Lue keskustelun säännöt.
Onko teidät jätetty niin että toinen ei suostu puhumaan asiasta ollenkaan?
Suruperhonen
31.08.2022 |
Minulle kävi näin. Yhtenä päivänä toinen vaan käytännössã lakkasi vastaamasta viesteihin. Eikä kyseessä ole siis mikään parin tapaamisen tinder-kaveri vaan paljon pitempi suhde, vaikka emme yhdessä asuneetkaan vielä. Eikä meillä ollut mitään riitaa tms ennenkuin tämä tapahtui, päinvastoin.
Netistä olen lukenut asiasta, että tälläistä tapahtuu ihmisille jopa avioliitossa. Että se on henkistä väkivaltaa ja monella voi mennä jopa vuosikausia toipua asiasta, jos nyt koskaan täysin toipuvat (hylkäämisen trauma seuraa mukana seuraaviin suhteisiin jne). Tuntuu niin pahalta, yhtenä päivänä olla rakastettu ja seuraavana päivänä toinen käyttäytyy niinkuin et olisi mitään 😭
Kommentit (400)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ole. Mutta paljon mieluummin tulisin jätetyksi tuolla tavalla kuin niin, että suolletaan jotain p*skaa kuinka kiva ihminen olet ja kuinka hyvä sun seurassa on olla, ja silti ei haluta enää koskaan nähdä silmissä.
Olisin tosi tyytyväinen jos mulle sanoisi suoraan, että olet ruma, läski, ällöttävä ja tyhmä ihminen, koska sehän se totuus on. Ei kukaan halua kivaa ihmistä ulos elämästä.Ei kukaan halua myös seurustella jokaisen kivan ihmisen kanssa. Ei todellakaan tarvitse solvata asiattomasti, voisi vaan todeta, että mielestäni emme sovi yhteen tms. Ymmärrän sen, että eksällä ei ollut munaa kertoa siitä, että hän lähtee, koska on suoltanut valheita menneet kuukaudet ja sitä ihmistä, jota on esittänyt, ei ole eikä hän jaksa enää esittää sitä. No, olen varmaan läski, ruma ja tyhmä ja siksi hän ei enää jaksa ylläpitää kulissiaan, mutta olennaisin syy on kuitenkin se, että valheen päälle rakenettu suhde ei voi jatkua määräänsä enempää.
Sen sijaan hän katoaa ja jättää minut epätietoisena miettimään, että mitä ihmettä oikein on tapahtunut.
Pitkällä tähtäimellä todellakin onni, että jättäminen tapahtui, yhteenmuutto olisi ollut painajainen, mutta sillä on eroa, miten asiat hoidetaan loppuun tai jätetään hoitamatta.
Myönnä pois. Sä olisit halunnut sönköttää sille jotakin ja saada vielä yhden mahdollisuuden.
Kuule, se mahdollisuudesta sönköttäjä on ollut tuo katoaja, joka palasi takaisin ihmettelemään, miksen itkenytkään sen perään vaan annoin sen mennä kyselemättä.
Se, että mietit sitä noin paljon (mietit mikä meni pieleen jne), ertoo kyllä jotain ihan toista.
Se kyllä kertoo susta aika paljon, jos ryhtyisit rakentamaan ihmissuhdetta jonkun kanssa tosissasi ja sitten kun asiat menisi todella rankasti päin mäntyä, et edes miettisi, mitä tapahtui. Minun osaltani asia on kristallinkirkas, hän huijasi minua joka ainoa päivä suhteen ajan ja määräänsä kauempaa siihen ei pysty. Ihan sama olisinko ollut kuinka ihana tai kamala, suhteesta ei olisi voinut tulla pitkää ja pysyvää, koska hän huijasi alusta asti.
Se sun exäsi ei ollut tosissaan sun suhteen alun perinkään.
Sorry, mutta jonkun piti sanoa sinulle totuus.
Kyllähän mä sen tajuan. Mutta tajuatko sinä, että suhteessa on kaksi ihmistä. Hän huijasi minut rakentamaan suhdetta itsensä kanssa sekä esitti minulle rakentavansa suhdetta kanssani, kunnes tuli se päivä, ettei viitsinyt enää leikkiä.
Eikö ihminen huomaa tai vaistoa että häntä huijataan? Red Flag-
Minä ainakin elin lapsiperhearkea, toinen vanhempani sairastui vakavasti ja pari vuotta sairasteltuaan kuoli 60v, olin yrittäjä ja nuo vuodet vaikuttivat työntekooni niin, että rahasta oli tiukkaa. Huomasihan siinä, että kaikki ei ollut hyvin, mutta että se ihminen, jolta tukea kaipasi oli se suurin pahanolon tuoja, en tajunnut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ghostaan aina, sillä lailla pääsen helpoimmalla, en ole kellekään mitään velkaa.
Vierailija kirjoitti:
Ghostaan aina, sillä lailla pääsen helpoimmalla, en ole kellekään mitään velkaa.
Tämä. Aikuiset ihmiset on itse vastuussa itsestään ja tunteistaan.
PS. Minä joka jätin sen yhden tyypin tapailun kuukauden kuluttua. Syy oli että hän alkoi pelottaa minua ja en halunnut sanoa sitä. Asioilla on monta puolta, vaikka halutaan nähdä vain se uhriutuminen yleensä. Parempi lähteä. En kadu edelleenkään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä. Tämä opetti minulle sen, ettei ihmisiin - edes niihin lähimpiin - ole mitään luottamista. Ihmisyys on _aina_ jollakin tasolla epäluotettavaa ja hirvittävää.
Minulle tehtiin kolmen vuoden yhdessäolon jälkeen niin että ei suostuttu keskustelemaan eroasioita, kerrasta poikki ja ei enää koskaan sanakaan. Hetkeä ennen tunnusti rakkautta, oli kosinutkin aiemmin. En ole ollut enää kykenevä minkaanlaisiin suhteisiin enkä luota ylipäätäänkään ihmisiin yhtään enää, vaikka en ole koskaan luottanutkaan sokeasti. Kuka vain voi tehdä mitä vain. Lähdöstään on aikaa yli 7 vuotta.
Kirjoituksesi kosketti. Minä olin myös Oscar-tasoisen näyttelijätyön tehneen narsistin kanssa suhteessa. Koko suhde oli huijausta. En tiedä pystynkö luottamaan ihmisiin enää. Toivoisin vielä pystyväni.
Täällä jotkut kyselee miksi toiselle pitää selittää yhtään mitään. Katoaminen ilman syytä on traumatisoivaa. Jos johonkin on lähtenyt toisen ihmisen kanssa, niin asia on syytä päättää myös yhdessä. Siksi. Mutta empatia ja aikuiset käytöstavat eivät merkitse luonnehäiriöiselle mitään.
On. Suuttui ja nyt ei puhu koskaan mulle. Ei me kyl yhdessä oltu virallisesti, välillä oltiin
Semmosta on offia.. muutama kk
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nainen jätti minut ilman mitään selitystä, mutta voiko sanoa että hän ei suostunut puhumaan asiasta, kun en kysynytkään häneltä miksi hän minut jätti?
Mieti, että onneksi pääsit eroon. Vain jotkut psykopaatit tekevät tuollaista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Nainen jätti minut ilman mitään selitystä, mutta voiko sanoa että hän ei suostunut puhumaan asiasta, kun en kysynytkään häneltä miksi hän minut jätti?
Et oikeastaan. Jos olisit kysynyt ja hän olisi ghostannut niin sitten. Tai jos nainen ei olisi jättänyt virallisesti, vaan lopettanut vaan yhteydenpidon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä. Tämä opetti minulle sen, ettei ihmisiin - edes niihin lähimpiin - ole mitään luottamista. Ihmisyys on _aina_ jollakin tasolla epäluotettavaa ja hirvittävää.
Minulle tehtiin kolmen vuoden yhdessäolon jälkeen niin että ei suostuttu keskustelemaan eroasioita, kerrasta poikki ja ei enää koskaan sanakaan. Hetkeä ennen tunnusti rakkautta, oli kosinutkin aiemmin. En ole ollut enää kykenevä minkaanlaisiin suhteisiin enkä luota ylipäätäänkään ihmisiin yhtään enää, vaikka en ole koskaan luottanutkaan sokeasti. Kuka vain voi tehdä mitä vain. Lähdöstään on aikaa yli 7 vuotta.
Kirjoituksesi kosketti. Minä olin myös Oscar-tasoisen näyttelijätyön tehneen narsistin kanssa suhteessa. Koko suhde oli huijausta. En tiedä pystynkö luottamaan ihmisiin enää. Toivoisin vielä pystyväni.
Täällä jotkut kyselee miksi toiselle pitää selittää yhtään mitään. Katoaminen ilman syytä on traumatisoivaa. Jos johonkin on lähtenyt toisen ihmisen kanssa, niin asia on syytä päättää myös yhdessä. Siksi. Mutta empatia ja aikuiset käytöstavat eivät merkitse luonnehäiriöiselle mitään.
Narsku ex lähti 30v liitosta ilman mitään keskustelua, siinä meni elämästä iso siivu huijarin kanssa
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oikeasti ihan oma moka jos 7 vuotta menee hukkaan itkien jonkun perään joka jättää kertomatta syytä. Kertoo sinusta ettet ollut valmis aikuisuuteen.
Vierailija kirjoitti:
Oikeasti ihan oma moka jos 7 vuotta menee hukkaan itkien jonkun perään joka jättää kertomatta syytä. Kertoo sinusta ettet ollut valmis aikuisuuteen.
Ja kommenttisi kertoo sinusta paljon hyvä aikuisvauva.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä. Tämä opetti minulle sen, ettei ihmisiin - edes niihin lähimpiin - ole mitään luottamista. Ihmisyys on _aina_ jollakin tasolla epäluotettavaa ja hirvittävää.
Minulle tehtiin kolmen vuoden yhdessäolon jälkeen niin että ei suostuttu keskustelemaan eroasioita, kerrasta poikki ja ei enää koskaan sanakaan. Hetkeä ennen tunnusti rakkautta, oli kosinutkin aiemmin. En ole ollut enää kykenevä minkaanlaisiin suhteisiin enkä luota ylipäätäänkään ihmisiin yhtään enää, vaikka en ole koskaan luottanutkaan sokeasti. Kuka vain voi tehdä mitä vain. Lähdöstään on aikaa yli 7 vuotta.
Kirjoituksesi kosketti. Minä olin myös Oscar-tasoisen näyttelijätyön tehneen narsistin kanssa suhteessa. Koko suhde oli huijausta. En tiedä pystynkö luottamaan ihmisiin enää. Toivoisin vielä pystyväni.
Täällä jotkut kyselee miksi toiselle pitää selittää yhtään mitään. Katoaminen ilman syytä on traumatisoivaa. Jos johonkin on lähtenyt toisen ihmisen kanssa, niin asia on syytä päättää myös yhdessä. Siksi. Mutta empatia ja aikuiset käytöstavat eivät merkitse luonnehäiriöiselle mitään.
Toisaalta voit olla varma että tuota narsistia vanhetessaan kohtaa karma. Nuo jäävät aina katkeroitumaan yksinään kun temput eivät enää toimi.
Ainoa lohtu on se, että sinulle kävi silti hyvin. Ei hänen kaltaisen ihmisen kanssa elämä olisi voinut onnistua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuntuu vaikealta joillain käsittää, että miksi jättäjä kehuisi. Tilanne voi olla esimerkiksi sellainen, että eroajalla on heikko itsetunto ja kokee saaneensa liikaa negatiivista palautetta, eikä ole riittävä toiselle. Jos jatkuvasti vaan saa tuntea olevansa kelvoton, niin miksi sellaiseen tilanteeseen jäisi? Voi siitä silloin lähteä, vaikka toisesta tykkäisikin, koska haluaa antaa toiselle vapauden etsiä se parempi tyyppi tilalle joka ei jatkuvasti tuota pettymystä. Ja minkä ihmeen takia toinenkaan haluaisi oikeasti olla ihmisen kanssa, joka jatkuvasti hermostuttaa, suututtaa eikä tee mitään oikein.
Näillä pakonomaisilla sarjasuhteilijoilla, jotka samalla uskottelevat vastapuolelle olevansa tosissaan ja pysyvämmässä suhteessa, on tapana kehua se vastapuoli maasta taivaisiin. Sairaan mielen syitä ja motiiveja voi vain arvailla. Yksi lienee se, että rakkaushuijari ei halua paljastaa kupletin todellista juonta. Toinen on se, että hän haluaa pitää jalan ovenraossa, että p***untarpeessaan tai joskus muuten pitkästyessään voi käydä tsekkaamassa, josko vielä saisi jotain irti kohteesta.
Sarjasuhteilijoilla on pohjimmiltaan heikko itsetunto ja hauras minäkuva. Taustalla lähestulkoon aina lapsuudessa koettu turvattomuus jolloin tunnetaidot jääneet 5-8 vuotiaan tasolle.
He voivat olla taitavia kehumaan ja puhumaan rakkaudesta siirappisesti (esim sielunkumppani tai kaksoisliekki-puheet). Oikeasti nämä tyypit eivät kykene edes tunnistamaan omia tunteitaan ja tarpeitaan ja vielä vähemmän puhumaan niistä rehellisesti kumppanilleen.
Tämä on vain näytelmää jolla toinen osapuoli sitoutetaan sairaaseen peliin jossa sarjasuhteiljia saa vallan.
Pettävät yleensä kaikissa suhteissaan ja syyttävät kumppaniaan tästäkin. Siirtyvät suhteesta toiseen koska eivät osaa olla yksin.
Näitä kannattaa välttää koska eivät muutu. Lisäksi no contact-sääntö ainoa järkevä tapa näiden kanssa eron jälkeen.
Suhteesta toiseen hyppivä tyyppi on halveksittavimpia ihmistyyppejä. Lapsen/teinin tasolle jäänyt henkisesti.
Enemmän on kyllä ollut näitä selittelijöitä, jotka mukamas tietävät, mitä ajattelen tai tunnen tai minkälainen olen, kun tutustumisvaiheen alussa on ilmoittanut haluavansa lopettaa yhteydenpidon. En minäkään yleensä halunnut alkaa rakennella parisuhdetta, mutta ärsytti vähän se toisen puolesta tietäminen. Ei oikeastaan ollut tarvetta oikaista, vaan päästä eroon yleensä puhelinkeskustelussa käydyistä selittelystä. Jotkut jopa alustivat, että tiedän, että tämä tuntuu sinusta pahalta no ei tuntunut, ketutti enintään se kun toinen pitää itseään jonain tosi tavoiteltuna yksilönä. No tietysti piti esittää tosi kiinnostunutta, ei kai kukaan heti alussa ala olemaan ynseä tai töykeä, jos on tarkoitus antaa myönteinen kuva itsestä ja kehitellä mahdollista suhdetta. Eri asia varmaan, jos olisi ollut tosi kiintynyt, mutta kun ei ollut. Ihmiset tekee hätäisiä johtopäätöksiä.
Vierailija kirjoitti:
Enemmän on kyllä ollut näitä selittelijöitä, jotka mukamas tietävät, mitä ajattelen tai tunnen tai minkälainen olen, kun tutustumisvaiheen alussa on ilmoittanut haluavansa lopettaa yhteydenpidon. En minäkään yleensä halunnut alkaa rakennella parisuhdetta, mutta ärsytti vähän se toisen puolesta tietäminen. Ei oikeastaan ollut tarvetta oikaista, vaan päästä eroon yleensä puhelinkeskustelussa käydyistä selittelystä. Jotkut jopa alustivat, että tiedän, että tämä tuntuu sinusta pahalta no ei tuntunut, ketutti enintään se kun toinen pitää itseään jonain tosi tavoiteltuna yksilönä. No tietysti piti esittää tosi kiinnostunutta, ei kai kukaan heti alussa ala olemaan ynseä tai töykeä, jos on tarkoitus antaa myönteinen kuva itsestä ja kehitellä mahdollista suhdetta. Eri asia varmaan, jos olisi ollut tosi kiintynyt, mutta kun ei ollut. Ihmiset tekee hätäisiä johtopäätöksiä.
Tuossa ilmoittautuu taas yksi tunnevammainen kusipää.
On jätetty , kirje pöydällä. Myöhemmin tuli kertomaan asiasta. Laittoi minut kyllä pohtimaan asioita syvällisemmin. Jälkikäteen ajateltuna oli hyvä ratkaisu.
Valitettavasti kyllä on.
On ihmisiä, joille jopa tuottaa tyydytystä aiheuttaa kärsimystä toiselle.
Olen huomannut, että tällaiset ihmiset ovat valehtelevia, manipuloivia ja - ylimielisiä myös. Jonkinlainen kuin syndrooma se on, ilmenee useana piirteenä. Siksi ylimielisyys jo sinänsä on minulle nykyään hälytysmerkki. Sen näkee ihmisen katseesta. Se kertoo, että tulossa on kohta muutakin toksisuutta. Ylimielisyyteen liittyy myös uhriutuminen, joka puolestaan kulkee käsi kädessä sen puutteen kanssa, ettei ole kykyä, halua eikä merkityksellisyyden tasolla ymmärrystäkään myötäelää toisen ihmisen tunteita ja tarpeita. On vain se minä_itse_minusta_minulla_on_rankkaa.
Itsekeskeisyydestä kertoo, jos ghostaa toisen. Tosi huonoa kertoo luonteesta.
Mä olen jättänyt yhden ystäväni noin. Miksi enhalunnut puhua? Kyseinenhenkilö ei arvostanut minua ihmisenä, koin olevani hänelle vain resurssi, jota hän hyväksikäyttää. Koin, rttei häntä kiinnostanut minun tunteeni, minun loukkaantumiseni hänen käytöksestään eikä hän arvostanut minua, joten kaikesta, mikä ei mennyt hänen mielensä mukaan, hän kohteli minua rumasti, satuttavasti ja antaen ymmärtää, että minä olen paha, enkä mikään arvokas tai edes normaali ihminen.
Missään nimessä tällaisessa ei ole jättäjän puolelta kyse henkisestä väkivallasta, vaan se on sitä erittäin mahdollisesti jätetyn osalta, kuten minun tapauksessani. Mitä minä hänelle olisin antanut aseet käteen edelleen haukkua ja syyttää minua siitä, etten kestänyt hänen HUOM HÄNEN käytöstään? En antanut, ja se oli vain ja ainoastaan hänen oma syynsä ja ehkä sen myös, että olin herkkä ja mieleni hänestä pahoittanut ihminen, jälkimmäisen ollen asia, jota hän ei olisi koskaan koittanutkaan korjata.
Hän oli suhteessamme se henkisesti väkivaltainen osapuoli. Minun piti vain jotenkin päästä hänestä eroon ja se tuntui ihan kamalalta, olin lähtenyt ystävyyssuhteeseen itseni aluksi onnekkaaksi kokien.
Narsisti taisi tuo olla. Valitettavasti.