Jos olisit rikkaan kumppanin kanssa naimisissa, voisitko vain katsoa vierestä köyhää ystävääsi vai auttaisitko?
Kysymys otsikossa. Enkä siis tarkoita, että toisen perheen (rikkaan) tulisi kustantaa toisen (köyhän) perheen elämä, mutta voisitko rikkaana silloin tällöin tarjota jotain vähätuloiselle ystävällesi ja tämän perheelle? Olen itse vähätuloisena tällaisessa tilanteessa, jossa ystäväni on naimisissa rikkaan miehen kanssa mutta mitään kahvikuppia tai jäätelötuuttia kalliimpaa ole voitu tarjota.
Kommentit (233)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lokkeilu on tuttua. Otin kerran lapsen kaverin mukaan hoploppiin. Lapsen äiti unohti laittaa kaverille rahaa mukaan. Lapsi leikki, söi ja joi slushin minun laskuun. Äiti ei koskaan kysynyt paljon oli minulle velkaa. Noista kaikista syömisistä ja juomisesta oli sovittu etukäteen, joten en ostellut mitään omin päin ja sitten vaatinut rahoja takaisin. Tämän jälkeen sama lapsi tuli toiseen paikkaan meidän mukaan kerran. Ajattelin siinä vaiheessa, että ei yksi kerta haittaa, ehkä äiti oli unohtanut kysyä miten voi maksaa takaisin. Mutta ei, toisella kerralla sama juttu. Kysyin kerran itse rahojen perään, mutta en saanut edes vastausta.
Sen jälkeen päätin, että tämä lapsi ei tosiaan lähde enää meidän mukaan mihinkään. Ja lopulta nolompaa se tälle äidille oli, vaikka ei tajunnutkaan hävetä vaan kyseli monesta eri jutusta, että ollaanko menossa ja pääsikö heidän lapsi mukaan. Esim. Disney on iceen olisin kuulemma voinut ostaa heidän lapselleen myös lipun, kun olimme kuitenkin menossa. Lasten kaveruus myös kärsi, kun en ottanut mukaan tätä lasta enää vaan sellaisten vanhempien lapsia, jotka maksoivat lapsena osuuden. Mutta ehkä tuollainen kaveri olisi ollut teininä lokkeilemassa lapsen kuukausirahalla, kun oli tuollaisen esimerkin saanut.
Tosi ikävä sille lapselle :/ äidin käytöksen takia joutuu jäämään pois
Niin on. Itsekin mietin silloin, että olenko liian julma. Mutta äiti teki kaksi kertaa sen, että sovittiin mitä tehdään ja syödään jne. ja tämä äiti sanoi pistävänsä lapselle rahaa mukaan näitä varten. Kummallakaan kerralla ei laittanut eikä kysellyt jälkikäteen mitä kaikki maksoi. Sen jälkeen tosiaan soitteli perään vaan, että meidän Minni sanoi, että te olette menossa paikkaan x. Pääsisikö Minni mukaan?
Tuntui kyllä pahalta sanoa omalle lapselle, että pyydä jotain muuta. Omalle en tosin kertonut miksi en enää ottanut tätä kaveria mukaan. En halunnut tämän äidin käytöksestä mitään lyömäasetta tätä lasta kohtaan.
Kyllä pitäis aikuisten ihmisten osata käyttäytyä,siis tässä tapauksessa tuon maksamattoman äidin,lapsi joutuu kärsimään. Mutta monestiko lapsi joutuukaan kärsimään vanhempien itsekkyyden takia tai joutuu pelinappulaksi?
Loiset painukoon hiiteen ikusiksi ajoiksi.
Köyhä voisi mennä töihin ja lopettaa valittamisen. Tuollaiset ovat tämän maan syöpä.
Taas täällä vastaillaan selkeeseen provoon. 🙄
riippuu miten auttaisin.. ilmasta rahaa en kannata
mutta osaamisen kautta tulee varallisuuskin jos
vain sen ymmärtää tajuta
Hankin köyhälle kaverille töitä, aika hyvällä tuntipalkalla. Työaika on myös melko joustava, voi tehdä täysiä tunteja tai pienempää määrää oman tilanteen mukaan. Työtehtävät hänen oman alansa hommia.
Tekee todella pientä tuntimäärää ja valittaa silti rahapulaa. En ole enää tarjonnut kahviloissa.
Häiriintynyttä kyyläystä, täysin sekoa kytätä kenenkään toisen verotietoja tai muitakaan yksityisasioita.
Emme ole kenenkään vanhempia -
edes niiden omien vanhempiemme.
Ystävällisin terveisin,
vela-pariskunta
Vierailija kirjoitti:
No minä teoriassa olen tuossa tilanteessa. Mies on rikas ja ollaan naimisissa. Mutta minun omat tulot on melko vaatimattomat, joten en tarjoa apua. Ne on nimenomaan miehen tulot mistä meidän rahat enimmäkseen tulee ja vaikka ne on meidän silmissä yhteiset, kun on yhteinen perhe ja elämä, niin ei mulla oo oikeutta alkaa niillä tarjoamaan kaverille mitään. Omasta tilistäni voin kerran kesässä tarjota just vaikka jäätelöt koko porukalle, mutta en mä ala mitään vaatekuluja, kalliimpia toivejoululahjoja yms. kattamaan vaikka tilin saldon perusteella voisinkin. Mies auttaa omia kavereitaan, jos haluaa.
No nimenomaan! AP, sisäistä tämä.
Lapsuudenperhe ja läheisimmät sukulaiset kuuluvat avun piiriin, eivät tutut kylänmiehet.
Nykyisin pitää olla tarkkana, millaista apua kulloinkin jakelee ettei tulisi hyväksikäyttöä. Ihmiset ovat niin röyhkeästi käsi ojossa minä-minun-minulle... Nöyryys unohtunut jonnekin.
Vierailija kirjoitti:
Auttaisin ystävääni. En välttämättä antaisi rahaa, mutta muulla tavoin. Riippuu avun tarpeesta. Jos hänellä on esim. sähkölaskuja maksamatta voin maksaa ne, voin tuoda ruokakassin ja yrittää saada ystävän velkasaneeraukseen, jne.
tän asian nimi on mahdollistaminen eli omalla käytöksellä mahdollistat ystävän holtittomuden ja homma senkun jatkuu, koska aina joku hyväsydämminen tulee pelastamaan. Eri asia toki joku akuutti hätätilanne kertaluontoisesti.
En nyt sano, että me mitään rikkaita olemme, mutta erittäin hyvin toimeentulevia kyllä. Ja tämän on mieheni ansiota enemmän kuin itseni.
Autan kaveriani niin, että ostan hänen lapsilleen esim kengät tms synttärilahjaksi. Viime aikoina en sitäkään,,kun kuulin kaverillani olevan rahasto, johon hän ei vainnhalua koskea.
Toiselle kaverille tein paljonkin, kunnes kuulin, että he lyhentävät asuntolainaa 2000 e kk. Siis köyhäilevät mahdollisimman paljon, jotta saavat lyhennettyä lainaa mahdollisimman paljon. Tajusin silloin, että en halua mahdollistaa tätä köyhäilyä.
En tarkoita, että rikkaan pitäisi tarjota elämäni, MUTTA juuri sitä silti tarkoitan. Ap:t ovat pohjattomia kaivoja.
Vierailija kirjoitti:
Taas täällä vastaillaan selkeeseen provoon. 🙄
Niinpä, mutta kun minulle on käynyt niin, että oikeasti ihmiset kuvittelee minun maksavan muiden laskuja ja menoja, koska on varaa. Kun siskoni ryypiskeli, poltti ja osti eräitä muitakin päihteitä ja ei ollut vara maksella mm. sähköjä yms. niin minulta itkettiin rahaa. Johonkin annoin aluksi, mutta kun sitä haluttiin koko ajan. Muutuin tosi paskaksi kun laitoin rahahanat kiinni. Enkä ole edes varakas, mutta on rahaa ihan tarpeeksi.
Eivät minun saati mieheni rahat kuulu ystävilleni. Kahvin, jäätelön tms. voin omista rahoistani tarjota, mutta ainakin minun tuttavapiirissäni suurin osa suorastaan kieltäytyisi vastaanottamasta mitään suurempaa.
Toisen elämän ja kalliimpien asioiden kustantaminen vain nähdään vääränä ja että siitä jää velkaa, vaikkei niin olisikaan ja vaikkei maksaja todellakaan niin ajattelisi. Ystäviä ja raha-asioita ei kannata sekoittaa.
Perhettä voidaan auttaa, mutta ystäviä korkeintaan hätätilanteessa.
Puolison sisarukset voi ottaa mukaan yhteiselle matkalle, olettaen, että kaikki tulevat toimeen ja itsekin voittaa, kun on mukavaa seuraa lomalla. Kummilapselle voisi antaa sen Lintsi-rannekkeen lahjaksi, mutta koko perhe alkaa olla jo liikaa pyydetty.
Vierailija kirjoitti:
Onko Ap joku kommunistitrolli?
Minä veikkaan, että ap on hoitovapaalla oleva erääseen Pohjanmaalla vaikuttavaan suureen herätysliikkeeseen kuuluva jäsen..
Koska televisio on heiltä kielletty kuluttavat aikaansa tällä palstalla tekemällä näitä älyttömiä provoja.
Niin on. Itsekin mietin silloin, että olenko liian julma. Mutta äiti teki kaksi kertaa sen, että sovittiin mitä tehdään ja syödään jne. ja tämä äiti sanoi pistävänsä lapselle rahaa mukaan näitä varten. Kummallakaan kerralla ei laittanut eikä kysellyt jälkikäteen mitä kaikki maksoi. Sen jälkeen tosiaan soitteli perään vaan, että meidän Minni sanoi, että te olette menossa paikkaan x. Pääsisikö Minni mukaan?
Tuntui kyllä pahalta sanoa omalle lapselle, että pyydä jotain muuta. Omalle en tosin kertonut miksi en enää ottanut tätä kaveria mukaan. En halunnut tämän äidin käytöksestä mitään lyömäasetta tätä lasta kohtaan.