Lue keskustelun säännöt.
"Et voi olla tohtori, koska et näytä siltä"
24.08.2022 |
Tarkoituksenani ei ole arvostella kenenkään ulkonäköä. Jokaisella on oikeus näyttää sellaiselta, kuin haluaa.
Suomessa korkeasti koulutetun oletetaan usein näyttävän hyvin luonnolliselta ja hillityltä. Käytöksen odotetaan myös olevan jotenkin erityisen hillittyä. Toista väitöskirjaa kirjoittavana uskallan olla eri mieltä. Korkeasti koulutetut ovat ihan yhtä kuplivaa porukkaa kuin muutkin ja huumori on toisinaan esimerkiksi kaksimielistä tai muutoin revittelevää. Tohtoreillakin on joskus krapula ja joskus lipsahtaa kirosana.
Olen hieman ylipainoinen. Tykkään kaikesta naisellisesta. Käytän värikkäitä mekkoja. Tykkään käyttää magneettiripsiä. Minulla on usein näyttäviä koruja. Olen melko puhelias ja sosiaalinen. Olen huomannut, että etenkin monet naiset olettavat minun olevan jotenkin tyhmä. Huomaan, että minuun suhtaudutaan toisinaan hieman "ala-arvoisesti" ja osaamistani ja mielipiteitäni kyseenalaistetaan. Monet kokevat olevansa paljon fiksumpia (varmasti toki moni onkin) ja antavat sellaisia itsestäänselviä vinkkejä minulle. Harvoin kukaan kysyy ammattiani tai koulutustani. Mikäli sitten jossain vaiheessa tuleekin ilmi, että olen tohtori ja teen toista väitöskirjaani, niin ihmisten ilmeet ovat näkemisen arvoisia. Osa menee aivan hiljaiseksi ja osa sanoo "Oho ei uskoisi" "et näytä kyllä miltään tohtorilta".
Mun mies on myös hyvin korkeassa asemassa. Harrastaa vanhojen autojen korjaamista ja vanhoja autoja. Eilen eräs nainen nauroi ääneen, että ei millään kykene uskomaan, että mun mies on työssä xxx, koska eikait hän nyt mitään autoja voisi harrastaa siinä tapauksessa.
Mua loukkaa toisinaan nämä kommentit ja toisinaan naurattaa.
Mistä nämä stereotypiset ajatukset tulee ja miksi?
Kommentit (45)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tohtoriksi valmistuu, jos haluaa olla nopea, vuodessakin. Nykyään tohtori vastaa sitä, mitä maisteri oli 50 vuotta sitten, ja maisteri vastaa sitä, mitä ylioppilas oli 50 vuotta sitten.
Koulutuksella päteminen ei ole enää muodikasta, koska se on kokenut inflaation. Yritykset hakevat osaajia, koulutus itsessään on sekundäärinen asia.
En ole älykäs siksi, että olen koulutukseltani TkT, vaan siksi koska olen omistautunut elämässäni oppimaan aina kaikkea uutta, ja aina mennyt mukavuusalueen ulkopuolelle.
Toisen väitöskirjan tekeminen on vain pitäytymistä omalla mukavuusalueella, ja mielestäni ihan turhaa pätemistä.
Koulutuksen ja älykkyyden välillä ei ole mitään selkeää yhteyttä.
Nojoo totta ja ei totta. Olen työskennellyt rekrytoinnin parissa melkein 20v, joten jonkinlainen yleispätevä kokemus mulla on.
Toisaalta nykyään vaaditaan aika moneen ns helppoonkin tehtävään korkea koulutus. Esim vielä 20v merkonomin papereilla pääsi moneen hyvään virkaan ja esimerkiksi pankkivirkailijat, palkanlaskijat, sihteerit, laskunkäsittelijät jne olivat merkonomeja. Nykyään vastaaviin tehtäviin haetaan tradenomia tai ekonomia.Sen sijaan yliopiston ja AMK:n ero on nykyään olematon. Moneen tehtävään haetaan insinööriä tai DI:tä, tradenomia tai ktm:ää, sosionomia tai hallintotieteilijää jne. Palkka on sama, tehtävät on samoja yms. Kokemuksen perusteella voi saada enemmän palkkaa. Mä olen viime aikoina todennut, että esim insinöörit ovat arvostetumpia hyvällä työkokemuksella ja saavat parempaa palkkaa. Jostain syystä esim päällikkötason tehtäviin halutaan ennemmin insinööri, kuin di.
Mä ole ktm ja mun esihenkilö on tradenomi.
Tämä on aivan järkyttävä kehityssuunta. Ekonomi ei tosiaankaan viihdy niissä merkonomin töissä ja siitä seuraa suurta työpahoinvointia.
AMK:n ja yliopiston erot ovat aivan valtavat. Silti asiantuntijatasolla insinööri ja DI tai tradenomi ja KTM totta tosiaan niputetaan samaksi, vaikka osaamisessa on valtavasti eroa.
Myöskään työkokemusta ei enää arvosteta. Samaan työhön saatetaan ottaa vastavalmistunut ja 20 v töissä ollut, ja molemmilla saman tason koulutus.
Ei kyllä todellakaan ole. En ymmärrä mistä tämä uskomus tulee. Työelämä on pääasiassa se, joka tuo osaamista ja kokemusta. Mikäli samaa tehtävää hakee tradenomi ja ktm, niin valitsen sen, kenen työkokemus ja osaaminen vastaa enemmän tehtävänkuvaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
MicMac kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sanon tähän alkuun heti, että olen itsekin maisteri. Siitä huolimatta mun mielestä maisterit ovat keskimäärin jopa keskinkertaisin ihmisryhmä. Yliopistoon pääsee ihan kuka sinne vaan haluaa, jos omaa edes jollain tasolla normaalin älykkyysosamäärän. Tyypillinen maisteriopiskelija on ehkä ahkera, mutta hyvin keskinkertainen älykkyydeltään. Omaa egoa ja statusta yritetään nostaa sillä, että on käynyt ylipiston. Kuvitellaan olevansa jotenkin erityisen fiksuja ja poikkeavia.
Kyseenalaistan kommenttisi.
Se on varmasti totta, että tyypillinen maisteriopiskelija on keskinkertainen älykkyydeltään. Mutta kuinka paljon olet tekemisissä esim. erityisammattikoulusta valmistuneiden (siis kehitysvammaisten) kanssa? Tai ns. normiamiksesta nämä toiminnalliset raksaryhmät tai puhtaanapidon tutkinnot. Tutustupa, niin ehkä siellä bongaat jotain eroa mediaanijantterissa/mimmissä. Just saying.
Komppaan. Olen kasvanut pikkupaikkakunnalla, jossa on iso amis ja pieni lukio. Kyllä siinä oli eroa, millaiset ihmiset menivät lukioon ja jatkoivat sieltä yliopistoon ja millaiset menivät amikseen. En silti kiistä, etteikö kuka tahansa normaaliälykkyysosamäärällä varustettu voisi päästä yliopistoon. Tottakai voi, jos näkee vaivaa. Esim. pk-seudun hyviltä alueilta kotoisin olevilla kuitenkin on aika vääristynyt kuva siitä, että millainen on keskimääräinen kansalainen. Eivät tosiaan tunne välttämättä ketään amiksen käyneitä.
Kylläpä mietit kovasti mitä sinusta ajatellaan. Olisiko terapia sopivampi rahankäyttökohde kuin väitösten tehtaileminen? Mitä yrität todistaa tekemällä toisen väikkärin, eikai heikko itsetunto vaikuta sielläkin? Olisitko onnellisempi tuplatohtorina vai sitten kun tunnet itsesti paremmin? Pukeudu miten tykkäät ja käyttäydy miten tykkäät, kunhan et loukkaa toisia. Mitä muista piittaamaan.
Vierailija kirjoitti:
Sanon tähän alkuun heti, että olen itsekin maisteri. Siitä huolimatta mun mielestä maisterit ovat keskimäärin jopa keskinkertaisin ihmisryhmä. Yliopistoon pääsee ihan kuka sinne vaan haluaa, jos omaa edes jollain tasolla normaalin älykkyysosamäärän. Tyypillinen maisteriopiskelija on ehkä ahkera, mutta hyvin keskinkertainen älykkyydeltään. Omaa egoa ja statusta yritetään nostaa sillä, että on käynyt ylipiston. Kuvitellaan olevansa jotenkin erityisen fiksuja ja poikkeavia.
Valtaosa maistereista on toki vain keskiälykkäitä, sillä keskiälykkyydelle sijoittuu valtaosa ihmisistä. Pääsääntöisesti maisterit ovat keskivertoa, siis sitä keskimmäisintä tulosta, älykkäämpiä. Jotkut ovat sen alle.
Minä olen työssä, jossa ympärillä on sekä AMK:n että yliopiston käyneitä ja kyllä ne erittäin luotettavasti erottaa toisistaan ennen kuin koulutus on tullut puheeksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tohtoriksi valmistuu, jos haluaa olla nopea, vuodessakin. Nykyään tohtori vastaa sitä, mitä maisteri oli 50 vuotta sitten, ja maisteri vastaa sitä, mitä ylioppilas oli 50 vuotta sitten.
Koulutuksella päteminen ei ole enää muodikasta, koska se on kokenut inflaation. Yritykset hakevat osaajia, koulutus itsessään on sekundäärinen asia.
En ole älykäs siksi, että olen koulutukseltani TkT, vaan siksi koska olen omistautunut elämässäni oppimaan aina kaikkea uutta, ja aina mennyt mukavuusalueen ulkopuolelle.
Toisen väitöskirjan tekeminen on vain pitäytymistä omalla mukavuusalueella, ja mielestäni ihan turhaa pätemistä.
Koulutuksen ja älykkyyden välillä ei ole mitään selkeää yhteyttä.
Nojoo totta ja ei totta. Olen työskennellyt rekrytoinnin parissa melkein 20v, joten jonkinlainen yleispätevä kokemus mulla on.
Toisaalta nykyään vaaditaan aika moneen ns helppoonkin tehtävään korkea koulutus. Esim vielä 20v merkonomin papereilla pääsi moneen hyvään virkaan ja esimerkiksi pankkivirkailijat, palkanlaskijat, sihteerit, laskunkäsittelijät jne olivat merkonomeja. Nykyään vastaaviin tehtäviin haetaan tradenomia tai ekonomia.Sen sijaan yliopiston ja AMK:n ero on nykyään olematon. Moneen tehtävään haetaan insinööriä tai DI:tä, tradenomia tai ktm:ää, sosionomia tai hallintotieteilijää jne. Palkka on sama, tehtävät on samoja yms. Kokemuksen perusteella voi saada enemmän palkkaa. Mä olen viime aikoina todennut, että esim insinöörit ovat arvostetumpia hyvällä työkokemuksella ja saavat parempaa palkkaa. Jostain syystä esim päällikkötason tehtäviin halutaan ennemmin insinööri, kuin di.
Mä ole ktm ja mun esihenkilö on tradenomi.
Tämä on aivan järkyttävä kehityssuunta. Ekonomi ei tosiaankaan viihdy niissä merkonomin töissä ja siitä seuraa suurta työpahoinvointia.
AMK:n ja yliopiston erot ovat aivan valtavat. Silti asiantuntijatasolla insinööri ja DI tai tradenomi ja KTM totta tosiaan niputetaan samaksi, vaikka osaamisessa on valtavasti eroa.
Myöskään työkokemusta ei enää arvosteta. Samaan työhön saatetaan ottaa vastavalmistunut ja 20 v töissä ollut, ja molemmilla saman tason koulutus.
Rohkenen kyllä olla eri mieltä. Suomessa koulutus on laadukas ja nykynuoriso on fiksua. En jotenkin jaksa uskoa, että koulutuksissa olisi valtavaa eroa. Tosin en ole amkissa opiskellut päivääkään.
Millä perustelen tuon, että osaamisessa ja asiantuntijatasolla on valtava ero? Osaamista ja asiantuntijuutta saa työelämästä. Tradenomi tai insinööri on voinut vetää hyvinkin laajoja projekteja, suunnitellut hyvin vaativia kokonaisuuksia, toimia esihenkilönä vuosikausia ja hankkinut työnsä ohella erilaisia pätevyyksiä.
Vaikka olen DI, niin kyllä mun työyhteisössä on esimerkiksi yksi teknikko, joka on tällä alalla paljon kovempi asiantuntija kuin minä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
MicMac kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sanon tähän alkuun heti, että olen itsekin maisteri. Siitä huolimatta mun mielestä maisterit ovat keskimäärin jopa keskinkertaisin ihmisryhmä. Yliopistoon pääsee ihan kuka sinne vaan haluaa, jos omaa edes jollain tasolla normaalin älykkyysosamäärän. Tyypillinen maisteriopiskelija on ehkä ahkera, mutta hyvin keskinkertainen älykkyydeltään. Omaa egoa ja statusta yritetään nostaa sillä, että on käynyt ylipiston. Kuvitellaan olevansa jotenkin erityisen fiksuja ja poikkeavia.
Kyseenalaistan kommenttisi.
Se on varmasti totta, että tyypillinen maisteriopiskelija on keskinkertainen älykkyydeltään. Mutta kuinka paljon olet tekemisissä esim. erityisammattikoulusta valmistuneiden (siis kehitysvammaisten) kanssa? Tai ns. normiamiksesta nämä toiminnalliset raksaryhmät tai puhtaanapidon tutkinnot. Tutustupa, niin ehkä siellä bongaat jotain eroa mediaanijantterissa/mimmissä. Just saying.
Komppaan. Olen kasvanut pikkupaikkakunnalla, jossa on iso amis ja pieni lukio. Kyllä siinä oli eroa, millaiset ihmiset menivät lukioon ja jatkoivat sieltä yliopistoon ja millaiset menivät amikseen. En silti kiistä, etteikö kuka tahansa normaaliälykkyysosamäärällä varustettu voisi päästä yliopistoon. Tottakai voi, jos näkee vaivaa. Esim. pk-seudun hyviltä alueilta kotoisin olevilla kuitenkin on aika vääristynyt kuva siitä, että millainen on keskimääräinen kansalainen. Eivät tosiaan tunne välttämättä ketään amiksen käyneitä.
Esim. sähköpuolella ja taideteollisuualoilla on varmaan paljon ihan samanlaista porukkaa kuin lukiossa ja toisaalta lukion ainakin aloittaa moni jolle se amis olisi omia taipumuksia vastaava (siis toiminnallinen parempi kuin pänttäys). Mutta joo, kyllähän siinä eroa on.
Miksi tehdä toinen väitöskirja, tai kolmas? Eikö pitäisi mieluummin syventää osaamistaan ja tehdä lisätutkimusta alallaan. Kun tekee tutkimusta noin kolmen väitöskirjan verran, voi saada dosentin arvon. Ei silti tarvitse hakea professoriksi, jos ei halua. Useampi väitöskirja on näyttämistä varten. Tieteestä ja tutkimuksesta enemmän kiinnostuneet syventävät osaamistaan. - Mitä tulee tohtoreiden ulkonäköön, niin minusta kosmologi Syksy Räsänen on tohtorilookia hakiessaan alkanut näyttää yhä enemmän kosmetologilta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
MicMac kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sanon tähän alkuun heti, että olen itsekin maisteri. Siitä huolimatta mun mielestä maisterit ovat keskimäärin jopa keskinkertaisin ihmisryhmä. Yliopistoon pääsee ihan kuka sinne vaan haluaa, jos omaa edes jollain tasolla normaalin älykkyysosamäärän. Tyypillinen maisteriopiskelija on ehkä ahkera, mutta hyvin keskinkertainen älykkyydeltään. Omaa egoa ja statusta yritetään nostaa sillä, että on käynyt ylipiston. Kuvitellaan olevansa jotenkin erityisen fiksuja ja poikkeavia.
Kyseenalaistan kommenttisi.
Se on varmasti totta, että tyypillinen maisteriopiskelija on keskinkertainen älykkyydeltään. Mutta kuinka paljon olet tekemisissä esim. erityisammattikoulusta valmistuneiden (siis kehitysvammaisten) kanssa? Tai ns. normiamiksesta nämä toiminnalliset raksaryhmät tai puhtaanapidon tutkinnot. Tutustupa, niin ehkä siellä bongaat jotain eroa mediaanijantterissa/mimmissä. Just saying.
Komppaan. Olen kasvanut pikkupaikkakunnalla, jossa on iso amis ja pieni lukio. Kyllä siinä oli eroa, millaiset ihmiset menivät lukioon ja jatkoivat sieltä yliopistoon ja millaiset menivät amikseen. En silti kiistä, etteikö kuka tahansa normaaliälykkyysosamäärällä varustettu voisi päästä yliopistoon. Tottakai voi, jos näkee vaivaa. Esim. pk-seudun hyviltä alueilta kotoisin olevilla kuitenkin on aika vääristynyt kuva siitä, että millainen on keskimääräinen kansalainen. Eivät tosiaan tunne välttämättä ketään amiksen käyneitä.
Sen lisäksi AMK:iin ja yliopistoon hakeutuu ja valikoituu erilaisia ihmisiä. Yliopistolaiset on siis jo tuplasti valikoituja. Amistaustalta on mahdollista ponnistaa yliopistoon, mutta se on erittäin harvinaista.
Vierailija kirjoitti:
Miksi tehdä toinen väitöskirja, tai kolmas? Eikö pitäisi mieluummin syventää osaamistaan ja tehdä lisätutkimusta alallaan. Kun tekee tutkimusta noin kolmen väitöskirjan verran, voi saada dosentin arvon. Ei silti tarvitse hakea professoriksi, jos ei halua. Useampi väitöskirja on näyttämistä varten. Tieteestä ja tutkimuksesta enemmän kiinnostuneet syventävät osaamistaan. - Mitä tulee tohtoreiden ulkonäköön, niin minusta kosmologi Syksy Räsänen on tohtorilookia hakiessaan alkanut näyttää yhä enemmän kosmetologilta.
Anna Syksyn näyttää miltä tahtoo. Minä näin hänet vuosia sitten yliopistolla tietämättä kuka hän on ja arvasin heti, että ei hän ulkonäöstään huolimatta mikään vahtimestaritasoinen ole.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
MicMac kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sanon tähän alkuun heti, että olen itsekin maisteri. Siitä huolimatta mun mielestä maisterit ovat keskimäärin jopa keskinkertaisin ihmisryhmä. Yliopistoon pääsee ihan kuka sinne vaan haluaa, jos omaa edes jollain tasolla normaalin älykkyysosamäärän. Tyypillinen maisteriopiskelija on ehkä ahkera, mutta hyvin keskinkertainen älykkyydeltään. Omaa egoa ja statusta yritetään nostaa sillä, että on käynyt ylipiston. Kuvitellaan olevansa jotenkin erityisen fiksuja ja poikkeavia.
Kyseenalaistan kommenttisi.
Se on varmasti totta, että tyypillinen maisteriopiskelija on keskinkertainen älykkyydeltään. Mutta kuinka paljon olet tekemisissä esim. erityisammattikoulusta valmistuneiden (siis kehitysvammaisten) kanssa? Tai ns. normiamiksesta nämä toiminnalliset raksaryhmät tai puhtaanapidon tutkinnot. Tutustupa, niin ehkä siellä bongaat jotain eroa mediaanijantterissa/mimmissä. Just saying.
Komppaan. Olen kasvanut pikkupaikkakunnalla, jossa on iso amis ja pieni lukio. Kyllä siinä oli eroa, millaiset ihmiset menivät lukioon ja jatkoivat sieltä yliopistoon ja millaiset menivät amikseen. En silti kiistä, etteikö kuka tahansa normaaliälykkyysosamäärällä varustettu voisi päästä yliopistoon. Tottakai voi, jos näkee vaivaa. Esim. pk-seudun hyviltä alueilta kotoisin olevilla kuitenkin on aika vääristynyt kuva siitä, että millainen on keskimääräinen kansalainen. Eivät tosiaan tunne välttämättä ketään amiksen käyneitä.
Helsingissä on amiksia, joihin hakee kympin oppilaat. Helsingissä on suosituimmille aloille tai tiettyihin amiksiin todella vaikea päästä. On ihan normaalia, että niihin valitaan sellaisia oppilaita, joilla on todella korkea keskiarvo. Isoissa kaupungeissa on myös yleisempää, että akateemisen perheen lapsi jatkaa amikseen.
Maaseudulla taas on enemmän selkeä kahtiajako siihen, kuka menee amikseen ja kuka lukioon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tohtoriksi valmistuu, jos haluaa olla nopea, vuodessakin. Nykyään tohtori vastaa sitä, mitä maisteri oli 50 vuotta sitten, ja maisteri vastaa sitä, mitä ylioppilas oli 50 vuotta sitten.
Koulutuksella päteminen ei ole enää muodikasta, koska se on kokenut inflaation. Yritykset hakevat osaajia, koulutus itsessään on sekundäärinen asia.
En ole älykäs siksi, että olen koulutukseltani TkT, vaan siksi koska olen omistautunut elämässäni oppimaan aina kaikkea uutta, ja aina mennyt mukavuusalueen ulkopuolelle.
Toisen väitöskirjan tekeminen on vain pitäytymistä omalla mukavuusalueella, ja mielestäni ihan turhaa pätemistä.
Koulutuksen ja älykkyyden välillä ei ole mitään selkeää yhteyttä.
Nojoo totta ja ei totta. Olen työskennellyt rekrytoinnin parissa melkein 20v, joten jonkinlainen yleispätevä kokemus mulla on.
Toisaalta nykyään vaaditaan aika moneen ns helppoonkin tehtävään korkea koulutus. Esim vielä 20v merkonomin papereilla pääsi moneen hyvään virkaan ja esimerkiksi pankkivirkailijat, palkanlaskijat, sihteerit, laskunkäsittelijät jne olivat merkonomeja. Nykyään vastaaviin tehtäviin haetaan tradenomia tai ekonomia.Sen sijaan yliopiston ja AMK:n ero on nykyään olematon. Moneen tehtävään haetaan insinööriä tai DI:tä, tradenomia tai ktm:ää, sosionomia tai hallintotieteilijää jne. Palkka on sama, tehtävät on samoja yms. Kokemuksen perusteella voi saada enemmän palkkaa. Mä olen viime aikoina todennut, että esim insinöörit ovat arvostetumpia hyvällä työkokemuksella ja saavat parempaa palkkaa. Jostain syystä esim päällikkötason tehtäviin halutaan ennemmin insinööri, kuin di.
Mä ole ktm ja mun esihenkilö on tradenomi.
Tämä on aivan järkyttävä kehityssuunta. Ekonomi ei tosiaankaan viihdy niissä merkonomin töissä ja siitä seuraa suurta työpahoinvointia.
AMK:n ja yliopiston erot ovat aivan valtavat. Silti asiantuntijatasolla insinööri ja DI tai tradenomi ja KTM totta tosiaan niputetaan samaksi, vaikka osaamisessa on valtavasti eroa.
Myöskään työkokemusta ei enää arvosteta. Samaan työhön saatetaan ottaa vastavalmistunut ja 20 v töissä ollut, ja molemmilla saman tason koulutus.
Tämä ei pidä paikkaansa. Ehkä vastavalmistuneena yliopiston käynyt on keskimäärin valmiimpi asiantuntijatyöhön, mutta ei tämäkään mikään itsestäänselvyys ole.
Miten ihmeessä vuoden tai kahden ero koulutuksessa näkyy enää, jos takana on vaikkapa 15v työelämää. Kyllä siinä vaiheessa asiantuntijuuden ja osaamisen määrittelee työkokemus. Mikäli se sosionomi ja maisteri tekee muutaman vuoden samaa työtä, niin kyllä siinä vaiheessa ollaan ihan samalla tasolla. Kuten joku jo mainitsi, niin se amk:n käynyt on voinut tehdä hyvin vaativaa asiantuntijatyötä, esihenkilötyötä, laajoja projekteja, työskennellä jopa ulkomailla yms ja olla erittäin paljon pätevämpi tehtävään, kuin maisteri.
Mä olen di ja mun mies on insinööri. Miehellä on selvästi enemmän työkokemusta vaativista tehtävistä, kuin mulla. Hänellä on myös alaan selvästi valtavampi palo ja halu kehittää itseään kuin minulla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
MicMac kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sanon tähän alkuun heti, että olen itsekin maisteri. Siitä huolimatta mun mielestä maisterit ovat keskimäärin jopa keskinkertaisin ihmisryhmä. Yliopistoon pääsee ihan kuka sinne vaan haluaa, jos omaa edes jollain tasolla normaalin älykkyysosamäärän. Tyypillinen maisteriopiskelija on ehkä ahkera, mutta hyvin keskinkertainen älykkyydeltään. Omaa egoa ja statusta yritetään nostaa sillä, että on käynyt ylipiston. Kuvitellaan olevansa jotenkin erityisen fiksuja ja poikkeavia.
Kyseenalaistan kommenttisi.
Se on varmasti totta, että tyypillinen maisteriopiskelija on keskinkertainen älykkyydeltään. Mutta kuinka paljon olet tekemisissä esim. erityisammattikoulusta valmistuneiden (siis kehitysvammaisten) kanssa? Tai ns. normiamiksesta nämä toiminnalliset raksaryhmät tai puhtaanapidon tutkinnot. Tutustupa, niin ehkä siellä bongaat jotain eroa mediaanijantterissa/mimmissä. Just saying.
Komppaan. Olen kasvanut pikkupaikkakunnalla, jossa on iso amis ja pieni lukio. Kyllä siinä oli eroa, millaiset ihmiset menivät lukioon ja jatkoivat sieltä yliopistoon ja millaiset menivät amikseen. En silti kiistä, etteikö kuka tahansa normaaliälykkyysosamäärällä varustettu voisi päästä yliopistoon. Tottakai voi, jos näkee vaivaa. Esim. pk-seudun hyviltä alueilta kotoisin olevilla kuitenkin on aika vääristynyt kuva siitä, että millainen on keskimääräinen kansalainen. Eivät tosiaan tunne välttämättä ketään amiksen käyneitä.
Helsingissä on amiksia, joihin hakee kympin oppilaat. Helsingissä on suosituimmille aloille tai tiettyihin amiksiin todella vaikea päästä. On ihan normaalia, että niihin valitaan sellaisia oppilaita, joilla on todella korkea keskiarvo. Isoissa kaupungeissa on myös yleisempää, että akateemisen perheen lapsi jatkaa amikseen.
Maaseudulla taas on enemmän selkeä kahtiajako siihen, kuka menee amikseen ja kuka lukioon.
Ei todellakaan kympin oppilaat hae amikseen. :D Maamutaustaiset korkeintaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tohtoriksi valmistuu, jos haluaa olla nopea, vuodessakin. Nykyään tohtori vastaa sitä, mitä maisteri oli 50 vuotta sitten, ja maisteri vastaa sitä, mitä ylioppilas oli 50 vuotta sitten.
Koulutuksella päteminen ei ole enää muodikasta, koska se on kokenut inflaation. Yritykset hakevat osaajia, koulutus itsessään on sekundäärinen asia.
En ole älykäs siksi, että olen koulutukseltani TkT, vaan siksi koska olen omistautunut elämässäni oppimaan aina kaikkea uutta, ja aina mennyt mukavuusalueen ulkopuolelle.
Toisen väitöskirjan tekeminen on vain pitäytymistä omalla mukavuusalueella, ja mielestäni ihan turhaa pätemistä.
Koulutuksen ja älykkyyden välillä ei ole mitään selkeää yhteyttä.
Nojoo totta ja ei totta. Olen työskennellyt rekrytoinnin parissa melkein 20v, joten jonkinlainen yleispätevä kokemus mulla on.
Toisaalta nykyään vaaditaan aika moneen ns helppoonkin tehtävään korkea koulutus. Esim vielä 20v merkonomin papereilla pääsi moneen hyvään virkaan ja esimerkiksi pankkivirkailijat, palkanlaskijat, sihteerit, laskunkäsittelijät jne olivat merkonomeja. Nykyään vastaaviin tehtäviin haetaan tradenomia tai ekonomia.Sen sijaan yliopiston ja AMK:n ero on nykyään olematon. Moneen tehtävään haetaan insinööriä tai DI:tä, tradenomia tai ktm:ää, sosionomia tai hallintotieteilijää jne. Palkka on sama, tehtävät on samoja yms. Kokemuksen perusteella voi saada enemmän palkkaa. Mä olen viime aikoina todennut, että esim insinöörit ovat arvostetumpia hyvällä työkokemuksella ja saavat parempaa palkkaa. Jostain syystä esim päällikkötason tehtäviin halutaan ennemmin insinööri, kuin di.
Mä ole ktm ja mun esihenkilö on tradenomi.
Tämä on aivan järkyttävä kehityssuunta. Ekonomi ei tosiaankaan viihdy niissä merkonomin töissä ja siitä seuraa suurta työpahoinvointia.
AMK:n ja yliopiston erot ovat aivan valtavat. Silti asiantuntijatasolla insinööri ja DI tai tradenomi ja KTM totta tosiaan niputetaan samaksi, vaikka osaamisessa on valtavasti eroa.
Myöskään työkokemusta ei enää arvosteta. Samaan työhön saatetaan ottaa vastavalmistunut ja 20 v töissä ollut, ja molemmilla saman tason koulutus.
Hain keväällä erästä vaativaa ja arvostettua tehtävää. Minut haastateltiin kaksi kertaa. Toimitusjohtaja sanoi, että meitä on enää kaksi hakijaa tässä loppuvaiheessa ja haluaa haastatella molemmat vielä kerran, koska valinta on vaikea. Olen ktm ja minulla 15v työkokemus asiantuntijatyöstä. En tullut valituksi. Sen verran utelias olen, että olen myöhemmin katsonut kuka kyseistä pestiä hoitaa. Se työ meni tradenomille. Pikaisen googlailun perusteella hän oli varmasti oikeasti pätevämpi. Oli aikaisemmin työskennellyt sellaisessa tehtävässä, että olisin varmasti valinnut itsekin hänet.
Toisinsanoen koulutus antaa hyvän pohjan, mutta kyllä todellinen osaaminen tulee työn ja oman motivaation kautta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Magneettiripset ovat kyllä ihmettelemisen arvoiset, eli sen ymmärrän. Tohtorit ovat ihan normi-ihmisiä, perheessä niitä on parikin.
Tietotekniikka-ala, joka on esimerkki high-tech alasta, on jo kauan ollut sellainen, jossa koulutuksella ei ole mitään relevanssia. Esim. softapuolen huippuosaajista alle kolmanneksella on edes jokin tutkinto suoritettuna. Bill Gates ja edesmennyt Steve Jobs ovat malliesimerkkejä henkilöistä, jotka pärjäsivät yritysmaailmassa huippuhienosti, vaikka kummallakaan ei ollut mitään tutkintoa suoritettuna.
Niin, se tutkinto yleensä suoritetaan, eikä siellä massayliopistoissa juuri opiskella mitään. Siitä se inflaatio johtuu.
Elon Musk, jota pidetään nerona, ja joka on maailman rikkain mies, ja jolla ei ole ylempää korkeakoulututkintoa suoritettuna, totesi, että koulutus on aivan sekundäärinen asia, kun hän hakee huippuosaajaa.
Vierailija kirjoitti:
Tietotekniikka-ala, joka on esimerkki high-tech alasta, on jo kauan ollut sellainen, jossa koulutuksella ei ole mitään relevanssia. Esim. softapuolen huippuosaajista alle kolmanneksella on edes jokin tutkinto suoritettuna. Bill Gates ja edesmennyt Steve Jobs ovat malliesimerkkejä henkilöistä, jotka pärjäsivät yritysmaailmassa huippuhienosti, vaikka kummallakaan ei ollut mitään tutkintoa suoritettuna.
Niin, se tutkinto yleensä suoritetaan, eikä siellä massayliopistoissa juuri opiskella mitään. Siitä se inflaatio johtuu.
Elon Musk, jota pidetään nerona, ja joka on maailman rikkain mies, ja jolla ei ole ylempää korkeakoulututkintoa suoritettuna, totesi, että koulutus on aivan sekundäärinen asia, kun hän hakee huippuosaajaa.
Hahahahahaha! Pistä joku kadulta reväisty tyyppi ohjelmoimaan. Et joo... Mutta sähän valehtelet tässä ketjussa vaikka mitä!
Vierailija kirjoitti:
Tietotekniikka-ala, joka on esimerkki high-tech alasta, on jo kauan ollut sellainen, jossa koulutuksella ei ole mitään relevanssia. Esim. softapuolen huippuosaajista alle kolmanneksella on edes jokin tutkinto suoritettuna. Bill Gates ja edesmennyt Steve Jobs ovat malliesimerkkejä henkilöistä, jotka pärjäsivät yritysmaailmassa huippuhienosti, vaikka kummallakaan ei ollut mitään tutkintoa suoritettuna.
Niin, se tutkinto yleensä suoritetaan, eikä siellä massayliopistoissa juuri opiskella mitään. Siitä se inflaatio johtuu.
Elon Musk, jota pidetään nerona, ja joka on maailman rikkain mies, ja jolla ei ole ylempää korkeakoulututkintoa suoritettuna, totesi, että koulutus on aivan sekundäärinen asia, kun hän hakee huippuosaajaa.
Huippuosaajan kohdalla niin, mutta suurin osa ihmisistä ei ole huippuosaajia. Jokaisessa rekryssä ei voi eikä kannata etsiä huippuosaajaa.
Iso osa ei varmaan pidä sinua tyhmänä oikeasti, mutta haukkuminen ja vihjailu on tapa mitätöidä. Narsistit tekevät sellaista paljon älykkäille.
Vierailija kirjoitti:
Myös tällä palstalla törmää jatkuvasti siihen, että ei voi olla koulutettu ja hyvässä asemassa töissä. Täällähän on vain työttömiä lähihoitajia!
Työtön lähihoitaja, se ei taida olla edes mahdollista. Tai ainakaan mitään työttömyyskorvauksia ei saa, koska työtarjouksia tulee ovista ja ikkunoista jos työkkäriin ilmoittautuu.
Hei,
Itse olen ison insinööritoimiston toimitusjohtaja ja DI. Olen toki vanha käpy jo, joten aivan täysin nykyajan koulumaailmaa tunne. Suomessa on kuitenkin laadukas koulutus. AMS:ssa insinööri opiskelee sen 4v ja yliopistossa 5v. Vuosi nyt ei järin suuri aika ole. Tässä omassa kotikaupungissani yliopisto ja amk tekee yhteistyötä ja samoja opettajia molemmissa ja osittain samalla kurssilla istuu molempien oppilaitosten opiskelijoita.
Tässä vuosien aikana olen kyllä todennut, ettei insinöörin ja DI:n osaamisessa ole oikeastaan eroa. Vastavalmistuneena ehkä. Työkokemus on se, joka tuo sitä eroa. Tällä hetkellä osaavimmat työntekijät ovat keskimäärin enemmän insinöörejä. On myös paljon sellaisia pätevyyksiä ja osaamista, joita hankitaan sitten työelämän ohessa ja nämä ovat kovempaa valuuttaa, kuin se onko di vai insinööri.
Aurinkoista syksyä sinulle. Tulipas itse ensimmäisen kerran kommentoitua vauva.fi:ssä.