Miten hoidat tilanteen jossa sinulta pyydetään ja odotetaan anteeksiantoa vaikka et sellaista haluaisi antaa

Visitor kirjoitti:

If the person knew exactly what he did, he doesn't need any forgiveness.

No one is going to get hurt here. Let him live with his actions and what has to come.

Varsinkin narsistit, jotka tuhoavat elämää tarkoituksellisesti ja pelkurimaisesti.

Vierailija kirjoitti:

1. Ilmaisen, että en voi enää jatkaa porukassa x:n kanssa ja tarvittaessa/halutessani selitän miksi.

2. Jatkan porukassa, mutta pidän kyseiseen henkilöön viileän etäisyyden käyttäytyen silti asiallisesti.

3. Aloitan asiasta avoimen keskustelun, jossa puimme, kuinka edetä.

Riippuu tilanteesta ja ihmisistä, kuinka toimisin.

Vaihtoehdossa 1. pitää olla valmis hyväksymään sekin vaihtoehto, että harrasteporukka on mieltä että sinun on sitten itse lähdettävä. 

Vierailija kirjoitti:

Jos ymmärsin oikein, olen ollut vastaavassa tilanteessa. Kyse oli ihan sosiopaatista, jonka feikkianteeksipyynnölle en antanut mitään arvoa. Minua syytettiin armottomaksi jne. Yritin jonkin aikaa selittää omaa näkemystäni muille, mutta eivät halunneet kuunnella.

Lopulta ratkaisin asian poistamalla tästä porukasta. Oli oikea päätös.

Mulla ei oo harrasteporukassa ollut tällaista vaan muuten oon elämässäni valinnut joskus kaverin väärin ja myös törmännyt sosiopaatin anteeksi-automaattiin. Kun saa ihmiset ympärillään aiheellisesti suuttumaan, niin nätisti kyllä osaa pyytää anteeksi, mutta jos sitä ei heti tipu, alkaa vaatia sitä ja syyttelemään miten toinen on sitä ja tätä kun ei anna anteeksi. Joskus kysyin että mitä se tarkalleen pyytää anteeksi, niin eipä tuo osannut sitä eritellä. Eli oli vaan oppinut että kun nätisti välillä osaa yhden sanan sanoa, tilit nollaantuu ja auta armias jos ei nollaannu, niin helvetti on irti. 

Oli pikkasen vaikea yksilö päästä eroon. Itse asiassa yhä välillä koettaa pistää viestiä, vaikka on vuosia siitä kun oon vastannut ja tietää vallan hyvin miksei hänestä tykätä.

Vierailija kirjoitti:

Vaikutat pitkävihaiselta marttyyriltä kun et kerro tilannetta tarkemmin

Muodostan mielipiteeni siis todennnäköisemmän skenarion mukaan, ettö olet loukkaantunut turhasta ja niin itsepäinen, että et voi antaa anteeksi mitätöntä asiaa.

Sivuhuomautus mielenkiintoisesta psykologisesta ilmiöstä: Ihmisen tulkinnat usein kertovat hänen sisäisestä maailmastaan kaiken oleellisen. En mistään hinnasta haluaisi sinua elämääni.

Otsikon kysymykseen vastaan, että jos tilanne on pahasti tulehtunut niin lähtö porukasta. Muussa tapauksessa laiha sopu ja täydellinen välttely eikä missään nimessä kaksin missään. Ohis

Jotkut eivät jostain syystä pidä jostain henkilöstä (esim kateus, muistuttaa jotain ikävää ihmistä, väärinkäsitys, mustasukkaisuus) mutta eivät itsekään tiedosta sitä kunnolla. Ikäviä huomioita ja epäkunnioittavaa suhtautumista tihkuu hymyilevän naamion takaa väkisinkin. Usein sen huomaa vain henkilö itse, evät muut. Eivätkä he usko jos yrität selittää.

No sanon tietysti että tää on sellainen asia jota en pysty antamaan anteeksi.

Vierailija kirjoitti:

Jos ymmärsin oikein, olen ollut vastaavassa tilanteessa. Kyse oli ihan sosiopaatista, jonka feikkianteeksipyynnölle en antanut mitään arvoa. Minua syytettiin armottomaksi jne. Yritin jonkin aikaa selittää omaa näkemystäni muille, mutta eivät halunneet kuunnella.

Lopulta ratkaisin asian poistamalla tästä porukasta. Oli oikea päätös.

Mulle on käynyt samantyyppinen juttu ja entisen ystävän kanssa tuli välirikko. Olen antanut anteeksi, mutta sovinto ei tarkoittanut palaamista ystävyyteen ja tässä tapauksessa samaan henkilöön liittyvä ystäväpiiri jäi samalla.

Jokaisella on rajat, ja koin omani ylitetyn. Jälkikäteen huomasin kuvion, ystäväpiirissä oli paljon maireilua kasvokkain ja pahanpuhumista selän takana. Brunsseja välillä kaipaan, mutta niitä ihmisiä en ollenkaan. Ja ajattelen, ettei meillä ollut lopulta juurikaan yhteistä.

Tuossa nyt oikeasti riippuu paljon se, millaisesta asiasta oli kyse.

Jos joku teki olemattoman virheen, niin kyllä sellaisen voi antaa anteeksi.

Jos tilanne on sama kuin minulla ja eksälläni, jossa eksä petti vuosia ja valehteli vielä enemmän, niin en todellakaan antaisi anteeksi.

Vierailija kirjoitti:

Tuossa nyt oikeasti riippuu paljon se, millaisesta asiasta oli kyse.

Jos joku teki olemattoman virheen, niin kyllä sellaisen voi antaa anteeksi.

Jos tilanne on sama kuin minulla ja eksälläni, jossa eksä petti vuosia ja valehteli vielä enemmän, niin en todellakaan antaisi anteeksi.

Ei riipu kun kysymys oli siitä mitä sinä itse tekisit. Ei siitä, että pitäisikö joku asia antaa anteeksi vai ei. Tällä tarkoitetaan skenaariota missä ei olla valmiita antamaan anteeksi, ei kuitenkaan murha, vaan sellainen mikä ylittää anteeksiannon rajat ainakin akuutisti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos ymmärsin oikein, olen ollut vastaavassa tilanteessa. Kyse oli ihan sosiopaatista, jonka feikkianteeksipyynnölle en antanut mitään arvoa. Minua syytettiin armottomaksi jne. Yritin jonkin aikaa selittää omaa näkemystäni muille, mutta eivät halunneet kuunnella.

Lopulta ratkaisin asian poistamalla tästä porukasta. Oli oikea päätös.

Mulle on käynyt samantyyppinen juttu ja entisen ystävän kanssa tuli välirikko. Olen antanut anteeksi, mutta sovinto ei tarkoittanut palaamista ystävyyteen ja tässä tapauksessa samaan henkilöön liittyvä ystäväpiiri jäi samalla.

Jokaisella on rajat, ja koin omani ylitetyn. Jälkikäteen huomasin kuvion, ystäväpiirissä oli paljon maireilua kasvokkain ja pahanpuhumista selän takana. Brunsseja välillä kaipaan, mutta niitä ihmisiä en ollenkaan. Ja ajattelen, ettei meillä ollut lopulta juurikaan yhteistä.

Minäkin olen lähtenyt isosta kaveriporukasta yhden ihmisen vuoksi. Onneksi lähdin, elämä on lähtenyt sen jälkeen nousukiitoon ja olen 100% onnellisempi ihminen. Tällä porukalla oli paljon samaa kuin sinun porukassasi. Tosi kylmäksijättävä ja epävarma tunnelma loppujen lopuksi.

"Arvostan anteeksipyyntöäsi. Asia on tältä osin minun puolestani käsitelty."

En jatkaisi, että on käsitelty sillä tavalla, etten enää halua olla kanssasi missään tekemisissä, paitsi pakolliset harrastukseen liittyvät asiat ja kohteliaisuus moikkaukset.

Harrastusporukoissa harrastetaan. Jos haluaisin jatkaa harrastusta, antaisin anteeksi näön vuoksi. Pitäisin viileän kohteliasta etäisyyttä. Samoin, jos työpaikalla kävisi noin. Ystävyyssuhteissa asia on toinen, on henkilökohtaisempaa. Mutta olenkin asiakeskeinen, en ihmiskeskeinen. Ymmärrän, että kaikki eivät toimisi samalla tavalla.

Vierailija kirjoitti:

"Arvostan anteeksipyyntöäsi. Asia on tältä osin minun puolestani käsitelty."

En jatkaisi, että on käsitelty sillä tavalla, etten enää halua olla kanssasi missään tekemisissä, paitsi pakolliset harrastukseen liittyvät asiat ja kohteliaisuus moikkaukset.

Loistava neuvo.