Mies vastaa kaikkeen: en tiedä, en muista, en ole varma. Miten tuollaisen kanssa tulee toimeen?
Miten voi keskustella tai suunnitella mitään tuollaisen miehen kanssa? Ihan aikuinen yli 40v mies kyseessä.
Antakaa jotain ohjeita tai kokemuksia.
Kommentit (55)
Tykkäättekö jos kumppani läpsii pyllyänne seksin aikana?
Toi oli hyvin sanottu "olla kuin autisti olematta sitä".
Millaisia kysymyksiä kysyt?
Esim. "Missä mun paita on?" "Tuletko jo viideltä kotiin?" "Mennäänkö X ensi viikonloppuna / ensi kuussa?" "Minne jätit auton?" "Minne jätin auton?" "Miten tää toimii?" "Mikä sun veljen puhelinnumero on?" "Mikä mun äidin puhelinnumero on?" "Montako kiloa perunapussissa on?" "Milloin pähkinäsaaren rauha oli?" Vai millaisia? Nuo kaikki siis miehelle esitettyjä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kysyt vääriä kysymyksiä. Kokeile vaikka: "Haluatko suikkarin?"
Kokeillut, sama vastaus
- Ei ap
Miksi kyselet AP:n mieheltä, haluaako hän suikkareita?
Päsmäröit liikaa, ei jaksa enää työpäivän jälkeen kuunnella jotain inttämistä ja paskatärkeää vääntöä asioista millä on hyvin vähän merkitystä.
Ehkä et ole tavannut ennen sosiaalisilta taidoiltaan huonoa ihmistä. Kyllä noita on, jotka eivät osaa mitään puhua edes kohteliaisuudesta.
Kyllä minä ainakin allekirjoitan sen että töissä joutuu jatkuvasti säätämään, päättämään, aikatauluttamaan, vastaamaan kysymyksiin, ratkomaan ongelmia, olemaan mieltä jostain etc etc. Sen jälkeen kun pääsee kotiin niin jonkin aikaa kyllä kestää että jaksan vastata mitään mihinkään. Ei välttämättä liity sukupuoleen vaan ammattiin ja henkilökohtaisiin ominaisuuksiin.
Ei välttämättä ollut sitä mistä avauksessa kysymys, osuipahan vain jossain määrin kuiteni.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä minä ainakin allekirjoitan sen että töissä joutuu jatkuvasti säätämään, päättämään, aikatauluttamaan, vastaamaan kysymyksiin, ratkomaan ongelmia, olemaan mieltä jostain etc etc. Sen jälkeen kun pääsee kotiin niin jonkin aikaa kyllä kestää että jaksan vastata mitään mihinkään. Ei välttämättä liity sukupuoleen vaan ammattiin ja henkilökohtaisiin ominaisuuksiin.
Ei välttämättä ollut sitä mistä avauksessa kysymys, osuipahan vain jossain määrin kuiteni.
Ok. Jos kutsut sitten kylään jonkun illaksi, niin miten oletat että vieras käyttäytyy? Katsoo televisiota hiljaa?
Voi olla ettei se vaan jaksa edes ajatella asiaa ja kunnon vastausta antaa. Tai sitten se ei välitä ja sen huomaa vastausten laadusta. Voihan se myös olla epävarmakin eikä sen takia vastaa. Sekin vielä, että yrittää päästä helpolla ja ei sen takia vastaa.
Mutta kaikenkaikkiaan olen sitä mieltä että hyvä sitä olisi jotain kantaa ottaa kun kysytään. Jotkut miehet taas pyrkii vastaamaan aina jotain järkevää, ettei vaikuta epäpätevältä kun ei tiedä.
Voin kuvitella, miten tuollainen alkaa ärsyttää pidemmän päälle.
Jouduin jättämään nuorena yhden muuten fiksun ja todella komean ja sängyssä loistavan miehen, kun hän oli tuollainen. Ei ollut ikäänkuin mitään persoonallisuutta. Yritin tapailla kolmeen otteeseen, kun aina aloin toivoa, että josko menisi sittenkin paremmin, kun enemmän yrittää, mutta ei se vaan mennyt.
Meillä 5 vuotias tekee noin.Vaihtoehdot on päättää itse kaikesta eikä kysellä tai sitten vaan unohtaa tuollainen mies.
Vierailija kirjoitti:
Pitäisikö olla niin kuin nainen, höpöttää asiasta ummet ja lammet vaikka ei tietäisi siitä mitään?
No onhan se aika kummaa jos ei mistään asiasta tiedä yhtään mitään.
Öö, anteeksi. Mitä väliä? Soita neuvovaan puhelimeen jos kaipaat ratkaisua ongelmiisi. Miehen tehtävä ei ole olla vastausautomaatyi turhiin kysymyksiin.
Mut hei, ole kiitollinen että hän on rehellinen ja hänellä on pokkaa sanoa suoraan jos ei tiedä.
Kuinka moni meistä naisista kärsii (tai on kärsinyt) näistä besservisser kaikkien alojen asiantuntijoista, jotka ei koskaan kykene sanomaan en tiedä tai en osaa nyt just sanoa, vaan heillä on aina vastaus kaikkeen.
Siis vaikka heillä ei olisi hajuakaan siitä mikä tuohon kysymykseen olisi oikeasti fakta vastaus, sanovat vaan omia mielipiteitään faktatietona.
Kuulostaa masentuneelta tai muuten vaan tympääntyneeltä tai siltä että sitä ei vois vähempää kiinnostaa mikään keskustelu (syystä tai toisesta).
Serkkuni, joka nainen oli jo pienestä pitäen näitä en tiedä, ihan sama-ihmisiä. En meinannut käsittää sitä lapsena. Nyt ymmärtäisin parinvalintatilanteessa juosta.
Ilmeisesti voi kysyä myös väärällä hetkellä ja liikaa kysymyksiä. Mutta jos toinen on kuin autisti olematta sitä, lienee hankala olla parisuhteessa.