Miten selvitä ilman omaa nettiyhteyttä?

Vierailija kirjoitti:

Jos jättää lippusovelluksen auki oston jälkeen saattaa lippu olla siinä kun nouset bussiin/junaan. Jos taas sovellus sulkeutuu niin et enää saa lippua auki ilman nettiä. Näin ainakin oli pari vuotta sitten. En tiedä onko kehittynyt sitten että voi käyttää myös ilman jatkuvaa yhteyttä.

Lipusta voi ottaa kuvakaappauksen, jolloin se ei häviä.

Suosittelen myös kuvakaappauksia kaikesta tarpeellisesta.

Netti ja monesti myös pistorasia puhelimen lataamiseen löytyy kirjastosta.

Mun puhelinliittymä (rajaton netti, puhelut, tekstarit) on 17,90e kuussa. Tämän kautta menen läppärilläkin nettiin. Ymmärrän toki, että sekin voi olla paljon, joten ehkä prepaid on tilanteessasi parempi. Oma kipurajani on 20e/kk. Kun nousee sen yli, hankin paremman tarjouksen.

Luulisi, että jos asuu Helsingin keskustassa, niin olisi saatavilla taloyhtiölaajakaista.

Vanhanajan konstit ovat monelta nykyajan ihmisiltä hukassa. Jos jotain sattuu, esim. netti kaatuu, ei olla ehkä varauduttu mitenkään.

Nyt kun kaasuputkisabotaasi on tehty, on jo väläytelty sitä mahdollisuutta, että seuraavaksi voi mennä tietoliikenneyhteydet, koska datakaapelit kulkevat samassa paikassa.

Vinkkejä siihen, jos ei ole nettiä:

Huolehdi, että saat paperilaskun kotiisi ja hanki pankistasi maksukuoria, joissa voit laittaa laskusi menemään pankille. Postin laatikkoa turvallisempi vaihtoehto on pankin oma kirjelaatikko pankin seinässä, kertoi pankkivirkailija minulle, kun hain kuoria itselleni.

Kirjoita paperille kaikki tarvitsemasi yhteystiedot yms. asiat, joita tavallisesti haet netistä ja et muista ulkoa.

Pidä pankkisaldostasi käsikirjanpitoa: eli seurantaa ostoksista ja laskuista, ja merkkaa ne aina paperille ajantasaisesti, jotta tiedät, paljonko sinulla on varoja, jos et pääse tarkistamaan saldoa netin kautta. Itse merkkaan yksinkertaisesti ensin saldon esim. + 1000 e ja aina sen alle tilitapahtumat eli esim. - 20 e sähkölasku 20.9., - 30 e kauppa jne. Silloin on aina kärryillä, missä mennään. Tai voi säilyttää kuitit ja aina aika ajoin laskea menonsa. Mikä vain kätevimmältä tuntuu. Ja siis sitä paperia myös kannattaa hankkia, ettei tarvitse seinille raapustaa.

Kelan päivärahan hakijat voivat ruksia verkkolomakkeessta kohdan, että haluat myös paperisen lomakkeen kotiisi. Sillä voit tehdä ilmoituksen työttömyysajasta, jos netti katkeaa. Verkon kautta voi silti täyttää lomakkeen, jos verkko toimii, vaikka paperisen haluaa kotrtiinsa.

Sanomalehdet ym. paperiset tiedotteet, köyntikortit yms. kannattaa säilyttää yhteys- ja muiden tietojen varalta.

Vanhanajan toosaradiosta kuulee uutiset ym.

Kirjoja ym. saa lainattua kirjastosta ajankuluksi.

Sähköpostia ei tietenkään voi sitten lukea, jos dataliikenne on katki. Mutta soittaa ja tekstata voi. Tai lähettää postikortin tai kirjeen.

Se on selvä, että elämä vanhanaikaistuu ja kapenee, jos dataa ei ole käytössä.

Ennen älypuhelinta, nettiä ja tietokonettakin on eletty ja yhteiskunta porskuttanut eteenpäin. Soitettiin, kirjoiteltiin, käytiin kylässä, haettiin perille paperikartoista yms. Laskutkin käytiin pankin tiskillä maksamassa. Siitä ei ole edes järin kauan aikaa, kun vielä toimittiin näin.

Tätä kaikkea voi myös tänä päivänä tehdä, jos ei jostain syystä ole älypuhelinta, nettiyhteyttä ja tietokonetta, tai ne ovat pois käytöstä.

Kannattaisi haastatella niitä omia vanhempia tai muita iäkkäämpiä sukulaisia tai tuttuja, miten toimia ilman nettiä, jos asia tuottaa ongelmia. Enemmän nuo vanhat metodit tuottavat vaivannäköä ja ovat hitaampia, mutta kyllä ne ihan toimivia ovat vielä.

Vierailija kirjoitti:

Hillitöntä säätämistä, mutta onnistuu ainakin paperilla. Tuskin sitten käytännössä. Prepaid ja siihen 30 vrk datapaketti 100 Mbit/s. Datakatto on muistaakseni 500 GB kuussa, ei ihan heti tule katot vastaan. Sama operaattori pyörittää toisinaan tarjouskampanjoita, olikohan 20 euron lataus ja saa 5 euroa kaupan päälle. 30 vrk datapaketti 20 euroa ja loput sitten euron päivä. Yhdellä kortilla alkusaldo 5 euroa. Hankintahinta 4,90 ja 10 euron lataus yhteensä 14,90, saldoa siis 20 euroa josta "ilmaissaldoa" 5,10 euroa. Rahamies ostaa 20 korttia ja maksaa 298 euroa, saa "ilmaissaldoa" 102 euroa. Kortti kestää 30 vrk tuolla 100 Mbit/s datapaketilla ja on voimassa vuoden. Operattorilla todennäköisesti vuoden sisään lataustarjous, jolloin noita kortteja voisi kaikkia pyörittää.  Homma toimii kai kymmenelläkin kortilla. Homma kaatuu tai ei ole niin kannattavaa jos ei muista ladata joka kuukausi pakettia tai viitsi vaihdella kortteja.

Kahdella kympillä saa tarjousliittymän jossa 200 Mb netti ja rajaton data. Ei mitään järkeä pyörittää jotain korttirumbaa kun normaalinkin liittymän saa tingittyä samaan hintaan kun vain välillä vaihtaa operaattoria.

Vierailija kirjoitti:

Vanhanajan konstit ovat monelta nykyajan ihmisiltä hukassa. Jos jotain sattuu, esim. netti kaatuu, ei olla ehkä varauduttu mitenkään.

Nyt kun kaasuputkisabotaasi on tehty, on jo väläytelty sitä mahdollisuutta, että seuraavaksi voi mennä tietoliikenneyhteydet, koska datakaapelit kulkevat samassa paikassa.

Vinkkejä siihen, jos ei ole nettiä:

Huolehdi, että saat paperilaskun kotiisi ja hanki pankistasi maksukuoria, joissa voit laittaa laskusi menemään pankille. Postin laatikkoa turvallisempi vaihtoehto on pankin oma kirjelaatikko pankin seinässä, kertoi pankkivirkailija minulle, kun hain kuoria itselleni.

Kirjoita paperille kaikki tarvitsemasi yhteystiedot yms. asiat, joita tavallisesti haet netistä ja et muista ulkoa.

Pidä pankkisaldostasi käsikirjanpitoa: eli seurantaa ostoksista ja laskuista, ja merkkaa ne aina paperille ajantasaisesti, jotta tiedät, paljonko sinulla on varoja, jos et pääse tarkistamaan saldoa netin kautta. Itse merkkaan yksinkertaisesti ensin saldon esim. + 1000 e ja aina sen alle tilitapahtumat eli esim. - 20 e sähkölasku 20.9., - 30 e kauppa jne. Silloin on aina kärryillä, missä mennään. Tai voi säilyttää kuitit ja aina aika ajoin laskea menonsa. Mikä vain kätevimmältä tuntuu. Ja siis sitä paperia myös kannattaa hankkia, ettei tarvitse seinille raapustaa.

Kelan päivärahan hakijat voivat ruksia verkkolomakkeessta kohdan, että haluat myös paperisen lomakkeen kotiisi. Sillä voit tehdä ilmoituksen työttömyysajasta, jos netti katkeaa. Verkon kautta voi silti täyttää lomakkeen, jos verkko toimii, vaikka paperisen haluaa kotrtiinsa.

Sanomalehdet ym. paperiset tiedotteet, köyntikortit yms. kannattaa säilyttää yhteys- ja muiden tietojen varalta.

Vanhanajan toosaradiosta kuulee uutiset ym.

Kirjoja ym. saa lainattua kirjastosta ajankuluksi.

Eivät ne kaikki yhdessä samassa kaapelissa kulje.  Internet on hajautettu verkko ja se nimenomaan on tehty kestämään sen että osa kaapeleista on poikki. Datayhteydet Suomen ulkopuolelle voivat hidastua mutta eivät katketa kokonaan. Ja kotimaan sisällä se data kulkee kuten ennenkin.

Miten köyhä pitää olla, jotta edes 30e/kk on liikaa? Minulla tosin on 6,90e/kk maksava normaalihintainen puhelinliittymä, jossa 50Mbit 4G rajaton netti. Sinänsä vain typerys maksaa netistä yli 10e/kk.

Mihin julkisten käytämisessä edes tarvitsisi mobiililaajakaistaa? Tai no joo toki silloin jos olet johonkin uuteen paikkaan menossa etkä tiedä mistä ja monelta julkiset kulkee, mutta ehkä silloinkin voisit selvittää asian etukäteen juurikin esim. kirjastossa ja tulostaa aikatalut ja kartat mukaan HSL:n sivuilta. Matkan maksat tietenkin matkakortilla.