Lue keskustelun säännöt.
Anoppi tuo aina rojua mukanaan
28.08.2022 |
Käy meillä kerran viikossa, ja aina on mukana jotain turhaa. Onhan se ihanaa, että ajattelee meitä, pienituloista lapsiperhettä, mutta voisi ne avatut pakkaukset ja vanhat vaatteet pitää itsellään. Viimeksi saapui avattu paketti kahvisuodattimia mukanaan. Monta kertaa on sanottu, ettei tarvita mitään, mutta ilmeisesti meitä käytetään jonain varastontyhjennyspaikkana. Kaapit pursuaa tavaraa ja ilolla pitäisi ottaa vastaan avattu suodatinpussipaketti.
Onko muita av-mammoja, jotka toimivat läheistensä turhan tavaran loppusijoituspaikkana?
Kommentit (45)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä anoppi ei tuo tullessaan mitään tavaraa, hädintuskin tuo itsensä eli aina on kiire jonnekin ja muistaa jo tullessa sanoa, että tuli käymään vain siksi, että oli muuta syytä tulla samaan suuntaan. Tulee vain erikseen kutsuttuna, ei koskaan kysele, voiko tulla käymään eikä koskaan puhu mistään kovin henkilökohtaisesta, korkeintaan sanoo minä-pronominin kun toteaa, että "minun on nyt aika lähteä". Ei osallistu meillä mihinkään kotitöihin, ei auta, vaikka näkee, että minulla on silitys tai siivous kesken, sanoo vain, että "taisin tulla väärään aikaan" vaikka tuli juuri silloin, kun oli kutsuttu.
Minua ei päästä katsomaan miehen lapsuudenkodin vintille, olisiko siellä jotain kivaa. Toteaa vain, että tämä on yksityiskoti eikä kuolinsiivousta ole tapana aloittaa ennen vainajoitumista.
Ei tämäkään kivalta kuulosta, mutta hiukan ihmettelen miksi sinun pitäisi päästä anopin vintille katsomaan "olisiko siellä jotain kivaa"? Ei kai anopin koti, tai edes vintti, ole mikään paikka mistä noin vain haetaan itselle tavaraa.
Miksi minulla ei olisi lupa mennä sinne vintille, siellä on vielä vaikka mitä miehen tavaroita, jotka on säilötty sinne miehen muutettua pois. Totta kai minulla on vaimona oikeus katsoa, mitä kaikkea vintillä on, ei sitä voida lähteä siitä, että anoppi omistaa siellä kaiken, vaikka taloa asuukin. Jos ei anopilla ole kuittia lipastoista ja lampuista, niin ei hän voi sanoa, että hän ne omistaa.
No siksi, että se on anopin koti. Miehesi vanhat romut eivät oikeuta sinua tekemään laskelmoitua inventaariota anopin omaisuudesta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Meillä anoppi ei tuo tullessaan mitään tavaraa, hädintuskin tuo itsensä eli aina on kiire jonnekin ja muistaa jo tullessa sanoa, että tuli käymään vain siksi, että oli muuta syytä tulla samaan suuntaan. Tulee vain erikseen kutsuttuna, ei koskaan kysele, voiko tulla käymään eikä koskaan puhu mistään kovin henkilökohtaisesta, korkeintaan sanoo minä-pronominin kun toteaa, että "minun on nyt aika lähteä". Ei osallistu meillä mihinkään kotitöihin, ei auta, vaikka näkee, että minulla on silitys tai siivous kesken, sanoo vain, että "taisin tulla väärään aikaan" vaikka tuli juuri silloin, kun oli kutsuttu.
Minua ei päästä katsomaan miehen lapsuudenkodin vintille, olisiko siellä jotain kivaa. Toteaa vain, että tämä on yksityiskoti eikä kuolinsiivousta ole tapana aloittaa ennen vainajoitumista.
"Ei osallistu meillä mihinkään kotitöihin, ei auta, vaikka näkee, että minulla on silitys tai siivous kesken, sanoo vain, että "taisin tulla väärään aikaan" vaikka tuli juuri silloin, kun oli kutsuttu."
Siis kutsutko anopin silloin kun siivoat tai silität? Jos minut kutsuttaisiin johonkin kylään, kertomatta minulle tarkoitetusta työpanoksesta, niin en minäkään alkaisi siivoamaan. Entä jos anoppisi oli kotonaan tehnyt samana päivänä suursiivouksen ja ajatteli, että hengähdän sitten kun menen poikani perheeseen kahville, mutta siellä odottaisikin työleiri..?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä anoppi ei tuo tullessaan mitään tavaraa, hädintuskin tuo itsensä eli aina on kiire jonnekin ja muistaa jo tullessa sanoa, että tuli käymään vain siksi, että oli muuta syytä tulla samaan suuntaan. Tulee vain erikseen kutsuttuna, ei koskaan kysele, voiko tulla käymään eikä koskaan puhu mistään kovin henkilökohtaisesta, korkeintaan sanoo minä-pronominin kun toteaa, että "minun on nyt aika lähteä". Ei osallistu meillä mihinkään kotitöihin, ei auta, vaikka näkee, että minulla on silitys tai siivous kesken, sanoo vain, että "taisin tulla väärään aikaan" vaikka tuli juuri silloin, kun oli kutsuttu.
Minua ei päästä katsomaan miehen lapsuudenkodin vintille, olisiko siellä jotain kivaa. Toteaa vain, että tämä on yksityiskoti eikä kuolinsiivousta ole tapana aloittaa ennen vainajoitumista.
Ei tämäkään kivalta kuulosta, mutta hiukan ihmettelen miksi sinun pitäisi päästä anopin vintille katsomaan "olisiko siellä jotain kivaa"? Ei kai anopin koti, tai edes vintti, ole mikään paikka mistä noin vain haetaan itselle tavaraa.
Miksi minulla ei olisi lupa mennä sinne vintille, siellä on vielä vaikka mitä miehen tavaroita, jotka on säilötty sinne miehen muutettua pois. Totta kai minulla on vaimona oikeus katsoa, mitä kaikkea vintillä on, ei sitä voida lähteä siitä, että anoppi omistaa siellä kaiken, vaikka taloa asuukin. Jos ei anopilla ole kuittia lipastoista ja lampuista, niin ei hän voi sanoa, että hän ne omistaa.
Ne tavarat ovat anoppisi kotona. Onko miehelläsi niiden kuitit? Jos on, niin pyydä miehesi hakea ne äidiltään. Sinulla ei ole niihin tavaroihin mitään oikeutta.
Minun anoppini kärrää myös meille kaikenmoista tavaraa. Hänellä ei ole juuri koskaan rahaa, mutta silti joka vierailulla hänen täytyy tuoda jotain.
Tuloksensa siis, että hän tuo jotain, mitä löysi laatikoidensa perukoilta. Viimeksi toi lapselle rikkinäisen muistivihon. Sitä ennen toi vuosi sitten vanhaksi mennyttä suklaata (ei maistunut enää hyvältä...). Ja muistaa aina tuoda niitä 80-luvun lastenvaatteita, joita on säilönyt vintilleen omilta lapsiltaan. Siis sellaisia kauhtuneita, kuluneita, reikäisiä ja tahraisia vaatteita, joita on jostain syystä hillonnut lähemmäs 40 vuotta.
Sanon kiitos ja pistän kaapinperälle, josta vaivihkaa päätyy roskiin.
Miksi minulla ei olisi lupa mennä sinne vintille, siellä on vielä vaikka mitä miehen tavaroita, jotka on säilötty sinne miehen muutettua pois. Totta kai minulla on vaimona oikeus katsoa, mitä kaikkea vintillä on, ei sitä voida lähteä siitä, että anoppi omistaa siellä kaiken, vaikka taloa asuukin. Jos ei anopilla ole kuittia lipastoista ja lampuista, niin ei hän voi sanoa, että hän ne omistaa.