Lue keskustelun säännöt.
Opiskelija saa tukea jo 700e/kk, 10v sitten sai vain 460e/kk, nousu yli 50%
14.08.2022 |
Lähde: Kelan laskurit kun mielenkiinnosta kokeilin laskea mitä opiskelijana tänään saisi.
Tuohon sisältyy siis opintoraha ja asumistuki.
Aika hyvin on kyllä tuet nousseet opiskelijoilla. Iso osa selittyy yleiseen asumistukeen siirrolla.
Itse sain 10v sitten:
-asumistukea 200e
-opintorahaa 260e
Nyt saa:
-asumistukea 430e
-opintorahaa 270e
Huomioitavaa myös että yleistä asumistukea saa ympäri vuoden, kun opiskelijan asumistukea sai vaan 9kk ajan.
Eli ennen sai vuodessa 4140€ (opintorahaa ja asumistukea vain 9kk)
Nyt saa vuodessa 7590€ (opintorahaa 9kk, asumistukea ympäri vuoden)
Ja tämä muutos siis alle 10 vuodessa.
Kommentit (205)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
AP unohtaa, että opintotuki koostuu nykyään enimmäkseen opintoLAINASTA ja loput opintorahasta.
Asumistuki myönnetään opiskelijalle täsmälleen samoilla ehdoilla kuin kenelle tahansa muullekin.Aloituksen laskelmissa ei ole lainaosuutta mukana
ap
Kenenkään ei pitäisi joutua ottamaan lainaa elääkseen. Miksei muita ihmisryhmiä kuin opiskelijat velvoiteta ottamaan lainaa ennenkuin saa muuta tukea?
Opiskelu on investointi. Ihan samalla tavalla kuin yritys ottaa lainaa investoidakseen vaikkapa johonkin tuotannossa tarvittavaan koneeseen, se ottaa lainaa pystyäkseen ostamaan sen koneen, koska laskee, että kone ajan mittaan maksaa itsensä takaisin. Opiskelija ottaa lainaa rahoittaakseen opintonsa, koska hän laskee (tai ainakin toivoo, jos ei osaa laskea), että ajan mittaan se opiskelu tuottaa paremman tulotason.
Jos ei pysty luottamaan siihen, että opintojen kautta saa paremman tulotason kuin työttömänä, niin silloin on parempi olla ottamatta sitä lainaa.
Mutta ei se rahakaan ole ainoa mittari. Joku arvo voi olla silläkin, että pääsee tekemään mielenkiintoisia tai ainakin itselle sopivampia työtehtäviä. Silloin opintolainan perusteena voi olla parempi elämänlaatu ja opintojen rahoitus lainan kautta voidaan nähdä sitä kautta järkevänä, vaikkei opintojen tuloksena olisikaan kovapalkkainen työ. Mielekäs työ, fiksut työkaverit, sisätyö, etätyö - nämä ovat monille hyviä syitä opiskella, vaikkei koulutus juuri näkyisi palkassa. Harvoin kouluttamattomalla on mahdollisuutta etätöihin, mutta koulutettu voi pienipalkkaisenkin etätyön turvin muuttaa halvemmalle asuinalueelle ja välttyä työmatkakustannuksilta.
No ensimmäiseksi voi miettiä miksi työttömien pitäisi asua ollenkaan Helsingissä, varsinkaan sellaisten kenellä ei ole täällä juuria eli lapset eivät käy koulua, tai puoliso ei käy töissä ja ei ole vuosikausia asunut Helsingissä.
Huvittavaa ne kommentit kylläkin, jossa työttömienkin pitäisi muuttaa pois Helsingistä puhumattakaan pienipalkkaisista. Joillain on onneksi halvat asunnot myös Helsingissä.
Miksi pienipalkkainen haluaisi muuttaa halvemmalle asuinalueelle kun työmatkakulut on vain n. 60€ julkisilla Helsingissä. Riippuu tietenkin onko kohtuullisen hintainen asunto vai ei.
Oliko ajatus, ettei työtön saa työllistyä? Työpaikkoja on eniten Helsingissä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Opintoraha on korkeimmillaan 268 euroa/kk.
Olisi kannatavampaa olla työtön.
Mielestäni opiskelijoiden tuet ovat liian alhaisia.
T. Opiskelijan äiti
Opiskelijat saavat ilmaisen koulutuksen. Kannattaa ottaa se mukaan laskuihin
Itse asuin opiskelijana rintsikan yläkerrassa.
Nukuin ensimmäisessä huoneessa, ns aula. Makuuhuoneessa oli niin kylmä, siellä oli vain vaatteeni.
Olin joka pe töissä mäkissä ja kerran kk lisäksi la ja su.
Sain palkkaa sen verran, ettei se vaikuttanut tukiin.
Valmistuin tavoiteajassa, työt eivät haitanneet koulunkäyntiä yhtään. Päinvastlin, tein amk.n lopputyön mäkistä ekan opiskeluvuoden jälkeen.
Nostin ekan kevään alussa lainan, jonka laitoin aspiin.
Valmistumisen jälkeen asuin rintsikassa vielä n 1/2 v, jotta aspi tuli täyteen, koeaika meni umpeen ja löysin kivan asunnon.
Asuntoon ei ole tietääkseni tullut sen jälkeen vuokralaisia. Liian vaatimaton
Opintotuki ja asumistuki riittivät laskuihin ja kouluruokaan.
Kesälomat olin kokonaan työharjoittelussa, mutta viikonloput mäkissä töissä.
Seuraavana vuonna sain harjoittelijan palkkaa, sitten vähän korkeampaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos opiskelu on kannattava investointi, miksi kaikki työttömät eivät mene opiskelemaan?
Koska opintotukea ei voi saada loputtomasti. Jos on nuorena opiskellut tutkinnon, joka on alkuun työllistänyt, mutta sitten yhteiskunnan murroksen myötä ala on kuollut pois, niin vaikea on lähteä opiskelemaan ilman opintotukea.
Itse olen menossa nyt opiskelemaan. Työttömyyspäivärahaa sain nettona noin 1200€/kk ja nyt kun aloitan opinnot, saan tukia 0€/kk. Monillakaan ei ole tällaiseen varaa.
Ei ole varaa jos on sössinyt elämänsä
Miten on "sössinyt elämänsä" jos yhteiskunnan murroksen myötä jokin ala on lakannut olemasta?
Ei kukaan ole ennustaja joka tietää tarkalleen mitä tulevaisuudessa tapahtuu. Opiskelijoita on ohjattu tietyille "varmasti työllistäville" aloille joilla ei valmistumisen jälkeen olekaan töitä.Kun aloittaa säästämisen 18 vuotiaana ja säästä kaikki rahat mitkä ei mene välttämättömyyksiin niin kyllä sitä riittää.
Noinhan se oli isopapan aikaan. Nykyisellään vähissä ne työt suurimmassa osassa maata.
Töitä on vaikka miten paljon. Mutta kun nykyään kaikilla pitää olla hieno sisätyö ja iso palkka.
Kouluttamattomille ja ilman kokemusta kyseisestä työstä? Älä naurata. Tule sieltä menneisyydestä jo nykypäivään ja avaa silmät.
Katsoppa uudestaan niitä Mollin sivuja? Kyllä siellä on paljonkin töisä vaikka ei ole alan koulutusta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei mikään ihme, että opiskelijat eivät halua valmistua ja joutua töihin. Opiskelijana saa niin hyvät edut, että siltä statukselta ei halua pudota pois ja joutua itse, palkasta, maksamaan arjen kuluja.
Opiskelija on tämän maan rälssi ja eliitti, joille muiden pitää jaksaa tuottaa palveluja 24/7, mieluiten ilmaiseksi, kun taas ahdistaa ja ramppaa, ja opiskelija lähtee välivuodeksi kiertämään Aasiaa.
Tämä satu on satua. Opiskelijat ovat ainoa ihmisryhmä, jonka pitää ottaa lainaa elääkseen. Millään muulla ryhmällä ei ole yhtä huono toimeentulo.
Kaikilta muilta vaaditaan joko että he yrittävät työllistyä tai he ovat jo työuransa tehneet. Erikseen on vielä sairaat jotka ei voi työtä edes tehdä
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
AP unohtaa, että opintotuki koostuu nykyään enimmäkseen opintoLAINASTA ja loput opintorahasta.
Asumistuki myönnetään opiskelijalle täsmälleen samoilla ehdoilla kuin kenelle tahansa muullekin.Aloituksen laskelmissa ei ole lainaosuutta mukana
ap
Kenenkään ei pitäisi joutua ottamaan lainaa elääkseen. Miksei muita ihmisryhmiä kuin opiskelijat velvoiteta ottamaan lainaa ennenkuin saa muuta tukea?
Opiskelu on investointi. Ihan samalla tavalla kuin yritys ottaa lainaa investoidakseen vaikkapa johonkin tuotannossa tarvittavaan koneeseen, se ottaa lainaa pystyäkseen ostamaan sen koneen, koska laskee, että kone ajan mittaan maksaa itsensä takaisin. Opiskelija ottaa lainaa rahoittaakseen opintonsa, koska hän laskee (tai ainakin toivoo, jos ei osaa laskea), että ajan mittaan se opiskelu tuottaa paremman tulotason.
Jos ei pysty luottamaan siihen, että opintojen kautta saa paremman tulotason kuin työttömänä, niin silloin on parempi olla ottamatta sitä lainaa.
Mutta ei se rahakaan ole ainoa mittari. Joku arvo voi olla silläkin, että pääsee tekemään mielenkiintoisia tai ainakin itselle sopivampia työtehtäviä. Silloin opintolainan perusteena voi olla parempi elämänlaatu ja opintojen rahoitus lainan kautta voidaan nähdä sitä kautta järkevänä, vaikkei opintojen tuloksena olisikaan kovapalkkainen työ. Mielekäs työ, fiksut työkaverit, sisätyö, etätyö - nämä ovat monille hyviä syitä opiskella, vaikkei koulutus juuri näkyisi palkassa. Harvoin kouluttamattomalla on mahdollisuutta etätöihin, mutta koulutettu voi pienipalkkaisenkin etätyön turvin muuttaa halvemmalle asuinalueelle ja välttyä työmatkakustannuksilta.
Opintolainan saa osittain tai kokonaan korkoineen anteeksi. Itse sain 14000 euroa ja luottotiedot pysyivät.
Juuri tuon takia sitä ei voi edes lainaksi kutsua. Ei mitään muitakaan lainoja saa noin vain anteeksi.
Opiskelijan noihin tukiin voi laskea päälle että monen kuukauden lomilta tehtyjen töiden tuloja voi jakaa sitten muille kuukausille.
Jos vaikka kesällä tulee joitain tonneja niin niitä voi käyttää muina kuukausina. Veroprosenttikin aika minimaalinen niillä tuloilla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Töitä on vaikka miten paljon. Mutta kun nykyään kaikilla pitää olla hieno sisätyö ja iso palkka.
Kouluttamattomille ja ilman kokemusta kyseisestä työstä? Älä naurata. Tule sieltä menneisyydestä jo nykypäivään ja avaa silmät.
Katsoppa uudestaan niitä Mollin sivuja? Kyllä siellä on paljonkin töisä vaikka ei ole alan koulutusta.
Töitä on mutta onko palkanmaksajaa?
Haluatko, että sinulle soitellaan puhelinmyyjänä?
Kokkareilta yms oppositiosta unohtuu tuo, että työstä pitää säällistä maksaa palkkaa eikä mitään provikkaa tms
Ihan vaan kysyisin, kuinka monessa maassa opiskelusta maksetaan opiskelijoille ihan ilmaista rahaa siksi, että he opiskelevat?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ihan vaan kysyisin, kuinka monessa maassa opiskelusta maksetaan opiskelijoille ihan ilmaista rahaa siksi, että he opiskelevat?
Taisi mennä ketjuun osallistujilta jauhot suuhun tämän viimeisen kommentin jälkeen.
Vierailija kirjoitti:
Taitaa "jo 700e/kk" olla vielä aika kaukana siitä mitä saisi, jos opiskelun sijaista sossutatuilisi kotona.
Aloittaja jätti mainitsematta opintolainan sekä mahdollisen toimeentulotuen. Käytännössä jokaisen opiskelijan on nostettava opintolainaa ellei hän saa rahaa jostain muualta (esimerkiksi avustuksia vanhemmilta) koska muuten hänen rahansa eivät yksinkertaisesti riitä mihinkään. Toimeentulotukea haettaessa opintolaina katsotaan aina opiskelijan tuloksi vaikka hän ei olisi sitä edes hakenut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Opiskelijan noihin tukiin voi laskea päälle että monen kuukauden lomilta tehtyjen töiden tuloja voi jakaa sitten muille kuukausille.
Jos vaikka kesällä tulee joitain tonneja niin niitä voi käyttää muina kuukausina. Veroprosenttikin aika minimaalinen niillä tuloilla.
Lasketaanko vastaavalla tavalla työttömyystukiin 500 euron suojaosa?
Täällä kirjoittaa opiskelijan korkeasta elintasosta jotkut äidin nurkissa asuvat jonnet, jolla ei ole mitään käsitystä asiasta. Opintonsa jo päättäneet muistavat, kuinka tiukkaa opintotuella kitkuttelu oli. Vielä kun otetaan huomioon, että tuen ostovoima on laskenut jo kymmeniä vuosia, niin nykyisillä opiskelijoilla on vielä tiukempaa.
Itse kävin opintoni vuosituhannen alussa. Opintojen loppupuolella sain 259e /kk. Tuki niin pieneltä, että kävin töissä, mikä viivytti valmistumistani kahdella vuodella. Tilastokeskuksen laskurilla tämä vastaa 331e vuoden 2021 (uusin vahvistettu laskuri) euroa. Eli ostovoima oli 23% korkeampi kuin nykyopiskelijoilla. Tämä ero tulee kasvamaan voimakkaasti inflaation laukatessa. Lisäksi nykyään ei voi samalla tavalla viivästyttää valmistumista, kun opintoaika ja tukikuukaudet ovat rajattuja.
Mielestäni tuen tason pitäisi olla sellainen, mikä mahdollistaa kokopäiväsen opiskelun. Opintojen tarkoitus on muuttaa nettosaaja nettomaksajaksi. Tuon korkea taso tarkoittaisi sitä, että opiskelijat voisivat keskittyä opintoihinsa, valmistua nopeasti ja alkaa tuottamaan veroeuroja yhteiseen kassaan.
Sille jonnelle, joka jankkasit opiskelijoiden ilmaisita kuntosaleista; puhuit varmaankin peruskoulusi kuntosalista. Korkeakouluopiskelijat joutuvat maksamaan kontosaleisaan. Vaikka saavat ne kohtuu hintaan, niin tuntuu se silti pienistä tuista maksaessa. Jos jätät palstatrollailun sikseen ja keskityt opiskeluun, niin saatat työllistyä aikanasi esimerkiksi asiantuntijaksi tekniselle alalle. Tällöin saatat päästä ilmaiselle salille työnantajan tarjoamana. Osa työnantajista jopa maksaa palkkaa siitä, että äherrät salilla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan vaan kysyisin, kuinka monessa maassa opiskelusta maksetaan opiskelijoille ihan ilmaista rahaa siksi, että he opiskelevat?
Taisi mennä ketjuun osallistujilta jauhot suuhun tämän viimeisen kommentin jälkeen.
Ei vaan koska se oli epäoleellinen. On kapeakatseista ajatella kouluttautumista yksilön investointina, kun se pohjimmiltaan on yhteiskunnan investointia. Tästä myös kertoo korkea verotus ja veroprogressio. Mahdollistamalla opiskelu taloudellisesti kaikille saadaan kognitiivisesti paras porukka viemään yhteiskuntaa eteenpäin.
Vierailija kirjoitti:
Ihan vaan kysyisin, kuinka monessa maassa opiskelusta maksetaan opiskelijoille ihan ilmaista rahaa siksi, että he opiskelevat?
Toisin kuin banaanivaltioissa, Suomella ei ole merkittäviä luonnovaroja jolla rahoittaa valtiota. Suomessa, samoin kuin muissa sivistysmaissa valtio saa tulonsa työtekijöiden tuottavuudesta. Maksimoidakseen työntekijöiden tuottavuus, valtio tahtoo työvoimasta korkeasti koulutettua. Jotta työntekijät kouluttautuisivat, valtion on kannattavaa tukea koulutusta.
Vastauksena kysymykseesi: kaikissa länsieuroopan maissa tuetaan opiskelua. Suomessa opintotuen taso on pohjoismaiden pienin, Tanskassa taas suurin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan vaan kysyisin, kuinka monessa maassa opiskelusta maksetaan opiskelijoille ihan ilmaista rahaa siksi, että he opiskelevat?
Taisi mennä ketjuun osallistujilta jauhot suuhun tämän viimeisen kommentin jälkeen.
Ei kaikki tykkää tuudittautua siihen "muualla asiat on vielä huonommin" ettei tarvis huomioida sitä mikä täällä on vialla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
AP unohtaa, että opintotuki koostuu nykyään enimmäkseen opintoLAINASTA ja loput opintorahasta.
Asumistuki myönnetään opiskelijalle täsmälleen samoilla ehdoilla kuin kenelle tahansa muullekin.Aloituksen laskelmissa ei ole lainaosuutta mukana
ap
Kenenkään ei pitäisi joutua ottamaan lainaa elääkseen. Miksei muita ihmisryhmiä kuin opiskelijat velvoiteta ottamaan lainaa ennenkuin saa muuta tukea?
Opiskelu on investointi. Ihan samalla tavalla kuin yritys ottaa lainaa investoidakseen vaikkapa johonkin tuotannossa tarvittavaan koneeseen, se ottaa lainaa pystyäkseen ostamaan sen koneen, koska laskee, että kone ajan mittaan maksaa itsensä takaisin. Opiskelija ottaa lainaa rahoittaakseen opintonsa, koska hän laskee (tai ainakin toivoo, jos ei osaa laskea), että ajan mittaan se opiskelu tuottaa paremman tulotason.
Jos ei pysty luottamaan siihen, että opintojen kautta saa paremman tulotason kuin työttömänä, niin silloin on parempi olla ottamatta sitä lainaa.
Mutta ei se rahakaan ole ainoa mittari. Joku arvo voi olla silläkin, että pääsee tekemään mielenkiintoisia tai ainakin itselle sopivampia työtehtäviä. Silloin opintolainan perusteena voi olla parempi elämänlaatu ja opintojen rahoitus lainan kautta voidaan nähdä sitä kautta järkevänä, vaikkei opintojen tuloksena olisikaan kovapalkkainen työ. Mielekäs työ, fiksut työkaverit, sisätyö, etätyö - nämä ovat monille hyviä syitä opiskella, vaikkei koulutus juuri näkyisi palkassa. Harvoin kouluttamattomalla on mahdollisuutta etätöihin, mutta koulutettu voi pienipalkkaisenkin etätyön turvin muuttaa halvemmalle asuinalueelle ja välttyä työmatkakustannuksilta.
Opintolainan saa osittain tai kokonaan korkoineen anteeksi. Itse sain 14000 euroa ja luottotiedot pysyivät.
Mitä ihmettä mahdat tarkoittaa? Valtio maksaa osan opintolainasta jos valmistuu tavoiteajassa mutta eihän sitä nyt anteeksi saa.
Vierailija kirjoitti:
Täällä kirjoittaa opiskelijan korkeasta elintasosta jotkut äidin nurkissa asuvat jonnet, jolla ei ole mitään käsitystä asiasta. Opintonsa jo päättäneet muistavat, kuinka tiukkaa opintotuella kitkuttelu oli. Vielä kun otetaan huomioon, että tuen ostovoima on laskenut jo kymmeniä vuosia, niin nykyisillä opiskelijoilla on vielä tiukempaa.
Itse kävin opintoni vuosituhannen alussa. Opintojen loppupuolella sain 259e /kk. Tuki niin pieneltä, että kävin töissä, mikä viivytti valmistumistani kahdella vuodella. Tilastokeskuksen laskurilla tämä vastaa 331e vuoden 2021 (uusin vahvistettu laskuri) euroa. Eli ostovoima oli 23% korkeampi kuin nykyopiskelijoilla. Tämä ero tulee kasvamaan voimakkaasti inflaation laukatessa. Lisäksi nykyään ei voi samalla tavalla viivästyttää valmistumista, kun opintoaika ja tukikuukaudet ovat rajattuja.
Mielestäni tuen tason pitäisi olla sellainen, mikä mahdollistaa kokopäiväsen opiskelun. Opintojen tarkoitus on muuttaa nettosaaja nettomaksajaksi. Tuon korkea taso tarkoittaisi sitä, että opiskelijat voisivat keskittyä opintoihinsa, valmistua nopeasti ja alkaa tuottamaan veroeuroja yhteiseen kassaan.
Sille jonnelle, joka jankkasit opiskelijoiden ilmaisita kuntosaleista; puhuit varmaankin peruskoulusi kuntosalista. Korkeakouluopiskelijat joutuvat maksamaan kontosaleisaan. Vaikka saavat ne kohtuu hintaan, niin tuntuu se silti pienistä tuista maksaessa. Jos jätät palstatrollailun sikseen ja keskityt opiskeluun, niin saatat työllistyä aikanasi esimerkiksi asiantuntijaksi tekniselle alalle. Tällöin saatat päästä ilmaiselle salille työnantajan tarjoamana. Osa työnantajista jopa maksaa palkkaa siitä, että äherrät salilla.
Minä ainakin otin lainaa ( jonka tosin sijoitin ) ja olin viikonloput töissä mäkissä.
Meillä oli hyvä opo. Mäkin menin heti tekemään pakollista työharjoittelua, ilmaiseksi, pääsin sitä kautta taloon sisään.
Seuraavat kesät sain palkkaa, harjoittelijan ja ei valmistumisen jälkeen pitänyt hakea töitä.
Olin kesät työharjoittelussa ja viikonloput siellä mäkissä.
Asuin halvassa ja hyvin vaatimattomassa asunnossa, jonne ei ole kukaan mun jälkeen muuttanut, ei ole kelvannut.
Kyllä hoassin edullisia asuntoja on tarjolla nytkin.
Vuodenaika on paha, mutta niitä yleisesti on tarjolla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan vaan kysyisin, kuinka monessa maassa opiskelusta maksetaan opiskelijoille ihan ilmaista rahaa siksi, että he opiskelevat?
Toisin kuin banaanivaltioissa, Suomella ei ole merkittäviä luonnovaroja jolla rahoittaa valtiota. Suomessa, samoin kuin muissa sivistysmaissa valtio saa tulonsa työtekijöiden tuottavuudesta. Maksimoidakseen työntekijöiden tuottavuus, valtio tahtoo työvoimasta korkeasti koulutettua. Jotta työntekijät kouluttautuisivat, valtion on kannattavaa tukea koulutusta.
Vastauksena kysymykseesi: kaikissa länsieuroopan maissa tuetaan opiskelua. Suomessa opintotuen taso on pohjoismaiden pienin, Tanskassa taas suurin.
Tanskassa myös asuminen maksaa paljon enemmän. Siellä ei lyhennetä lainoja, vaan maksetaan korkoja
No ensimmäiseksi voi miettiä miksi työttömien pitäisi asua ollenkaan Helsingissä, varsinkaan sellaisten kenellä ei ole täällä juuria eli lapset eivät käy koulua, tai puoliso ei käy töissä ja ei ole vuosikausia asunut Helsingissä.
Huvittavaa ne kommentit kylläkin, jossa työttömienkin pitäisi muuttaa pois Helsingistä puhumattakaan pienipalkkaisista. Joillain on onneksi halvat asunnot myös Helsingissä.
Miksi pienipalkkainen haluaisi muuttaa halvemmalle asuinalueelle kun työmatkakulut on vain n. 60€ julkisilla Helsingissä. Riippuu tietenkin onko kohtuullisen hintainen asunto vai ei.