Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Hankin kissan ja yksinäisyys helpotti
29.08.2022 |
En tiennyt että voisin olla näin onnellinen. Toivottavasti onnistun tekemään myös kissan onnelliseksi. Ensimmäinen yö ja kovaakin kovempi hyrinä sai minut purskahtamaan itkuun. Joku haluaa olla minun lähelläni ja pitää minusta.
Kommentit (88)
Ihanaa!
Jos on tyttökissa, niin voit hommata muutaman vuoden päästä toisen tyttökissapennun, niistä on niin paljon seuraa toisilleen ja niiden touhujen seuraaminen lisää vaan iloa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ap, olen todella onnellinen puolestasi! <3
Minulla oli kerran kissa, jota ilman en olisi enää elossa. Se kehräsi vieressäni läpi niiden kaikkein mustimpien aikojen, jolloin en olisi enää halunnut elää, enkä nousta sängystä. Mutta minun oli pakko nousta ja jaksaa, sillä kissa piti ruokkia, ja se kaipasi minun seuraani ja syliäni. Minun!
Se rakasti minua täysillä välittämättä siitä, miltä näytin tai mitä jaksoin tehdä. Sille minä olin maailman tärkein olento, ja kissa osoitti sen joka päivä monta kertaa puskemalla ja kehräämällä, ja nukkumalla sylissäni tai yöllä tyynyni vieressä. Päivä ja yö kerrallaan me selvittiin, yhdessä.
Vieläkin tuli kyyneleet silmiin tätä kirjoittaessa. Viisi vuotta sitten piti päästää tuo kisu viimeiselle matkalleen, mutta kova ikävä jäi. Ei sellaista yhteyttä ja ystävyyttä koskaan unohda. Sen jälkeen on tullut muitakin lemmikkejä, mutta tuo Elämäni Kissa pysyy muistoissa ja sydämessä aina.
Toivon sinulle ja kissallesi paljon ihania yhteisiä vuosia ja rakkautta teille molemmille! <3
Vierailija kirjoitti:
Ap, olen todella onnellinen puolestasi! <3
Minulla oli kerran kissa, jota ilman en olisi enää elossa. Se kehräsi vieressäni läpi niiden kaikkein mustimpien aikojen, jolloin en olisi enää halunnut elää, enkä nousta sängystä. Mutta minun oli pakko nousta ja jaksaa, sillä kissa piti ruokkia, ja se kaipasi minun seuraani ja syliäni. Minun!
Se rakasti minua täysillä välittämättä siitä, miltä näytin tai mitä jaksoin tehdä. Sille minä olin maailman tärkein olento, ja kissa osoitti sen joka päivä monta kertaa puskemalla ja kehräämällä, ja nukkumalla sylissäni tai yöllä tyynyni vieressä. Päivä ja yö kerrallaan me selvittiin, yhdessä.
Vieläkin tuli kyyneleet silmiin tätä kirjoittaessa. Viisi vuotta sitten piti päästää tuo kisu viimeiselle matkalleen, mutta kova ikävä jäi. Ei sellaista yhteyttä ja ystävyyttä koskaan unohda. Sen jälkeen on tullut muitakin lemmikkejä, mutta tuo Elämäni Kissa pysyy muistoissa ja sydämessä aina.
Toivon sinulle ja kissallesi paljon ihania yhteisiä vuosia ja rakkautta teille molemmille! <3
Tuli itku tästä ihanasta, surullisestakin kirjoituksesta. Kaikkea hyvää sinulle ja AP:lle. Terveisin, itsekin kissan ex-omistaja, rakasta kisuani kaivaten.
Vierailija kirjoitti:
Ap, olen todella onnellinen puolestasi! <3
Minulla oli kerran kissa, jota ilman en olisi enää elossa. Se kehräsi vieressäni läpi niiden kaikkein mustimpien aikojen, jolloin en olisi enää halunnut elää, enkä nousta sängystä. Mutta minun oli pakko nousta ja jaksaa, sillä kissa piti ruokkia, ja se kaipasi minun seuraani ja syliäni. Minun!
Se rakasti minua täysillä välittämättä siitä, miltä näytin tai mitä jaksoin tehdä. Sille minä olin maailman tärkein olento, ja kissa osoitti sen joka päivä monta kertaa puskemalla ja kehräämällä, ja nukkumalla sylissäni tai yöllä tyynyni vieressä. Päivä ja yö kerrallaan me selvittiin, yhdessä.
Vieläkin tuli kyyneleet silmiin tätä kirjoittaessa. Viisi vuotta sitten piti päästää tuo kisu viimeiselle matkalleen, mutta kova ikävä jäi. Ei sellaista yhteyttä ja ystävyyttä koskaan unohda. Sen jälkeen on tullut muitakin lemmikkejä, mutta tuo Elämäni Kissa pysyy muistoissa ja sydämessä aina.
Toivon sinulle ja kissallesi paljon ihania yhteisiä vuosia ja rakkautta teille molemmille! <3
Ihanasti kirjoitettu <3
Mulla on nyt tämmönen Elämäni Kissa ja toivon ettei se kuole koskaan. Se on niin rakas ja tärkeä.
Itse sain koiran kun olin 11-vuotias, se kuoli kaksi vuotta sitten. Olin aina ajatellut että kissat on ihan kivoja, mutta ei niihin kavereiden kissoihin tai edes löytöeläintalolla töissä ollessani hoidettuihin kissoihin saanut sellaista kontaktia kuin ihan vieraaseenkin koiraan voi saada. Silti hommasin kissan puolisen vuotta koiran kuoleman jälkeen, enkä olisi ikinä arvannut että sitä kohtaan voi tuntea näin valtavaa hellyyttä. Enää en pystyisi edes sanomaan että oliko koira vai kissa rakkaampi, molemmat ovat/olivat niin erilaisia ja omanlaisiaan. Ne olisivat kyllä tykänneet toisistaan jos olisivat samaan aikaan meillä asuneet. Tuo kissa on valtavan ihana, toivottavasti se elää ainakin 20-vuotiaaksi, kun tulikin meille vasta 5-vuotiaana.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kivaa! Käytithän jo eläinlääkärillä terveystarkistukset rokotus,sirutukset madotus,sterilisaatio? Hyvä jos kävit jo? Sieltä eläinlääkäri asema saat laadukasta ruokaa kissallesi ostaa,suositelen.Lisäksi älä jätä yöksi sitä kotiin.Kuka sitä yön yli seisonutta vettä juo? Vai juotko itse? Onhan sulla varaa ostaa laadukasta kissanhiekka ettei se kissan kusi ja paskan haju tule rappukäytävän postilukusi kautta? Meinaan jos asut kerrostalossa?Onnea kissasta.
Ite ainakin ihan hyvin voin juoda yön yli lasissa ollutta vettä.
Ohis, mutta hapettunut vesi on hyväksi. Ja kissut on ihania, ellei ihminen ole niitä rääkännyt.
Täällä Onni kisu myös levittää rakkautta 😻😺
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tyttäreni sairastaa vakavaa masennusta ja lisäksi on kokenut vuoden aikana hyvin traagisia tapahtumia. Se, että hänellä on kissa, pelastaa hänet. Sen avulla jaksaa nousta sängystä ja tehdä edes jotain. Kissat on ihmeellisiä otuksia. Pelkkä läsnäolo rauhoittaa. Itse en pystyisi olemaan ilman kolmea niin rakasta löytökissaani jotka suurella huolenpidolla olen saanut kesyyntymään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kissat ovat arvaamattomia.
Eikä ole. Kissa voi olla eleettömämpi ja voi näyttää ettei sitä kiinnosta (syrjään sysättynä) mutta se tietää tasan mitä teet ja ajattelet. Riippuu itsestä millaisen suhteen rakentaa, kissasta se ei jää kiinni. Ne ihmiset jotka erityisesti vihaa kissoja voitaisiin luokitella suoraan jollain mt-diagnoosilla. Samoin koirien vihaajat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kissat ovat arvaamattomia.
Eikä ole. Kissa voi olla eleettömämpi ja voi näyttää ettei sitä kiinnosta (syrjään sysättynä) mutta se tietää tasan mitä teet ja ajattelet. Riippuu itsestä millaisen suhteen rakentaa, kissasta se ei jää kiinni. Ne ihmiset jotka erityisesti vihaa kissoja voitaisiin luokitella suoraan jollain mt-diagnoosilla. Samoin koirien vihaajat.
Kissat voi vaikuttaa arvaamattomilta, jos ei osaa tarpeeks huomioida niiden hienovaraisia eleitä
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kissat ovat arvaamattomia.
Eikä ole. Kissa voi olla eleettömämpi ja voi näyttää ettei sitä kiinnosta (syrjään sysättynä) mutta se tietää tasan mitä teet ja ajattelet. Riippuu itsestä millaisen suhteen rakentaa, kissasta se ei jää kiinni. Ne ihmiset jotka erityisesti vihaa kissoja voitaisiin luokitella suoraan jollain mt-diagnoosilla. Samoin koirien vihaajat.
Samaa mieltä olen aina ollut. Eri asia tietysti, jos ei ole eläimistä itsellä kokemusta. Silloin ei ehkä voi tietää, millaista rakkautta ja ystävyyttä voi eläimeltä saada. Silloin voi ehkä sanoa, että ei "pidä" koirista tai kissoista, kun ajattelee niitä vain niiden tarvitseman huolenpidon kautta, minkä näkee vain "vaivana". Samoin ymmärrän, jos on joskus tullut itselle vaikka pelottava ja traumaattinen kokemus koirista, sellaistakin voi valitettavasti sattua. Silloinkin tämä henkilö saa lähinnä myötätuntoni.
Kokemukseni mukaan tällaiset ihmiset eivät kuitenkaan ole niitä, jotka "vihaavat" kissoja tai koiria ja jotka pahimmillaan voivat niitä vaikka yrittää myrkyttää tai tappaa. Sellaiset ihmiset ovat oikeasti tunnekylmiä psykopaatteja, joiden kanssa ei kenenkään pitäisi olla missään tekemisissä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kivaa! Käytithän jo eläinlääkärillä terveystarkistukset rokotus,sirutukset madotus,sterilisaatio? Hyvä jos kävit jo? Sieltä eläinlääkäri asema saat laadukasta ruokaa kissallesi ostaa,suositelen.Lisäksi älä jätä yöksi sitä kotiin.Kuka sitä yön yli seisonutta vettä juo? Vai juotko itse? Onhan sulla varaa ostaa laadukasta kissanhiekka ettei se kissan kusi ja paskan haju tule rappukäytävän postilukusi kautta? Meinaan jos asut kerrostalossa?Onnea kissasta.
Ite ainakin ihan hyvin voin juoda yön yli lasissa ollutta vettä.
Ohis, mutta hapettunut vesi on hyväksi. Ja kissut on ihania, ellei ihminen ole niitä rääkännyt.
Kyllä ne ihmisen rääkkäämätkin kissat ovat ihania. Minulla on yksi tällainen. Kaksi ensimmäistä vuotta se varoi minua, mutta seuraavat kahdeksan vuotta ja toivottavasti vielä monta tulevaakin vuotta, se on nukkunut joka yö vieressäni ja makaa nytkin sylissäni kehräten.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Koira vielä parempi yksinäisyyden poistaja ja saa ihmisen lenkille.
Ei ole mulle. Mulle kissat on parempia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kissa on hienotunteinen eläin, tykkään.
Sohvan nuo kyllä silppuaa vähemmän hienotunteisesti. No, sehän on vain materiaa :)
Itse jouduin luopumaan kissasta kun ei viihtynyt sisällä. Tuskallista sitä oli katsoa. Eikä se minun ihmisen kaipuutani hävittänyt. Ei kissa korvaa ihmisseuraa, kaikki eivät sellaista ehkä kaipaakaan. Olen liian nuori höperöitymään vielä kissaleidiksi.
Minulle kissa korvaa ihmisseuran. Sitäpaitsi en tykkää ihmisistä. En jaksa ihmisiä. Eläimet sen sijaan tuo iloa elämään.
Vierailija kirjoitti:
Kissat ovat arvaamattomia.
Niin on. Raapivat ja purevat.
Lemmikkinä aika tylsiä. Ei niiden kanssa voi tehdä mitään, niitä ei voi pitää mukana, jos lähtee matkalle on heti ongelmissa. Koiralle on helppo saada hoitaja koska koira on kiva kaveri.
Maalaistalossa kissa on okei. Se maleksii ympäriinsä ja ohimennessään sitä voi silittää. Jonain päivönä kissa on hävinnyt, jolloin päätellään että se on varmaan kuollut.
Mutta kaupunkiasunnossa kissa on riesa.
Ennen ne kulkivat kaupungissakin ulkona omia teitään. Ihmettelin lapsena, mutta tajusin sitten että ei kissaan kiinnytä. Ei se ole ystävä kuten koira on. Jonain päivänä raato löytyy ulkoa: tavallinen kohtalo, jäi auton alle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kissat ovat arvaamattomia.
Niin on. Raapivat ja purevat.
Lemmikkinä aika tylsiä. Ei niiden kanssa voi tehdä mitään, niitä ei voi pitää mukana, jos lähtee matkalle on heti ongelmissa. Koiralle on helppo saada hoitaja koska koira on kiva kaveri.Maalaistalossa kissa on okei. Se maleksii ympäriinsä ja ohimennessään sitä voi silittää. Jonain päivönä kissa on hävinnyt, jolloin päätellään että se on varmaan kuollut.
Mutta kaupunkiasunnossa kissa on riesa.
Ennen ne kulkivat kaupungissakin ulkona omia teitään. Ihmettelin lapsena, mutta tajusin sitten että ei kissaan kiinnytä. Ei se ole ystävä kuten koira on. Jonain päivänä raato löytyy ulkoa: tavallinen kohtalo, jäi auton alle.
Sulla ei selvästikään ole ollut sisäkissaa lemmikkinä.
Kissat on ihania. Minun kissat on tosi seurallisia ja tulevat luokseni jos kutsun niitä. Paljon parempia kuin koirat.
En ole ikinä tykännyt koirista. Koirat haisevat ja kuolaavat. Ne hösöttää jatkuvasti. En tykkää.
Just tuli uusi, ihana tutkimus, jossa yhteen tilaan laitettiin koiran tai kissan omistaja, sekä herkkuja ja lemmikin omia leluja. Koirat suunnistivat huoneeseen päästyään ensin herkkujen luo, sitten lelujen ja vasta viimeisenä omistajansa luo. Kissat puolestaan menivät ensimmäisenä tervehtimään omistajaansa.
Tämä ei varmasti yllättä ketään meitä joilla on sekä koiria että kissoja lemmikkeinä. Kissat kommunikoivat niin paljon enemmän kuin koirat. Koirat ovat vaan oppineet enemmän kommunikontitapoja, joita meidän ihmisten on helpompi ymmärtää.
Alue: Aihe vapaa
Lemmikit ja niiden seura on kyllä hyvä, mukava ja tervetullut lisä elämään