Voiko ihminen / voisitko sinä, OIKEASTI elää hyvän elämän jos ei/et koskaan seurustelisi?
Ja nyt tarkoitan todella ettei koskaan ole seurustellut, ei siksi että valintaa on liikaa/ kukaan ei kelpaa, vaan että oikeasti kukaan ei halua olla sinun kanssasi?
Ja neitsyenä menee hautaan.
Voiko ihminen elää hyvän ja miellyttävän elämän jos kukaan ei valinnut häntä, aina saa olla yksin, katsoa vierestä kuin kaikki muut löytää rakkauden (moni useampaankin kertaan).
Ja pliis ei nyt mitään lässytystä että yksin parempi kuin huonossa suhteessa tai muita kliseitä, millä ei ole mitään pohjaa.
Kommentit (68)
En ole viehättänyt koskaan ketään miestä vaikka yritystä on ollut minulta ja rahkeita mielestäni on riittänyt aina ja vieläkin. Yleisen normin mukaan....hutsuefekti vaan on aina puuttuunut ja tissit tiskiin efekti... nördejä ja hissukoitakin lähestynyt, mutta aina he pakenevat mamman helmoihin kun eivät uskalla elää.....
No, ei voi sitten mitään. Näillä mennään. Ikää 45. Jotain systeemiä on ollut, mutta niukkasesti ja noh, ei voi mitään. Pilde vaik on, ei kelpaa. Useimmat miehet on luusereita
Joku voi, joku ei. Olen aina ollut romantikko ja rakkaudeton elämä olisi ollut suunnaton murhe. Itsenäisyyden kanssa tällä ei ole tekemistä, asumme puolisoni kanssa eri kaupungeissa ja muutenkin on omat elämät, mutta seksuaalisuus ja tunneyhteys toiseen ihmiseen on korvaamatonta toisille meistä. Ja ymmärrän hyvin ap:n "mitä jos ei ikinä"- kysymyksen. En usko että haluaisin enää ketään toista, ja jos joskus joudun puolisostani luopumaan, olen silti onnellinen niin että olemme saaneet jakaa elämää edes hetken.
Toivon kaikille kaipaaville rakkautta elämään.
"Ja pliis ei nyt mitään lässytystä että yksin parempi kuin huonossa suhteessa tai muita kliseitä, millä ei ole mitään pohjaa."
Jokainen huonosta suhteesta eronnut tietää ettei tuo ole mitään lässytystä.
Vierailija kirjoitti:
"Ja pliis ei nyt mitään lässytystä että yksin parempi kuin huonossa suhteessa tai muita kliseitä, millä ei ole mitään pohjaa."
Jokainen huonosta suhteesta eronnut tietää ettei tuo ole mitään lässytystä.
Itse olen kyllä kiitollinen huonoistakin suhteista, koska opin niistä niin paljon. Kivusta ja kyynelistäkin olen kiitollinen. Muistan ekan parisuhteen alun, kuin taika olisi murtunut. Vihdoinkin koin itse, millaista on olla jonkun kanssa. Vaikka suhde päättyi melko pian, olin silti tyytyväinen, että koin edes sen.
Näin erilaisia me ollaan. Toki huono suhde voi tarkoittaa monenlaista, kuten väkivaltaista sellaista. Itselläni ei onneksi ole kokemusta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Ja pliis ei nyt mitään lässytystä että yksin parempi kuin huonossa suhteessa tai muita kliseitä, millä ei ole mitään pohjaa."
Jokainen huonosta suhteesta eronnut tietää ettei tuo ole mitään lässytystä.
Itse olen kyllä kiitollinen huonoistakin suhteista, koska opin niistä niin paljon. Kivusta ja kyynelistäkin olen kiitollinen. Muistan ekan parisuhteen alun, kuin taika olisi murtunut. Vihdoinkin koin itse, millaista on olla jonkun kanssa. Vaikka suhde päättyi melko pian, olin silti tyytyväinen, että koin edes sen.
Näin erilaisia me ollaan. Toki huono suhde voi tarkoittaa monenlaista, kuten väkivaltaista sellaista. Itselläni ei onneksi ole kokemusta.
Olen minäkin kiitollinen myös huonoista ihmissuhteista, oppii paljon asioita ja taitoja vaikka mitään onnellista loppua ei tullutkaan. Oppi myös sen että yksin on paljon parempi kuin epäsopivan kumppanin kanssa, tuskin olisin nuorempana osannut arvostaa kun ei ollut vielä minkäänlaista kokemusta parisuhteista. Ja tottakai huonoistakin suhteista on jäänyt monia hyviä muistoja, ei asiat ole niin mustavalkoisia.
En tiedä.
Minun elämäni ei ole ollut oikein millään tasolla hyvää tai onnellista enkä siis tiedä olisiko parisuhde tai seurustelu sitä miten paljon parantanut tai jopa suuntaansa muuttanut. Olen siis elänyt tänne 40:een ikävuoteen asti täysin ilman toisen ihmisen läheisyyttä. Ei tapailua, ei seurustelua, ei parisuhdetta, ei avioliittoa, ei mitään. Se on varmasti vaikuttanut jollain tavalla onnellisuuteeni, mutta en tietenkään voi sanoa, että elämäni olisi välttämättä parempaa, jos tilanne olisi toinen. Ei parisuhde mikään ihmelääke kuitenkaan ole. Sen voin kuitenkin varmaksi sanonut, että ilman tätä ainaista yksinäisyyttä olisin toisenlainen ihminen. Olisin itsevarmempi, sosiaalisempi, tasapainoisempi ja aikuisempi.
Usein myös pohdin, että vaikka parisuhde ei välttämättä teekään elämästä hienoa ja mahtavaa niin jo se, että ihmisellä on itse mahdollisuus kokea parisuhteen ilot ja surut tekee ihmisen elämästä täydempää kuin se, että joutuu ikuisiksi ajoiksi vain haaveilemaan ja pohtimaan millaista se elämä parisuhteen tai vaikka perheen kanssa olisi voinut olla. Se kalvaa ihmistä sisältä ja siitä tunteesta on hankala päästää irti.
Siksi on hankala ottaa todesta parisuhteita, seurusteluja ja avioliittoja kokeneita ihmisiä, jotka väittävät, että voisivat olla onnellisia ilman mitään noista. He käsittelevät asiaa etuoikeutetusta näkökulmasta ja eivät toteuta omaa totuuttaan, koska jos toteuttaisivat eivät he olisi koskaan edes noihin suhteisiin hakeutuneet.
Vierailija kirjoitti:
Eivätkös Isaac Newton ja Nikola Tesla olleet juuri tällaisia? Ja muistaakseni myös T. E. Lawrence ellen sitten muista ihan väärin. Eivätköhän he ihan hyvän elämän eläneet, joskin tuo Lawrence menehtyi aika nuorena. Joten miksei nyt taviksissakin voisi olla vastaavia. Jos on introvertti erakkoluonne niin sitten varmasti, ekstroverteille tuo on kyllä luultavasti mahdottomuus.
Tesla kehitti suhteen hotellihuoneensa ulkopuolella asuvaan lintuun. Niin yksinäinen hän oli.
No minä en voisi. Toisaalta ihminen ei välttämättä osaa kaivata sitä, mitä ei ole kokenut. Mutta näin yli 50-vuotiaana ajattelen, että jos elämässä ei olisi ollut rakastumista, seksiä, perheen perustamista, niin olisi kyllä todella tyhjää. Ja vaikea on kuvitella, että mikään ystävyys, työ tai harrastus niitä korvaisi. Ei todellakaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Uskon, että valtaosalla tekisi kipeää, erityisesti niillä, jotka ovat parisuhde ihmisiä.
Itse en ole, parisuhteet eivät kiinnosta. Seksikään ei kiinnosta, joten asia tuskin olisi minulle niin paha kuin useimmille. Niin kauan kun tuntisin tekeväni jotakin merkityksellistä ja kuuluvani ainakin henkisellä tasolla muiden ihmisten (kavereideni) joukkoon, niin olisin ok. Toki sitten tositilanteesta olisi paha sanoa.
Oletko siis suhteessa, vaikkei se kiinnosta sinua? Miksi ihmeessä?
Kuten sanoin, itse en ole parisuhteessa, koska ne eivät kiinnosta. En koskaan ole ollutkaan. Koen parisuhteen olevan enemmänkin ylihehkutettu juttu median ja somen kautta, mutta kiva niille, jotka kiehnäämisestä ja arjen jakamisesta jonkun kanssa pitävät.
Ei kai täs oltu rajattu, että vain parisuhteessa olevat/seurustelleet/seksiä harrastaneet saisivat vastata?
Vierailija kirjoitti:
No minä en voisi. Toisaalta ihminen ei välttämättä osaa kaivata sitä, mitä ei ole kokenut. Mutta näin yli 50-vuotiaana ajattelen, että jos elämässä ei olisi ollut rakastumista, seksiä, perheen perustamista, niin olisi kyllä todella tyhjää. Ja vaikea on kuvitella, että mikään ystävyys, työ tai harrastus niitä korvaisi. Ei todellakaan.
Tämä kuulostaa näin lähes 50-vuotiaan ikiyksinäisen korvaan todella surulliselta ja lohduttomalta. Vaikka aina sanotaan, että ei sitä voi kaivata mitä ei ole kokenut niin kyllä minä ainakin koen, että olen menettänyt ja jättänyt kokematta jotain ihmiselon oleellista ja tärkeää. Enkä tarkoita vain jotain yhtä suhdetta vaan juuri tuota koko elämän kestoista jatkumoa, jossa eletään toisten ihmisten vierellä niin suruissa kuin iloissakin eikä koeta kaikkea aina yksin. Fyysinen ja henkinen läheisyys. Kaikki se aina puuttuu.
Ilman parisuhdetta, voi elää onnellisen elämän.
Platonista rakkautta saa ystäviltä, sukulaisilta ja vaikka omalta koiralta jos sellasen hankkii. Seksiä saa yhdenillan jutuista ja itsetyydytyksen kautta. Ja näin et elä parisuhteessa, mutta saat rakkautta, seksiä, ja ystävyyttä, samaa mitä parisuhde toisi elämääsi.
War. War never changes.
Voi mun mielestä. Ei ihminen toista pakosti mihinkään tarvitse. Verkosto voi olla hyvinkin laaja ilman puolisoakin ja elämä täyttä.
Neitsyenä hautaan, miten se liittyy asiaan? Eihän seurustelemattomuus tarkoita ettei seksiä voisi olla. Eikä se ole klisee että yksin parempi kuin huonossa suhteessa, vaan totta.
Mun mielestä ei koska viimeistään 40-50v alkais tuntua tosi tyhjältä ellei ole kumppania ja/tai jälkikasvua. Tuosta kun mennään vielä vanhemmaksi niin sitä pahemmalta tuo varmasti tuntuu.
Vierailija kirjoitti:
No minä en voisi. Toisaalta ihminen ei välttämättä osaa kaivata sitä, mitä ei ole kokenut. Mutta näin yli 50-vuotiaana ajattelen, että jos elämässä ei olisi ollut rakastumista, seksiä, perheen perustamista, niin olisi kyllä todella tyhjää. Ja vaikea on kuvitella, että mikään ystävyys, työ tai harrastus niitä korvaisi. Ei todellakaan.
Tottakai ihminen osaa kaivata sellaista mitä ei ole kokenut!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Uskon, että valtaosalla tekisi kipeää, erityisesti niillä, jotka ovat parisuhde ihmisiä.
Itse en ole, parisuhteet eivät kiinnosta. Seksikään ei kiinnosta, joten asia tuskin olisi minulle niin paha kuin useimmille. Niin kauan kun tuntisin tekeväni jotakin merkityksellistä ja kuuluvani ainakin henkisellä tasolla muiden ihmisten (kavereideni) joukkoon, niin olisin ok. Toki sitten tositilanteesta olisi paha sanoa.
Oletko siis suhteessa, vaikkei se kiinnosta sinua? Miksi ihmeessä?
Kuten sanoin, itse en ole parisuhteessa, koska ne eivät kiinnosta. En koskaan ole ollutkaan. Koen parisuhteen olevan enemmänkin ylihehkutettu juttu median ja somen kautta, mutta kiva niille, jotka kiehnäämisestä ja arjen jakamisesta jonkun kanssa pitävät.
Ei kai täs oltu rajattu, että vain parisuhteessa olevat/seurustelleet/seksiä harrastaneet saisivat vastata?
Minäkin tulkitsin kommenttisi niin, että olet suhteessa. "Toki sitten tositilanteesta olisi paha sanoa." Ja edellinen lause konditionaalissa jne.
-eri
Mr.Tuuletin kirjoitti:
Ilman parisuhdetta, voi elää onnellisen elämän.
Platonista rakkautta saa ystäviltä, sukulaisilta ja vaikka omalta koiralta jos sellasen hankkii. Seksiä saa yhdenillan jutuista ja itsetyydytyksen kautta. Ja näin et elä parisuhteessa, mutta saat rakkautta, seksiä, ja ystävyyttä, samaa mitä parisuhde toisi elämääsi.
Kaikki miehet eivät saa yhden illan juttuja.
M33
Ongelma taitaa olla se, etteivät kaikki halukkaat pääse edes huonoihin suhteisiin.
Itse en aio kokeilla minkäänlaista.