Kenellä säälittävin lauantai?

Sinä hyvännäköinen, mutta yksinäinen mies : uskon että pian joku nainen sinut pyydystää. Jos olet kiva ja huomaavainen.

Ärsyttää kaljoitteleva mies joka jorisee autoista. Mutta illalliseksi oli täydellisesti paistetut naudan pihvit, maustettuja paistinperunoita, salaattia ja viiniä. Vaikka itse kehunkin. Mies ei osaa laittaa ruokaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

On lapseni syntymäpäivä mutta olemme jälleen olleet riidoissa miehen kanssa koko päivän. Sydän särkyy lasten puolesta kun aikuisilla ei ole hyvä olla. Lähdimme perheenä pyöräilemään milloin mieheni huusi lasten edessä että olisi toivonut etten tule mukaan. Jäin kadulle itkemään kun perheeni pyöräili pois. Sen jälkeen olen haahuillut ympäriinsä autolla, en voi enkä halua mennä kotiin enkä tiedä minne menisin. En ole tärkeä, en ole mitään.

Olet lapsillesi tärkeä!

Tuoreehko ero takana ja lapset isällään enkä edes osaa hyödyntää tilannetta. Juon siideriä, kuuntelen musiikkia kovalla ja lähettelen tuhmia viestejä seksisuhteelle joka töissä koko viikonlopun.

Ei ehkä säälittävää mutta olisin voinut tehdä jotain kivaakin.

Vierailija kirjoitti:

Sinä hyvännäköinen, mutta yksinäinen mies : uskon että pian joku nainen sinut pyydystää. Jos olet kiva ja huomaavainen.

Hetkeksi ehkä. Niin se vain on aina mennyt.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Töiden jälkeen en mennytkään salille tai kauppaan, koska exäni oli vihjaillut aiemmin tulevansa luokseni. Pesin hiukset, vaikkeivat ne olleet edes likaiset ja muutenkin puunasin itseäni.

Päivällistä en tehnyt, koska jätin sen kauppakäynnin väliin. Kuten saattaa arvata, exäni ei tullut käymään. Tässä kuitenkin odottelen häneltä edes jotain kivaa viestiä. Oikeastaan jo tiedän, etten sitä tule saamaan.

Kohta onkin jo aika mennä itkemään itseni uneen.

Mitä ihmettä oikein roikut tuollaisessa exässä?

Anna olla ja itkut pois.

Elämäni ensimmäinen ja luultavasti viimeisin rakkaus. Olimme pitkään yhdessä. Että sitä ihmettä. Kaipaan läheisyyttä niin paljon. Mutta en vaan pysty nauttimaan siitä kenenkään muun kuin hänen kanssaan.

Tunnen tuskasi. Täällä vähän sama kuvio.

Koira herätti puoli kymmeneltä, oli sovittu, että minä lähden sen kanssa tänään aamulenkille. Tehtiin lenkki, puoliso jäi nukkumaan. Söin aamiaista, palstailin samalla hetken aikaa. Lähdin koiran kanssa pihatöihin. Keräsin omenoita, päärynöitä ja luumuja sekä kasvihuoneesta tomaatteja, kurkkua ja yhden kesäkurpitsan. Yrttimaalta napsin yrttejä kuivuriin, jonka sammutin hetki sitten. Haravoin pudokkaita kasoihin. Kävin kaupassa hakemassa väkiviinaetikkaa ja salaattitarvikkeita.

Iltapäivällä söin lounasta ja otin päikkärit, käytin koiran toisella lenkillä ja sitten keittelin omenat ja luumut soseiksi ja laitoin kurkun etikkaliemeen. Puoliso lähti siinä vaiheessa omiin hommiinsa avaamaan tukkeutunutta viemäriä.

Noin tunti sitten käytin koiran vielä kertaalleen lenkillä ja laitoin päivällisen (eilistä ruokaa, joten riitti, että tein salaatin). Puoliso sanoi katsovansa jotain televisiosta ja kysyi seuraksi, mutta ei vaikuttanut kiinnostavalta, joten etsin sen sijaan jotain katsottavaa Areenasta. Olutta siemailen samalla ja kaadoin myös brandya lasiin. Katsotaan, jos jossain vaiheessa vielä syön sitä salaattia.

Olen onnellinen ja kiitollinen siitä, että saan olla terve, on koti, on hyvä parisuhde ja kaikki hyvin, mutta eipä tällainen viikonloppu juuri arjesta eroa.

Ihan paska lauantai. Jäin lomalle ja oon reissuun lähdössä ulkomaille, mutta hirvee stressi kaikesta, ja lisäksi lapsen stressi ja kiukuttelu tarttuu muhun. Riitelen mieheni kanssa jatkuvasti ihan turhista asioista. Itkeskelen kun ei ole yhtään hyvää ystävää. Eikä tule. Miksi oon niin paska.

Vierailija kirjoitti:

Piti olla treffit, muuta mies perui ne ja jätti viestillä. Jääkaapissa on valkoviinipullo ja ainekset mustatorvisienipastaan, mutta nyt sitä illallista, jonka olin illaksi suunnitellut, ei huvita itselle laittaa ja yksin syödä.

Voi nami, sulla on mustatorvisieniä! Parempaa kuin yksikään mies!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sinä ohyvännäköinen, mutta yksinäinen mies : uskon että pian joku nainen sinut pyydystää. Jos olet kiva ja huomaavainen.

Hetkeksi ehkä. Niin se vain on aina mennyt.

Nykyaika on tätä. Useat ovat yksin, vaikka ulkoisesti ei ole mitään vikaa. Pariutumisesta on tullut jotenkin hankalaa. Tuntuu todellakin, että se olisi lottovoitto.

Vierailija kirjoitti:

Kotilauantait ovat mukavia.

Onneksi on jo niin vanha, ettei aseta itselleen viihdepaineita kuten nuorempana.

Tänään kävelylenkki, 2 x kaupassa, ruoanlaittoa ja letkottelua.

Se luetun ymmärtäminen. Tässä ei kehotettu kehumaan itseään, vaan vastaamaan yksinkertaiseen kysymykseen, jota et näköjään ymmärtänyt.

Vierailija kirjoitti:

Koira herätti puoli kymmeneltä, oli sovittu, että minä lähden sen kanssa tänään aamulenkille. Tehtiin lenkki, puoliso jäi nukkumaan. Söin aamiaista, palstailin samalla hetken aikaa. Lähdin koiran kanssa pihatöihin. Keräsin omenoita, päärynöitä ja luumuja sekä kasvihuoneesta tomaatteja, kurkkua ja yhden kesäkurpitsan. Yrttimaalta napsin yrttejä kuivuriin, jonka sammutin hetki sitten. Haravoin pudokkaita kasoihin. Kävin kaupassa hakemassa väkiviinaetikkaa ja salaattitarvikkeita.

Iltapäivällä söin lounasta ja otin päikkärit, käytin koiran toisella lenkillä ja sitten keittelin omenat ja luumut soseiksi ja laitoin kurkun etikkaliemeen. Puoliso lähti siinä vaiheessa omiin hommiinsa avaamaan tukkeutunutta viemäriä.

Noin tunti sitten käytin koiran vielä kertaalleen lenkillä ja laitoin päivällisen (eilistä ruokaa, joten riitti, että tein salaatin). Puoliso sanoi katsovansa jotain televisiosta ja kysyi seuraksi, mutta ei vaikuttanut kiinnostavalta, joten etsin sen sijaan jotain katsottavaa Areenasta. Olutta siemailen samalla ja kaadoin myös brandya lasiin. Katsotaan, jos jossain vaiheessa vielä syön sitä salaattia.

Olen onnellinen ja kiitollinen siitä, että saan olla terve, on koti, on hyvä parisuhde ja kaikki hyvin, mutta eipä tällainen viikonloppu juuri arjesta eroa.

Sinulla on sellaista, mistä monet vain unelmoivat.

Vierailija kirjoitti:

Kuulostaa joltain kaksikymppiseltä fomo-oirehtijalta, jos lauantai yksin on säälittävää. Itse olen nauttinut yksin rauhallisesta päivästä ja kohta lähden ostamaan jotain hyvää iltapalaa ja kaljaa. Ei paljoa kiinnosta pitääkö joku säälittävänä.

Et vastannut kysymykseen. Se ei ollut, mitä teet tänään.

Yksin viettänyt koko päivän. Kävin sentään syömässä ja shoppailemassa. Muuten on ollut haaveilemista, että oispa tuo ihana nainen läsnä ja raivosin kun pelailin netflix peliä ja katsoin elokuvan joka tuntui puuduttavalta ja jota ollaan kehuttu maasta taivaisiin.

Synkän puoleista musiikkiakin on tänään tullut kuunneltua, kun iloinen musiikki ei nappaa.

Vierailija kirjoitti:

Oikeastihan asiat ovat ihan helvetin hyvin kun voi tulla vauvapalstalle valittamaan että on omaa aikaa ja ruokaa. Jos nyt miettii vaikka lapsia ongelmaperheissä, väkivallan uhan alla eläviä ihmisiä, narkkeja, alkoholisteja, sodan uhreja.. Mutta, sellaisia me hemmotellut länsimaalaiset ollaan. Olen yksin kotona, ei oo deittikumppania, kaapissakin pullo valkkaria ja tässä joudun katselemaan suoratoistoa, hohhoijaa..

No tässä aloituksessa tuskin oli kysymys yleismaailmallisista ongelmista vaan ihan tyhmän objektiivisesti siitä, kenellä täällä olevalla on surkein lauantai. Säästä tuota maailman tuskaa muihin ketjuihin ja älä tule tänne viisastelemaan.

Vierailija kirjoitti:

Nukuin ihan hyvin ja nousin suht varhain. Alkupäivästä en tehnyt juuri mitään. Aurinko paistoi, mutta oli aika vilpoista silti. Kävelin myöhemmin päivällä puutarhamyymälään katselemaan, mitä kivaa sieltä löytyisi. Sieltä kävelin ruokakauppaan ja ostin jo itsenäisyyspäiväjuoman, Linnan boolia, koska tykkään etukäteissuunnitelmien laatimisesta ja aikaisesta valmistautumisesta ja pikkuhiljaa ostamisesta. Sitten kävelin takaisin kotiin, söin eilen tehtyä ruokaa lämmitettynä. Tykkään torstaina tai viimeistään perjantaina tehdä ruokaa koko viikonlopun ajaksi ja siivota niin, ettei mitään tarvitse tehdä enää viikonloppuna, koska asun yksin. Palvelen siis itseäni niin, että voin vain nauttia vapaalla. Sitten odotin Artemis I:n lähtöä, mutta taas se peruuntui. Tulin sitten keskustelupalstoille.

Ja olet tällä langalla, koska?

Ihmeellistä, että se luetun ymmärtäminen on niin vaikeaa. Puolet tänne kommentoineista ei ole ymmärtänyt langan aloittaneen kysymystä. Se ei ole Mitä olet tehnyt tänään, vaan Kenellä säälittävin lauantai?

Kos haluatte kertoa, miten ihana lauantai teillä on ollut, niin miksi ette tee siitä lankaa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Juon kaljaa ja runkkaan, vaimo katsoo olkkarissa urheilua, jota en voi sietää.

Samaistun . Mitä urheilua sieltä saat tulee?

t.toinen

Joku maaottelu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Töiden jälkeen en mennytkään salille tai kauppaan, koska exäni oli vihjaillut aiemmin tulevansa luokseni. Pesin hiukset, vaikkeivat ne olleet edes likaiset ja muutenkin puunasin itseäni.

Päivällistä en tehnyt, koska jätin sen kauppakäynnin väliin. Kuten saattaa arvata, exäni ei tullut käymään. Tässä kuitenkin odottelen häneltä edes jotain kivaa viestiä. Oikeastaan jo tiedän, etten sitä tule saamaan.

Kohta onkin jo aika mennä itkemään itseni uneen.

Mitä ihmettä oikein roikut tuollaisessa exässä?

Anna olla ja itkut pois.

Elämäni ensimmäinen ja luultavasti viimeisin rakkaus. Olimme pitkään yhdessä. Että sitä ihmettä. Kaipaan läheisyyttä niin paljon. Mutta en vaan pysty nauttimaan siitä kenenkään muun kuin hänen kanssaan.

Pyh. Omasta asenteestasi kii. Tietysti toipumiseen menee aikansa, mutta tulee vielä päivä, jolloin tulet nauttimaan jonkun toisen läheisyydestä vähintään yhtä paljon. Jos itse niin haluat etkä jää jumittamaan menneisyyteen.