Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Nuoren kotiin on hommattava kaikki mummon mieleen, koska mummo haluaa maksaa
Tilanne on siis se, että tytär pääsi opiskelemaan eri paikkakunnalle ja nyt on sitten jotain hankintoja opiskelijakämppään tehtävä.
Hyvän ja himoitun opiskelupaikan johdosta äitini ilmoitti, että hän haluaa ostaa lapsenlapselleen tavaroita ja huonekaluja. Tyttö otti tietysti iloisena tiedon vastaan, sillä nuorella ei itsellään liikaa rahaa ole ja mummo on kerryttänyt omaisuutta kohtuullisesti.
Kun sitten tuli sängyn, ruokapöydän, sohvan ja kodinkoneiden ostamisen aika ja lähdimme kiertelemään kauppoja, ei tytön mieltymyksillä tai toiveilla ollut mitään merkitystä. Mummo päättää, koska mummo maksaa. Nuoren toiveet ja mieltymykset olivat pääsääntöisesti edullisempia, jotta rahasta ei ole kyse. Kyse on siitä, että mummon täytyy saada päättää koska mummo maksaa. Esimerkiksi sänkyyn mummo oli valmis laittamaan rahaa pari tonnia ja hän olikin jo valmiiksi katsonut omasta mielestään sopivan. Tyttö kuitenkin kertoi että häntä miellyttää toisenlainen sänky, mutta mummo jankkaa ja jankkaa että miksi hänen valitsemansa sänky olisi parempi.
Mikrossa mummo haluaa vain tiettyä merkkiä, joka maksaa, ja nuoren toiveilla ei ole loppupeleissä mitään väliä.
Sama imurissa. Imuri pitää olla iso, monen sadan Miele. Tytär miettii pientä asuntoa ja on kallistumassa varsi-imuriin, säilytystilan puutteen ja käyttömahdollisuuksien vuoksi. Mummolle tämä on punainen vaste, sillä hän ei voi sietää varsi-imureita. Hän haluaa ostaa perinteisen.
Olemme muutaman kerran nyt käyneet yhdessä kiertämässä kauppoja ja käytännössä mitään ei olla saatu ostettua mummon laskuun, koska mummo ei hyväksy nuoren valintaa.
Nuori on itse käynyt ostamassa myöhemmin haluamansa tuotteen tai minä olen maksanut sen mikä on tyttären mielestä paras.
Mummo uhriutuu nyt että tytär on vaikea, eikä osaa päättää mitä haluaa ( kun ei halua juuri sitä mitä mummo haluaa ostaa).
Olemmekin jättäneet jo mummon kokonaan pois näiltä ostosreissuilta. Sohvan olen luvannut maksaa, mutta nuori saa sen vasta myöhemmin syksyllä, eikä se ehdi siis muuttokuormaan. Mummo olisi ostanut yksiöön ison kalliin sohvan ( minkä olisi itselleenkin kelpuuttanut) , mutta koska tytär koki sen liian suureksi ja epäkäytännölliseksi opiskelijakämppään, mummo ei sitten osta mitään.
Miksi lahjanostajan täytyy saada päättää saajan puolesta aivan kaikki?
Onko tämä joku 40 -luvulla syntyneiden ominaisuus vai mitä?
Kommentit (1423)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mummon apu on ehdollista. Jos oikein ymmärsin,
mummo oli kuitenkin itse tarjoutunut ostamaan tarvittavia tavaroita ja huonekaluja.Ikävää nuoren kannalta, että tarjoukseen oli koira haudattuna, eikä setullut vilpittömästi hyvää hyvyyttä. Vaikka toisaalta, ehkä osasitte odottaa että näin kävisi?
Ikävä tapaus, onneksi harvinaista.
Mulla ainakin on mukava mummo, samoin ystävilläni. Todella monia opiskelukavereitani ovat isovanhemmat autelleet ja ihan ehdoitta. En ole kuullut, että kukaan olisi tullut kaupoille mukaan. ;)Juu, ei mummut ja papat kuleksi nuorten mukana ostoksilla. Keksitty stoori ap:lla.
Mummuja ja pappoja on monen ikäisiä. Yhdellä tutulla noin viiskymppisellä on 16v lapsenlapsi. Ei kaikki odota edes täysikäisyyteen saakka lapsien tekemistä..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lapsesi voi kieltäytyä ja ostaa ihan itse tavaransa.
Täysin turhaan kitiset.
Vierailija kirjoitti:
Lapsesi voi kieltäytyä ja ostaa ihan itse tavaransa.
Täysin turhaan kitiset.
Tämä!👍👍👍
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse ostin ensimmäiseksi imuriksi viiden huntin dysonin. Ei ole ns. "normaaliin" imuriin paluuta. Siinä vaiheessa kun kaksio on dysonilla imuroitu niin toinen kaivaa vasta jätti-imuria kaapista. Isommissa asunnoissa sitten robotti hoitaa päivittäisen imuroinnin ja vaikeammat paikat dysonilla. Boomerit elää vielä jossain 70-luvulla milloin teknologiaa ei juuri ollut.
No tämä on sitä nykyajan kerskakulutusta, joka täyttää kaatopaikat. Ennen ostettiin kestävää, eikä hetken mielijohteesta aina uutta tilalle. Ne 70 luvun imurit ovat vielä toimintakuntoisia, sinun imurisi on vastaavassa iässä kaatopaikan täytettä. Se siitä kestävästä kehityksestä.
Mun vanhempien 70-luvun imuri hajosi jo aikoja sitten. Ei nähnyt milleniumia.
Kesti tosiaan kauan, mutta ei ollut kovin tehokas ja kuulosuojaimet olisi pitänyt olla sitä käyttäessä. Painava. Enkä osaa sanoa, miten paljon vie sähköä, se kun on nykyään tapetilla. Niin, ja rumakin se oli.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Itse ostin ensimmäiseksi imuriksi viiden huntin dysonin. Ei ole ns. "normaaliin" imuriin paluuta. Siinä vaiheessa kun kaksio on dysonilla imuroitu niin toinen kaivaa vasta jätti-imuria kaapista. Isommissa asunnoissa sitten robotti hoitaa päivittäisen imuroinnin ja vaikeammat paikat dysonilla. Boomerit elää vielä jossain 70-luvulla milloin teknologiaa ei juuri ollut.
Kaupat on täynnä tavallisia imureita, aina kun olen nähnyt jonkun ostoksilla, niin kyseessä on ollut nuori ihminen tai työikäinen. Ostaa niitä muutkin kuin boomerit.
No, onhan se totta, että jos hän on tarjoutunut omilla rahoilla ostamaan, niin tottakai hänellä on myös oikeus päättää. Muttamutta..ongelmiahan tuosta tosiaan voi seurata, mitä mummo sanoo jos tyttö päättää sitten joskus myydä mummon ostamat esineet eteenpäin? Sitä kannattaisi siis jo tässä vaiheessa miettiä.
Lahjojen kanssa on vähän sama asia, kun mummelit ostelee vaikka millaista pitsikrääsää ihmiselle joka ei ole sellaisesta ollenkaan kiinnostunut ja sitten mummelit loukkaantuu, kun pitsikrääsä ei olekkaan esillä kun seuraavalla kerralla kyläilee, voi sitä loukkaantumiseen määrää jos kuulisi, että pitsikrääsä päätyikin suoraan kirpputorille.
Tuo on kyllä jännä, että halutaan ostaa toiselle lahja, mutta ei haluta ajatella, että mistähän se toinen mahtaisi oikeasti tykätä. Onneksi nykyään on jo tuollaisesta päästy ja useimmiten paras lahja on lahjakortti, tosin mulle yksi mummo lähettää vieläkin rahaa käteisenä ja sitten tivaa, että mihin olen sen käyttänyt ja arvatkaa vaan olenko käyttänyt sitä mihinkään tiettyyn konkreettiseen asiaan? Pitää aina keksiä joku asia minkä on ostanut ja sitten sanoa, että joo sen ostin just sillä rahalla, juujuu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mummoa ei voi pakottaa, mitään ei myöskään ole pakko ottaa. Elämä on.
Niin, voi mikä pettymys, jos kaikki ei tee oman mielen mukaan
Vierailija kirjoitti:
Lapsesi voi kieltäytyä ja ostaa ihan itse tavaransa.
Täysin turhaan kitiset.
Niinhän tässä lopulta kävikin. Lapsi sai haluamansa vanhempiensa maksamana.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mummoa ei voi pakottaa, mitään ei myöskään ole pakko ottaa. Elämä on.
Paitsi mummu kovasti yrittää pakottaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mummoa ei voi pakottaa, mitään ei myöskään ole pakko ottaa. Elämä on.
Paitsi mummu kovasti yrittää pakottaa.
Sanoo mummolle, että en ota mitään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mummon apu on ehdollista. Jos oikein ymmärsin,
mummo oli kuitenkin itse tarjoutunut ostamaan tarvittavia tavaroita ja huonekaluja.Ikävää nuoren kannalta, että tarjoukseen oli koira haudattuna, eikä setullut vilpittömästi hyvää hyvyyttä. Vaikka toisaalta, ehkä osasitte odottaa että näin kävisi?
Ikävä tapaus, onneksi harvinaista.
Mulla ainakin on mukava mummo, samoin ystävilläni. Todella monia opiskelukavereitani ovat isovanhemmat autelleet ja ihan ehdoitta. En ole kuullut, että kukaan olisi tullut kaupoille mukaan. ;)Juu, ei mummut ja papat kuleksi nuorten mukana ostoksilla. Keksitty stoori ap:lla.
Mummuja ja pappoja on monen ikäisiä. Yhdellä tutulla noin viiskymppisellä on 16v lapsenlapsi. Ei kaikki odota edes täysikäisyyteen saakka lapsien tekemistä..
Toinen ääripää on teinin 100-vuotias isovanhempi. Oli niitä nelikymppisiä vauvan äitejä 60-luvullakin, kun perheet olivat isoja ja kuopus syntyi siinä vaiheessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapsesi voi kieltäytyä ja ostaa ihan itse tavaransa.
Täysin turhaan kitiset.Niinhän tässä lopulta kävikin. Lapsi sai haluamansa vanhempiensa maksamana.
Ihan oikein. Toisaalta nykyajan pennut saavat kaiken ihan liian helposti. Pikkuisen, kun kitisee, niin vanhemmat hyppäävät lapsensa pillin mukaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse ostin ensimmäiseksi imuriksi viiden huntin dysonin. Ei ole ns. "normaaliin" imuriin paluuta. Siinä vaiheessa kun kaksio on dysonilla imuroitu niin toinen kaivaa vasta jätti-imuria kaapista. Isommissa asunnoissa sitten robotti hoitaa päivittäisen imuroinnin ja vaikeammat paikat dysonilla. Boomerit elää vielä jossain 70-luvulla milloin teknologiaa ei juuri ollut.
No tämä on sitä nykyajan kerskakulutusta, joka täyttää kaatopaikat. Ennen ostettiin kestävää, eikä hetken mielijohteesta aina uutta tilalle. Ne 70 luvun imurit ovat vielä toimintakuntoisia, sinun imurisi on vastaavassa iässä kaatopaikan täytettä. Se siitä kestävästä kehityksestä.
Mun vanhempien 70-luvun imuri hajosi jo aikoja sitten. Ei nähnyt milleniumia.
Kesti tosiaan kauan, mutta ei ollut kovin tehokas ja kuulosuojaimet olisi pitänyt olla sitä käyttäessä. Painava. Enkä osaa sanoa, miten paljon vie sähköä, se kun on nykyään tapetilla. Niin, ja rumakin se oli.
Sähköä se vei vähemmän kuin uudet, vasta myöhemmin imureja alettiin myymään wateilla. Nyt on EU säädöksillä tavallaan palattu tähän vanhaan, kun tehoja on rajoitettu lailla. 70 luvulla imurien ottoteho on ollut yleensä 400 - 600W, nyt on rajoitettu teho 900 wattiin.
Vierailija kirjoitti:
On taas ongelma. Jos ei kelpaa, voi kieltäytyä. Itse ottaisin ilomielin ilmaiset uudet huonekalut, vaikka olisi susirumat. Kyllä niistä eroon tarvittaessa pääsee.
Herrajumala sitä ihmistä, joka erehtyy pääsemään eroon mummon ostamasta tavarasta, varsinkaan mistään niin suuresta mitä huonekalut on, ei pysty edes piilottelemaan moista syntistä tekoa, mikäli pitää mummoa kutsua kylään välillä.
Ennen kaiveltiin suvun varastot ja elämä aloitettiin näillä vanhoilla käytetyillä tavaroilla. Nykyään pitää olla uutta, mieleistä ja sellaista, joita voi somessa esitellä.
Vierailija kirjoitti:
Eiks ihmiset voi ostaa omilla säästöillään?
Juuri näin.
Vierailija kirjoitti:
Ennen kaiveltiin suvun varastot ja elämä aloitettiin näillä vanhoilla käytetyillä tavaroilla. Nykyään pitää olla uutta, mieleistä ja sellaista, joita voi somessa esitellä.
Mummohan se tässä haluaa ostaa uutta ja näyttävää ja sillä pröystäillä, muista viis.
Alue: Aihe vapaa
Keskuspölynimuri vasta tympeä onkin.
Pieneen tilaan varsi-imuri on varmasti kätevin vaihtoehto.