Lue keskustelun säännöt.
Muita, jotka ei pidä etätöistä?
Taidan olla vähemmistöä, mutta itse saisin paremmin tehtyä hommat toimistolla. Nyt olen tehnyt viimeiset 2,5 v pääasiallisesti etätöitä koronan takia ja syyskuussa menen takaisin toimistolle kokoaikaisesti. Tuntuu, että kotona ei pääse tuulettumaan työasioista ja työpisteeni ovat vielä keittiössä ja makkarissa.
Mulla ole mitään niitä vastaan, jotka haluavat tehdä 100% etätyötä. On vain hyvä, että työelämä joustaa ja saa itse valita työpisteen. Kun itse oon puhunut siitä, että tekisin mielelläni työt työpaikalla ja kodin ja kesämökin pyhitän omalle elämälle, niin on saanut osakseni ihmettelyä ja suoranaista raivoa.
Kommentit (236)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Millä tavalla te tunnette sen, että ette voi irrottautua töistä? Ihmettelen, koska itse laitan koneen kiinni ja lopetan työt. En ajattele niitä sen kummemmin.
Mulla on paljon paperitavaraa, töitä on koneen lisäksi paljon paperilla. Ja sitä on paljon. Ei auta läppärin sulkeminen. Paperit pitää saada yöksi lukittuun kaappiin. Salassa pidettävää aineistoa. En asu yksin. Onneksi saa olla taas toimistolla.
Aika vanhanaikaista tuollainen paperinpyörittely. Ei tule montaa alaa mieleen missä vielä papereita vatvotaan.
Myynnissä riittää sopimuksia, mitkä ovat toistaiseksi paperimuodossa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Millä tavalla te tunnette sen, että ette voi irrottautua töistä? Ihmettelen, koska itse laitan koneen kiinni ja lopetan työt. En ajattele niitä sen kummemmin.
Mulla on paljon paperitavaraa, töitä on koneen lisäksi paljon paperilla. Ja sitä on paljon. Ei auta läppärin sulkeminen. Paperit pitää saada yöksi lukittuun kaappiin. Salassa pidettävää aineistoa. En asu yksin. Onneksi saa olla taas toimistolla.
Aika vanhanaikaista tuollainen paperinpyörittely. Ei tule montaa alaa mieleen missä vielä papereita vatvotaan.
Myynnissä riittää sopimuksia, mitkä ovat toistaiseksi paperimuodossa.
Eli ei mitään järkeä. Sopimukset voi sähköistää, sähköisesti allekirjoittaa ja sähköisesti arkistoida.
Vierailija kirjoitti:
Tässä on kotona oltu jo kohta 2v ja se tulee korvistakin jo ulos. Pakko päästä jonnekin muualle ennenku tulen ihan kahjoksi.
Aikansa kutakin, aluks se oli ihan mukavaa, aikaa ja rahaa säästyi.
Mutta kun muutenkin asuu yksin niin ei pysty olemaan kokoaikaa yksin kotona.Toimistolla on muute kin parempi ergonomia.
Itse asun yksin ja olen tehnyt jo 10 v etätyötä it-alalla. Toki on erillinen työhuone ja ergonomia kunnossa, työnantaja myös tukee rahallisesti esim. sähköisesti säädettävien työpöytien, toimistotuolien tms. ostamista. Luulen, että ajan myötä ne alat mille se sopii muuttuvat kokonaan etätyöksi jo ihan ympäristösyistä, ettei työmatkoja tarvita eikä erillisiä toimistorakennuksia. Sitten täytyy vaan oppia hoitamaan sosiaaliset tarpeensa työn ulkopuolella.
Haluatko ihmiset oikeasti olla kotona koko ajan? Nythän ihmiset tilaa ruoatkin kotiin.
Tylsää.
Vierailija kirjoitti:
Mä en tykkäisi etätöistä yhtään, jos olisi velvollisuus olla tietokoneen ääressä tiettynä aikana.
Hmm? Onko se mitenkään eri asia kuin konttorilla. Siellä mun piti olla koneen ääressä 9-17 välillä taukoja lukuunottamatta, samoin on etänä. Työmatkat, laittautumiseen kuluva aika yms. vaan jää pois.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Millä tavalla te tunnette sen, että ette voi irrottautua töistä? Ihmettelen, koska itse laitan koneen kiinni ja lopetan työt. En ajattele niitä sen kummemmin.
Joku jatkaa töitä, jos tehtävää vielä on. Toinen voi katsoa puhelimesta tuleita meileijä ja reagoi, jos tulee jotain hoidettavaa. Kolmas voi pitkin iltaa vastailla puhelimeen, jos joku soittaa työasioissa. Nyt kesällä näki osalla pomoista poissaoloilmoituksia "olen lomalla xx asti ja luen sähköpostiani satunnaisesti. Kiireellisisssä asioissa soita numerooni xxx.
Itse aloitan aikaisin työt, pomoni aloittaa myöhemmin. Ajoittain käy, että oikeastaan olin jo lopettamassa töitä, kun pomo aloittaa jonkin homman yhdessä tehtäväksi. Tunti tai pari voi äkkiä tulla extraa, mutta toisaalta kun on liukuva työaika, niin otan huomioon myöhemmin.
Tuollaiseen ei tarvitse suostua. Työaika on työaika. Loppu on vapaata.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Millä tavalla te tunnette sen, että ette voi irrottautua töistä? Ihmettelen, koska itse laitan koneen kiinni ja lopetan työt. En ajattele niitä sen kummemmin.
Joku jatkaa töitä, jos tehtävää vielä on. Toinen voi katsoa puhelimesta tuleita meileijä ja reagoi, jos tulee jotain hoidettavaa. Kolmas voi pitkin iltaa vastailla puhelimeen, jos joku soittaa työasioissa. Nyt kesällä näki osalla pomoista poissaoloilmoituksia "olen lomalla xx asti ja luen sähköpostiani satunnaisesti. Kiireellisisssä asioissa soita numerooni xxx.
Itse aloitan aikaisin työt, pomoni aloittaa myöhemmin. Ajoittain käy, että oikeastaan olin jo lopettamassa töitä, kun pomo aloittaa jonkin homman yhdessä tehtäväksi. Tunti tai pari voi äkkiä tulla extraa, mutta toisaalta kun on liukuva työaika, niin otan huomioon myöhemmin.
Ehkä aika asettaa rajoja? Minä en vastaa mihinkään työjuttuhin klo neljän jälkeen. En edes lue Slack-viestejä.
Miksi? Liukuva työaika juuri mahdollistaa vaihtelun. Käyn punttisalilla aamupäivällä keskellä ns. toimistoaikaa kirjaten itseni ulos tuoksi aikaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Haluatko ihmiset oikeasti olla kotona koko ajan? Nythän ihmiset tilaa ruoatkin kotiin.
Tylsää.
Joo. Välillä käyn toki luonnossa kävelyllä, voin käydä tuossa lähellä lounaspaikassa syömässä, hoitamassa asioita. Ja toisin kuin toimistoaikaan, jaksan nyt harrastaa kodin ulkopuolella. Olen alkanut. käydä kuntosalilla 3 viikossa. Olen myös ilmoittautunyt työväenopiston parille kurssille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Millä tavalla te tunnette sen, että ette voi irrottautua töistä? Ihmettelen, koska itse laitan koneen kiinni ja lopetan työt. En ajattele niitä sen kummemmin.
Joku jatkaa töitä, jos tehtävää vielä on. Toinen voi katsoa puhelimesta tuleita meileijä ja reagoi, jos tulee jotain hoidettavaa. Kolmas voi pitkin iltaa vastailla puhelimeen, jos joku soittaa työasioissa. Nyt kesällä näki osalla pomoista poissaoloilmoituksia "olen lomalla xx asti ja luen sähköpostiani satunnaisesti. Kiireellisisssä asioissa soita numerooni xxx.
Itse aloitan aikaisin työt, pomoni aloittaa myöhemmin. Ajoittain käy, että oikeastaan olin jo lopettamassa töitä, kun pomo aloittaa jonkin homman yhdessä tehtäväksi. Tunti tai pari voi äkkiä tulla extraa, mutta toisaalta kun on liukuva työaika, niin otan huomioon myöhemmin.
Ehkä aika asettaa rajoja? Minä en vastaa mihinkään työjuttuhin klo neljän jälkeen. En edes lue Slack-viestejä.
Miksi? Liukuva työaika juuri mahdollistaa vaihtelun. Käyn punttisalilla aamupäivällä keskellä ns. toimistoaikaa kirjaten itseni ulos tuoksi aikaa.
Rajoja pitää asettaa silloin, jos vastaat kännykkään ja luet viestejä työajan ulkopuolella. Eli viestini ei luultavasti päde sinuun.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Haluatko ihmiset oikeasti olla kotona koko ajan? Nythän ihmiset tilaa ruoatkin kotiin.
Tylsää.
Etkö sä itse tee mitään muuta kuin käyt töissä ja ruokakaupassa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Millä tavalla te tunnette sen, että ette voi irrottautua töistä? Ihmettelen, koska itse laitan koneen kiinni ja lopetan työt. En ajattele niitä sen kummemmin.
Joku jatkaa töitä, jos tehtävää vielä on. Toinen voi katsoa puhelimesta tuleita meileijä ja reagoi, jos tulee jotain hoidettavaa. Kolmas voi pitkin iltaa vastailla puhelimeen, jos joku soittaa työasioissa. Nyt kesällä näki osalla pomoista poissaoloilmoituksia "olen lomalla xx asti ja luen sähköpostiani satunnaisesti. Kiireellisisssä asioissa soita numerooni xxx.
Itse aloitan aikaisin työt, pomoni aloittaa myöhemmin. Ajoittain käy, että oikeastaan olin jo lopettamassa töitä, kun pomo aloittaa jonkin homman yhdessä tehtäväksi. Tunti tai pari voi äkkiä tulla extraa, mutta toisaalta kun on liukuva työaika, niin otan huomioon myöhemmin.
No mutta tässähän ei ole kyse ollenkaan siitä, että tekeekö lähi- vai etätöitä. Ne, jotka sähköposteja katsoo myös vapaalla, tekevät sitä niin toimisto- kuin etätyöpäivän päätteeksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Millä tavalla te tunnette sen, että ette voi irrottautua töistä? Ihmettelen, koska itse laitan koneen kiinni ja lopetan työt. En ajattele niitä sen kummemmin.
Joku jatkaa töitä, jos tehtävää vielä on. Toinen voi katsoa puhelimesta tuleita meileijä ja reagoi, jos tulee jotain hoidettavaa. Kolmas voi pitkin iltaa vastailla puhelimeen, jos joku soittaa työasioissa. Nyt kesällä näki osalla pomoista poissaoloilmoituksia "olen lomalla xx asti ja luen sähköpostiani satunnaisesti. Kiireellisisssä asioissa soita numerooni xxx.
Itse aloitan aikaisin työt, pomoni aloittaa myöhemmin. Ajoittain käy, että oikeastaan olin jo lopettamassa töitä, kun pomo aloittaa jonkin homman yhdessä tehtäväksi. Tunti tai pari voi äkkiä tulla extraa, mutta toisaalta kun on liukuva työaika, niin otan huomioon myöhemmin.
Tuo on ihan omaa löperöyttä jos ei osaa rajata työaikaansa kun on kotona. Eihän osa sitä osaa konttorillakaan, kyllä meillä ainakin porukkaa istui ylityössä välillä sielläkin ja jotkut vastaili maileihin lomilta tms. Yhtä lailla sitä voi rajata etänä kuin konttorilla ollessakin. Esim. itse en koskaan lue työmaileja vapaa-ajalla tai lomalla, päätän itse työaikani jos esim. jos pomo antaisi uuden tehtävän kun olen jo lopettamassa työpäivää sanon että tänään ei enää ehdi, otan tämän huomenna työn alle.
Täällä yksi etätyötä tekevä jolle suurin etu etätyöstä on työmatkoihin menevä aika, eli 2h/päivä.
Kieltämättä kun etätöitä on tehnyt pari vuotta niin, että käyn toimistolla 1-2 krtaa / kk niin välillä tämäkin jo tympii. Silti teen mielummin etänä kun se mahdollisuus on. Aloitin nykyisessä työpaikassa n. 2 kk "ennen koronaa", eli kieltämättä työihmiset on jääneet kovin vieraaksi.
Ymmärrän kyllä AP:n ajatukset hyvin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Niin Mulla ei lähityö tuo muuta "lisäarvoa" kuin 90km autolla ajelua päivässä. Matkaa siis 45km suuntaansa, ajan toimistolle, istun koppiin ja istun siellä 8h näkemättä ketään fyysisesti. Siksi tämä vähintään kolmen päivän lähityövelvollisuus hiukan ihmetyttää. Onko mulla "oikeus" kysyä jotain extraa näille päiville, kun ajan toimistolle?
lisäisin vielä, että ainakaan työergonomia ei olisi peruste. Olen pyytänyt vuoden verran rullahiirtä, ei ole "myönnetty", en myöskään ole riittävän raihnainen sähköpöydän hankintaan.
Mulle on ollut suuri yllätys se, että suurin osa oikeasti pitää tästä elämästä, ettei ole työkavereita läsnä samassa huoneessa. niin moni mainostaa olevansa sosiaalinen, tiimipelaaja jne. ja sitten todellisuudessa suurin osa nauttii yksintyöskentelystä. itse olen aina halunnut työskennellä yksin, mutta luulin että vain pieni vähemmistö haluaa samaa.
Vierailija kirjoitti:
Täällä yksi etätyötä tekevä jolle suurin etu etätyöstä on työmatkoihin menevä aika, eli 2h/päivä.
Kieltämättä kun etätöitä on tehnyt pari vuotta niin, että käyn toimistolla 1-2 krtaa / kk niin välillä tämäkin jo tympii. Silti teen mielummin etänä kun se mahdollisuus on. Aloitin nykyisessä työpaikassa n. 2 kk "ennen koronaa", eli kieltämättä työihmiset on jääneet kovin vieraaksi.
Ymmärrän kyllä AP:n ajatukset hyvin.
Itsekään tuskin olen tehokkaampi kotona, mutta ajansäästö on kiistatonta. Lisäksi aamuvirkkuna voin käydä käsiksi päivän tehtäviin heti hampaiden pesun ja suihkun jälkeen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Millä tavalla te tunnette sen, että ette voi irrottautua töistä? Ihmettelen, koska itse laitan koneen kiinni ja lopetan työt. En ajattele niitä sen kummemmin.
Mulla on paljon paperitavaraa, töitä on koneen lisäksi paljon paperilla. Ja sitä on paljon. Ei auta läppärin sulkeminen. Paperit pitää saada yöksi lukittuun kaappiin. Salassa pidettävää aineistoa. En asu yksin. Onneksi saa olla taas toimistolla.
Aika vanhanaikaista tuollainen paperinpyörittely. Ei tule montaa alaa mieleen missä vielä papereita vatvotaan.
Samaa ihmettelin. Olisiko niin, että tuon kommentin kirjoittaja ei ole vaan opetellut lukemaan asioita näytöltä, vaan tulostaa edelleen kaiken paperille. Omassa etätoimistossani ei ole ainuttakaan paperilappua eikä paperipinoa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin Mulla ei lähityö tuo muuta "lisäarvoa" kuin 90km autolla ajelua päivässä. Matkaa siis 45km suuntaansa, ajan toimistolle, istun koppiin ja istun siellä 8h näkemättä ketään fyysisesti. Siksi tämä vähintään kolmen päivän lähityövelvollisuus hiukan ihmetyttää. Onko mulla "oikeus" kysyä jotain extraa näille päiville, kun ajan toimistolle?
lisäisin vielä, että ainakaan työergonomia ei olisi peruste. Olen pyytänyt vuoden verran rullahiirtä, ei ole "myönnetty", en myöskään ole riittävän raihnainen sähköpöydän hankintaan.
Joo ja meillä ei ole enää edes toimistolla kellään omia työpisteitä. Jos haluaa mennä sinne, täytyy aamulla varata joku vapaana oleva työpiste avotiloista erityisellä paikanvarausohjelmistolla. Ne on kaikki geneerisiä läppärityöpisteitä, ei sieltä löydy mitään yksilöllisiä ergonomiavarusteita. Eli mitä pystyt mukana kantamaan voit tuoda mutta päivän päätteeksi täytyy viedä myös pois, seuraavana päivänä voit saada jonkun ihan eri paikan eri kerroksestakin.
Tuntuu, että on elämässä jotain rakennetta, kun menee joka päivä töihin ja tulee takaisin. Lisäksi, kun menen pyörällä, saan siinä samalla hyötyliikuntaa. Opiskelin kaksi vuotta pääsääntöisesti etänä ja siinä meinasi pää räjähtää.
Ehkä aika asettaa rajoja? Minä en vastaa mihinkään työjuttuhin klo neljän jälkeen. En edes lue Slack-viestejä.