Onko terveydenhuollossa jotain kohdetta mistä leikata, jotta muihin riittäisi enemmän?

Vierailija kirjoitti:

Ihmetyttää kun vanhuksilla on nyt hoitajamitoitus 0,7 eli jokaista kymmentä vanhusta kohden on seitsemän hoitajaa. Edes vauvojen päivähoitoryhmissä ei ole tuollaista suhdelukua, kuka näitä keksii? 

Psykiatriaan, etenkin lasten puolelle, tarvittaisiin lisää käsiä kipeästi. Kuvitelkaa tilanne, jossa aikuiselle sanottaisiin "sori, ei oteta sua hoitoon eikä ees hoitojonoon", näin on tehty ainakin Espoossa lapsille. Samoin koululaisilta on leikattu Helsingissä kouluuntulotarkastukset, ja jatkossa ekat hammaslääkärit tehdään ainakin osalle etänä. 

Minä leikkaisin jotenkin siitä, että hyväkuntoiset eläkeläismammat harrastavat päivystyksessä istumista rennosti rupatellen viitenä päivänä viikosta. Eikö näille saataisi jotain omaa hoitopaikkaa peruspäivystyksen sijaan? Tukkivat akuuttivastaanoton eivätkä tunnu usein edes olevan sairaita, mitä juttuja kuuntelee. Ihan kuin huvikseen tsekkauttaisivat milloin mitäkin arvoa, sillä välin sairaat lapset ja työikäiset odottavat tuntikausia lääkäriinpääsyä. 

Mä nyt kyseenalaistan tätä.. mitkä hyväkuntoiset eläkeläismummot istuu muka päivystyksessä 5 päivänä viikossa vain rupattelemassa ja tsekkauttamassa arvojaan..? Istutko siellä itsekin 5 päivänä viikossa kuuntelemassa heidän juttujaan?

Vierailija kirjoitti:

Lasten ja nuorten hyvinvointiin satsaaminen yhteiskunnassa tuottaisi terveempiä tulevaisuuden aikuisia.

Toimivat koulut, liikuntaharrastukset ja muut helposti saatavaksi niin terveydenhuollon menot pienenee.

Ylipäätään lapsiin ja nuoriin pitäisi sijoittaa paljon enemmän kuin nyt, he ovat kuitenkin tämän maan tulevaisuus. Eläkeläiset kadehtivat mm. neuvoloita, ja nyt ollaan ihan vakavissaan lehdissä pohdittu ikäväestön omaa neuvolatoimintaa! Resursseja pitäisi riittää tässä maassa muillekin kuin eläkettä saaville, mutta usein tuntuu ettei riitä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihmetyttää kun vanhuksilla on nyt hoitajamitoitus 0,7 eli jokaista kymmentä vanhusta kohden on seitsemän hoitajaa. Edes vauvojen päivähoitoryhmissä ei ole tuollaista suhdelukua, kuka näitä keksii? 

Psykiatriaan, etenkin lasten puolelle, tarvittaisiin lisää käsiä kipeästi. Kuvitelkaa tilanne, jossa aikuiselle sanottaisiin "sori, ei oteta sua hoitoon eikä ees hoitojonoon", näin on tehty ainakin Espoossa lapsille. Samoin koululaisilta on leikattu Helsingissä kouluuntulotarkastukset, ja jatkossa ekat hammaslääkärit tehdään ainakin osalle etänä. 

Minä leikkaisin jotenkin siitä, että hyväkuntoiset eläkeläismammat harrastavat päivystyksessä istumista rennosti rupatellen viitenä päivänä viikosta. Eikö näille saataisi jotain omaa hoitopaikkaa peruspäivystyksen sijaan? Tukkivat akuuttivastaanoton eivätkä tunnu usein edes olevan sairaita, mitä juttuja kuuntelee. Ihan kuin huvikseen tsekkauttaisivat milloin mitäkin arvoa, sillä välin sairaat lapset ja työikäiset odottavat tuntikausia lääkäriinpääsyä. 

Mä nyt kyseenalaistan tätä.. mitkä hyväkuntoiset eläkeläismummot istuu muka päivystyksessä 5 päivänä viikossa vain rupattelemassa ja tsekkauttamassa arvojaan..? Istutko siellä itsekin 5 päivänä viikossa kuuntelemassa heidän juttujaan?

Eipä ne hirveän huonossa kunnossa tunnu olevan, iloisesti juttelevat ja istuvat, välillä haetaan kahviosta juotavaa ja syötävääkin. Ja joo, aika usein olen istunut kuuntelemassa juttujaan, kun oman lapseni pitkäaikaissairaus ei ole ollut tasapainossa, ja ollaan jouduttu päivystykseen.  

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No kyllähän esimerkiksi raskaita ja kalliita syöpähoitoja annetaan todella iäkkäillekin ihmisille, koska on totuttu siihen, että sairaudet on hoidettavissa ja hoidetaan. Kyllä loogisesti ajateltuna 80-vuotiaan kalliit hoidot on vähemmän järkeviä taloudellisesti kuin esimerkiksi lapsettomuushoidot, joilla kuitenkin saadaan uusi kansalainen hyville vanhemmille, joilla on kaikki kyky kasvattaa järkeviä veronmaksajia. Mutta toki ymmärrän, että kun kyseessä on vaikka oman äidin/isoäidin hoidot, muutamakin yhteinen vuosi lisää on mittaamattoman arvokkaita.

Kyse ei ole äidistä tai isästä vaan siitä, hoidetaanko yksilöä vai ei. Jos ei hoideta vanhusta, niin miksi hoitaa keskosta? Jos ei hoideta naista, niin miksi hoitaa miestä? Jos hoidetaan pienten lasten vanhempaa, niin miksi ei lapsetonta?

Kyllähän sillä yhteiskunnan kulujen kannalta on hyvinkin merkitystä, ketä hoidetaan. Lapsen ja työikäisen hoitaminen työkykyiseksi on investointi, vanhuksen hoito taloudellisesta näkökulmasta kuluerä. Mutta toki me kaikki haluaisimme elää yhteiskunnassa, jossa muillakin asioilla on merkitystä kuin taloudellisilla.

Lapsen hoitaminen ei ole koskaan investointi, koska emme voi tietää, maksaako hän koskaan veroja. Se vanhus on jo maksanut eli kyseessä ei ole kuluerä vaan takaisinmaksu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lasten ja nuorten hyvinvointiin satsaaminen yhteiskunnassa tuottaisi terveempiä tulevaisuuden aikuisia.

Toimivat koulut, liikuntaharrastukset ja muut helposti saatavaksi niin terveydenhuollon menot pienenee.

Ylipäätään lapsiin ja nuoriin pitäisi sijoittaa paljon enemmän kuin nyt, he ovat kuitenkin tämän maan tulevaisuus. Eläkeläiset kadehtivat mm. neuvoloita, ja nyt ollaan ihan vakavissaan lehdissä pohdittu ikäväestön omaa neuvolatoimintaa! Resursseja pitäisi riittää tässä maassa muillekin kuin eläkettä saaville, mutta usein tuntuu ettei riitä. 

Vanhusten neuvolat pienentäisi kuluja muualla terveydenhuollossa. Samahan se oli aikanaan lastenneuvolan kanssa: kun yhteiskunta vähintään kerran vuodessa katsoi, että kaikki on kunnossa, niin saatiin lapsikuolleisuutta vähenemään. Nyt neuvola on pelkkä tilastointipaikka, lapset hoidetaan yksityisellä puolella.

Mummot ja papat mitattaisiin ja juteltaisiin ruuasta ja unesta, eihän se lastenneuvola se kummallisempaa ole.

Vierailija kirjoitti:

Ihmetyttää ku6n vanhuksilla on nyt hoitajamitoitus 0,7 eli jokaista kymmentä vanhusta kohden on seitsemän hoitajaa. Edes vauvojen päivähoitoryhmissä ei ole tuollaista suhdelukua, kuka näitä keksii? 

Psykiatriaan, etenkin lasten puolelle, tarvittaisiin lisää käsiä kipeästi. Kuvitelkaa tilanne, jossa aikuiselle sanottaisiin "sori, ei oteta sua hoitoon eikä ees hoitojonoon", näin on tehty ainakin Espoossa lapsille. Samoin koululaisilta on leikattu Helsingissä kouluuntulotarkastukset, ja jatkossa ekat hammaslääkärit tehdään ainakin osalle etänä. 

Minä leikkaisin jotenkin siitä, että hyväkuntoiset eläkeläismammat harrastavat päivystyksessä istumista rennosti rupatellen viitenä päivänä viikosta. Eikö näille saataisi jotain omaa hoitopaikkaa peruspäivystyksen sijaan? Tukkivat akuuttivastaanoton eivätkä tunnu usein edes olevan sairaita, mitä juttuja kuuntelee. Ihan kuin huvikseen tsekkauttaisivat milloin mitäkin arvoa, sillä välin sairaat lapset ja työikäiset odottavat tuntikausia lääkäriinpääsyä. 

0,7 ei ole pelkkä HOITAJAmitoitus vaan siihen saa laskea muutakin avustavaa ym henkilökuntaa.

Vierailija kirjoitti:

Ihmetyttää kun vanhuksilla on nyt hoitajamitoitus 0,7 eli jokaista kymmentä vanhusta kohden on seitsemän hoitajaa. Edes vauvojen päivähoitoryhmissä ei ole tuollaista suhdelukua, kuka näitä keksii?

Hoito vanhuksille tarvitaan 24/7. Jokaisella hoitajalla 2pv/vkovapaa ja pidettävissä kertyvät vuosilomat. Kukin on juhlapyhiä vuorollaan töissä jolloin vastaavasti vapaata toisena aikana (ainakin ideaalitilanteessa). Kun hoitaja vapaalla, toiset ihmiset ovat työvuorossa.

Vauvojen päivähoitoaika on puolestaan lyhyt tuntimääräisesti ja viikkotasolla 5 päivää. Toki yksin ei voi jättää heitäkään silloin kun hoitaja on tauolla.