, eikä treenatut vartalot.
Jos lukisit tarkkaan niin huomaisit, että edellinenkin kelpuutti lihasten vuoksi vain sänkyynsä ja pohti niiden huolimista kriteeriksi, koska ei enää halua suhteeseen. Vain petiseuraksi kelpaa paljon löyhemmin vain ulkonäkökriteereillä, suhteeseen halutaan muita ja parempia ominaisuuksia.
Mutta miten muissa ketjuissa naiset väittävät koko ajan, että lihasten treenaaminen ei nosta miehen tasoa mitenkään? Kuulemma sillä ei ole mitään merkitystä? Nyt kuitenkin tämä on juuri se keino saada nainen sänkyyn ja elää muutoin vapaana miehenä? Eikö silloin juuri kannata treenata nimenomaan sitä kroppaa ja mahdollisimman paljon? Sen lisäksi ottaa hiustensiirto ja pysyä nuorena.
Minulle sillä ei ole mitään merkitystä. En ole koskaan ollut rakastunut mieheen, joka olisi käynyt salilla. En edes silloin kun itse kävin salilla, uin ja lenkkeilin ja olin mitoissa 160/47-52. Mutta kun sinä olet vakuuttunut siitä salilla käymisestä ja rasvaprosentista niin älä anna minun ja kaltaisteni häiritä vaan keskity rakentamaan itsestäsi jotain yli-ihmistä täydellisine hiusrajoineen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse löysin viimein oikean, olin pitempään sinkkuna kuin sinä ja treffejä takana noin 200.
Kyse ei ole siitä että kehittyy, koska et tiedä ketä varten itseäsi kehität.
Kyse on vain siitä että SOPIVA löytyy. Se oikea kuten on tapana sanoa. Todellisuudessa sopiva.
Jos nöyrtyy ja muokkaa vain ulkonäköä, tulee sortuttua niihin joille ei mikään riitä. Ei mikään. Tai kakkosnaiseksi fwb: ejä kerääville.
Oma neuvoni on jalkatyö ja itsetunnon kehittäminen. Paljon treffejä ja et ota niitä niin vakavasti. Suhteeseen sellainen josta on varma fiilis ja jos vähänkin epäilyttää niin lemput vaan, et lähde yhtään pelleilemään oman sydämesi kanssa.
Kun sopiva ja luotettava tulee vastaan niin tiedät sen heti. Hän ei säikähdä sitä että sinun on vaikea luottaa. Hän ei narise makkaroista eikä ulkonäöstä. Hän vain haluaa olla kanssasi niin paljon kuin mahdollista. Hän kysyy saako olla miehesi.
Näin on käynyt minulle ja monelle tuttavalleni. Treffit vaikka koiran ulkoilutuksen lomassa ja pari ehdokasta illassa, vähän ripsiväriä on riittänyt. Jyvät akanoista. Jyviä on sanoinkuvaamattoman paljon.
Minullekin kävi juuri näin. Treffejä takana melko lailla vähemmän, mutta muutama vuosi ja pari tapailupätkääkin siinä meni.
Se, että kumpikin haluaa toista, on valtava lahja. Nämä vatsapalakeskustelut näyttävät vähän hassuilta omasta vinkkelistäni.
Ne vatsapalat helpottavat kyllä sitä haastavamman osapuolen mielenkiintoa huomattavasti, eli naisen. Tuskin kovin moni mies on todennut, että rasvaprosentin pudottaminen 26:sta 10:een olisi ainakaan heikentänyt naisten mielenkiintoa.
Ja kas kummaa, palstalla on viikoittain aloituksia, jossa ihmetellään, kuinka timmikroppainen mies ei löydä sopivaa naista itselleen.
Samaan aikaan Prismassa dadbodit valitsevat pienpanimo-olutta illaksi oman kullan kainalossa.
Samalla, kun timmikroppaiset miehet harrastavat vapaata seksiä haluamiensa naisten kanssa. Dadbodit ovat yhden naisen kanssa ja syövät samaa makaronilaatikkoa joka päivä. Ja vielä naisen kanssa, jota eivät todellisuudessa ole edes oikeasti halunneet, vaan ovat naisen kanssa vain siksi, että kukaan muu ei huolinut.
Näin naisena, jolla on ollut aikonaan paljon vapaata seksiä, osaan kyllä arvostaa sitä makaronilaatikkoa paljon, paljon enemmän. Ei tarvitse kondomia, ei tarvitse pelätä että se menee rikki, ei tarvitse tyytyä vaniljaan vaan voi käyttää kaikenlaisia mausteita ja "aterimia". Sängyssä on kiihkeää, hauskaa, turvallista, kokeilunhaluista ja rietasta.
Ei ne yhden yön jututkaan huonoja olleet, mutta eipä niissä samalla tavalla pystynyt irrottelemaan. Suosittelenkin molempia: hankkikaa sen verran kokemusta irtonumeroista, ettei tarvitse myöhemmin elämässä miettiä, jäikö jostain paitsi. Ja koettakaa löytää kumppani, jonka kanssa voi kokea riettaan rakkaudellisen seksin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse löysin viimein oikean, olin pitempään sinkkuna kuin sinä ja treffejä takana noin 200.
Kyse ei ole siitä että kehittyy, koska et tiedä ketä varten itseäsi kehität.
Kyse on vain siitä että SOPIVA löytyy. Se oikea kuten on tapana sanoa. Todellisuudessa sopiva.
Jos nöyrtyy ja muokkaa vain ulkonäköä, tulee sortuttua niihin joille ei mikään riitä. Ei mikään. Tai kakkosnaiseksi fwb: ejä kerääville.
Oma neuvoni on jalkatyö ja itsetunnon kehittäminen. Paljon treffejä ja et ota niitä niin vakavasti. Suhteeseen sellainen josta on varma fiilis ja jos vähänkin epäilyttää niin lemput vaan, et lähde yhtään pelleilemään oman sydämesi kanssa.
Kun sopiva ja luotettava tulee vastaan niin tiedät sen heti. Hän ei säikähdä sitä että sinun on vaikea luottaa. Hän ei narise makkaroista eikä ulkonäöstä. Hän vain haluaa olla kanssasi niin paljon kuin mahdollista. Hän kysyy saako olla miehesi.
Näin on käynyt minulle ja monelle tuttavalleni. Treffit vaikka koiran ulkoilutuksen lomassa ja pari ehdokasta illassa, vähän ripsiväriä on riittänyt. Jyvät akanoista. Jyviä on sanoinkuvaamattoman paljon.
Minullekin kävi juuri näin. Treffejä takana melko lailla vähemmän, mutta muutama vuosi ja pari tapailupätkääkin siinä meni.
Se, että kumpikin haluaa toista, on valtava lahja. Nämä vatsapalakeskustelut näyttävät vähän hassuilta omasta vinkkelistäni.
Ne vatsapalat helpottavat kyllä sitä haastavamman osapuolen mielenkiintoa huomattavasti, eli naisen. Tuskin kovin moni mies on todennut, että rasvaprosentin pudottaminen 26:sta 10:een olisi ainakaan heikentänyt naisten mielenkiintoa.
Ja kas kummaa, palstalla on viikoittain aloituksia, jossa ihmetellään, kuinka timmikroppainen mies ei löydä sopivaa naista itselleen.
Samaan aikaan Prismassa dadbodit valitsevat pienpanimo-olutta illaksi oman kullan kainalossa.
Samalla, kun timmikroppaiset miehet harrastavat vapaata seksiä haluamiensa naisten kanssa. Dadbodit ovat yhden naisen kanssa ja syövät samaa makaronilaatikkoa joka päivä. Ja vielä naisen kanssa, jota eivät todellisuudessa ole edes oikeasti halunneet, vaan ovat naisen kanssa vain siksi, että kukaan muu ei huolinut.
Mä tunnen näitä miehiä, jotka ovat saaneet valtavasti seksiä satojen eri naisten kanssa. Tiedätkö mitä? Ennemmin tai myöhemmin hekin ovat alkaneet kaivata jotain muuta. Lopulta ovat jopa päätyneet tilanteeseen, jossa haaveilevat todellisesta läheisyydestä ja kumppanuudesta. Oikeastihan tuollaista elämää viettävä on todella yksinäinen, ja se yksinäisyys kyllä iskee vasten kasvoja ennen pitkää. Ihmisiä kuitenkin ovat.
Voin allekirjoittaa tämän. Olen tässä jo pidemmän aikaa etsinyt kunnollista parisuhdetta. Naisia kyllä riittää, Tinderissä toista tuhatta tykkäystä odottelemassa ja tämän vuoden puolella olen tavannut noin 40 naista. Pääosin pelkkää pintaa ja aito yhteys puuttuu. Muutama on kolahtanut enemmän, tosin ei niistäkään mitään merkittävämpää ole lopulta tullut.
Seksin saaminen saattaa tuntua pääasialta, jos sitä ei koskaan saa. Itse etsin merkityksellisempää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kahden pennin Lacan kirjoitti:
Tämä sukupolvi on oppinut että identiteetti hankitaan asioita hankkimalla eikä asioita tekemällä. Kun on kaikki puitteet ok niin iskee tyhjyys jos ei ole sidottu identiteettiä tekemiseen.
Lisäksi jos et miehenä pääse tuohon seurustelukelkkaan jossa on helposti saatavilla uusi tarpeet täyttävä kumppani, niin on helppo kuolettaa parissa vuodessa nuo lapsuudesta tulleet sosiaaliset tarpeet (miesten väliset ystävyyssuhteet on usein hyviä ja luotettavia, mutta nähdään harvakseltaan ja pinnallisesti, runkkaamalla pääsee läheisyydenkaipuusta joten kuten eroon, itsensä kehittämisen voi vaihtaa pelihahmon kehittämiseen). Jos nuo emotionaaliset tarpeet surkastuu niin siitä on aika hankala enää kolmenkympin korvalla motivoida itsensä vanhemmiten antavaksi osapuoleksi tuohon tinder-myllyyn, etenkään kun ei ole enää laajoja kaveri- tai opiskeluverkostoja.
Metsoilla, karhuilla ja hyönteisillä on omat kosiskeluriitit, miksei ihmisilläkin?
Tuollainen tietynlainen riiaus on ohitettu Tinderin takia. Soidinmenoissa miehetkin tarvitsevat kiinnostusta ja egon hieromista naisilta. Nyt on liikaa tarjontaa ja naisilla ei ole keskustelunaloitushaluja ja he ovat luottamuksen- ja resurssipulan takia monesti jopa ilkeitä, mielenkiinnottomia tai vastenmielistä seuraa (aluksi).
Täällä nainen joka kaipaa epätoivoisesti soidinmenoja! Aloitteen tekevät ja aidosti innostuneet miehet, missä olette? Vähän efforttia niin innostuisin sellaisistakin mitkä ei heti kiinnitä huomiota kummemmin.
Aloitteen tekeminen naisena on massiivinen turn off itselle. Olen varmasti lajina kuolemassa sukupuuttoon. En halua olla maskuliininen nainen!
Kannattaa lähteä liikkeelle siitä, että menee paikkoihin, missä miehet voivat aloitteita tehdä. Jos olet kypsempään ikään ehtinyt, niin johonkin baariin, missä pyörii kypsiä ihmisiä. Sellaisia on aika vähän. Jos olet nuori nainen, niin lähestymisiä pitäisi tulla päivittäin, varsinkin jos olet kaunis.
Missä todellisuudessa nuoret naiset saavat lähestymisiä päivittäin? En ollut nuorempana mikään pahannäköinen, mutta lähestymistä tuli keskimäärin pari vuodessa. Sama nyt kun ikä alkaa lähestyä kolmeakymppiä.
Tietysti jos lähestymiseksi lasketaan se, että mies kävelee kadulla vastaan ja katsoo naista, toki niitä silloin varmaan tuleekin päivittäin.
Juuri näin, miehen näkökulmasta kadulla vastaan tulevan naisen pikainen katse, puhumattakaan jos ajatuksissasi satut vielä hymyilemään jollekin asialle, on jo selvä seksuaalisen kiinnostuksen merkki. Nimenomaan olet juuri hänestä kiinnostunut. Tästä syystä ei pahemmin huvita ottaa sen enempää katsekontaktia kuin hymyillä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse löysin viimein oikean, olin pitempään sinkkuna kuin sinä ja treffejä takana noin 200.
Kyse ei ole siitä että kehittyy, koska et tiedä ketä varten itseäsi kehität.
Kyse on vain siitä että SOPIVA löytyy. Se oikea kuten on tapana sanoa. Todellisuudessa sopiva.
Jos nöyrtyy ja muokkaa vain ulkonäköä, tulee sortuttua niihin joille ei mikään riitä. Ei mikään. Tai kakkosnaiseksi fwb: ejä kerääville.
Oma neuvoni on jalkatyö ja itsetunnon kehittäminen. Paljon treffejä ja et ota niitä niin vakavasti. Suhteeseen sellainen josta on varma fiilis ja jos vähänkin epäilyttää niin lemput vaan, et lähde yhtään pelleilemään oman sydämesi kanssa.
Kun sopiva ja luotettava tulee vastaan niin tiedät sen heti. Hän ei säikähdä sitä että sinun on vaikea luottaa. Hän ei narise makkaroista eikä ulkonäöstä. Hän vain haluaa olla kanssasi niin paljon kuin mahdollista. Hän kysyy saako olla miehesi.
Näin on käynyt minulle ja monelle tuttavalleni. Treffit vaikka koiran ulkoilutuksen lomassa ja pari ehdokasta illassa, vähän ripsiväriä on riittänyt. Jyvät akanoista. Jyviä on sanoinkuvaamattoman paljon.
Minullekin kävi juuri näin. Treffejä takana melko lailla vähemmän, mutta muutama vuosi ja pari tapailupätkääkin siinä meni.
Se, että kumpikin haluaa toista, on valtava lahja. Nämä vatsapalakeskustelut näyttävät vähän hassuilta omasta vinkkelistäni.
Ne vatsapalat helpottavat kyllä sitä haastavamman osapuolen mielenkiintoa huomattavasti, eli naisen. Tuskin kovin moni mies on todennut, että rasvaprosentin pudottaminen 26:sta 10:een olisi ainakaan heikentänyt naisten mielenkiintoa.
Ja kas kummaa, palstalla on viikoittain aloituksia, jossa ihmetellään, kuinka timmikroppainen mies ei löydä sopivaa naista itselleen.
Samaan aikaan Prismassa dadbodit valitsevat pienpanimo-olutta illaksi oman kullan kainalossa.
Samalla, kun timmikroppaiset miehet harrastavat vapaata seksiä haluamiensa naisten kanssa. Dadbodit ovat yhden naisen kanssa ja syövät samaa makaronilaatikkoa joka päivä. Ja vielä naisen kanssa, jota eivät todellisuudessa ole edes oikeasti halunneet, vaan ovat naisen kanssa vain siksi, että kukaan muu ei huolinut.
Mä tunnen näitä miehiä, jotka ovat saaneet valtavasti seksiä satojen eri naisten kanssa. Tiedätkö mitä? Ennemmin tai myöhemmin hekin ovat alkaneet kaivata jotain muuta. Lopulta ovat jopa päätyneet tilanteeseen, jossa haaveilevat todellisesta läheisyydestä ja kumppanuudesta. Oikeastihan tuollaista elämää viettävä on todella yksinäinen, ja se yksinäisyys kyllä iskee vasten kasvoja ennen pitkää. Ihmisiä kuitenkin ovat.
Voin allekirjoittaa tämän. Olen tässä jo pidemmän aikaa etsinyt kunnollista parisuhdetta. Naisia kyllä riittää, Tinderissä toista tuhatta tykkäystä odottelemassa ja tämän vuoden puolella olen tavannut noin 40 naista. Pääosin pelkkää pintaa ja aito yhteys puuttuu. Muutama on kolahtanut enemmän, tosin ei niistäkään mitään merkittävämpää ole lopulta tullut.
Seksin saaminen saattaa tuntua pääasialta, jos sitä ei koskaan saa. Itse etsin merkityksellisempää.
Hyvin tiivistetty loppu. Itse naisena kammoksun miehiä jotka korostaa heti alkuun seksiä, seksiseksiseksi, ovat kiinnostuneita heti tapaamaan eli tekemään vartalontarkistus käynnin, kerjäävät mahdollisessa muutaman päivän viestivaiheessa kuvia minusta jne.
Tasan yhden kerran tein sen massiivisen virheen että annoin mahdollisuuden miehelle tapaamiseen josta sain nämä vibat.
Ovat joko seksiaddikteja tai sitten niin puutteessa, ehkä pitkä seksitön liitto traumatisoinut heidät tms. Ei kiitos! Hae apua!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Erosin juuri yli 20 vuoden suhteesta. Jotenkin kaipaa läheisyyttä ja toisen kosketusta mutta tiedostan nuo ongelmat enkä toki ole edes valmis suhteeseen muutenkaan niin onnekkaan sattuman kautta tapasin miehen jonka kanssa alkoi kiihkeä seksisuhde. Tämä on oikeasti hyvä ratkaisu, juuri nyt en muuta kaipaa. Miehessä ei mitään vikaa, päinvastoin joku saa hänestä hyvän miehen vielä mutta minulle hän on vain seksiä. Kuten minä hänelle, tässä täysi yhteisymmärrys.
Voi missä nämä naiset piileskelevät, jotka etsivät näitä suhteita...
Itse mietin että jos lopettaisi kumppanin etsimisen kun täyttää 40v (N). Sitten voisi etsiä seksisuhteeseen 25-30v miehen.
Vaikka olenkin kasvoista nätti ja kiva kroppa, en ole koskaan etsinyt, saati ollut suhteessa, suorastaan naurettavan komean miehen kanssa. Komeita/söpöjä ovat toki olleet, mutta eivät mallipoikia. Miltäköhän se tuntuisi liu'uttaa sormea vasten sixpackia? Tukistaa paksua surffitukkaa?Onhan se ikävää että sitä omaa rakasta ei löydy, mutta silloin otetaan irti se mitä saadaan :)
Heh, tässä taas näkee kaksoisstandardit jo peukkujen määrästä. Nainen saa käyttää miestä miten haluaa, toisinpäin mies on sika...
Sen takia juuri on miljoona kertaa sanottu, että naisten deittailuneuvoja ei kannata juuri kuunnella.
Ja miesten deittailuneuvojen ansiosta olet... niin, monettako vuotta tällä palstalla sinkkuna?
Itse olen ainakin noudattanut täsmällisesti naisten deittailuohjeita, kuin suoraan tältä palstalta: lähestyn naisia vain Tinderissä. En myöskään lähesty live-elämässä naisia, jotka eivät anna selkeää signaalia, että "saa lähestyä" (tällaista tilannetta ei ole tullut koskaan vastaan). Katson tarkasti, että nainen on minua +-2 vuotta nuorempi tai vanhempi, yleensä vanhempi. En ole koskaan, edes nuorena yrittänyt niitä nuoria naisia. Olen kohtelias ja ymmärrän kyllä heti, jos joku sanoo, että ei kiinnosta. Huolehdin erittäin hyvin hygieniastani ja hampaistani.
Menestys on ollut huimaa...
En jaksa nyt kelata siihen kommenttiin jossa toivottiin mieheltä ns perinteistä piiritystä, edes vähän. Olen samaa sukupuuttoon kuolevaa lajia kuin sinä siskoseni. Lähestyminen viestitse alkuun on niin käsittämättömän hidasta, mistä voi heti päätellä että olet jollain varasijalla. Sitten yhtäkkiä tulee parin päivän piikki kun potentiaalisemmat on hoidettu alta pois. Tässä vaiheessa itsellä on jo alakerta yhtä kuiva kuin Saharan autiomaan kuivin ja elottomin piste.
Alue: Aihe vapaa
On eri asia olla timmikroppainen, kuin valehdella täällä olevansa timmikroppainen. Ihan saman tason valhe, kuin naisten: "Olen perusnätti ja kauniiksi kehuttu".