*¤*SYYSMAMMAT -04 JA PERA*¤*
Heipsan kaikki...
Väsäsin taito-ja taideaineiden didaktiikan tehtävää lasten nukahdettua, ja ajattelin tulla avaamaan pinoa kun vuorokausi kerkesi vaihtumaan...
Nyt menen nukkumaan, mutta sitä ennen:
[color=red]Ihanaa, Tea, pikkuinen vaaleanpunainen nyytti ♥ Iiih![/color]
Puss och kram,
Ankkis ja [color=red]♥Lilli♥
Kommentit (27)
Täällä flunssa ei mene kovin helposti ohi. Olin taas ke-to välisen yön niin kipeä et kun poika tuli väliin niin en kyenny nostamaan sänkyyn kun koski joka paikkaa niin paljon. Varsinkin kyljet, vatsa ja selkä tosi kipeät ja sai oikein huohottaa kääntymisen/liikkumisen jälkeen sängyssä. Tosi kauhea olo! Kaikkea tuo flunssa teettää.
Poika oli menossa jo tänään tarhaan mut illalla oli taas!!! yli 38 lämpöä vaikka jo noin vuorokausi kuumeetta. Tänään oli sit illalla vaan vajaat 38 takamuksesta joten vähän toivotaan et ei enää huomenna tartteis koko päivää olla sisällä. Lähden itse vaikka mihin myrskyyn ulos et pääsee vähän raitis ilmaa saamaan. Menny melkein koko viikko sisällä. Mienaa tulla höperöksi!
ÄK: minäkin kommentoin pottaikusta. Meillä kans aika hidasta, selvästi poika ei tunnista pissaamistarvetta ennenkuin valuu jo vaippaan. Kakan osaa yleensä sanoa, ei aina. Melko mielellään kyllä istuu kirjan kanssa potalla, mut kun siihen kirjan etsimiseen menee aikaa.. Mamman hermo meinaa mennä siihen!
Meillä suosikki sanontoja on nyt " TÄÄ MUN" .. Lukee leluluetteloa joka tuli just.. ja joka toisen lelun kohdalla sanoo " tää mun" suloinen tapaus.
Mut nyt saunaan ettei lämpiä liikaa.
Enkeli siivousintoa! ja Pidä nyt joku lepohetkikin välillä :)
Reeli, Lenni ja masukas huomenna jo 38 HUI
(minullakin oli helppo eka synnytys ja siks pelkäänkin et ei kukaan voi päästä helpolla kahta kertaa.. hampaat kalisee jo jännityksestä!)
miten yksi pelkää synnytystä yhden kokemuksen jälkeen, toinen vauva-aikaa ja kolmas sitä ettei tokalla kerralla voi päästä helpolla:)
Mutta ihan todellisuutta toi kaikki on. Huonot kokemukset jättää traumoja, hvyät pelkoa vaikeammasta. Mun trauma ois varmaan tokan synnytys ja yökukkumiset. Ekasta en traumoja ymmärtänyt ennen kuin paljo jälkeenpäin. Eikä ehkä traumoista voi puhua, mutta ei se kaikki niin helppoa ollut. Silloin ajattelin meillä olevan helppo lapsi, mutta kaikki on suhteellista.
Tsemppiä itse kunkin nykytilanteeseen! Meidän pieni on edelleen uhmankin kanssa ihana, ja esikoinen haastava, mutta vähän ihastuttavampi:)
T: Ynis
Leanna, minä tosiaan teen ihan pieniä annoksia. Ehkä reilun sentin kerros puurohiutaleita teemakulhon pohjalle ja siihen maitoa just hiutaleet peittäen. Ei kuohu yli edes täysteholla (joka meillä jotain 900W). Mutta isolla kulholla tarkotin, että laitat normaalin annoksen pohjalle, niin ei kuohu yli, vaikka kuohuiskin. Noi minuuttihiutaleet on hyvä, meillä annos tulee pikkuisen reilussa minuutissa mikrossa.
Joo Ynis ymmärsin pointin.Olen tehnyt sitä yhtä pientä annosta tavalliselle syvälle lautaselle ja siitä kiehunut yli,eli voisin koittaa saman annoksen korkeampi reunaiseen astiaan.
Nukutustaistoa täälläkin ja miehen sisko " sotki" kuviot täysin,kun lapset innoissaan vastaanottivat hänet.Esiintyä piti jokaisen,ainakin vähän.Nyt onneksi taistelu voitettu ja talo hiljainen.Aah!
Nyt itse petiin!
L
Eli parvorokko. Kaikilla lapsilla. Varsin lievänä toistaiseksi, mutta kuitenkin. Ja pakka uusiksi siinä mielessä, että täytyy seurata, milloin isommilta näpyt menee pois ja rueta sitten miettimään Iikan ihojuttuja uudestaan. Nyt kun ei tiedä, mikä liittyy rokkoon, mikä ei.
No, myrskypäivä vietettiin pääosin sisällä siivoten ja valmistakin tuli osittain. Kukahan siivoais loput? Miehelle koitin ehotella, kun on ollut koko päivän hirvimetällä, mutta eipä tuo oikein lasten nukkuessa onnistu.
Enkelille kivoja siivouksia ja kunnolla lepoa ennen nyytinhakua! Tosin musta tuntuu, että oot mennyt jo tai viimeistään yöllä.
Ajatukset karkas jonnekin.
T@hti
Hengissä ollaan. Kiitos kaipailuista. En ole ehtinyt koneen ääreen istua, kun Nöösälle on iskenyt täysi syli- ja äiti-vain-kausi. Aamullakin toteaa, että äitin mukana töihin. Hoitoon on jäänyt viime aikoina välillä itkemään perään ja tämä on ensimmäinen kerta koko puolen vuoden hoitouran aikana. Tätä on kyllä osannut jo odottaa. Onneksi on kuitenkin viikonloppu edessä.
Meillä yöt sujuu edelleen mallikkaasti normaalin lapsiperheen tapaan. Pääsääntöisesti siis nukutaan läpi yön, mutta välillä painajaishuudot tekee katkonaisuutta yöhön tai flunssan poikanen sekoittaa unta. Lääkäriimme joudun kuitenkin taas ottamaan yhteyttä, kun uudet vitamiinit teki huiman reaktion. En ole vielä Nöösän ihoa nähnyt niin hurjana ja kurjana kuin viime viikonlopulla oli. Minä ensin oletin punaisien skrupujen johtuvan talven tulosta ja kylmän vaikutuksesta, mutta sitten ne levisi niin hurjiksi, että johan aukeni silmät. Tajusin viimein puruvitamiinien vaikutuksen ja jätin ne pois, nyt on iho taas paremmalla mallilla kaiken maailman rasvojen jäljiltä.
Äitikuu: harmillista, että en päässyt syömään. Olisi ollut kiva tavata. Jaksua.
T-P: Olet niin ihana, kun jaksat huhuilla meitä koloihin ja kiireisiin hautautuneita. Haleja.
Tea: Ihanaa tyttövauvan odotusta!
Tähtösen perheeseen voimia.
Lilalle jaksua.
Aavikselle halauksia ja voimia ja stop taudeille.
Pileten perheeseenkin tervehtymistä.
Kukkuulle erityislähetys voimia.
Aypalle jaksua.
Myös muille ihanille syysmammoille jaksua ja unihiekkaa! =)
-Mimmuli ja Nöösä
Muistellaan miehen kanssa menneitä:)
T@hden kirjotus Enkelistä oli jotenkin tosi osuva. Minäkin ajattelen, että jos huomenna imuri laulaa ja moppi heiluu, niin sunnuntaina on nyytti sylissä. Tai sitten ei ehdi edes siivoamaan! Tää on tosi jännää!
Reeli, mikä on fiilis sulla? Ihan kohta vauva sylissä tuhisemassa, iih!
Ihan uskomattomia noi vauva-ajatukset. Olen niiiiiiin iloinen toisten puolesta!
Ei todellakaan ole mitään vauvakuumetta täällä, mutta ihan herkkisvaihe. Mitä vaan lapsista lukeekaan, niin tulee tippa linssiin:) Junassakin luin Meidän Perhe-lehteä koko ajan kyynel simäkulmassa:)
T: Ynis
Joo sopii tulla! Täällähän minä olen. Eikä ole mitään juttuja tiedossa tuolle viikolle iltaisin. Joten kiva nähdä ihan pian!
Täällä on tullut lunta varmaan 20cm. TUlin tuossa neljän jälkeen tuosta vajaan kilsan päästä Onnin kanssa kotiin. Lykkäsin vaunuja tuolla märässä hangessa ja nauroin että tää ei oo todellista. Lunta tuli niin sakeasti ettei eteensä nähnyt ja lisäksi vaunuja sai lykätä aika kovasti että päästiin eteenpäin. Sama oli mennessä. Meno oli epätasaista mutta Onni ei herännyt ja nukkui vielä kun päästiin perille serkkuni luo. Nukkui siis 3h päikyt. Olikin aamulla sen oloinen, että väsy on ja kun vein ajoissa nukkumaan (jo klo 12) nukkui pitkään. Yleensä menee nukkumaan vienti yhden paikkeille, jopa lähelle kahta nyt kellojen siirtoon totutellessa. Nukkuu sitten sen pari tuntia ja herää väsyneenä.
Pihalla on nyt lumiukkokin:) Mies ja Onska sen teki kun mies tuli töistä ja minä keittelin ruokaa.
Minä keittelen aamuisin aina 1minuutin kaurapuuron Onnille. Ihan heti herättyään se ei sitä aina ole vailla mutta sitten kun on, asian pitää hoitua äkkiä. Ja nopsaan se hellalla tuleekin. Mutta tietysti eri juttu vähän useamman lapsosen kanssa.
Niin aika huvittavaa oli tuolla serkun luona, kun sillä on kissa. Onni katseli sitä ihmeissään ja tuli sitten silittämään kun mentiin yhdessä tuumin lähelle. Onni seurasi kissaa kuin hai laivaa ja kisu, Veikko nimeltään, yritti jo paeta Onnia:) Sitten kun Veikko oli eteisessä, Onni otti pari omaa leikkiautoa ja meni niiden kanssa kissan viereen istumaan. Olis vissiin Veikon pitänyt alkaa leikkimään Onnin kanssa:) Suloista. No, Veikkohan on kuin lapsi. Naapurin lapset on kesällä tulleet pimpotteleen, että onko Veikko kotona, tulisko se leikkimään? Ja Veikkohan on mennyt.
Vielä kakka-asiaa. Äsken just Onni sanoi että kakattaa. Menee kyllä potalle, istuu hetken ja sanoo " hienosti tuli kakka" ja nousee pois. Ja potta on - yllätys yllätys - tyhjä. Eli se siitä sitten.
T-P