Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Kotkan kirjasto heittää 20 000 kirjaa vuodessa polttojätteeseen
20.08.2022 |
Kuulemma uusi toimintamalli Suomen kirjastoissa.
Eläköön kierrätys!
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/8c7fd6ce-4aac-4325-971c-0ea160d78428
Kommentit (199)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Assburger kirjoitti:
Kirjastoihin hankitaan uutta dekkaria, fantasiaa ja self help-opasta apinan raivolla, koska niitä asiakkaat lukevat.
Pakko jostakin päästä poistaa.
Yritin tutustuttaa lastani Jules Verneen, mutta eipä hyllyssä ollut...
Joskus hain kirjastoista nuoruuden mielikirjoja ja eihän siellä ollut juuri mitään noista. Nää on siis oman genrensä klassikoita eikä jotain hetkessä unohtuvaa kertakäyttölukemista mitä kirjastoissa tuntuu olevan tilalla.
Onnetonta, että kaikki kirjastot tuntuvat hankinnoissaan ja poistoissaan noudattavan samaa kylmää markkinalogiikkaa. Eikö niiden kannattaisi erikoistua ja sopia keskenään, mihin kukin erikoistuu?
Sitä varten on Suomessa on Varastokirjasto.
Poistaessaan kirjoja, kirjastot tarkistavat Varastokirjaston tietokannasta, että onko Varastokirjastossa jo joku tämä kirja.
Ja montako kappaletta sitä kirjaa Varastokirjastossa on.
Kaikki Suomen kirjastot lähettävät poistamiaan kirjoja Varastokirjastoon, Varastokirjaston tarpeen mukaan.
Joten vanhankin 1950 luvun ja vanhemmankin romaanin, urheilu, keitto, runo, lastenkirjan saa kaukolainaksi.
Yleisten kirjastojen ei kannata erikoistua mihinkään kirjallisuuteen. Se vie vain tilaa siltä aineistolta, mikä on eniten kysyttyä yleisissä kirjastoissa.
Ja jo sekin on erittäin monipuolista.
Erikoiskirjastoja on Suomessa erikseen, ja yksi niistä on juuri tuo Kuopiossa sijaitseva Varastokirjasto.
Tämä on insinöörimäistä ja välineellistä ajattelua. Ikään kuin ihminen valmiiksi tietäisi tai pystyisi verkosta etsimään, että haa, tuon kirjan haluan lukea, vaikkapa aiheen tai oletetun hyödyn perusteella.
Mutta kun todelliset kirjojen ystävät etsivät kirjoja luettavakseen kulkemalla kirjaston hyllyjen välissä, ottamalla kirjan käteensä, lukemalla siitä otteita ja sitten mahdollisesti kiinnostuen sen tyylistä. Kirja on myös esine. En minä Varastokirjan valikoimasta osaa etänä sanoa, mikä olisi kiinnostava kirja lukea.
Kyllä luulisi, että e-kirjavalikoiman lisääntymisen myötä ihan tavallisilla kirjastoilla alkaisi olla tilaa erikoistua painettujen kirjojen osalta johonkin suuntaan. Sen pahimman hömpän voi hankkia valikoimaan e-kirjana.
Kirjastoille tarjotaan todella pientä osaa e-kirjavalikoimasta. Moni kustantamo ei tarjoa niitä kirjastojen käyttöön lainkaan, koska saa tällä hetkellä kaupalliselta puolelta paremman korvauksen. Yleiset kirjastot eivät tällä hetkellä maksa lainauskorvausta e-kirjoista ja -äänikirjoista, sen estää laki.
Yleinen kirjasto on kuitenkin kaikkien kirjasto ja sen tehtävä on palvella kaikkia kuntalaisia. E-kirjatkin ovat tärkeitä, mutta vain yksi osa kokoelmaa.
Puhut itsestäsi todellisena kirjojen ystävänä. Jos sinulle on tärkeää päästä katselemaan hyllyjen väliin ja pläräämään kirjoja, eikä siinä tietenkään ole mitään väärää. Valtaosa asiakkaistamme toimii eri tavalla, siitä kertoo jo kasvava varausten määrä. Ihan ilman mitään ennakkotietoa hyllystä inspiraatiota hakijoita on vähän.
Tarkoitatko, että kokonaislainausmäärä on pysynyt samana, ja siitä ennakkoon varattujen kirjojen osuus on kasvanut?
Jos niin on, niin se on sääli, sillä teoksen sopivuuden itselle voi parhaiten varmistaa siten, että saa kirjan käsiinsä ja pääsee vähän lueskelemaan sitä sieltä täältä. Jos vain etsii aiheen perusteella mielenkiintoista luettavaa, tuloksena voi olla tyyliltään kaamea kaupallinen sepitelmä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Assburger kirjoitti:
Kirjastoihin hankitaan uutta dekkaria, fantasiaa ja self help-opasta apinan raivolla, koska niitä asiakkaat lukevat.
Pakko jostakin päästä poistaa.
Yritin tutustuttaa lastani Jules Verneen, mutta eipä hyllyssä ollut...
Joskus hain kirjastoista nuoruuden mielikirjoja ja eihän siellä ollut juuri mitään noista. Nää on siis oman genrensä klassikoita eikä jotain hetkessä unohtuvaa kertakäyttölukemista mitä kirjastoissa tuntuu olevan tilalla.
Onnetonta, että kaikki kirjastot tuntuvat hankinnoissaan ja poistoissaan noudattavan samaa kylmää markkinalogiikkaa. Eikö niiden kannattaisi erikoistua ja sopia keskenään, mihin kukin erikoistuu?
Sitä varten on Suomessa on Varastokirjasto.
Poistaessaan kirjoja, kirjastot tarkistavat Varastokirjaston tietokannasta, että onko Varastokirjastossa jo joku tämä kirja.
Ja montako kappaletta sitä kirjaa Varastokirjastossa on.
Kaikki Suomen kirjastot lähettävät poistamiaan kirjoja Varastokirjastoon, Varastokirjaston tarpeen mukaan.
Joten vanhankin 1950 luvun ja vanhemmankin romaanin, urheilu, keitto, runo, lastenkirjan saa kaukolainaksi.
Yleisten kirjastojen ei kannata erikoistua mihinkään kirjallisuuteen. Se vie vain tilaa siltä aineistolta, mikä on eniten kysyttyä yleisissä kirjastoissa.
Ja jo sekin on erittäin monipuolista.
Erikoiskirjastoja on Suomessa erikseen, ja yksi niistä on juuri tuo Kuopiossa sijaitseva Varastokirjasto.
Tämä on insinöörimäistä ja välineellistä ajattelua. Ikään kuin ihminen valmiiksi tietäisi tai pystyisi verkosta etsimään, että haa, tuon kirjan haluan lukea, vaikkapa aiheen tai oletetun hyödyn perusteella.
Mutta kun todelliset kirjojen ystävät etsivät kirjoja luettavakseen kulkemalla kirjaston hyllyjen välissä, ottamalla kirjan käteensä, lukemalla siitä otteita ja sitten mahdollisesti kiinnostuen sen tyylistä. Kirja on myös esine. En minä Varastokirjan valikoimasta osaa etänä sanoa, mikä olisi kiinnostava kirja lukea.
Kyllä luulisi, että e-kirjavalikoiman lisääntymisen myötä ihan tavallisilla kirjastoilla alkaisi olla tilaa erikoistua painettujen kirjojen osalta johonkin suuntaan. Sen pahimman hömpän voi hankkia valikoimaan e-kirjana.
Kirjastoille tarjotaan todella pientä osaa e-kirjavalikoimasta. Moni kustantamo ei tarjoa niitä kirjastojen käyttöön lainkaan, koska saa tällä hetkellä kaupalliselta puolelta paremman korvauksen. Yleiset kirjastot eivät tällä hetkellä maksa lainauskorvausta e-kirjoista ja -äänikirjoista, sen estää laki.
Yleinen kirjasto on kuitenkin kaikkien kirjasto ja sen tehtävä on palvella kaikkia kuntalaisia. E-kirjatkin ovat tärkeitä, mutta vain yksi osa kokoelmaa.
Puhut itsestäsi todellisena kirjojen ystävänä. Jos sinulle on tärkeää päästä katselemaan hyllyjen väliin ja pläräämään kirjoja, eikä siinä tietenkään ole mitään väärää. Valtaosa asiakkaistamme toimii eri tavalla, siitä kertoo jo kasvava varausten määrä. Ihan ilman mitään ennakkotietoa hyllystä inspiraatiota hakijoita on vähän.
Oletko sitä mieltä, että kirjastolaitos on kehittynyt parempaan suuntaan sanotaan vaikka 80-luvulta lähtien, ja että kirjastolaki on hyvä eikä siinä ole mitään parannettavaa?
Assburger kirjoitti:
Assburger kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Assburger kirjoitti:
Kirjastoihin hankitaan uutta dekkaria, fantasiaa ja self help-opasta apinan raivolla, koska niitä asiakkaat lukevat.
Pakko jostakin päästä poistaa.
Yritin tutustuttaa lastani Jules Verneen, mutta eipä hyllyssä ollut...
Joskus hain kirjastoista nuoruuden mielikirjoja ja eihän siellä ollut juuri mitään noista. Nää on siis oman genrensä klassikoita eikä jotain hetkessä unohtuvaa kertakäyttölukemista mitä kirjastoissa tuntuu olevan tilalla.
Kyllähän toki kaukolainana yleensä saa kirjan kuin kirjan.
Luulisin?
Mutta ei kotikirjaston hyllyssä useinkaan ole.
Toinen juttu on kirjojen luokittelu.
Omassa kirjastossani esimerkiksi Arthur C. Clarke ei ole scifi-hyllyssä.
Kotikuntani kirjastossa puolet kaunokirjallisuuden hyllymetreistä vievät kategoriat "scifi ja fantasia" sekä "dekkarit".
Noissa genreissä julkaistaan hävyttömän paljon jäljittelevää bulkkia, erityisesti dekkareista on itselläni kokemusta. Aivan turhaa hömppälukemista, jota ihmiset voisivat ostaa itse. Vain parhaita voitaisiin hankkia kirjastoihin, ei jonkun dekkarikuningattaren 56:tta kaavan mukaan kirjoitettua väsynyttä teosta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Assburger kirjoitti:
Kirjastoihin hankitaan uutta dekkaria, fantasiaa ja self help-opasta apinan raivolla, koska niitä asiakkaat lukevat.
Pakko jostakin päästä poistaa.
Yritin tutustuttaa lastani Jules Verneen, mutta eipä hyllyssä ollut...
Joskus hain kirjastoista nuoruuden mielikirjoja ja eihän siellä ollut juuri mitään noista. Nää on siis oman genrensä klassikoita eikä jotain hetkessä unohtuvaa kertakäyttölukemista mitä kirjastoissa tuntuu olevan tilalla.
Onnetonta, että kaikki kirjastot tuntuvat hankinnoissaan ja poistoissaan noudattavan samaa kylmää markkinalogiikkaa. Eikö niiden kannattaisi erikoistua ja sopia keskenään, mihin kukin erikoistuu?
Sitä varten on Suomessa on Varastokirjasto.
Poistaessaan kirjoja, kirjastot tarkistavat Varastokirjaston tietokannasta, että onko Varastokirjastossa jo joku tämä kirja.
Ja montako kappaletta sitä kirjaa Varastokirjastossa on.
Kaikki Suomen kirjastot lähettävät poistamiaan kirjoja Varastokirjastoon, Varastokirjaston tarpeen mukaan.
Joten vanhankin 1950 luvun ja vanhemmankin romaanin, urheilu, keitto, runo, lastenkirjan saa kaukolainaksi.
Yleisten kirjastojen ei kannata erikoistua mihinkään kirjallisuuteen. Se vie vain tilaa siltä aineistolta, mikä on eniten kysyttyä yleisissä kirjastoissa.
Ja jo sekin on erittäin monipuolista.
Erikoiskirjastoja on Suomessa erikseen, ja yksi niistä on juuri tuo Kuopiossa sijaitseva Varastokirjasto.
Tämä on insinöörimäistä ja välineellistä ajattelua. Ikään kuin ihminen valmiiksi tietäisi tai pystyisi verkosta etsimään, että haa, tuon kirjan haluan lukea, vaikkapa aiheen tai oletetun hyödyn perusteella.
Mutta kun todelliset kirjojen ystävät etsivät kirjoja luettavakseen kulkemalla kirjaston hyllyjen välissä, ottamalla kirjan käteensä, lukemalla siitä otteita ja sitten mahdollisesti kiinnostuen sen tyylistä. Kirja on myös esine. En minä Varastokirjan valikoimasta osaa etänä sanoa, mikä olisi kiinnostava kirja lukea.
Kyllä luulisi, että e-kirjavalikoiman lisääntymisen myötä ihan tavallisilla kirjastoilla alkaisi olla tilaa erikoistua painettujen kirjojen osalta johonkin suuntaan. Sen pahimman hömpän voi hankkia valikoimaan e-kirjana.
Kirjastoille tarjotaan todella pientä osaa e-kirjavalikoimasta. Moni kustantamo ei tarjoa niitä kirjastojen käyttöön lainkaan, koska saa tällä hetkellä kaupalliselta puolelta paremman korvauksen. Yleiset kirjastot eivät tällä hetkellä maksa lainauskorvausta e-kirjoista ja -äänikirjoista, sen estää laki.
Yleinen kirjasto on kuitenkin kaikkien kirjasto ja sen tehtävä on palvella kaikkia kuntalaisia. E-kirjatkin ovat tärkeitä, mutta vain yksi osa kokoelmaa.
Puhut itsestäsi todellisena kirjojen ystävänä. Jos sinulle on tärkeää päästä katselemaan hyllyjen väliin ja pläräämään kirjoja, eikä siinä tietenkään ole mitään väärää. Valtaosa asiakkaistamme toimii eri tavalla, siitä kertoo jo kasvava varausten määrä. Ihan ilman mitään ennakkotietoa hyllystä inspiraatiota hakijoita on vähän.
Minusta noissa tummennetuissa kohdissa on hienoisen alentuva sävy. Tarkoitiko sen niin tai ärsyttääkö mielipiteessäni erityisesti jokin?
Saakohan nuo kotkalaiset kirjastonhoitajat kuitenkin noista hävitettävistä ottaa itselleen talteen kirjoja? Jos saavat niin sama mahdollisuus pitäisi olla muillakin kuntalaisilla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
ja lahjotaisivat ne johonkin laitokseen
Miksi niitä laitos asukkaita pitäis vielä kiduttaa jos normalit ihmisetkään niitä lainaa
Vierailija kirjoitti:
Saakohan nuo kotkalaiset kirjastonhoitajat kuitenkin noista hävitettävistä ottaa itselleen talteen kirjoja? Jos saavat niin sama mahdollisuus pitäisi olla muillakin kuntalaisilla.
Ja jos sinä saat jotain niin sinunki pitää kans muille antaa..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
laitaisivat jonkun pikkukärryn ja kyltti saa ottaa
Et ole tainnut käydä kirjastossa montaa kertaa? Siellä ON sellainen pikkukärry.
MInullakin on muutama kirja jossa on kirjaston leima ja sen alla "poistettu-avskriven".
Kirjoista on lähes mahdoton päästä eroon. Divarit ovat kattoon asti täynnä, sillä kirjat ovat halpoja uutenakin ja sitten on vielä se, että ihmiset ei välttämättä edes lue mitään.
Ennen jo konttoristitason ihminen luki sivistävää kirjallisuutta. Akateemisen tai muuten hyvässä asemassa olevan ihmisen oletettiin tietävän perustiedot tärkeänä pidetyistä kirjoista, konserttimusiikista, oopperoista ja maalaustaiteesta. Nykyään tenttikirjat riittää - inssi tai lääkäri ei välttämättä ole lukenut kuin Aku Ankkaa.
MInä olen tuskin konttoristia kummempi mutta ainakin oman aikani suositut olen kahlannut. Poistoon menee pari isoa banaanilaatikollista kirjoa ja paljolti samoin perustein - Aikanaan kiinnostanut kirja on lakannut kiinnostamasta, kirjaa löytyy tuplakappaleet tai tietokirja sisältää vanhentunutta ja epäkiinnostavaa tietoa. Jäähän tuota vielä muutama sata eeposta.
Vierailija kirjoitti:
Saakohan nuo kotkalaiset kirjastonhoitajat kuitenkin noista hävitettävistä ottaa itselleen talteen kirjoja? Jos saavat niin sama mahdollisuus pitäisi olla muillakin kuntalaisilla.
Eiköhän he voi lainata niitä niikuin muutkin. Miksi he ottaisivat kirjoja, mitkä ei muitakaan kiinnosta?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hyväntekeväisyyteen tulee myös lahjoituksena noita, missä on poistettu leima. Eipä niitä voi kirpparille viedä, joten menee kaatopaikalle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Assburger kirjoitti:
Kirjastoihin hankitaan uutta dekkaria, fantasiaa ja self help-opasta apinan raivolla, koska niitä asiakkaat lukevat.
Pakko jostakin päästä poistaa.
Yritin tutustuttaa lastani Jules Verneen, mutta eipä hyllyssä ollut...
Joskus hain kirjastoista nuoruuden mielikirjoja ja eihän siellä ollut juuri mitään noista. Nää on siis oman genrensä klassikoita eikä jotain hetkessä unohtuvaa kertakäyttölukemista mitä kirjastoissa tuntuu olevan tilalla.
Onnetonta, että kaikki kirjastot tuntuvat hankinnoissaan ja poistoissaan noudattavan samaa kylmää markkinalogiikkaa. Eikö niiden kannattaisi erikoistua ja sopia keskenään, mihin kukin erikoistuu?
Sitä varten on Suomessa on Varastokirjasto.
Poistaessaan kirjoja, kirjastot tarkistavat Varastokirjaston tietokannasta, että onko Varastokirjastossa jo joku tämä kirja.
Ja montako kappaletta sitä kirjaa Varastokirjastossa on.
Kaikki Suomen kirjastot lähettävät poistamiaan kirjoja Varastokirjastoon, Varastokirjaston tarpeen mukaan.
Joten vanhankin 1950 luvun ja vanhemmankin romaanin, urheilu, keitto, runo, lastenkirjan saa kaukolainaksi.
Yleisten kirjastojen ei kannata erikoistua mihinkään kirjallisuuteen. Se vie vain tilaa siltä aineistolta, mikä on eniten kysyttyä yleisissä kirjastoissa.
Ja jo sekin on erittäin monipuolista.
Erikoiskirjastoja on Suomessa erikseen, ja yksi niistä on juuri tuo Kuopiossa sijaitseva Varastokirjasto.
Tämä on insinöörimäistä ja välineellistä ajattelua. Ikään kuin ihminen valmiiksi tietäisi tai pystyisi verkosta etsimään, että haa, tuon kirjan haluan lukea, vaikkapa aiheen tai oletetun hyödyn perusteella.
Mutta kun todelliset kirjojen ystävät etsivät kirjoja luettavakseen kulkemalla kirjaston hyllyjen välissä, ottamalla kirjan käteensä, lukemalla siitä otteita ja sitten mahdollisesti kiinnostuen sen tyylistä. Kirja on myös esine. En minä Varastokirjan valikoimasta osaa etänä sanoa, mikä olisi kiinnostava kirja lukea.
Kyllä luulisi, että e-kirjavalikoiman lisääntymisen myötä ihan tavallisilla kirjastoilla alkaisi olla tilaa erikoistua painettujen kirjojen osalta johonkin suuntaan. Sen pahimman hömpän voi hankkia valikoimaan e-kirjana.
Kirjastoille tarjotaan todella pientä osaa e-kirjavalikoimasta. Moni kustantamo ei tarjoa niitä kirjastojen käyttöön lainkaan, koska saa tällä hetkellä kaupalliselta puolelta paremman korvauksen. Yleiset kirjastot eivät tällä hetkellä maksa lainauskorvausta e-kirjoista ja -äänikirjoista, sen estää laki.
Yleinen kirjasto on kuitenkin kaikkien kirjasto ja sen tehtävä on palvella kaikkia kuntalaisia. E-kirjatkin ovat tärkeitä, mutta vain yksi osa kokoelmaa.
Puhut itsestäsi todellisena kirjojen ystävänä. Jos sinulle on tärkeää päästä katselemaan hyllyjen väliin ja pläräämään kirjoja, eikä siinä tietenkään ole mitään väärää. Valtaosa asiakkaistamme toimii eri tavalla, siitä kertoo jo kasvava varausten määrä. Ihan ilman mitään ennakkotietoa hyllystä inspiraatiota hakijoita on vähän.
Minusta noissa tummennetuissa kohdissa on hienoisen alentuva sävy. Tarkoitiko sen niin tai ärsyttääkö mielipiteessäni erityisesti jokin?
Alentuva en tarkoittanut olla yhtään, pahoittelut siitä. Lisäksi olin kirjoittanut tuon lauseen muutenkin ihan miten sattuu. Ajatukseni oli se, että se mikä toimii sinulle, ei ole valtavirtaa. Ihmiset tekevät varauksia, saavat tietoa kirjoista esimerkiksi mediasta, monille myös esillepanot ja henkilökunnan suositukset ovat tärkeitä.
Kirjastolaki uudistettiin 2016, eli ihan hirveän kauan emme ole vielä uuden lain kanssa eläneet, kun väliin mahtuu myös koronan aiheuttamat poikkeusvuodet. Laki on minusta aika onnistunut. Lähinnä kyse on siitä, miten sitä kirjastoissa sovelletaan - vaikuttaako se arkeen paljon vai vähän.
Lainausmäärä kirjastoissa on lievästi laskenut. Varausten määrä taas on kasvanut, tarkkaa tilastotietoa en osaa sanoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nykyisin kirjat ovat ongelmajätettä
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jutussa on selitetty ihan hyvin, miksi näin tehdään.
Kyllä oli ontuvat selitykset, sitä myöten, miksei kirjojen sivuja voi kierrättää paperina. Olen itsekin ollut kirjastossa töissä. Ei ole noin vaikeaa. Ja ihan turha väittää, ettei noitakaan vuoden 2018 kirjoja Kimistä olisi otettu edes ilmaiseksi. Likaiset kirjat sitten erikseen.
Voitkin sitten ilmoittautua repimään ne 20 000 poistokirjaa. Kotkassa varmasti ilahdutaan kaltaisestasi tehosilppurista. Oikea She-Hulk meillä!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Assburger kirjoitti:
Kirjastoihin hankitaan uutta dekkaria, fantasiaa ja self help-opasta apinan raivolla, koska niitä asiakkaat lukevat.
Pakko jostakin päästä poistaa.
Yritin tutustuttaa lastani Jules Verneen, mutta eipä hyllyssä ollut...
Joskus hain kirjastoista nuoruuden mielikirjoja ja eihän siellä ollut juuri mitään noista. Nää on siis oman genrensä klassikoita eikä jotain hetkessä unohtuvaa kertakäyttölukemista mitä kirjastoissa tuntuu olevan tilalla.
Oletko perehtynyt siihen, kuinka paljon kirjastoissa on tilaa aineistolle? Kumpaako kirjaston kannattaa pitää hyllyssä, menekkitavaraa vaiko kerran kahdessa vuodessa lainaan menevää kuriositeettia? Kirjastojen määrärahat perustellaan pitkälti kävijämäärilla ja lainaluvuilla. Harvinaisempaa aineistoa voi saada varaamalla kirjastokimpan muista kirjastoista tai kaukolainaamalla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Assburger kirjoitti:
Kirjastoihin hankitaan uutta dekkaria, fantasiaa ja self help-opasta apinan raivolla, koska niitä asiakkaat lukevat.
Pakko jostakin päästä poistaa.
Yritin tutustuttaa lastani Jules Verneen, mutta eipä hyllyssä ollut...
Joskus hain kirjastoista nuoruuden mielikirjoja ja eihän siellä ollut juuri mitään noista. Nää on siis oman genrensä klassikoita eikä jotain hetkessä unohtuvaa kertakäyttölukemista mitä kirjastoissa tuntuu olevan tilalla.
Oletko perehtynyt siihen, kuinka paljon kirjastoissa on tilaa aineistolle? Kumpaako kirjaston kannattaa pitää hyllyssä, menekkitavaraa vaiko kerran kahdessa vuodessa lainaan menevää kuriositeettia? Kirjastojen määrärahat perustellaan pitkälti kävijämäärilla ja lainaluvuilla. Harvinaisempaa aineistoa voi saada varaamalla kirjastokimpan muista kirjastoista tai kaukolainaamalla.
Jos ne mielikirjat ovat olleet monen muunkin lempilukemista 20-40 vuotta sitten, eivät ne ole olleet ehjiä pitkiin aikoihin.
Kyselkää kadonneita aarteita kirjastosta, siellä selviää, onko niitä saatavilla ja missä. Itse kaivelen kirjastojen ohella myös nettiantikvaareja.
Vierailija kirjoitti:
Ehkä kirjaston kannattaisi tilata uutuksia muutama kappale vähemmän. Täällä on myös tuo ilmaiskärry ja kun siihen jotain tulee se on samatien tyhjä.
Sitten alkaa valitus varausjonon pituudesta ja kuukausien odotuksesta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sitten kun hakee jotain vanhaa ja ei niin tunnettua klassikkoa, se löytyy jostain pikkusesta kylän sivukirjastosta.
Omassa kuntakirjastossa kaukolainamaksut kunnan ulkopuolelta ovat hävyttömiä, jotain 10€.
Tuo sisältänee postimaksun. Paljoko maksaa vastaavan paketin paketointi ja postitus? En osaa sanoa, mitä muuta sisältyy.
Jotka kiertää kirppareitakin, ootte varmaan huomanneet, että kirjoja on myynnissä paljon, mutta oletteko huomanneet kassalla, että niitä olisi edellä olevien asiakkaiden koreissa? Niin, en minäkään.
Normikokoisen kirjan postituskulut ovat noin kympin suuntaansa ja henkilöstöresurssi siihen päälle. Kirjasto jää yleensä kaukolainatoiminnassa tappiolle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Assburger kirjoitti:
Kirjastoihin hankitaan uutta dekkaria, fantasiaa ja self help-opasta apinan raivolla, koska niitä asiakkaat lukevat.
Pakko jostakin päästä poistaa.
Yritin tutustuttaa lastani Jules Verneen, mutta eipä hyllyssä ollut...
Joskus hain kirjastoista nuoruuden mielikirjoja ja eihän siellä ollut juuri mitään noista. Nää on siis oman genrensä klassikoita eikä jotain hetkessä unohtuvaa kertakäyttölukemista mitä kirjastoissa tuntuu olevan tilalla.
Onnetonta, että kaikki kirjastot tuntuvat hankinnoissaan ja poistoissaan noudattavan samaa kylmää markkinalogiikkaa. Eikö niiden kannattaisi erikoistua ja sopia keskenään, mihin kukin erikoistuu?
Nykyajan kirjastossa ei ole tilaa kuin hyvin kiertävälle aineistolle. Kirjastossa kun pitää ollaa tapahtumaa, säpinää, puuhamaata, työpajaa, elokuvaesityksiä, mikä on kaikki pois perinteisestä kirjastotoiminnasta.
Vaihtoehtona on joko laittaa koko kirja sekajätteeseen tai repiä kirjojen kannet irti, jotta kirjojen sivut voidaan laittaa paperinkeräykseen. Vainio sanoo, että kansien repiminen käsin aiheuttaa nopeasti rannekipuja eikä sitä siksi voi tehdä pitkään.
😅 voi pyä yksinkertaisuus! Mattoveitsi, sillä viilto kannen sisäpuolelle taitteeseen eteen ja taakse.
Ja miksi näätä ei lahjoiteta kouluille, mitkä soveltuu niihin? Saisivat nekin kirjastoihinsa täytettä
Alue: Aihe vapaa
Kirjastoille tarjotaan todella pientä osaa e-kirjavalikoimasta. Moni kustantamo ei tarjoa niitä kirjastojen käyttöön lainkaan, koska saa tällä hetkellä kaupalliselta puolelta paremman korvauksen. Yleiset kirjastot eivät tällä hetkellä maksa lainauskorvausta e-kirjoista ja -äänikirjoista, sen estää laki.
Yleinen kirjasto on kuitenkin kaikkien kirjasto ja sen tehtävä on palvella kaikkia kuntalaisia. E-kirjatkin ovat tärkeitä, mutta vain yksi osa kokoelmaa.
Puhut itsestäsi todellisena kirjojen ystävänä. Jos sinulle on tärkeää päästä katselemaan hyllyjen väliin ja pläräämään kirjoja, eikä siinä tietenkään ole mitään väärää. Valtaosa asiakkaistamme toimii eri tavalla, siitä kertoo jo kasvava varausten määrä. Ihan ilman mitään ennakkotietoa hyllystä inspiraatiota hakijoita on vähän.