Lue keskustelun säännöt.
Oon eläkkeellä mt syistä ja tuntuu että elämä jo eletty.
23.08.2022 |
Ystävillä ja sukulaisilla on paljon tapahtumia, uusi työ, opiskelua, uusi mies jne...
Tuntuu että oma hiljainen elämäni on nukkavierua. Ei ole enää mitään odotettavissa. Oonko asian kanssa yksin?
Kommentit (89)
Aloita joku harrastus, eläkeläisillähän on monella paikkakunnalla ehkä ahkerimmat yhdistykset. Bocciaa, kuorolaulua, retkiä ja ihan mitä vaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Netissä ei kannata roikua. Menee loputkin elämästä pilalle.
Vierailija kirjoitti:
Olin pitkälti samassa tilanteessa oltuani n. 10 vuotta kuntoutustuella ja eläkkeellä. Minua auttoi osa-aikatyö.
Mulla ei ole koulutusta kuin yhdelle alalle ja se ei sovellu enää. Oli hoitoala.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Netissä ei kannata roikua. Menee loputkin elämästä pilalle.
Kerroppa vaihtoehtoja?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mitä haluat itse?
En tiedä edes. Tuntuu ettei ole enää unelmia. Minulla kyllä kiinnostuksen kohteita. Aina ollut muoti ja kauneus. Jotenkin haluan tästä pahasta olosta eroon ja pois. Ei vain ole jaksamista tai motivaatiota tai keinoja.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä haluat itse?
En tiedä edes. Tuntuu ettei ole enää unelmia. Minulla kyllä kiinnostuksen kohteita. Aina ollut muoti ja kauneus. Jotenkin haluan tästä pahasta olosta eroon ja pois. Ei vain ole jaksamista tai motivaatiota tai keinoja.
Ap
Sotähän ne mt-häiriöt ovat. Olisi outoa,jos olisit mt-eläkkeellä ja voisit hyvin.
Uritä kehittää rutiineja itsellesi ja jos kykenet, osallistu johonkin yhteiseen toimintaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mitä tehdä kun on tajunnut jo 30-kymppisenä sen mitä useammat tajuavat vasta 50-kymppisenä ja jotkut eivät koskaan?
Olet saanut etumatkaa mutta palkinto ei ollutkaan sitä mitä alussa luvattiin.
Pian alkaa kansalaisopistot ja muut, niissä on kieliä, tanssia, käsitöitä ja vaikka mitä ryhmää. Googlaa oman paikkakuntasi tapahtumia ja vaikka päivittäinen pienikin lenkki piristää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No kyllähän se elämä jollain tavalla onkin takana siinä vaiheessa jos on eläkkeelle siirrytty.
Esimerkiksi uuden miehen voi tietysti saada, kun hyväksyy sellaisen joka hyväksyy myös sinut, käytännössä mahdollisuudet ovat vähän erilaiset kuin niillä jotka elää työelämässä ym mukana. Mutta ottajia varmasti jokaiselle löytyy.
Monille tuo vapaana eläminen on sitä kunnon elämää. Moni on töissä vihaamallaan alalla, juhlia järjestetään muodon vuoksi, uusi deittikumppani aiheuttaa stressiä jne. Rahaa ei varmaan eläkeläisellä kauheasti ole, mutta kyllä hyviäkin (jopa kadehdittavia) asioita löytyy.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mitä tehdä kun on tajunnut jo 30-kymppisenä sen mitä useammat tajuavat vasta 50-kymppisenä ja jotkut eivät koskaan?
Olet saanut etumatkaa mutta palkinto ei ollutkaan sitä mitä alussa luvattiin.
Niin minkä ?
Vierailija kirjoitti:
Monille tuo vapaana eläminen on sitä kunnon elämää. Moni on töissä vihaamallaan alalla, juhlia järjestetään muodon vuoksi, uusi deittikumppani aiheuttaa stressiä jne. Rahaa ei varmaan eläkeläisellä kauheasti ole, mutta kyllä hyviäkin (jopa kadehdittavia) asioita löytyy.
Mitä vapautta se on, jos on rahaton ja mt-ongelmainen? Sivusta. Mielenterveysongelmat rajoittaa elämää. Muuten ihminen voisi elää kuten muutkin.
Olen MS-taudin takia työkyvytön. Oma elämäni tuntuu useimpiin tuttuihini verrattuna hiljaiselta ja pienimuotoiselta, ei oikein koskaan ole mitään kuulumisia kerrottavana.
Kulttuurimme on niin työkeskeinen, että koen olevani syrjäytynyt. Minulle se on kuitenkin ok enimmäkseen. Pidän itsestäni huolta ja teen asioita, joita pidän tärkeinä ja arvokkaina.
Blogini: https://ilouutinen.blogspot.fi/
Minä en ole eläkkeellä, koska en pääse sellaiselle, mutta olen ollut koko aikuiselämäni työkyvytön masennuksen (+ liitännäissairauksien) takia. Keskivaikea masennus on muuttunut vaikeaksi, enkä huomannut tätä itse juuri mitenkään, olin niin tottunut negatiivisiin ajatuksiini. Jäin "kiinni" satunnaisessa kyselyssä, ja vaikka useampi osapuoli vaikutti huolestuneelta, mitään ei ole tapahtunut sen jälkeen. Uutta lääkärinaikaa lupailtiin, siitä on nyt melkein kuukausi enkä ole kuullut kenestäkään mitään tuon jälkeen.
Muut tosiaan menevät ja tekevät, elämässä on jonkinlaista iloa. Ylipäätään he saavat nautintoa siitä mitä tekevät. Minä en ole saanut enää vuosiin. Kaikki on sitä samaa harmaata mössöä, ihan sama onko lomalla ulkomailla vaiko kotona rentoutuen vaiko....niin. Parhaatkin hetket ovat pelkkää paskaa, tai ainakin niistä löytää kasan epäkohtia.
Ryhdy nyt liki ammattiurheilijaksi.
Treenaat fysiikan ja henkisen puolen kuntoon, kun aikaa on.
Olin pitkälti samassa tilanteessa oltuani n. 10 vuotta kuntoutustuella ja eläkkeellä. Minua auttoi osa-aikatyö.