Kun ihminen kuolee, mihin mieli siirtyy?
Alkaako mieli leijailemaan ilmassa kun ihminen kuolee?!!!!
Kommentit (733)
Mieli siirtyy ihmisen kuollessa samaan paikkaan kuin ihminenkin, siis ruumisarkkuun.
Vierailija kirjoitti:
Jos ei turvaudu vertaansa vailla olevaan Korkeimpaan Jumalaan, sielu on tuomittu vaeltelemaan päämäärättömästi syntymän ja kuoleman maailmassa.
Sielu vaeltaa ympäri maailmankaikkeuden maailmoja, mutta missään se ei löydä paikkaa, jossa se voisi tuntea olonsa turvalliseksi.
Miksi se tyhmä sielu pelkää? Sehän on jo kuollut. Mikä vaara sitä uhkaa ja mitä uhan johdosta tapahtuu?
Vierailija kirjoitti:
Kukaan ei voi sanoa, mihin tietoisuutemme päätyy kun biologinen kone, kehomme kuolee. Uskonnoissa asiaa yritetään kuvata tämän hetken ymmärryksellemme sopivalla tavalla, mutta todellisuus on varmasti hyvin erilainen. Käsityskykymme kun on rajoittunut hahmottamaamme maailmaan.
Kun kuuntelet taivaallisen kaunista musiikkia, tai pysähdyt maalauksen tai maiseman äärelle, tapahtuu joskus hetki jolloin kadotat ajantajun, aika ikäänkuin pysähtyy ja sielusi kokee jotain arkista elämää suurempaa. Ehkä siinä hetkessä saamme esimakua tulevasta, siitä jolloin sielumme ei enää asu tässä maallisessa majassa. Joka tapauksessa on varmaa, että ne ihmiset jotka rajoittavat olevaisen siihen, mitä kulloinkin on voitu tieteen avulla osoittaa, omaavat maailmankatsomuksen, joka on mitätön verrattuna todellisuuteen.
Elävä olento ja hänelle väliaikaisesti annettu fyysinen keho ovat kokonaan eri asioita. Ikuinen sielu vaihtaa kehoja.
Vierailija kirjoitti:
Mieli/sielu ei siirry mihinkään. Se on aina aika-avaruuden ulkopuolella numenaalisessa taajuustodellisuudessa. Kuolemassa ainoastaan mielen ja kehon matemaattinen yhteys katkeaa, ei muuta. Yhteyden katkettua sielu itsereflektoi juuri elämäänsä elämää ja rupeaa ennen pitkään etsimään seuraavaa kehoaan/kokemuskokonaisuutta. Reinkarnaatio, tai niin kuin Nietzsche sitä kutsui: "Eternal Recurrence", on 100 % matemaattinen fakta.
Mieli ei ole sama kuin sielu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kukaan ei voi sanoa, mihin tietoisuutemme päätyy kun biologinen kone, kehomme kuolee. Uskonnoissa asiaa yritetään kuvata tämän hetken ymmärryksellemme sopivalla tavalla, mutta todellisuus on varmasti hyvin erilainen. Käsityskykymme kun on rajoittunut hahmottamaamme maailmaan.
Kun kuuntelet taivaallisen kaunista musiikkia, tai pysähdyt maalauksen tai maiseman äärelle, tapahtuu joskus hetki jolloin kadotat ajantajun, aika ikäänkuin pysähtyy ja sielusi kokee jotain arkista elämää suurempaa. Ehkä siinä hetkessä saamme esimakua tulevasta, siitä jolloin sielumme ei enää asu tässä maallisessa majassa. Joka tapauksessa on varmaa, että ne ihmiset jotka rajoittavat olevaisen siihen, mitä kulloinkin on voitu tieteen avulla osoittaa, omaavat maailmankatsomuksen, joka on mitätön verrattuna todellisuuteen.
Elävä olento ja hänelle väliaikaisesti annettu fyysinen keho ovat kokonaan eri asioita. Ikuinen sielu vaihtaa kehoja.
Tuo on yksi tapa uskoa, mitä sielulle tapahtuu kehon kuollessa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mieli/sielu ei siirry mihinkään. Se on aina aika-avaruuden ulkopuolella numenaalisessa taajuustodellisuudessa. Kuolemassa ainoastaan mielen ja kehon matemaattinen yhteys katkeaa, ei muuta. Yhteyden katkettua sielu itsereflektoi juuri elämäänsä elämää ja rupeaa ennen pitkään etsimään seuraavaa kehoaan/kokemuskokonaisuutta. Reinkarnaatio, tai niin kuin Nietzsche sitä kutsui: "Eternal Recurrence", on 100 % matemaattinen fakta.
Mieli ei ole sama kuin sielu.
Niin, ensin on otettava selvää, mitä nämä sanat tarkoittavat.
Oma katsantokantani tähän on sellainen, että ihmisen syntyessä hänelle tulee sielu, mieli, miksi sitä nyt kutsuukaan, joka kerää asioita ihmisen elämästä, ystäviä, sukulaisia, kokemuksia jne. Kasvaessaan ihminen kokoaa näitä asioita kuin sipuli, kerroksia kerrosten päälle, ydin jää piiloon. Ihmisen kuollessa, ydin siirtyy Kesämaahan, jossa se puhdistuu kaikesta, ja jatkaa matkaa. Mutta nämä kerrokset, joita on kerätty, jäävät tänne muistoiksi ja ystävät enkeleiksi, auttamaan ihmiskuntaa, ytimeen kerätyt sairaudet ja vaivat puhdistuvat pois, sielu puhdistuu.. En ole kristinuskoinen, mutta luotan pääseväni kuollessani Kesämaahan.
Tämä on minun mielipiteeni.
Maalta kirjoitti:
Oma katsantokantani tähän on sellainen, että ihmisen syntyessä hänelle tulee sielu, mieli, miksi sitä nyt kutsuukaan, joka kerää asioita ihmisen elämästä, ystäviä, sukulaisia, kokemuksia jne. Kasvaessaan ihminen kokoaa näitä asioita kuin sipuli, kerroksia kerrosten päälle, ydin jää piiloon. Ihmisen kuollessa, ydin siirtyy Kesämaahan, jossa se puhdistuu kaikesta, ja jatkaa matkaa. Mutta nämä kerrokset, joita on kerätty, jäävät tänne muistoiksi ja ystävät enkeleiksi, auttamaan ihmiskuntaa, ytimeen kerätyt sairaudet ja vaivat puhdistuvat pois, sielu puhdistuu.. En ole kristinuskoinen, mutta luotan pääseväni kuollessani Kesämaahan.
Tämä on minun mielipiteeni.
Sielu ei ole vain tietoisuutta vaan myös energiaa. Energia ei katoa mihinkään. Elävä olento itse onkin sielu, jolla on fyysinen keho. Kuollessaan hienoainekeho erotetaan fyysisestä kehosta. Jotkut kutsuvat hienojakoista kehoa astraalikehoksi. Sen sisällä on sielu. Hienojakoisen kehon sisällä ovat esimerkiksi menneiden elämien aikana syntyneet käsitykset maailmasta, tunteet ja samskarat jne. Kuoleman jälkeen hienojakoinen keho, jonka sisällä sielu on, siirtyy tiettyjen vaiheiden jälkeen uuden äidin kohtuun, ja hitaasti fyysinen keho alkaa muodostua sielun ympärille.
Jumala on korkein hyvä eli summum bonum, jonka yhteyteen yksilösielu palaa kuolemassaan. Jumalassa ei ole eriyttä siten kuin luodussa ja Hän on kaikkialla, mutta ei kaikessa (Jumalan ubikviteetti). Sielun palaaminen Jumalan yhteyteen on kuitenkin kielikuva, koska yksilösielu ei kuolemassa varsinaisesti liiku mihinkään tai siten kuin fyysisessä mielessä liikutaan pisteestä A pisteeseen B. Liikkuminen liittyy tiedon hankintaan, joka on liikkeen todellinen syy. Jumalassa ja Jumalan näkemisessä ei ole liikettä tässä mielessä, koska hän on kaiken tiedon alku ja loppu absoluuttisessa mielessä. Muutenhan Jumalaa ei kutsuttaisi Jumalaksi.
Vierailija kirjoitti:
Jumala on korkein hyvä eli summum bonum, jonka yhteyteen yksilösielu palaa kuolemassaan. Jumalassa ei ole eriyttä siten kuin luodussa ja Hän on kaikkialla, mutta ei kaikessa (Jumalan ubikviteetti). Sielun palaaminen Jumalan yhteyteen on kuitenkin kielikuva, koska yksilösielu ei kuolemassa varsinaisesti liiku mihinkään tai siten kuin fyysisessä mielessä liikutaan pisteestä A pisteeseen B. Liikkuminen liittyy tiedon hankintaan, joka on liikkeen todellinen syy. Jumalassa ja Jumalan näkemisessä ei ole liikettä tässä mielessä, koska hän on kaiken tiedon alku ja loppu absoluuttisessa mielessä. Muutenhan Jumalaa ei kutsuttaisi Jumalaksi.
Tämä on persoonattomuuden filosofiaa. Jumalalla on kolme eri aspektia. Yksi niistä on persoonallinen Bhagavan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jumala on korkein hyvä eli summum bonum, jonka yhteyteen yksilösielu palaa kuolemassaan. Jumalassa ei ole eriyttä siten kuin luodussa ja Hän on kaikkialla, mutta ei kaikessa (Jumalan ubikviteetti). Sielun palaaminen Jumalan yhteyteen on kuitenkin kielikuva, koska yksilösielu ei kuolemassa varsinaisesti liiku mihinkään tai siten kuin fyysisessä mielessä liikutaan pisteestä A pisteeseen B. Liikkuminen liittyy tiedon hankintaan, joka on liikkeen todellinen syy. Jumalassa ja Jumalan näkemisessä ei ole liikettä tässä mielessä, koska hän on kaiken tiedon alku ja loppu absoluuttisessa mielessä. Muutenhan Jumalaa ei kutsuttaisi Jumalaksi.
Tämä on persoonattomuuden filosofiaa. Jumalalla on kolme eri aspektia. Yksi niistä on persoonallinen Bhagavan.
Avaisitko vähän, mitä tarkoitat persoonattomuuden filosofialla tässä yhteydessä. Jumalasta puhuminen persoonana tai persoonattomana on vain kielikuva tai analogista puhetta, koska rajallisiin käsitteisiin sidottu ihminen ei kykene ymmärtämään luonteeltaan ääretöntä Jumalan toiseutta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jumala on korkein hyvä eli summum bonum, jonka yhteyteen yksilösielu palaa kuolemassaan. Jumalassa ei ole eriyttä siten kuin luodussa ja Hän on kaikkialla, mutta ei kaikessa (Jumalan ubikviteetti). Sielun palaaminen Jumalan yhteyteen on kuitenkin kielikuva, koska yksilösielu ei kuolemassa varsinaisesti liiku mihinkään tai siten kuin fyysisessä mielessä liikutaan pisteestä A pisteeseen B. Liikkuminen liittyy tiedon hankintaan, joka on liikkeen todellinen syy. Jumalassa ja Jumalan näkemisessä ei ole liikettä tässä mielessä, koska hän on kaiken tiedon alku ja loppu absoluuttisessa mielessä. Muutenhan Jumalaa ei kutsuttaisi Jumalaksi.
Tämä on persoonattomuuden filosofiaa. Jumalalla on kolme eri aspektia. Yksi niistä on persoonallinen Bhagavan.
Avaisitko vähän, mitä tarkoitat persoonattomuuden filosofialla tässä yhteydessä. Jumalasta puhuminen persoonana tai persoonattomana on vain kielikuva tai analogista puhetta, koska rajallisiin käsitteisiin sidottu ihminen ei kykene ymmärtämään luonteeltaan ääretöntä Jumalan toiseutta.
Persoonaton tarkoittaa eriytymätöntä. Se on jotain mahdotonta. Jos Jumala on persoonaton, meillä ei voi olla mitään yhteyttä Häneen, koska Hänellä ei ole ominaisuuksia, Hän on persoonaton. Aineellinen aine on objektiivinen. Ei persoonallisuutta, ei aihetta. Tämä on mahdotonta.
Persoonaton on rajallinen, marginaalinen, abstrakti käsite Jumalallisesta...jolla ei ole ominaisuuksia ja joka ei ole ymmärryksen saavutettavissa. Kuinka voimme olettaa, että mikään on persoonatonta! Persoonaton on se, jolla ei ole ominaisuuksia, tai jokin aine, kuten 'fossiili'. Persoonallisuutta ei ole, mutta esine on läsnä. Mutta tämä "jokin" on myös subjektiivisen kokemuksemme kohde.
Meitsin villi veikkaus: mieli (manas/citta; tshitta) lakkaa olemasta, koska se on linkki lihallisen ropan (anna-maya-kosha: ruoka-roppa) ja lähinnä kai karkeimman suukSma-shariiran (hianoaineinen roppa) välillä; sen sijaan tietoisuus siirtyy kai lopulta aakaashaan (aakaasha-tallenne), josta se tilaisuuden tullen tunkeutuu "wifi-liittymän" tai "bluetoothin", tai vastaavan kautta uuteen sopivaan anna-maya-kooshaan (ruoasta, anna, tehtyyn, maya, roppaan, kosha; lausu: maja-koosha), LOL!
Suuren vaikutuksen ovat tehnyyt nykyajan tiedemiehiin Jyotiḥśāstrat, vedalaiset tähtitieteen teokset, joissa annetaan huomattavan tarkkoja mittaustuloksia aurinkokunnasta. Jyotiḥśāstrassa oleva kuvaus aurinkokunnasta eivät ole ristiriidassa keskenään, vaan että ne itse asiassa edustavat erillisiä, keskenään yhteensopivia tapoja ymmärtää maailmankaikkeutta, jonka tärkeät piirteet ovat normaalin aistihavainnon ulkopuolella.
...kolmiulotteisen olemassaolomme ja korkeampien ulottuvuuksien maailmojen rinnakkaisesta olemassaolosta. Karkeasti sanottuna avaruuden ulottuvuudella tarkoitamme sitä, kuinka helposti tietoinen havainnoitsija pääsee jostakin tietystä paikasta toiseen. Tämä aste riippuu sen aistinvaraisesta järjestelystä, eli uskomme, että elävän olennon tietoisuuden tila on suhteellinen.
Jumalalla on täysi pääsy kaikkiin ulottuvuuksiin samanaikaisesti.
Aineelliseen maailmaan inkarnoituneilla tuntevalla olennolla on eri tasoja avaruudelliseen pääsyyn riippuen heidän karmallisesta asemastaan ja asianomaisesta aistivälineestä. Veda-kirjallisuuden mukaan tässä maailmankaikkeudessa on 400 000 ihmismuotoista lajia, ja monilla niistä on aistikapasiteettia, joka ylittää nykyaikaisen sivilisaatiomme tavalliset ihmiset.
Kaikki nämä humanoidilajit elävät omissa maissaan ja niillä on asuinpaikkansa, jotka ovat kuitenkin meille näkymättömiä tai saavuttamattomissa. Tämä on sopusoinnussa sen teesimme kanssa, että monet alueet maapallolla tai Bhu-mandalassa ovat tavallisten ihmisaistien ulottumattomissa.
Nämä paikat ovat todellakin osa välitöntä ympäristöämme, mutta voimme saavuttaa ne vain matkustamalla muutamassa muussa kuin kolmiulotteisessa avaruudessa.
RICHARD L. THOMPSON on suorittanut matematiikan tohtorin tutkinnon Cornellin yliopistossa, jossa hän opiskeli todennäköisyysteoriaa ja tilastollista mekaniikkaa. Tohtori Thompson on tutkinut kvanttiteoriaa ja matemaattista biologiaa New Yorkin osavaltion yliopistossa ja Cambridgen yliopistossa Yhdistyneessä kuningaskunnassa.
Hänellä on paljon kirjoja.
https://iskconnews.org/mechanistic-and-nonmechanistic-science-now-back-i...
Mechanistic and Nonmechanistic Science Now Back in Print
MAYA The World As Virtual Reality
https://www.krishnaculture.com/product/MAYA.html
https://iskconnews.org/hidden-history-of-the-human-race-videos-on-gaia/
Hidden History of the Human Race Videos on Gaia
Ihmiskunnan tuntematon historia
https://www.amazon.com/Forbidden-Archeology-Hidden-History-Human/dp/0892...
Kielletty arkeologia: Ihmiskunnan piilotettu historia
Vierailija kirjoitti:
Suuren vaikutuksen ovat tehnyyt nykyajan tiedemiehiin Jyotiḥśāstrat, vedalaiset tähtitieteen teokset, joissa annetaan huomattavan tarkkoja mittaustuloksia aurinkokunnasta. Jyotiḥśāstrassa oleva kuvaus aurinkokunnasta eivät ole ristiriidassa keskenään, vaan että ne itse asiassa edustavat erillisiä, keskenään yhteensopivia tapoja ymmärtää maailmankaikkeutta, jonka tärkeät piirteet ovat normaalin aistihavainnon ulkopuolella.
...kolmiulotteisen olemassaolomme ja korkeampien ulottuvuuksien maailmojen rinnakkaisesta olemassaolosta. Karkeasti sanottuna avaruuden ulottuvuudella tarkoitamme sitä, kuinka helposti tietoinen havainnoitsija pääsee jostakin tietystä paikasta toiseen. Tämä aste riippuu sen aistinvaraisesta järjestelystä, eli uskomme, että elävän olennon tietoisuuden tila on suhteellinen.
Jumalalla on täysi pääsy kaikkiin ulottuvuuksiin samanaikaisesti.
Aineelliseen maailmaan inkarnoituneilla tuntevalla olennolla on eri tasoja avaruudelliseen pääsyyn riippuen heidän karmallisesta asemastaan ja asianomaisesta aistivälineestä. Veda-kirjallisuuden mukaan tässä maailmankaikkeudessa on 400 000 ihmismuotoista lajia, ja monilla niistä on aistikapasiteettia, joka ylittää nykyaikaisen sivilisaatiomme tavalliset ihmiset. Kaikki nämä humanoidilajit elävät omissa maissaan ja niillä on asuinpaikkansa, jotka ovat kuitenkin meille näkymättömiä tai saavuttamattomissa. Tämä on sopusoinnussa sen teesimme kanssa, että monet alueet maapallolla tai Bhu-mandalassa ovat tavallisten ihmisaistien ulottumattomissa.
Nämä paikat ovat todellakin osa välitöntä ympäristöämme, mutta voimme saavuttaa ne vain matkustamalla muutamassa muussa kuin kolmiulotteisessa avaruudessa.
RICHARD L. THOMPSON on suorittanut matematiikan tohtorin tutkinnon Cornellin yliopistossa, jossa hän opiskeli todennäköisyysteoriaa ja tilastollista mekaniikkaa. Tohtori Thompson on tutkinut kvanttiteoriaa ja matemaattista biologiaa New Yorkin osavaltion yliopistossa ja Cambridgen yliopistossa Yhdistyneessä kuningaskunnassa.
Hänellä on paljon kirjoja.
https://iskconnews.org/mechanistic-and-nonmechanistic-science-now-back-i...
Mechanistic and Nonmechanistic Science Now Back in Print
MAYA The World As Virtual Reality
https://www.krishnaculture.com/product/MAYA.html
https://iskconnews.org/hidden-history-of-the-human-race-videos-on-gaia/
Hidden History of the Human Race Videos on Gaia
Ihmiskunnan tuntematon historia
https://www.amazon.com/Forbidden-Archeology-Hidden-History-Human/dp/0892...
Kielletty arkeologia: Ihmiskunnan piilotettu historia
Kiinnostavaa.
Toivottavasti se sammuu kuin kynttilä.