Lue keskustelun säännöt.
Yh-äidin rahat eivät riitä :(
27.08.2022 |
Olen niin kateellinen perheille, joissa kaksi laskujen maksajaa. Näin yh:nä olen aiemminkin elänyt veitsenterällä, mutta nyt taitaa talous romahtaa ja sitä myötä jaksaminen.
Kommentit (86)
Oletko siis vuokralla vai istutko rahakasan päällä ja valitat?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa mennä töihin ja lopetta kotona oleilu jos sellaista olet harrastanut.
Yksinhuoltaja saa tukea erilaisista lisistä kuten lapsilisästä korotuksineen, elatusavusta ja toimeentulotuesta mitkä kaikki tulevat palkan päälle.
Kannattaa muutenkin miettiä mihin se raha oikein menee ennen kuin rupeaa valittamaan.
Yksinasujat eivät tyypillisesti saa mitään tukea ja heitä vaan puukotetaan selkään erilaisilla vaatimuksilla maksaa lisää.
Ketjun ap käy töissä ja tienaa bruttona 2900e/kk, joten tuskin saa toimeentulotukea palkkansa päälle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
yhyy. olisiko kannattanut miettiä sitä ennen lisääntymistä (vai sanotaanko palstalla: porsimista)
Ihan hyvin tässä pärjätään. Vaikka välillä pitää oikoa mutkia suoriksi oman mielenterveyden takia.
hyvin kai, kun sossu maksaa eikä tarvitse itseään työllä rasittaa
Minulle on edelleen epäselvä tämä yksinhuoltaja -käsite? Ovatko tavalliset, eroonneet äidit myös näitä karmeita loisia, joita niin kauhistellaan jossain kummallisessa moraalipaniikissa? Onko isäkin silloin karmea loinen? Vai pitääkö olla aidosti yksinhuoltaja, eli ei isää välttämättä edes tiedossa/kuviossa lainkaan? Selventäkää toki! Jos kaikki tavis-eronneet (ilmeisesti vain naiset) ovat myös näitä pelättyjä loisia, koostuu ystäväpiirinikin laajalti itseni kaltaisista pelottavista loiseläjistä. Hui! Työpaikkanikin on loisia pullollaan!
T: eronnut opettaja eli siis tavallinen palkansaaja, kolmen lapsen huoltaja, joka saa asumistukea ja lapsilisään sen pienen korotuksen.
Trollailuahan nuo toivottavasti pitkälti on.
Mutta kieltämättä jokin omituinen leima tuntuu tulevan otsaan kun olet eronnut äiti. Ihan tavallista elämää elelen itsekin kaksin lapseni kanssa, isällään toki säännöllisesti vierailee.
Päivät kuluu pitkälti töissä, iltapäivällä autan koululaista läksyissä, ja elellään normaalia arkea. Lapsen ollessa isällään viihdyin mieluiten liikuntaharrastuksen parissa.
Näin kauheaa elämää minä eronnut äiti elän 🤔 ja olen elämääni paljon tyytyväisempi, kuin mitä ennen eroa.
Niin joo, ja tukia saan lapsilisän yh-korotuksella ja muutaman kympin asumistukea. Olen vielä palkkaluokkani "pohjalla", eli tulee nousemaan vuosien kuluessa.
Isänsä maksaa elatusapua, mutta sehän nyt ei tuki ole, vaan vanhemman osallistumista lapsensa kuluihin.Me askarrellaan sinulle lasten kanssa mitali ja laitetaan postiin. Hienoa, että olet noin upea, jne, mutta kun vähän kuristaa tilastoja yhden vanhemman perheillä ei mene kovin hyvin. Esim he ovat työttömyys ja toimeentulotukien, yms kärkisijoilla.
Vaikea ymmärtää tuota jankkaamista, että yh:n elämän on pakko olla kurjaa. Ja jos ei ole, niin olet poikkeus.
Toki voisi elää tilavemmin jos olisi kahden vanhemman perhe. Mutta se onkin oikeastaan ainoa asia, mikä olisi "huonommin" kuin mitä silloin parisuhteessa eläessä.
Muutoin olen oikein tyytyväinen elämään.
Tämäkin yh miettii ihan samaa, miten tämä tuntuu olevan ainoa totuus, että yh loisii eikä tule toimeen mitenkään päin. Toki mekin elimme leveämmin silloin kun ydinperhe oli koossa. Mielelläni kuitenkin luovuin omakotitalossa asumisesta, se ei ole yhtään mun juttu. Bruttopalkkani on reilu 3500,-, ja vain sillä sekä lapsilisällä (joka tietysti sisältää sen yh-korotuksen) tulemme kyllä toimeen ihan mukavasti. Asumme edelleen samalla asuinalueella, maksan asuntolainaa ja yhtiövastiketta, minulla on auto (oma, ei lainarahalla hankittu. Melko uusi, mutta pieni, ei mittään luksusta siis), lapsi, lemmikeitä, varaa maksaa lapsen joukkueurheilun kulut, välillä matkustellaan ulkomailla ja talvilomalla Lapissa. Toki ruuan, energian ja polttoaineiden hintojen nousu tuntuu ikävältä, mutta ei se nyt minua kovasti huolestuta tai yöuniani vie. Uskon, että pärjäämme kyllä, ruokaa riittää ja laskut tulee maksetuksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
yhyy. olisiko kannattanut miettiä sitä ennen lisääntymistä (vai sanotaanko palstalla: porsimista)
Ihan hyvin tässä pärjätään. Vaikka välillä pitää oikoa mutkia suoriksi oman mielenterveyden takia.
hyvin kai, kun sossu maksaa eikä tarvitse itseään työllä rasittaa
Minulle on edelleen epäselvä tämä yksinhuoltaja -käsite? Ovatko tavalliset, eroonneet äidit myös näitä karmeita loisia, joita niin kauhistellaan jossain kummallisessa moraalipaniikissa? Onko isäkin silloin karmea loinen? Vai pitääkö olla aidosti yksinhuoltaja, eli ei isää välttämättä edes tiedossa/kuviossa lainkaan? Selventäkää toki! Jos kaikki tavis-eronneet (ilmeisesti vain naiset) ovat myös näitä pelättyjä loisia, koostuu ystäväpiirinikin laajalti itseni kaltaisista pelottavista loiseläjistä. Hui! Työpaikkanikin on loisia pullollaan!
T: eronnut opettaja eli siis tavallinen palkansaaja, kolmen lapsen huoltaja, joka saa asumistukea ja lapsilisään sen pienen korotuksen.
Trollailuahan nuo toivottavasti pitkälti on.
Mutta kieltämättä jokin omituinen leima tuntuu tulevan otsaan kun olet eronnut äiti. Ihan tavallista elämää elelen itsekin kaksin lapseni kanssa, isällään toki säännöllisesti vierailee.
Päivät kuluu pitkälti töissä, iltapäivällä autan koululaista läksyissä, ja elellään normaalia arkea. Lapsen ollessa isällään viihdyin mieluiten liikuntaharrastuksen parissa.
Näin kauheaa elämää minä eronnut äiti elän 🤔 ja olen elämääni paljon tyytyväisempi, kuin mitä ennen eroa.
Niin joo, ja tukia saan lapsilisän yh-korotuksella ja muutaman kympin asumistukea. Olen vielä palkkaluokkani "pohjalla", eli tulee nousemaan vuosien kuluessa.
Isänsä maksaa elatusapua, mutta sehän nyt ei tuki ole, vaan vanhemman osallistumista lapsensa kuluihin.Me askarrellaan sinulle lasten kanssa mitali ja laitetaan postiin. Hienoa, että olet noin upea, jne, mutta kun vähän kuristaa tilastoja yhden vanhemman perheillä ei mene kovin hyvin. Esim he ovat työttömyys ja toimeentulotukien, yms kärkisijoilla.
Vaikea ymmärtää tuota jankkaamista, että yh:n elämän on pakko olla kurjaa. Ja jos ei ole, niin olet poikkeus.
Toki voisi elää tilavemmin jos olisi kahden vanhemman perhe. Mutta se onkin oikeastaan ainoa asia, mikä olisi "huonommin" kuin mitä silloin parisuhteessa eläessä.
Muutoin olen oikein tyytyväinen elämään.Tämäkin yh miettii ihan samaa, miten tämä tuntuu olevan ainoa totuus, että yh loisii eikä tule toimeen mitenkään päin. Toki mekin elimme leveämmin silloin kun ydinperhe oli koossa. Mielelläni kuitenkin luovuin omakotitalossa asumisesta, se ei ole yhtään mun juttu. Bruttopalkkani on reilu 3500,-, ja vain sillä sekä lapsilisällä (joka tietysti sisältää sen yh-korotuksen) tulemme kyllä toimeen ihan mukavasti. Asumme edelleen samalla asuinalueella, maksan asuntolainaa ja yhtiövastiketta, minulla on auto (oma, ei lainarahalla hankittu. Melko uusi, mutta pieni, ei mittään luksusta siis), lapsi, lemmikeitä, varaa maksaa lapsen joukkueurheilun kulut, välillä matkustellaan ulkomailla ja talvilomalla Lapissa. Toki ruuan, energian ja polttoaineiden hintojen nousu tuntuu ikävältä, mutta ei se nyt minua kovasti huolestuta tai yöuniani vie. Uskon, että pärjäämme kyllä, ruokaa riittää ja laskut tulee maksetuksi.
Olisi kyllä mielenkiintoista tietää mihin juontuu tuo jankkaus, että eroäitinä (käytän tätä sanaa, koska puhutaan sekä yksin- että yhteishuoltajaäideistä) elämäsi tulee olemaan kamalaa. Olen miettinyt, että yritetäänkö sillä saada äidit pysymään liitoissaan oli ne kuinka onnettomia tahansa.
Muistan kun itse pohdin eroa ja avauduin siitä tällä palstalla. Yksi kommentti jäi vahvasti mieleen, siinä kehotettiin varautumaan "todella köyhään elämään".
Ihmettelin tuota mielessäni, että mihin ihmeeseen siis palkkatuloni katoaisivat erotessani.
Tienaan vähemmän kuin mitä esimerkiksi sinä jota lainasin, mutta siitä huolimatta eletään nyt lapsen kanssa kahdestaan mukavaa elämää. Autokin löytyy.
Joskus voi yh-äidin taloudellinen tilanne parantua eron jälkeen, kun ei enää tarvitse elättää miestä, jos siis mies ei ole osallistunut rahallisesti yhteisiin ja lasten kuluihin.
Isättömiä lapsia on Suomessa on jonkin verran yli 20 000, eli todellakaan 22% lapsista. Olet varmaan se sama tyyppi, joka myös valehteli yksinhuoltajien olevan melkein aina työttömiä. Sekään ei pidä paikkansa, yksinhuoltajista noin 18,7 % on työttöminä.