Opettajilta viety auktoriteetti

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eivät opettajat halua ojentaa lapsia rajusti. He ovat ammattilaisia ja ammattilaisuuteen kuuluu se, että keskustelemalla pärjätään lapsen kuin lapsen kanssa. Tästä syystä opettajat ovat mm. vapaaehtoisesti luopuneet jälki-istuntojen antamisesta vaikka laki toistaiseksi salliikin jälki-istunnot.

Jälki-istuntojen ongelma taitaa olla se, ettei koulu voi oikein mitään sille, jos oppilas ei hänelle määrättyihin jälki-istuntoihin tule.

Ei jälki-istuntojen ongelma ole tuo. Ne eivät paranna ketään. Jos niillä olisi vaikuttavuutta, samat oppilaat eivät viikosta toiseen istuisi siellä. Ikävä kertoa totuus, että jälki-istunnossa ovat uudestaan ja uudestaan samat oppilaat. Keino ei siis toimi.

Totuus on se, että tiettyihin tyyppeihin ei toimi mitään. Mutta pitää sitä kuitenkin jotain signaalia antaa, jos käyttäytyy huonosti. Nostamalla kädet ylös annetaan lupa siihen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Palstan setämiesten kannattaisi pikku hiljaa hyväksyä, että maailma menee eteenpän ja tietämys lisääntyy. Nykyisin lapsia ei esimerkiksi kutsuta "kurittomiksi" vaan mahdollisilla käytösongelmilla on aina jokin syy, kuten adhd tai uhmakkuushäiriö. Lisäksi tiedetään, että kurinpito herättää pelkoa aivan tavallisissakin lapsissa, mikä heikentää oppimista.

Eipä heitä oppiminen kiinnosta, vaan valta-asetelmien murtuminen. Kun ennen oli kaikki paremmin ja kaikki tottelivat mukisematta miehen sanaa. Nyt silleen kurjasti kyseenalaistetaan kaikki. Johan se alkaa ahdistaa.

No, ennen PISA-tulokset olivat paremmat. 

PISA-tuloksia ei kannata liikaa tuijottaa. Niiden perusteella ei voi muodostaa käsitystä, miten hyvä koulu(järjestelmä) on.

Kyllä standardoituja testejä kannattaa kunnioittaa, sillä ne antavat objektiivisen kuvan peruskoulun oppilaiden oppisen tasosta, ja äärimmäisen huolestuttava on juuri oppimistulosten selkeä laskeva trendi. Oppilaat peruskoulussa oppivat nykyään huonommin kuin ennen.

Väärin. PISA-tulos kertoo vain menestymisestä testissä. Se on eri asia kuin oppiminen ja ymmärtäminen.

Standardoitu testi mittaa sitä mitä sen pitääkin mitata. Esim. valtakunnallinen standardoitu matematiikan päättökoe 9. luokan lopussa antaa validin ja reliaabelin kuvan siitä, mikä on 9. luokkalaisen matematiikan osaamisen taso. 

Ei 9-luokkalainen voi ymmärtää mitään. Ymmärrys tulee varttuneemmalla iällä osalle ihmisistä, jos nämä tekevät riittävästi töitä kognitiivisen kehityksen eteen. 

 Niin. Standardisoidussa testissä menestyminen mittaa vain ja ainoastaan sitä, miten hyvin kokelas menestyy standardisoidussa testissä. Ajattelemimen ja oppiminen taas ovat voimakkaasti kulttuurisidonnaisia ja kieleen ynnä muihin tekijöihin liittyviä ilmiöitä, ja muun muassa siksi ei voi sanoa, että standardisoitu testi mittaisi mitään muuta kuin standardisoidussa testissä pärjäämistä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

OlliPolli kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Palstan setämiesten kannattaisi pikku hiljaa hyväksyä, että maailma menee eteenpän ja tietämys lisääntyy. Nykyisin lapsia ei esimerkiksi kutsuta "kurittomiksi" vaan mahdollisilla käytösongelmilla on aina jokin syy, kuten adhd tai uhmakkuushäiriö. Lisäksi tiedetään, että kurinpito herättää pelkoa aivan tavallisissakin lapsissa, mikä heikentää oppimista.

Eipä heitä oppiminen kiinnosta, vaan valta-asetelmien murtuminen. Kun ennen oli kaikki paremmin ja kaikki tottelivat mukisematta miehen sanaa. Nyt silleen kurjasti kyseenalaistetaan kaikki. Johan se alkaa ahdistaa.

No, ennen PISA-tulokset olivat paremmat. 

PISA-tuloksia ei kannata liikaa tuijottaa. Niiden perusteella ei voi muodostaa käsitystä, miten hyvä koulu(järjestelmä) on.

Kyllä standardoituja testejä kannattaa kunnioittaa, sillä ne antavat objektiivisen kuvan peruskoulun oppilaiden oppisen tasosta, ja äärimmäisen huolestuttava on juuri oppimistulosten selkeä laskeva trendi. Oppilaat peruskoulussa oppivat nykyään huonommin kuin ennen.

Väärin. PISA-tulos kertoo vain menestymisestä testissä. Se on eri asia kuin oppiminen ja ymmärtäminen.

Standardoitu testi mittaa sitä mitä sen pitääkin mitata. Esim. valtakunnallinen standardoitu matematiikan päättökoe 9. luokan lopussa antaa validin ja reliaabelin kuvan siitä, mikä on 9. luokkalaisen matematiikan osaamisen taso. 

Ei 9-luokkalainen voi ymmärtää mitään. Ymmärrys tulee varttuneemmalla iällä osalle ihmisistä, jos nämä tekevät riittävästi töitä kognitiivisen kehityksen eteen. 

Älä nyt. Kaikki testit on turhia. Tiktokista sen oikean osaamisen oppii. Tuloksen näkee sitten nykyisessä yhteiskunnassa.

Valtakunnallinen 9. luokan matematiikan standardoitu päättökoe on siinä mielessä äärimmäisen tärkeä testi, koska se testaa pitkäkestoista muistia koko 9. vuoden ajalta. Yksittäiset normaalit kokeet testaavat vain lyhytkestoista muistia. Se antaa hyvän kokonaiskuvan siitä, mitä 9-luokkalainen osaa matematiikassa. Tämä on tärkeä tieto lukioon mentäessä - että kannattaako valita lyhyt vai pitkä matematiikka. Siinä missä lyhytkestoinen muisti korreloi voimakkaasti positiivisesti älykkyysosamäärän kanssa, pitkäkestoinen muisti korreloi voimkkaasti positiivisesti kristalloidun eli kiteytyneen älykkyyden (eli de facto älykkyyden) kanssa. 

Valtakunnallinen 9-luokan matematiikan standardoitu testi on käytännössä paras älykkyystesti mitä on, koska Mensan käyttämä testi ei mittaa älykkyyttä vaan älykkyysosamäärää. 

Älykkyystestinä matematiikan koe ei toimi kovin hyvin jo siitäkään syystä, että sen skaala saturoituu oikeastaan molemmissa päistä: tuosta testistä on helppo saada täydet pisteet, toisaalta testi ei erottele häntäpäätäkään kovin kummoisesti.

Ehkä siis paljon parempi älykkyystesti olisi, kuka on saanut otettua koulun ruokalasta lihapullapäivänä suurimman määrän lihapullia jäämättä tästä kiinni. Tietenkään testitilannetta ei kerrottaisi oppilaille etukäteen.

Jo älykkyyden käsitteen määritteleminen on niin hankalaa ja kiistanalaista, ettei älykkyystesteistä ole mielekästä puhua.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Palstan setämiesten kannattaisi pikku hiljaa hyväksyä, että maailma menee eteenpän ja tietämys lisääntyy. Nykyisin lapsia ei esimerkiksi kutsuta "kurittomiksi" vaan mahdollisilla käytösongelmilla on aina jokin syy, kuten adhd tai uhmakkuushäiriö. Lisäksi tiedetään, että kurinpito herättää pelkoa aivan tavallisissakin lapsissa, mikä heikentää oppimista.

Eipä heitä oppiminen kiinnosta, vaan valta-asetelmien murtuminen. Kun ennen oli kaikki paremmin ja kaikki tottelivat mukisematta miehen sanaa. Nyt silleen kurjasti kyseenalaistetaan kaikki. Johan se alkaa ahdistaa.

No, ennen PISA-tulokset olivat paremmat. 

PISA-tuloksia ei kannata liikaa tuijottaa. Niiden perusteella ei voi muodostaa käsitystä, miten hyvä koulu(järjestelmä) on.

Kyllä standardoituja testejä kannattaa kunnioittaa, sillä ne antavat objektiivisen kuvan peruskoulun oppilaiden oppisen tasosta, ja äärimmäisen huolestuttava on juuri oppimistulosten selkeä laskeva trendi. Oppilaat peruskoulussa oppivat nykyään huonommin kuin ennen.

Väärin. PISA-tulos kertoo vain menestymisestä testissä. Se on eri asia kuin oppiminen ja ymmärtäminen.

Standardoitu testi mittaa sitä mitä sen pitääkin mitata. Esim. valtakunnallinen standardoitu matematiikan päättökoe 9. luokan lopussa antaa validin ja reliaabelin kuvan siitä, mikä on 9. luokkalaisen matematiikan osaamisen taso. 

Ei 9-luokkalainen voi ymmärtää mitään. Ymmärrys tulee varttuneemmalla iällä osalle ihmisistä, jos nämä tekevät riittävästi töitä kognitiivisen kehityksen eteen. 

 Niin. Standardisoidussa testissä menestyminen mittaa vain ja ainoastaan sitä, miten hyvin kokelas menestyy standardisoidussa testissä. Ajattelemimen ja oppiminen taas ovat voimakkaasti kulttuurisidonnaisia ja kieleen ynnä muihin tekijöihin liittyviä ilmiöitä, ja muun muassa siksi ei voi sanoa, että standardisoitu testi mittaisi mitään muuta kuin standardisoidussa testissä pärjäämistä. 

Matematiikka on tieteellinen kieli, kielien kieli, kaiken ymmärryksen pohja ja perusta, joka ei ole kulttuurisidonnainen asia toisin kuin luonnollinen kieli. Meillä yksi ja sama matematiikka kaikissa kulttuureissa, mutta lukuisia eri luonnollisia kieliä, jotka ovat kulttuurisidonnaisia. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Palstan setämiesten kannattaisi pikku hiljaa hyväksyä, että maailma menee eteenpän ja tietämys lisääntyy. Nykyisin lapsia ei esimerkiksi kutsuta "kurittomiksi" vaan mahdollisilla käytösongelmilla on aina jokin syy, kuten adhd tai uhmakkuushäiriö. Lisäksi tiedetään, että kurinpito herättää pelkoa aivan tavallisissakin lapsissa, mikä heikentää oppimista.

Eipä heitä oppiminen kiinnosta, vaan valta-asetelmien murtuminen. Kun ennen oli kaikki paremmin ja kaikki tottelivat mukisematta miehen sanaa. Nyt silleen kurjasti kyseenalaistetaan kaikki. Johan se alkaa ahdistaa.

No, ennen PISA-tulokset olivat paremmat. 

PISA-tuloksia ei kannata liikaa tuijottaa. Niiden perusteella ei voi muodostaa käsitystä, miten hyvä koulu(järjestelmä) on.

Kyllä standardoituja testejä kannattaa kunnioittaa, sillä ne antavat objektiivisen kuvan peruskoulun oppilaiden oppisen tasosta, ja äärimmäisen huolestuttava on juuri oppimistulosten selkeä laskeva trendi. Oppilaat peruskoulussa oppivat nykyään huonommin kuin ennen.

Väärin. PISA-tulos kertoo vain menestymisestä testissä. Se on eri asia kuin oppiminen ja ymmärtäminen.

Standardoitu testi mittaa sitä mitä sen pitääkin mitata. Esim. valtakunnallinen standardoitu matematiikan päättökoe 9. luokan lopussa antaa validin ja reliaabelin kuvan siitä, mikä on 9. luokkalaisen matematiikan osaamisen taso. 

Ei 9-luokkalainen voi ymmärtää mitään. Ymmärrys tulee varttuneemmalla iällä osalle ihmisistä, jos nämä tekevät riittävästi töitä kognitiivisen kehityksen eteen. 

 Niin. Standardisoidussa testissä menestyminen mittaa vain ja ainoastaan sitä, miten hyvin kokelas menestyy standardisoidussa testissä. Ajattelemimen ja oppiminen taas ovat voimakkaasti kulttuurisidonnaisia ja kieleen ynnä muihin tekijöihin liittyviä ilmiöitä, ja muun muassa siksi ei voi sanoa, että standardisoitu testi mittaisi mitään muuta kuin standardisoidussa testissä pärjäämistä. 

Matematiikka on tieteellinen kieli, kielien kieli, kaiken ymmärryksen pohja ja perusta, joka ei ole kulttuurisidonnainen asia toisin kuin luonnollinen kieli. Meillä yksi ja sama matematiikka kaikissa kulttuureissa, mutta lukuisia eri luonnollisia kieliä, jotka ovat kulttuurisidonnaisia. 

Tietysti matematiikkakin on kulttuurisidonnainen asia. Matemaattisten tehtävien esittäminen, ymmärtäminen ja ratkaiseminen edellyttävät kaikki matematiikan peruskäsitteiden hallintaa, ja siksi matematiikan testi on kulttuurisidonnainen siinä kuin muutkin testit.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Palstan setämiesten kannattaisi pikku hiljaa hyväksyä, että maailma menee eteenpän ja tietämys lisääntyy. Nykyisin lapsia ei esimerkiksi kutsuta "kurittomiksi" vaan mahdollisilla käytösongelmilla on aina jokin syy, kuten adhd tai uhmakkuushäiriö. Lisäksi tiedetään, että kurinpito herättää pelkoa aivan tavallisissakin lapsissa, mikä heikentää oppimista.

Eipä heitä oppiminen kiinnosta, vaan valta-asetelmien murtuminen. Kun ennen oli kaikki paremmin ja kaikki tottelivat mukisematta miehen sanaa. Nyt silleen kurjasti kyseenalaistetaan kaikki. Johan se alkaa ahdistaa.

No, ennen PISA-tulokset olivat paremmat. 

PISA-tuloksia ei kannata liikaa tuijottaa. Niiden perusteella ei voi muodostaa käsitystä, miten hyvä koulu(järjestelmä) on.

Kyllä standardoituja testejä kannattaa kunnioittaa, sillä ne antavat objektiivisen kuvan peruskoulun oppilaiden oppisen tasosta, ja äärimmäisen huolestuttava on juuri oppimistulosten selkeä laskeva trendi. Oppilaat peruskoulussa oppivat nykyään huonommin kuin ennen.

Väärin. PISA-tulos kertoo vain menestymisestä testissä. Se on eri asia kuin oppiminen ja ymmärtäminen.

Standardoitu testi mittaa sitä mitä sen pitääkin mitata. Esim. valtakunnallinen standardoitu matematiikan päättökoe 9. luokan lopussa antaa validin ja reliaabelin kuvan siitä, mikä on 9. luokkalaisen matematiikan osaamisen taso. 

Ei 9-luokkalainen voi ymmärtää mitään. Ymmärrys tulee varttuneemmalla iällä osalle ihmisistä, jos nämä tekevät riittävästi töitä kognitiivisen kehityksen eteen. 

 Niin. Standardisoidussa testissä menestyminen mittaa vain ja ainoastaan sitä, miten hyvin kokelas menestyy standardisoidussa testissä. Ajattelemimen ja oppiminen taas ovat voimakkaasti kulttuurisidonnaisia ja kieleen ynnä muihin tekijöihin liittyviä ilmiöitä, ja muun muassa siksi ei voi sanoa, että standardisoitu testi mittaisi mitään muuta kuin standardisoidussa testissä pärjäämistä. 

Niin no, jostain kumman syystä kuitenkin näissä testeissä menestyy valkoiset maat sekä osa aasiasta. Kumma kyllä afrikassa ja lähi-idässä ei. Ei varmaan mitään tekemistä älykkyyden ja osaamisen kanssa. Ihan vaan sattumaa. Ja ihan vaan sattumaa että kaikki tämä näkyy myös yhteiskunnissa. Kumma homma, mutta rasismia varmaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Palstan setämiesten kannattaisi pikku hiljaa hyväksyä, että maailma menee eteenpän ja tietämys lisääntyy. Nykyisin lapsia ei esimerkiksi kutsuta "kurittomiksi" vaan mahdollisilla käytösongelmilla on aina jokin syy, kuten adhd tai uhmakkuushäiriö. Lisäksi tiedetään, että kurinpito herättää pelkoa aivan tavallisissakin lapsissa, mikä heikentää oppimista.

Eipä heitä oppiminen kiinnosta, vaan valta-asetelmien murtuminen. Kun ennen oli kaikki paremmin ja kaikki tottelivat mukisematta miehen sanaa. Nyt silleen kurjasti kyseenalaistetaan kaikki. Johan se alkaa ahdistaa.

No, ennen PISA-tulokset olivat paremmat. 

PISA-tuloksia ei kannata liikaa tuijottaa. Niiden perusteella ei voi muodostaa käsitystä, miten hyvä koulu(järjestelmä) on.

Kyllä standardoituja testejä kannattaa kunnioittaa, sillä ne antavat objektiivisen kuvan peruskoulun oppilaiden oppisen tasosta, ja äärimmäisen huolestuttava on juuri oppimistulosten selkeä laskeva trendi. Oppilaat peruskoulussa oppivat nykyään huonommin kuin ennen.

Väärin. PISA-tulos kertoo vain menestymisestä testissä. Se on eri asia kuin oppiminen ja ymmärtäminen.

Standardoitu testi mittaa sitä mitä sen pitääkin mitata. Esim. valtakunnallinen standardoitu matematiikan päättökoe 9. luokan lopussa antaa validin ja reliaabelin kuvan siitä, mikä on 9. luokkalaisen matematiikan osaamisen taso. 

Ei 9-luokkalainen voi ymmärtää mitään. Ymmärrys tulee varttuneemmalla iällä osalle ihmisistä, jos nämä tekevät riittävästi töitä kognitiivisen kehityksen eteen. 

 Niin. Standardisoidussa testissä menestyminen mittaa vain ja ainoastaan sitä, miten hyvin kokelas menestyy standardisoidussa testissä. Ajattelemimen ja oppiminen taas ovat voimakkaasti kulttuurisidonnaisia ja kieleen ynnä muihin tekijöihin liittyviä ilmiöitä, ja muun muassa siksi ei voi sanoa, että standardisoitu testi mittaisi mitään muuta kuin standardisoidussa testissä pärjäämistä. 

Matematiikka on tieteellinen kieli, kielien kieli, kaiken ymmärryksen pohja ja perusta, joka ei ole kulttuurisidonnainen asia toisin kuin luonnollinen kieli. Meillä yksi ja sama matematiikka kaikissa kulttuureissa, mutta lukuisia eri luonnollisia kieliä, jotka ovat kulttuurisidonnaisia. 

Tietysti matematiikkakin on kulttuurisidonnainen asia. Matemaattisten tehtävien esittäminen, ymmärtäminen ja ratkaiseminen edellyttävät kaikki matematiikan peruskäsitteiden hallintaa, ja siksi matematiikan testi on kulttuurisidonnainen siinä kuin muutkin testit.

Turhaa höpötystä. Matemaattiset peruskäsitteet eivät ole kulttuurisidonnaisia, koska ovat kaikissa kulttuureissa ihan samoja. 

OlliPolli kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Palstan setämiesten kannattaisi pikku hiljaa hyväksyä, että maailma menee eteenpän ja tietämys lisääntyy. Nykyisin lapsia ei esimerkiksi kutsuta "kurittomiksi" vaan mahdollisilla käytösongelmilla on aina jokin syy, kuten adhd tai uhmakkuushäiriö. Lisäksi tiedetään, että kurinpito herättää pelkoa aivan tavallisissakin lapsissa, mikä heikentää oppimista.

Eipä heitä oppiminen kiinnosta, vaan valta-asetelmien murtuminen. Kun ennen oli kaikki paremmin ja kaikki tottelivat mukisematta miehen sanaa. Nyt silleen kurjasti kyseenalaistetaan kaikki. Johan se alkaa ahdistaa.

No, ennen PISA-tulokset olivat paremmat. 

PISA-tuloksia ei kannata liikaa tuijottaa. Niiden perusteella ei voi muodostaa käsitystä, miten hyvä koulu(järjestelmä) on.

Kyllä standardoituja testejä kannattaa kunnioittaa, sillä ne antavat objektiivisen kuvan peruskoulun oppilaiden oppisen tasosta, ja äärimmäisen huolestuttava on juuri oppimistulosten selkeä laskeva trendi. Oppilaat peruskoulussa oppivat nykyään huonommin kuin ennen.

Väärin. PISA-tulos kertoo vain menestymisestä testissä. Se on eri asia kuin oppiminen ja ymmärtäminen.

Standardoitu testi mittaa sitä mitä sen pitääkin mitata. Esim. valtakunnallinen standardoitu matematiikan päättökoe 9. luokan lopussa antaa validin ja reliaabelin kuvan siitä, mikä on 9. luokkalaisen matematiikan osaamisen taso. 

Ei 9-luokkalainen voi ymmärtää mitään. Ymmärrys tulee varttuneemmalla iällä osalle ihmisistä, jos nämä tekevät riittävästi töitä kognitiivisen kehityksen eteen. 

 Niin. Standardisoidussa testissä menestyminen mittaa vain ja ainoastaan sitä, miten hyvin kokelas menestyy standardisoidussa testissä. Ajattelemimen ja oppiminen taas ovat voimakkaasti kulttuurisidonnaisia ja kieleen ynnä muihin tekijöihin liittyviä ilmiöitä, ja muun muassa siksi ei voi sanoa, että standardisoitu testi mittaisi mitään muuta kuin standardisoidussa testissä pärjäämistä. 

Niin no, jostain kumman syystä kuitenkin näissä testeissä menestyy valkoiset maat sekä osa aasiasta. Kumma kyllä afrikassa ja lähi-idässä ei. Ei varmaan mitään tekemistä älykkyyden ja osaamisen kanssa. Ihan vaan sattumaa. Ja ihan vaan sattumaa että kaikki tämä näkyy myös yhteiskunnissa. Kumma homma, mutta rasismia varmaan.

Eurooppalaiset, aasialaiset, afrikkalaiset, kiinalaiset, amerikkalaiset ja ylipäänsä kaikki ihmiset keskimäärin ovat yhtä lahjakkaita (tai älykkäitä, jos tuota huonoa termiä väkisin haluaa käyttää). Kaikista ihmisryhmistä ja kansoista ja maanosista löytyy lahjakkaita ja vähemmän lahjakkaita, ja se, kuka näyttäytyy lahjakkaana, riippuu tietysti siitä, mitä ja miten kysytään ja miten ja miten mitataan.

Eurooppalainen ihminen on julistanut itsensä standardiksi  ja "oikean" lahjakkuuden mittapuuksi. Siksi eurooppalainen ihminen vertaa muita kansoja ja muiden maanosien ihmisiä itseensä ja lausuu sitten arvostelmia muiden kansojen lahjakkuuksista.

Tätä ilmiötä kutsutaan akateemisessa keskustelussa eurosentrisyydeksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Palstan setämiesten kannattaisi pikku hiljaa hyväksyä, että maailma menee eteenpän ja tietämys lisääntyy. Nykyisin lapsia ei esimerkiksi kutsuta "kurittomiksi" vaan mahdollisilla käytösongelmilla on aina jokin syy, kuten adhd tai uhmakkuushäiriö. Lisäksi tiedetään, että kurinpito herättää pelkoa aivan tavallisissakin lapsissa, mikä heikentää oppimista.

Eipä heitä oppiminen kiinnosta, vaan valta-asetelmien murtuminen. Kun ennen oli kaikki paremmin ja kaikki tottelivat mukisematta miehen sanaa. Nyt silleen kurjasti kyseenalaistetaan kaikki. Johan se alkaa ahdistaa.

No, ennen PISA-tulokset olivat paremmat. 

PISA-tuloksia ei kannata liikaa tuijottaa. Niiden perusteella ei voi muodostaa käsitystä, miten hyvä koulu(järjestelmä) on.

Kyllä standardoituja testejä kannattaa kunnioittaa, sillä ne antavat objektiivisen kuvan peruskoulun oppilaiden oppisen tasosta, ja äärimmäisen huolestuttava on juuri oppimistulosten selkeä laskeva trendi. Oppilaat peruskoulussa oppivat nykyään huonommin kuin ennen.

Väärin. PISA-tulos kertoo vain menestymisestä testissä. Se on eri asia kuin oppiminen ja ymmärtäminen.

Standardoitu testi mittaa sitä mitä sen pitääkin mitata. Esim. valtakunnallinen standardoitu matematiikan päättökoe 9. luokan lopussa antaa validin ja reliaabelin kuvan siitä, mikä on 9. luokkalaisen matematiikan osaamisen taso. 

Ei 9-luokkalainen voi ymmärtää mitään. Ymmärrys tulee varttuneemmalla iällä osalle ihmisistä, jos nämä tekevät riittävästi töitä kognitiivisen kehityksen eteen. 

 Niin. Standardisoidussa testissä menestyminen mittaa vain ja ainoastaan sitä, miten hyvin kokelas menestyy standardisoidussa testissä. Ajattelemimen ja oppiminen taas ovat voimakkaasti kulttuurisidonnaisia ja kieleen ynnä muihin tekijöihin liittyviä ilmiöitä, ja muun muassa siksi ei voi sanoa, että standardisoitu testi mittaisi mitään muuta kuin standardisoidussa testissä pärjäämistä. 

Matematiikka on tieteellinen kieli, kielien kieli, kaiken ymmärryksen pohja ja perusta, joka ei ole kulttuurisidonnainen asia toisin kuin luonnollinen kieli. Meillä yksi ja sama matematiikka kaikissa kulttuureissa, mutta lukuisia eri luonnollisia kieliä, jotka ovat kulttuurisidonnaisia. 

Tietysti matematiikkakin on kulttuurisidonnainen asia. Matemaattisten tehtävien esittäminen, ymmärtäminen ja ratkaiseminen edellyttävät kaikki matematiikan peruskäsitteiden hallintaa, ja siksi matematiikan testi on kulttuurisidonnainen siinä kuin muutkin testit.

Turhaa höpötystä. Matemaattiset peruskäsitteet eivät ole kulttuurisidonnaisia, koska ovat kaikissa kulttuureissa ihan samoja. 

Kerro tuo bambumajassa banaania pääruoakseen syövälle viidakkolapselle. Oletko sitä mieltä, että tuo lapsi ei voi olla lahjakas matemaattisesti, jos ja kun hän ei menesty sinun standardisoiduissa testeissäsi?

Vierailija kirjoitti:

OlliPolli kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Palstan setämiesten kannattaisi pikku hiljaa hyväksyä, että maailma menee eteenpän ja tietämys lisääntyy. Nykyisin lapsia ei esimerkiksi kutsuta "kurittomiksi" vaan mahdollisilla käytösongelmilla on aina jokin syy, kuten adhd tai uhmakkuushäiriö. Lisäksi tiedetään, että kurinpito herättää pelkoa aivan tavallisissakin lapsissa, mikä heikentää oppimista.

Eipä heitä oppiminen kiinnosta, vaan valta-asetelmien murtuminen. Kun ennen oli kaikki paremmin ja kaikki tottelivat mukisematta miehen sanaa. Nyt silleen kurjasti kyseenalaistetaan kaikki. Johan se alkaa ahdistaa.

No, ennen PISA-tulokset olivat paremmat. 

PISA-tuloksia ei kannata liikaa tuijottaa. Niiden perusteella ei voi muodostaa käsitystä, miten hyvä koulu(järjestelmä) on.

Kyllä standardoituja testejä kannattaa kunnioittaa, sillä ne antavat objektiivisen kuvan peruskoulun oppilaiden oppisen tasosta, ja äärimmäisen huolestuttava on juuri oppimistulosten selkeä laskeva trendi. Oppilaat peruskoulussa oppivat nykyään huonommin kuin ennen.

Väärin. PISA-tulos kertoo vain menestymisestä testissä. Se on eri asia kuin oppiminen ja ymmärtäminen.

Standardoitu testi mittaa sitä mitä sen pitääkin mitata. Esim. valtakunnallinen standardoitu matematiikan päättökoe 9. luokan lopussa antaa validin ja reliaabelin kuvan siitä, mikä on 9. luokkalaisen matematiikan osaamisen taso. 

Ei 9-luokkalainen voi ymmärtää mitään. Ymmärrys tulee varttuneemmalla iällä osalle ihmisistä, jos nämä tekevät riittävästi töitä kognitiivisen kehityksen eteen. 

 Niin. Standardisoidussa testissä menestyminen mittaa vain ja ainoastaan sitä, miten hyvin kokelas menestyy standardisoidussa testissä. Ajattelemimen ja oppiminen taas ovat voimakkaasti kulttuurisidonnaisia ja kieleen ynnä muihin tekijöihin liittyviä ilmiöitä, ja muun muassa siksi ei voi sanoa, että standardisoitu testi mittaisi mitään muuta kuin standardisoidussa testissä pärjäämistä. 

Niin no, jostain kumman syystä kuitenkin näissä testeissä menestyy valkoiset maat sekä osa aasiasta. Kumma kyllä afrikassa ja lähi-idässä ei. Ei varmaan mitään tekemistä älykkyyden ja osaamisen kanssa. Ihan vaan sattumaa. Ja ihan vaan sattumaa että kaikki tämä näkyy myös yhteiskunnissa. Kumma homma, mutta rasismia varmaan.

Eurooppalaiset, aasialaiset, afrikkalaiset, kiinalaiset, amerikkalaiset ja ylipäänsä kaikki ihmiset keskimäärin ovat yhtä lahjakkaita (tai älykkäitä, jos tuota huonoa termiä väkisin haluaa käyttää). Kaikista ihmisryhmistä ja kansoista ja maanosista löytyy lahjakkaita ja vähemmän lahjakkaita, ja se, kuka näyttäytyy lahjakkaana, riippuu tietysti siitä, mitä ja miten kysytään ja miten ja miten mitataan.

Eurooppalainen ihminen on julistanut itsensä standardiksi  ja "oikean" lahjakkuuden mittapuuksi. Siksi eurooppalainen ihminen vertaa muita kansoja ja muiden maanosien ihmisiä itseensä ja lausuu sitten arvostelmia muiden kansojen lahjakkuuksista.

Tätä ilmiötä kutsutaan akateemisessa keskustelussa eurosentrisyydeksi.

Puhut juuri päinvastoin, mitä nykypsykologia asiasta sanoo. Miksi käännät asiat ylösalaisin?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

OlliPolli kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Palstan setämiesten kannattaisi pikku hiljaa hyväksyä, että maailma menee eteenpän ja tietämys lisääntyy. Nykyisin lapsia ei esimerkiksi kutsuta "kurittomiksi" vaan mahdollisilla käytösongelmilla on aina jokin syy, kuten adhd tai uhmakkuushäiriö. Lisäksi tiedetään, että kurinpito herättää pelkoa aivan tavallisissakin lapsissa, mikä heikentää oppimista.

Eipä heitä oppiminen kiinnosta, vaan valta-asetelmien murtuminen. Kun ennen oli kaikki paremmin ja kaikki tottelivat mukisematta miehen sanaa. Nyt silleen kurjasti kyseenalaistetaan kaikki. Johan se alkaa ahdistaa.

No, ennen PISA-tulokset olivat paremmat. 

PISA-tuloksia ei kannata liikaa tuijottaa. Niiden perusteella ei voi muodostaa käsitystä, miten hyvä koulu(järjestelmä) on.

Kyllä standardoituja testejä kannattaa kunnioittaa, sillä ne antavat objektiivisen kuvan peruskoulun oppilaiden oppisen tasosta, ja äärimmäisen huolestuttava on juuri oppimistulosten selkeä laskeva trendi. Oppilaat peruskoulussa oppivat nykyään huonommin kuin ennen.

Väärin. PISA-tulos kertoo vain menestymisestä testissä. Se on eri asia kuin oppiminen ja ymmärtäminen.

Standardoitu testi mittaa sitä mitä sen pitääkin mitata. Esim. valtakunnallinen standardoitu matematiikan päättökoe 9. luokan lopussa antaa validin ja reliaabelin kuvan siitä, mikä on 9. luokkalaisen matematiikan osaamisen taso. 

Ei 9-luokkalainen voi ymmärtää mitään. Ymmärrys tulee varttuneemmalla iällä osalle ihmisistä, jos nämä tekevät riittävästi töitä kognitiivisen kehityksen eteen. 

 Niin. Standardisoidussa testissä menestyminen mittaa vain ja ainoastaan sitä, miten hyvin kokelas menestyy standardisoidussa testissä. Ajattelemimen ja oppiminen taas ovat voimakkaasti kulttuurisidonnaisia ja kieleen ynnä muihin tekijöihin liittyviä ilmiöitä, ja muun muassa siksi ei voi sanoa, että standardisoitu testi mittaisi mitään muuta kuin standardisoidussa testissä pärjäämistä. 

Niin no, jostain kumman syystä kuitenkin näissä testeissä menestyy valkoiset maat sekä osa aasiasta. Kumma kyllä afrikassa ja lähi-idässä ei. Ei varmaan mitään tekemistä älykkyyden ja osaamisen kanssa. Ihan vaan sattumaa. Ja ihan vaan sattumaa että kaikki tämä näkyy myös yhteiskunnissa. Kumma homma, mutta rasismia varmaan.

Eurooppalaiset, aasialaiset, afrikkalaiset, kiinalaiset, amerikkalaiset ja ylipäänsä kaikki ihmiset keskimäärin ovat yhtä lahjakkaita (tai älykkäitä, jos tuota huonoa termiä väkisin haluaa käyttää). Kaikista ihmisryhmistä ja kansoista ja maanosista löytyy lahjakkaita ja vähemmän lahjakkaita, ja se, kuka näyttäytyy lahjakkaana, riippuu tietysti siitä, mitä ja miten kysytään ja miten ja miten mitataan.

Eurooppalainen ihminen on julistanut itsensä standardiksi  ja "oikean" lahjakkuuden mittapuuksi. Siksi eurooppalainen ihminen vertaa muita kansoja ja muiden maanosien ihmisiä itseensä ja lausuu sitten arvostelmia muiden kansojen lahjakkuuksista.

Tätä ilmiötä kutsutaan akateemisessa keskustelussa eurosentrisyydeksi.

Puhut juuri päinvastoin, mitä nykypsykologia asiasta sanoo. Miksi käännät asiat ylösalaisin?

Jaa että puhun toista kuin "nykypsykologia"? Perustelepa väitteesi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Palstan setämiesten kannattaisi pikku hiljaa hyväksyä, että maailma menee eteenpän ja tietämys lisääntyy. Nykyisin lapsia ei esimerkiksi kutsuta "kurittomiksi" vaan mahdollisilla käytösongelmilla on aina jokin syy, kuten adhd tai uhmakkuushäiriö. Lisäksi tiedetään, että kurinpito herättää pelkoa aivan tavallisissakin lapsissa, mikä heikentää oppimista.

Eipä heitä oppiminen kiinnosta, vaan valta-asetelmien murtuminen. Kun ennen oli kaikki paremmin ja kaikki tottelivat mukisematta miehen sanaa. Nyt silleen kurjasti kyseenalaistetaan kaikki. Johan se alkaa ahdistaa.

No, ennen PISA-tulokset olivat paremmat. 

PISA-tuloksia ei kannata liikaa tuijottaa. Niiden perusteella ei voi muodostaa käsitystä, miten hyvä koulu(järjestelmä) on.

Kyllä standardoituja testejä kannattaa kunnioittaa, sillä ne antavat objektiivisen kuvan peruskoulun oppilaiden oppisen tasosta, ja äärimmäisen huolestuttava on juuri oppimistulosten selkeä laskeva trendi. Oppilaat peruskoulussa oppivat nykyään huonommin kuin ennen.

Väärin. PISA-tulos kertoo vain menestymisestä testissä. Se on eri asia kuin oppiminen ja ymmärtäminen.

Standardoitu testi mittaa sitä mitä sen pitääkin mitata. Esim. valtakunnallinen standardoitu matematiikan päättökoe 9. luokan lopussa antaa validin ja reliaabelin kuvan siitä, mikä on 9. luokkalaisen matematiikan osaamisen taso. 

Ei 9-luokkalainen voi ymmärtää mitään. Ymmärrys tulee varttuneemmalla iällä osalle ihmisistä, jos nämä tekevät riittävästi töitä kognitiivisen kehityksen eteen. 

 Niin. Standardisoidussa testissä menestyminen mittaa vain ja ainoastaan sitä, miten hyvin kokelas menestyy standardisoidussa testissä. Ajattelemimen ja oppiminen taas ovat voimakkaasti kulttuurisidonnaisia ja kieleen ynnä muihin tekijöihin liittyviä ilmiöitä, ja muun muassa siksi ei voi sanoa, että standardisoitu testi mittaisi mitään muuta kuin standardisoidussa testissä pärjäämistä. 

Matematiikka on tieteellinen kieli, kielien kieli, kaiken ymmärryksen pohja ja perusta, joka ei ole kulttuurisidonnainen asia toisin kuin luonnollinen kieli. Meillä yksi ja sama matematiikka kaikissa kulttuureissa, mutta lukuisia eri luonnollisia kieliä, jotka ovat kulttuurisidonnaisia. 

Tietysti matematiikkakin on kulttuurisidonnainen asia. Matemaattisten tehtävien esittäminen, ymmärtäminen ja ratkaiseminen edellyttävät kaikki matematiikan peruskäsitteiden hallintaa, ja siksi matematiikan testi on kulttuurisidonnainen siinä kuin muutkin testit.

Turhaa höpötystä. Matemaattiset peruskäsitteet eivät ole kulttuurisidonnaisia, koska ovat kaikissa kulttuureissa ihan samoja. 

Kerro tuo bambumajassa banaania pääruoakseen syövälle viidakkolapselle. Oletko sitä mieltä, että tuo lapsi ei voi olla lahjakas matemaattisesti, jos ja kun hän ei menesty sinun standardisoiduissa testeissäsi?

Toistan vielä kerran: On olemassa vain yksi ja sama matematiikka kaikkialla, joka universaali kieli, ts. sama kaikissa kulttuureissa. Matemtiikka ei siis ole kulttuurisidonnainen kieli, kuten suomen kieli. Ei pitäisi olla vaikeaa ymmärtää.

Vierailija kirjoitti:

OlliPolli kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Palstan setämiesten kannattaisi pikku hiljaa hyväksyä, että maailma menee eteenpän ja tietämys lisääntyy. Nykyisin lapsia ei esimerkiksi kutsuta "kurittomiksi" vaan mahdollisilla käytösongelmilla on aina jokin syy, kuten adhd tai uhmakkuushäiriö. Lisäksi tiedetään, että kurinpito herättää pelkoa aivan tavallisissakin lapsissa, mikä heikentää oppimista.

Eipä heitä oppiminen kiinnosta, vaan valta-asetelmien murtuminen. Kun ennen oli kaikki paremmin ja kaikki tottelivat mukisematta miehen sanaa. Nyt silleen kurjasti kyseenalaistetaan kaikki. Johan se alkaa ahdistaa.

No, ennen PISA-tulokset olivat paremmat. 

PISA-tuloksia ei kannata liikaa tuijottaa. Niiden perusteella ei voi muodostaa käsitystä, miten hyvä koulu(järjestelmä) on.

Kyllä standardoituja testejä kannattaa kunnioittaa, sillä ne antavat objektiivisen kuvan peruskoulun oppilaiden oppisen tasosta, ja äärimmäisen huolestuttava on juuri oppimistulosten selkeä laskeva trendi. Oppilaat peruskoulussa oppivat nykyään huonommin kuin ennen.

Väärin. PISA-tulos kertoo vain menestymisestä testissä. Se on eri asia kuin oppiminen ja ymmärtäminen.

Standardoitu testi mittaa sitä mitä sen pitääkin mitata. Esim. valtakunnallinen standardoitu matematiikan päättökoe 9. luokan lopussa antaa validin ja reliaabelin kuvan siitä, mikä on 9. luokkalaisen matematiikan osaamisen taso. 

Ei 9-luokkalainen voi ymmärtää mitään. Ymmärrys tulee varttuneemmalla iällä osalle ihmisistä, jos nämä tekevät riittävästi töitä kognitiivisen kehityksen eteen. 

 Niin. Standardisoidussa testissä menestyminen mittaa vain ja ainoastaan sitä, miten hyvin kokelas menestyy standardisoidussa testissä. Ajattelemimen ja oppiminen taas ovat voimakkaasti kulttuurisidonnaisia ja kieleen ynnä muihin tekijöihin liittyviä ilmiöitä, ja muun muassa siksi ei voi sanoa, että standardisoitu testi mittaisi mitään muuta kuin standardisoidussa testissä pärjäämistä. 

Niin no, jostain kumman syystä kuitenkin näissä testeissä menestyy valkoiset maat sekä osa aasiasta. Kumma kyllä afrikassa ja lähi-idässä ei. Ei varmaan mitään tekemistä älykkyyden ja osaamisen kanssa. Ihan vaan sattumaa. Ja ihan vaan sattumaa että kaikki tämä näkyy myös yhteiskunnissa. Kumma homma, mutta rasismia varmaan.

Eurooppalaiset, aasialaiset, afrikkalaiset, kiinalaiset, amerikkalaiset ja ylipäänsä kaikki ihmiset keskimäärin ovat yhtä lahjakkaita (tai älykkäitä, jos tuota huonoa termiä väkisin haluaa käyttää). Kaikista ihmisryhmistä ja kansoista ja maanosista löytyy lahjakkaita ja vähemmän lahjakkaita, ja se, kuka näyttäytyy lahjakkaana, riippuu tietysti siitä, mitä ja miten kysytään ja miten ja miten mitataan.

Eurooppalainen ihminen on julistanut itsensä standardiksi  ja "oikean" lahjakkuuden mittapuuksi. Siksi eurooppalainen ihminen vertaa muita kansoja ja muiden maanosien ihmisiä itseensä ja lausuu sitten arvostelmia muiden kansojen lahjakkuuksista.

Tätä ilmiötä kutsutaan akateemisessa keskustelussa eurosentrisyydeksi.

Kumma kun euroopasta ei lähde miljoonittain ihmisiä afrikkaan ja lähi-itään. Kumma homma, mutta ollaan kaikki toki ihan yhtä fiksuja. Eihän se millään voi niin olla että afrikkalaiset ja lähi-itäläiset ovat tyhmiä. Tasa-arvokin on ihan samalla tasolla. Juu...

Voi näitä vihervasuripellejä. Sääliksi käy kun aivotoiminta lähenee nollaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Palstan setämiesten kannattaisi pikku hiljaa hyväksyä, että maailma menee eteenpän ja tietämys lisääntyy. Nykyisin lapsia ei esimerkiksi kutsuta "kurittomiksi" vaan mahdollisilla käytösongelmilla on aina jokin syy, kuten adhd tai uhmakkuushäiriö. Lisäksi tiedetään, että kurinpito herättää pelkoa aivan tavallisissakin lapsissa, mikä heikentää oppimista.

Eipä heitä oppiminen kiinnosta, vaan valta-asetelmien murtuminen. Kun ennen oli kaikki paremmin ja kaikki tottelivat mukisematta miehen sanaa. Nyt silleen kurjasti kyseenalaistetaan kaikki. Johan se alkaa ahdistaa.

No, ennen PISA-tulokset olivat paremmat. 

PISA-tuloksia ei kannata liikaa tuijottaa. Niiden perusteella ei voi muodostaa käsitystä, miten hyvä koulu(järjestelmä) on.

Kyllä standardoituja testejä kannattaa kunnioittaa, sillä ne antavat objektiivisen kuvan peruskoulun oppilaiden oppisen tasosta, ja äärimmäisen huolestuttava on juuri oppimistulosten selkeä laskeva trendi. Oppilaat peruskoulussa oppivat nykyään huonommin kuin ennen.

Väärin. PISA-tulos kertoo vain menestymisestä testissä. Se on eri asia kuin oppiminen ja ymmärtäminen.

Standardoitu testi mittaa sitä mitä sen pitääkin mitata. Esim. valtakunnallinen standardoitu matematiikan päättökoe 9. luokan lopussa antaa validin ja reliaabelin kuvan siitä, mikä on 9. luokkalaisen matematiikan osaamisen taso. 

Ei 9-luokkalainen voi ymmärtää mitään. Ymmärrys tulee varttuneemmalla iällä osalle ihmisistä, jos nämä tekevät riittävästi töitä kognitiivisen kehityksen eteen. 

 Niin. Standardisoidussa testissä menestyminen mittaa vain ja ainoastaan sitä, miten hyvin kokelas menestyy standardisoidussa testissä. Ajattelemimen ja oppiminen taas ovat voimakkaasti kulttuurisidonnaisia ja kieleen ynnä muihin tekijöihin liittyviä ilmiöitä, ja muun muassa siksi ei voi sanoa, että standardisoitu testi mittaisi mitään muuta kuin standardisoidussa testissä pärjäämistä. 

Matematiikka on tieteellinen kieli, kielien kieli, kaiken ymmärryksen pohja ja perusta, joka ei ole kulttuurisidonnainen asia toisin kuin luonnollinen kieli. Meillä yksi ja sama matematiikka kaikissa kulttuureissa, mutta lukuisia eri luonnollisia kieliä, jotka ovat kulttuurisidonnaisia. 

Tietysti matematiikkakin on kulttuurisidonnainen asia. Matemaattisten tehtävien esittäminen, ymmärtäminen ja ratkaiseminen edellyttävät kaikki matematiikan peruskäsitteiden hallintaa, ja siksi matematiikan testi on kulttuurisidonnainen siinä kuin muutkin testit.

Turhaa höpötystä. Matemaattiset peruskäsitteet eivät ole kulttuurisidonnaisia, koska ovat kaikissa kulttuureissa ihan samoja. 

Kerro tuo bambumajassa banaania pääruoakseen syövälle viidakkolapselle. Oletko sitä mieltä, että tuo lapsi ei voi olla lahjakas matemaattisesti, jos ja kun hän ei menesty sinun standardisoiduissa testeissäsi?

Toistan vielä kerran: On olemassa vain yksi ja sama matematiikka kaikkialla, joka universaali kieli, ts. sama kaikissa kulttuureissa. Matemtiikka ei siis ole kulttuurisidonnainen kieli, kuten suomen kieli. Ei pitäisi olla vaikeaa ymmärtää.

Seuraavaksi kai väität, että on myös olemassa vain yksi ja sama logiikkakin kaikkialla?

Vierailija kirjoitti:

Ainakaan opettaja ei saa nykyään korottaa ääntään. Oppilaat melskaavat itse kuin markkinoilla ja kun ope yrittää saada oman äänensä kuuluviin, hän on ilkeä rageope. T: Lukion opettaja

Se on aina ollut niin, että huutava opettaja on menettänyt pelin. Ei suktoriteettia niin saa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Palstan setämiesten kannattaisi pikku hiljaa hyväksyä, että maailma menee eteenpän ja tietämys lisääntyy. Nykyisin lapsia ei esimerkiksi kutsuta "kurittomiksi" vaan mahdollisilla käytösongelmilla on aina jokin syy, kuten adhd tai uhmakkuushäiriö. Lisäksi tiedetään, että kurinpito herättää pelkoa aivan tavallisissakin lapsissa, mikä heikentää oppimista.

Eipä heitä oppiminen kiinnosta, vaan valta-asetelmien murtuminen. Kun ennen oli kaikki paremmin ja kaikki tottelivat mukisematta miehen sanaa. Nyt silleen kurjasti kyseenalaistetaan kaikki. Johan se alkaa ahdistaa.

No, ennen PISA-tulokset olivat paremmat. 

PISA-tuloksia ei kannata liikaa tuijottaa. Niiden perusteella ei voi muodostaa käsitystä, miten hyvä koulu(järjestelmä) on.

Kyllä standardoituja testejä kannattaa kunnioittaa, sillä ne antavat objektiivisen kuvan peruskoulun oppilaiden oppisen tasosta, ja äärimmäisen huolestuttava on juuri oppimistulosten selkeä laskeva trendi. Oppilaat peruskoulussa oppivat nykyään huonommin kuin ennen.

Väärin. PISA-tulos kertoo vain menestymisestä testissä. Se on eri asia kuin oppiminen ja ymmärtäminen.

Standardoitu testi mittaa sitä mitä sen pitääkin mitata. Esim. valtakunnallinen standardoitu matematiikan päättökoe 9. luokan lopussa antaa validin ja reliaabelin kuvan siitä, mikä on 9. luokkalaisen matematiikan osaamisen taso. 

Ei 9-luokkalainen voi ymmärtää mitään. Ymmärrys tulee varttuneemmalla iällä osalle ihmisistä, jos nämä tekevät riittävästi töitä kognitiivisen kehityksen eteen. 

 Niin. Standardisoidussa testissä menestyminen mittaa vain ja ainoastaan sitä, miten hyvin kokelas menestyy standardisoidussa testissä. Ajattelemimen ja oppiminen taas ovat voimakkaasti kulttuurisidonnaisia ja kieleen ynnä muihin tekijöihin liittyviä ilmiöitä, ja muun muassa siksi ei voi sanoa, että standardisoitu testi mittaisi mitään muuta kuin standardisoidussa testissä pärjäämistä. 

Matematiikka on tieteellinen kieli, kielien kieli, kaiken ymmärryksen pohja ja perusta, joka ei ole kulttuurisidonnainen asia toisin kuin luonnollinen kieli. Meillä yksi ja sama matematiikka kaikissa kulttuureissa, mutta lukuisia eri luonnollisia kieliä, jotka ovat kulttuurisidonnaisia. 

Tietysti matematiikkakin on kulttuurisidonnainen asia. Matemaattisten tehtävien esittäminen, ymmärtäminen ja ratkaiseminen edellyttävät kaikki matematiikan peruskäsitteiden hallintaa, ja siksi matematiikan testi on kulttuurisidonnainen siinä kuin muutkin testit.

Turhaa höpötystä. Matemaattiset peruskäsitteet eivät ole kulttuurisidonnaisia, koska ovat kaikissa kulttuureissa ihan samoja. 

Kerro tuo bambumajassa banaania pääruoakseen syövälle viidakkolapselle. Oletko sitä mieltä, että tuo lapsi ei voi olla lahjakas matemaattisesti, jos ja kun hän ei menesty sinun standardisoiduissa testeissäsi?

Toistan vielä kerran: On olemassa vain yksi ja sama matematiikka kaikkialla, joka universaali kieli, ts. sama kaikissa kulttuureissa. Matemtiikka ei siis ole kulttuurisidonnainen kieli, kuten suomen kieli. Ei pitäisi olla vaikeaa ymmärtää.

Kerropa, mihin tuon väitteesi perustat.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Palstan setämiesten kannattaisi pikku hiljaa hyväksyä, että maailma menee eteenpän ja tietämys lisääntyy. Nykyisin lapsia ei esimerkiksi kutsuta "kurittomiksi" vaan mahdollisilla käytösongelmilla on aina jokin syy, kuten adhd tai uhmakkuushäiriö. Lisäksi tiedetään, että kurinpito herättää pelkoa aivan tavallisissakin lapsissa, mikä heikentää oppimista.

Eipä heitä oppiminen kiinnosta, vaan valta-asetelmien murtuminen. Kun ennen oli kaikki paremmin ja kaikki tottelivat mukisematta miehen sanaa. Nyt silleen kurjasti kyseenalaistetaan kaikki. Johan se alkaa ahdistaa.

No, ennen PISA-tulokset olivat paremmat. 

PISA-tuloksia ei kannata liikaa tuijottaa. Niiden perusteella ei voi muodostaa käsitystä, miten hyvä koulu(järjestelmä) on.

Kyllä standardoituja testejä kannattaa kunnioittaa, sillä ne antavat objektiivisen kuvan peruskoulun oppilaiden oppisen tasosta, ja äärimmäisen huolestuttava on juuri oppimistulosten selkeä laskeva trendi. Oppilaat peruskoulussa oppivat nykyään huonommin kuin ennen.

Väärin. PISA-tulos kertoo vain menestymisestä testissä. Se on eri asia kuin oppiminen ja ymmärtäminen.

Standardoitu testi mittaa sitä mitä sen pitääkin mitata. Esim. valtakunnallinen standardoitu matematiikan päättökoe 9. luokan lopussa antaa validin ja reliaabelin kuvan siitä, mikä on 9. luokkalaisen matematiikan osaamisen taso. 

Ei 9-luokkalainen voi ymmärtää mitään. Ymmärrys tulee varttuneemmalla iällä osalle ihmisistä, jos nämä tekevät riittävästi töitä kognitiivisen kehityksen eteen. 

 Niin. Standardisoidussa testissä menestyminen mittaa vain ja ainoastaan sitä, miten hyvin kokelas menestyy standardisoidussa testissä. Ajattelemimen ja oppiminen taas ovat voimakkaasti kulttuurisidonnaisia ja kieleen ynnä muihin tekijöihin liittyviä ilmiöitä, ja muun muassa siksi ei voi sanoa, että standardisoitu testi mittaisi mitään muuta kuin standardisoidussa testissä pärjäämistä. 

Matematiikka on tieteellinen kieli, kielien kieli, kaiken ymmärryksen pohja ja perusta, joka ei ole kulttuurisidonnainen asia toisin kuin luonnollinen kieli. Meillä yksi ja sama matematiikka kaikissa kulttuureissa, mutta lukuisia eri luonnollisia kieliä, jotka ovat kulttuurisidonnaisia. 

Tietysti matematiikkakin on kulttuurisidonnainen asia. Matemaattisten tehtävien esittäminen, ymmärtäminen ja ratkaiseminen edellyttävät kaikki matematiikan peruskäsitteiden hallintaa, ja siksi matematiikan testi on kulttuurisidonnainen siinä kuin muutkin testit.

Turhaa höpötystä. Matemaattiset peruskäsitteet eivät ole kulttuurisidonnaisia, koska ovat kaikissa kulttuureissa ihan samoja. 

Kerro tuo bambumajassa banaania pääruoakseen syövälle viidakkolapselle. Oletko sitä mieltä, että tuo lapsi ei voi olla lahjakas matemaattisesti, jos ja kun hän ei menesty sinun standardisoiduissa testeissäsi?

Miksi se on siellä bambumajassa? Suomessa bambumajasta tulisi lasu.

OlliPolli kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

OlliPolli kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Palstan setämiesten kannattaisi pikku hiljaa hyväksyä, että maailma menee eteenpän ja tietämys lisääntyy. Nykyisin lapsia ei esimerkiksi kutsuta "kurittomiksi" vaan mahdollisilla käytösongelmilla on aina jokin syy, kuten adhd tai uhmakkuushäiriö. Lisäksi tiedetään, että kurinpito herättää pelkoa aivan tavallisissakin lapsissa, mikä heikentää oppimista.

Eipä heitä oppiminen kiinnosta, vaan valta-asetelmien murtuminen. Kun ennen oli kaikki paremmin ja kaikki tottelivat mukisematta miehen sanaa. Nyt silleen kurjasti kyseenalaistetaan kaikki. Johan se alkaa ahdistaa.

No, ennen PISA-tulokset olivat paremmat. 

PISA-tuloksia ei kannata liikaa tuijottaa. Niiden perusteella ei voi muodostaa käsitystä, miten hyvä koulu(järjestelmä) on.

Kyllä standardoituja testejä kannattaa kunnioittaa, sillä ne antavat objektiivisen kuvan peruskoulun oppilaiden oppisen tasosta, ja äärimmäisen huolestuttava on juuri oppimistulosten selkeä laskeva trendi. Oppilaat peruskoulussa oppivat nykyään huonommin kuin ennen.

Väärin. PISA-tulos kertoo vain menestymisestä testissä. Se on eri asia kuin oppiminen ja ymmärtäminen.

Standardoitu testi mittaa sitä mitä sen pitääkin mitata. Esim. valtakunnallinen standardoitu matematiikan päättökoe 9. luokan lopussa antaa validin ja reliaabelin kuvan siitä, mikä on 9. luokkalaisen matematiikan osaamisen taso. 

Ei 9-luokkalainen voi ymmärtää mitään. Ymmärrys tulee varttuneemmalla iällä osalle ihmisistä, jos nämä tekevät riittävästi töitä kognitiivisen kehityksen eteen. 

 Niin. Standardisoidussa testissä menestyminen mittaa vain ja ainoastaan sitä, miten hyvin kokelas menestyy standardisoidussa testissä. Ajattelemimen ja oppiminen taas ovat voimakkaasti kulttuurisidonnaisia ja kieleen ynnä muihin tekijöihin liittyviä ilmiöitä, ja muun muassa siksi ei voi sanoa, että standardisoitu testi mittaisi mitään muuta kuin standardisoidussa testissä pärjäämistä. 

Niin no, jostain kumman syystä kuitenkin näissä testeissä menestyy valkoiset maat sekä osa aasiasta. Kumma kyllä afrikassa ja lähi-idässä ei. Ei varmaan mitään tekemistä älykkyyden ja osaamisen kanssa. Ihan vaan sattumaa. Ja ihan vaan sattumaa että kaikki tämä näkyy myös yhteiskunnissa. Kumma homma, mutta rasismia varmaan.

Eurooppalaiset, aasialaiset, afrikkalaiset, kiinalaiset, amerikkalaiset ja ylipäänsä kaikki ihmiset keskimäärin ovat yhtä lahjakkaita (tai älykkäitä, jos tuota huonoa termiä väkisin haluaa käyttää). Kaikista ihmisryhmistä ja kansoista ja maanosista löytyy lahjakkaita ja vähemmän lahjakkaita, ja se, kuka näyttäytyy lahjakkaana, riippuu tietysti siitä, mitä ja miten kysytään ja miten ja miten mitataan.

Eurooppalainen ihminen on julistanut itsensä standardiksi  ja "oikean" lahjakkuuden mittapuuksi. Siksi eurooppalainen ihminen vertaa muita kansoja ja muiden maanosien ihmisiä itseensä ja lausuu sitten arvostelmia muiden kansojen lahjakkuuksista.

Tätä ilmiötä kutsutaan akateemisessa keskustelussa eurosentrisyydeksi.

Kumma kun euroopasta ei lähde miljoonittain ihmisiä afrikkaan ja lähi-itään. Kumma homma, mutta ollaan kaikki toki ihan yhtä fiksuja. Eihän se millään voi niin olla että afrikkalaiset ja lähi-itäläiset ovat tyhmiä. Tasa-arvokin on ihan samalla tasolla. Juu...

Voi näitä vihervasuripellejä. Sääliksi käy kun aivotoiminta lähenee nollaa.

Öyhöti öyh.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Palstan setämiesten kannattaisi pikku hiljaa hyväksyä, että maailma menee eteenpän ja tietämys lisääntyy. Nykyisin lapsia ei esimerkiksi kutsuta "kurittomiksi" vaan mahdollisilla käytösongelmilla on aina jokin syy, kuten adhd tai uhmakkuushäiriö. Lisäksi tiedetään, että kurinpito herättää pelkoa aivan tavallisissakin lapsissa, mikä heikentää oppimista.

Eipä heitä oppiminen kiinnosta, vaan valta-asetelmien murtuminen. Kun ennen oli kaikki paremmin ja kaikki tottelivat mukisematta miehen sanaa. Nyt silleen kurjasti kyseenalaistetaan kaikki. Johan se alkaa ahdistaa.

No, ennen PISA-tulokset olivat paremmat. 

PISA-tuloksia ei kannata liikaa tuijottaa. Niiden perusteella ei voi muodostaa käsitystä, miten hyvä koulu(järjestelmä) on.

Kyllä standardoituja testejä kannattaa kunnioittaa, sillä ne antavat objektiivisen kuvan peruskoulun oppilaiden oppisen tasosta, ja äärimmäisen huolestuttava on juuri oppimistulosten selkeä laskeva trendi. Oppilaat peruskoulussa oppivat nykyään huonommin kuin ennen.

Väärin. PISA-tulos kertoo vain menestymisestä testissä. Se on eri asia kuin oppiminen ja ymmärtäminen.

Standardoitu testi mittaa sitä mitä sen pitääkin mitata. Esim. valtakunnallinen standardoitu matematiikan päättökoe 9. luokan lopussa antaa validin ja reliaabelin kuvan siitä, mikä on 9. luokkalaisen matematiikan osaamisen taso. 

Ei 9-luokkalainen voi ymmärtää mitään. Ymmärrys tulee varttuneemmalla iällä osalle ihmisistä, jos nämä tekevät riittävästi töitä kognitiivisen kehityksen eteen. 

 Niin. Standardisoidussa testissä menestyminen mittaa vain ja ainoastaan sitä, miten hyvin kokelas menestyy standardisoidussa testissä. Ajattelemimen ja oppiminen taas ovat voimakkaasti kulttuurisidonnaisia ja kieleen ynnä muihin tekijöihin liittyviä ilmiöitä, ja muun muassa siksi ei voi sanoa, että standardisoitu testi mittaisi mitään muuta kuin standardisoidussa testissä pärjäämistä. 

Matematiikka on tieteellinen kieli, kielien kieli, kaiken ymmärryksen pohja ja perusta, joka ei ole kulttuurisidonnainen asia toisin kuin luonnollinen kieli. Meillä yksi ja sama matematiikka kaikissa kulttuureissa, mutta lukuisia eri luonnollisia kieliä, jotka ovat kulttuurisidonnaisia. 

Tietysti matematiikkakin on kulttuurisidonnainen asia. Matemaattisten tehtävien esittäminen, ymmärtäminen ja ratkaiseminen edellyttävät kaikki matematiikan peruskäsitteiden hallintaa, ja siksi matematiikan testi on kulttuurisidonnainen siinä kuin muutkin testit.

Turhaa höpötystä. Matemaattiset peruskäsitteet eivät ole kulttuurisidonnaisia, koska ovat kaikissa kulttuureissa ihan samoja. 

Kerro tuo bambumajassa banaania pääruoakseen syövälle viidakkolapselle. Oletko sitä mieltä, että tuo lapsi ei voi olla lahjakas matemaattisesti, jos ja kun hän ei menesty sinun standardisoiduissa testeissäsi?

Lahjakkuus on vasta potentiaalia. Varsinainen pärjääminen edellyttää kovaa työtä, ja se ei ole kaikissa kulttuureissa arvostettua ja tavoiteltavaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Palstan setämiesten kannattaisi pikku hiljaa hyväksyä, että maailma menee eteenpän ja tietämys lisääntyy. Nykyisin lapsia ei esimerkiksi kutsuta "kurittomiksi" vaan mahdollisilla käytösongelmilla on aina jokin syy, kuten adhd tai uhmakkuushäiriö. Lisäksi tiedetään, että kurinpito herättää pelkoa aivan tavallisissakin lapsissa, mikä heikentää oppimista.

Eipä heitä oppiminen kiinnosta, vaan valta-asetelmien murtuminen. Kun ennen oli kaikki paremmin ja kaikki tottelivat mukisematta miehen sanaa. Nyt silleen kurjasti kyseenalaistetaan kaikki. Johan se alkaa ahdistaa.

No, ennen PISA-tulokset olivat paremmat. 

PISA-tuloksia ei kannata liikaa tuijottaa. Niiden perusteella ei voi muodostaa käsitystä, miten hyvä koulu(järjestelmä) on.

Kyllä standardoituja testejä kannattaa kunnioittaa, sillä ne antavat objektiivisen kuvan peruskoulun oppilaiden oppisen tasosta, ja äärimmäisen huolestuttava on juuri oppimistulosten selkeä laskeva trendi. Oppilaat peruskoulussa oppivat nykyään huonommin kuin ennen.

Väärin. PISA-tulos kertoo vain menestymisestä testissä. Se on eri asia kuin oppiminen ja ymmärtäminen.

Standardoitu testi mittaa sitä mitä sen pitääkin mitata. Esim. valtakunnallinen standardoitu matematiikan päättökoe 9. luokan lopussa antaa validin ja reliaabelin kuvan siitä, mikä on 9. luokkalaisen matematiikan osaamisen taso. 

Ei 9-luokkalainen voi ymmärtää mitään. Ymmärrys tulee varttuneemmalla iällä osalle ihmisistä, jos nämä tekevät riittävästi töitä kognitiivisen kehityksen eteen. 

 Niin. Standardisoidussa testissä menestyminen mittaa vain ja ainoastaan sitä, miten hyvin kokelas menestyy standardisoidussa testissä. Ajattelemimen ja oppiminen taas ovat voimakkaasti kulttuurisidonnaisia ja kieleen ynnä muihin tekijöihin liittyviä ilmiöitä, ja muun muassa siksi ei voi sanoa, että standardisoitu testi mittaisi mitään muuta kuin standardisoidussa testissä pärjäämistä. 

Matematiikka on tieteellinen kieli, kielien kieli, kaiken ymmärryksen pohja ja perusta, joka ei ole kulttuurisidonnainen asia toisin kuin luonnollinen kieli. Meillä yksi ja sama matematiikka kaikissa kulttuureissa, mutta lukuisia eri luonnollisia kieliä, jotka ovat kulttuurisidonnaisia. 

Tietysti matematiikkakin on kulttuurisidonnainen asia. Matemaattisten tehtävien esittäminen, ymmärtäminen ja ratkaiseminen edellyttävät kaikki matematiikan peruskäsitteiden hallintaa, ja siksi matematiikan testi on kulttuurisidonnainen siinä kuin muutkin testit.

Turhaa höpötystä. Matemaattiset peruskäsitteet eivät ole kulttuurisidonnaisia, koska ovat kaikissa kulttuureissa ihan samoja. 

Kerro tuo bambumajassa banaania pääruoakseen syövälle viidakkolapselle. Oletko sitä mieltä, että tuo lapsi ei voi olla lahjakas matemaattisesti, jos ja kun hän ei menesty sinun standardisoiduissa testeissäsi?

Toistan vielä kerran: On olemassa vain yksi ja sama matematiikka kaikkialla, joka universaali kieli, ts. sama kaikissa kulttuureissa. Matemtiikka ei siis ole kulttuurisidonnainen kieli, kuten suomen kieli. Ei pitäisi olla vaikeaa ymmärtää.

Kerropa, mihin tuon väitteesi perustat.

Oisko toi, että 1+1=2 myös bambumajassa siinä missä Lontoossakin, eikä esim. 3?